Visio 2020 ja suomalaisen jalkapalloperheen yhdistäminen

[John Devey]

Paljon on puhuttu suomalaisen jalkapalloperheen eriytymisestä ja keskinäisestä kahnauksesta. Tätä ratkaisemaan on syntynyt Palloliiton Visio 2020. Paljon puhuttu visio, joka vie meidät Euroopan kärkikastiin antamatta toistaiseksi mitään konkreettisia neuvoja siihen mitä pitäisi tehdä

Ehkä Visio 2020 suurin tavoite on tunnetusti riitaisen, vähemmistöosaan ajautuneen suomalaisen jalkapalloperheen yhdistäminen yhteisen tavoitteen alle. Tähän mennessä on ollut vaikea löytää tekijää mikä yhdistäisi hajautuneen pesueen

Hollanti ottelun jälkimmäisen jakson aikana se yhdistävä tekijä kuitenkin löytyi. Loistava taktinen nero, joka toivottavasti osaa kertoa sen kuinka 45 minuutin aikana pyritään hakemaan tasoitusmaalia antamalla pallo vastustajalle 40 minuutin ajaksi. Kuinka tappioasemassa luotetaan vastahyökkäystaktiikkaan ja pyritään prässäämään pallo omalle joukkueelle kentän viimeisen kolmanneksen aikana. Kuinka johtomaalia haetaan vaihtamalla hyökkääviä pelaajia toisiin hyökkääviin pelaajiin ja pitämällä puolustavat pelaajat kentällä. Kuinka ainoa kärkipelaaja vaihdetaan pois keskikenttäpelaajaan. Tai kuinka tasoitusta haetaan vaihtamalla paskoilla näytöillä varustettuja pelaajia kentälle niiden sijaan joilla näyttöjä on. Tai kuinka kentällä pirteästi pelanneita pelaajia pitää kutsua vaihtoon määrämällä heidän sijalleen pelaajia, jotka pelaavat väärillä pelipaikoilla

Suomalaisen jalkapalloperheen yhdistävä tekijä on löytynyt! Meitä yhdistää skotti, joka nussii meitä kaikkia tasapuolisesti perseeseen 200k€ vuosipalkalla! Eläköön Palloliitto! Eläköön Baxter!

Vittu mitä paskaa!

[valloittaja]

Meitä yhdistää skotti, joka nussii meitä kaikkia tasapuolisesti perseeseen 400k€ vuosipalkalla!

Korjasin.

Vaan eipä paljon naurata, ei.

[Tonton Drozdowski]

Perseeseen nussimisesta 200k€ lisää?

[Jester32]

Palloliiton tiedotustilaisuus, Visio 2020:

http://www.youtube.com/watch?v=92A8T_33EBg

[John Devey]

Korjasin.

Vaan eipä paljon naurata, ei.

Korjaan että 2v sopimuksen yhteenlaskettu rahapalkka on 400k€ mikä tekee 200k€ vuodessa

Vaan eipä paljon naurata, ei   Hyvään tarkoitukseen menee junnuilta ja seuroilta nussitut rahat. Katkeran oman edun tavoittelijan palkkaan josta on tullut sabotööri omaa palkanmaksajaansa vastaan!

Ja jos olen väärässä, niin kertokaa nyt joku saatana millä keinoin Suomen toisen jakson pelillä sitä maalia piti hakea!!??

[Louhikkokoskettaja]

No, mutta tässä on vielä vuosikymmen aikaa.

Ja kuten tällaiset toteutettavat visiot, niin koulussa kuin töissäkin, niin ainoastaan äärimmäiset hikarit rupeavat näin aikaisin vääntämään.

Syksyllä 2019 Palloliitossa aloitetaan homman rakentaminen raapaisemalla jotain äkkiä kasaan, että voi näyttää edes yritystä olleen, vaikka tulos ei häikäisisikään.

[John Devey]

Syksyllä 2019 Palloliitossa

Ei pahalla, mutta hiukan pisti hymyilyttämään

[Savon keisari]

Lipponen Urheiluruudussa kertomassa VISIO:sta.

[abuuva]

Palloliiton tiedotustilaisuus, Visio 2020:

http://www.youtube.com/watch?v=92A8T_33EBg

Sticky kalvos

On kyllä ihan yhtä uskottava tämä palloliiton visio kuin tuo video.

[tamman siika]

Mietin ensin, että kirjoittaisin tämän "Suuri muutos suomalaisessa jalkapallossa!"-topiciin, mutta koska koko massiivinen ketju on kääntynyt ajan kuluessa silkaksi paskaksi, niin tuupataan tämä sitten johonkin Visio2020:een liittyvään ketjuun.

Luin tänään Palloliiton uusimman propagandalehden (90min täyttä futista! 4/2010) ja silmiin osui mielestäni ihan käsittelemisen arvoisia asioita. Lähdetään liikkeelle Kimmo J. Lipposen haastattelusta koskien Visio2020-strategiaa, jossa tälle on esitetty viisi kysymystä sähköpostitse ja vastaukset esitetään alla:

3. Liitto haluaa olla nostamassa suomalaista jalkapalloa kymmenen parhaan jalkapallomaan joukkoon vuoteen 2020 mennessä jokaisella toiminnan osa-alueella. Konkreettisia tavoitteita ovat A-maajoukkueen kansainvälinen menestys sekä harrastajien ja muiden toimijoiden määrän nostaminen yhteen miljoonaan. Onko olemassa vastaavia tavoitteita kansallisen jalkapalloilun kehitykselle?

- Harrastajamäärän nousu tukee suoraan myös kansallista kilpailutoimintaa. Kansallisen jalkapalloilun kehityksen tavoitteet on kirjattu myös strategiaan. Kansallisessa jalkapallossa on jo nyt panostettu vahvasti esimerkiksi Suomen Cupiin, ja sarjajärjestelmämuutosten tarkoitus on parantaa kotimaisten sarjojen tasoa, tuoda lisää tasokkaampia otteluita ja tuottaa entistä laadukkaampia pelaajia. samalla myös seurojen taloudellinen ja urheilullinen kilpailukyky parantuvat.

Ok. Paljon tähän liittyvää on jo puitu tarpeeksi alussa mainitsemassani ketjussa, mutta mikäli joukkuemäärän selvä vähentäminen kolmella ylimmällä sarjatasolla, tätä kautta putoavien seurojen taloudellinen heikkeneminen sekä Suomen alueellisen kattavuuden heikkeneminen ja taas tämän vaikutus junioriputkeen painavat puntarissa vähemmän kuin se, että liigajengeille saadaan muutama kotiottelu lisää kolminkertaisella sarjalla, niin väitän liiton päätöksentekoa sokkojuoksuksi. Huomioidaan tässä myös se, että joukkuemäärän pienentämisen jälkeen niille nuorille lupauksille on konkreettisesti vähemmän näyttöpaikkoja murtautua esiin aina liigasta kakkosdivariin.

Tasokkaampien otteluiden & pelaajien lisääminen sarjamuutoksella on taas tyhjänpäiväistä roskaa, koska väitteellehän ei ole olemassa mitään mitattavissa olevaa taetta. Onko oletettavissa, että liiton päätöstä tehtäessä on ollut esillä esimerkkimaita, joissa on voitu kiistatta todeta kilpailua pääsarjan pelipaikoista kiristämällä olevan positiivista vaikutusta koko maan pelaajatuotantoon, kun sarjaporrasta alempana ja siitä eteenpäin kaikki muu seuratoiminta on amatööritasolla? Epäilen, että ei ja suuntaviivat on vedetty mutuilulla.

Suomen Cupin "vahvalle panostamiselle" voi antaa naurut. Finaaleja uudistettiin ja markkinoitiin, mutta kaikki muu käytäntö ryssittiin kuten ennenkin. Huonomuistiset voivat selailla kertauksena Suomen Cupin omaa topicia.

4. Kansallinen huippujalkapalloilu (pääasiassa liigaseurat) on tärkein tukipylväs liiton strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Kuinka liiton toimenpiteillä voidaan vahvistaa huippuseurojemme taloudellista asemaa ja muita edellytyksiä strategian tavoitteisiin yltämisen tueksi?

- Muun muassa sarjajärjestelmämuutokset pyrkivät vastaamaan seurojen taloudellisiin (kts. edellinen kohta). Olemme tarkastelleet paljon kilpailurakenteita seurojen lähtökohdista viimeisen vuoden aikana, sillä päivittäinen työ tehdään seuroissa. Liitto pystyy tekemään paljonkin aina koulutuksesta ja olosuhdekehityksestä lähtien. Liittokokouksen hyväksymä strategia pyrkii nimenomaan luomaan edellytyksiä menestykselle aina seuroista maajoukkueisiin.

Minkä helvetin muun? Edelleen perusteluillaan horjuvan sarjajärjestelmämuutoksen ja siis minkä? Paljastan oikean vastauksen kysymykseen: Ei mitenkään. Seurat ovat vieläkin se sama vanha futista eteenpäin vievä muuli, mutta tällä kertaa liitto on asettanut reitin lähes pystysuoralle rinteelle ja keppi sekä porkkana on vaihdettu vain isompaan keppiin. Koulutus ja olosuhdekehitys menevät joka tapauksessa niin liitto- kuin piiritasollakin siihen perustoiminnan kategoriaan, jota tehtäisiin ilman Visio-strategiaakin.

Seuraavalla aukeamalla on kahden sivun haastattelu Uudenmaan piirin piirijohtajan Matti Räisäsen haastattelu koskien Visio2020:tä, mutta taidan siitä tekemäni poiminnat kirjoittaa uuteen viestiin...

[Savon keisari]

Jos on visio eli päämäärä johon pyritään, pitää olla suunnitelma (strategia), jossa pitää otta huomioon mm. tavoitteiden realistisuus ja niiden täsmällinen määritteleminen, välitavoitteet määritelty, vastuuttaminen, mittarit joilla etenemistä kuvataan sekä riskien tunnistaminen ja toimenpiteet niiden pienentämiseksi. Samoin lyhemmän aikavälin esim. vuosi, jotka toki pitäisi olla määritelty, tavoitteilta samat asiat. Näistä olisi mielenkiintoista kuulla Kimmo "Jiiltä".

[Hender]

- Harrastajamäärän nousu tukee suoraan myös kansallista kilpailutoimintaa. Kansallisen jalkapalloilun kehityksen tavoitteet on kirjattu myös strategiaan. Kansallisessa jalkapallossa on jo nyt panostettu vahvasti esimerkiksi Suomen Cupiin, ja sarjajärjestelmämuutosten tarkoitus on parantaa kotimaisten sarjojen tasoa, tuoda lisää tasokkaampia otteluita ja tuottaa entistä laadukkaampia pelaajia. samalla myös seurojen taloudellinen ja urheilullinen kilpailukyky parantuvat.

Ensinnäkin, harrastajamäärän nousu ei sinänsä paranna eikä oikeastaan tuekaan kansallista kilpailutoimintaa. Jos juniorivalmennuksen tasoon ei panosteta yhtään enempää, ei junnuista nouse yhtään parempia pelaajiakaan vaikka pelaajamassa olisi kuinka paljon.

Toiseksi, Suomen cupin parannukset ovat täysin hanurista vedettyjä eivätkä jeesaa alemmissa sarjoissa pelaavia (junnujakaan) millään tavalla.

Kolmanneksi, sarjojen taso näennäisesti paranee ja kilpailu pelaajien kesken kovenee, mutta näemmekö entistä parempia pelaajia? Tuskin. Miten seurojen taloudellinen tilanne paranee? Veikkausliigaa alemmissa sarjoissa suurta yleisöä kiinnosta tasan yhtä paljon, ellei vähemmän, kyseisten ja jatkuvien muutosten takia.

Yhteenvetona, pelkkää paskaa jälleen. Olisi pikkuhiljaa ymmärrettävä, ettei suomalaista futista kehitetä tällaisilla vitun poppakonsteilla, joita väsätään joka vuosi. Tarvitaan todellinen kehityssuunnitelma junnutyön parantamiseksi, jonka toteutus kestää ja tulokset näkyvät vasta vuosien päästä.

Ja miksi mä jaksoin tämänkin kirjoittaa, vaikka voisin mennä nukkumaan...

[tamman siika]

Eli artikkeli oli otsikoitu "Matti Räisänen Palloliiton Visio-2020:stä", ja parin sivun verran haastatellaan näkemyksiä koskien pitkäaikaista strategiaa, yritän tässä kommentoida silmiinpistäviä kommentteja olematta irrottamatta niitä asiayhteydestä.

Mitkä asiat koskettavat eniten piirejä ja seuroja yhteisen päämäärän tavoittelussa?

- Kaikki tekeminen kulminoituu seurojen osaamiseen, on se sitten pelaajien kouluttamista, seuran yleistä toimintaa, toimihenkilöiden kouluttamista tai mitä tahansa muuta seuratoiminnan osa-aluetta. Viime kädessä kaikki strategian osa-alueet kohdistuvat seuroihin

Kyllä, mutta kun lukee sivun verran eteenpäin, niin:

Kun piirit ja seurat hoitavat Visio-2020:ssä ruohonjuuritason, niin liitolle jää huippufutis. Näinkö se menee?

Tämä on luonteva työnjako. Palloliitto hoitaa kotimaisen ja kansainvälisen huippufutiksen, kun taas piirien alla pyörii muu toiminta. Onhan meillä tietenkin paljon myös yhteistä, esimerkiksi koulutuksessa on rajapintoja. Pääasia on, että oleme yksimielisiä suunnasta.

Koska paljon aikaisemmin on jo uutisoitu Visio-strategian osana olevan liitonalaisten juniorivalmentajien palkkaaminen eri alueille ja seurojen pelaajakehityksen parantaminen tätä kautta, niin tällainen vastaus herättää tietysti kysymyksiä siitä, mikä oikeasti on sisäisen tiedonkulun taso, keksitäänkö toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi lennosta vai onko koko strategia niin epämääräinen kokoelma ympäripyöreyksiä, että kukin voi tulkita sitä tavallaan.

On muistettava, ettpä Palloliiton papereihin kirjatut tavoitteet eivät tule itsestään, van niiden eteen on tehtävä paljon töitä. Loppujen lopuksi sillä, että onko pelaajamäärä kymmenen vuoden kuluttua 250 000 tai 220 000 ei ole niin suurta merkitystä. Tärkeintä on, että teemme kaikkemme, että tavoitteisiin päästäisiin.

Nostin joskus aikaisemminkin tämän rekisteröityjen pelaajien tavoitteen esille. Tämän vuoden virallisessa lisenssin mukana tulleessa tiedotteessa lukee määrän olevan tällä hetkellä 116 000. Pienemmän tavoiteluvun valitessa kymmenen vuoden periodille kokonaismäärä on siis 220000-116000=104000, ja tasaisessa kasvussa siis 10400/vuosi(!). Eli jokainen laji-ihminen voi ensi vuonna lisenssinsä saatekirjeestä tarkistaa, onko määrä lähellä lukua 126 400 vai ei.

- Joillakin keskustelupalstoilla on haukuttu, että liitto ei tee mitään ja sama vanha kerho jatkaa Palloliitossa. En kuitenkaan allekirjoita tätä, sillä jos joskus on jotain tehty, niin mielestäni nyt. Ei paljoa tämän enempää voisi tehdä. Ehkä on jopa tehty liikaa liian nopeasti.

T: Joltakin keskustelupalstalta

[tamman siika]

Koska paljon aikaisemmin on jo uutisoitu Visio-strategian osana olevan liitonalaisten juniorivalmentajien palkkaaminen eri alueille ja seurojen pelaajakehityksen parantaminen tätä kautta, niin tällainen vastaus herättää tietysti kysymyksiä siitä, mikä oikeasti on sisäisen tiedonkulun taso, keksitäänkö toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi lennosta vai onko koko strategia niin epämääräinen kokoelma ympäripyöreyksiä, että kukin voi tulkita sitä tavallaan.

Tähän saatiinkin vastaus jo Petri Jakosen suulla:

- Keskeisin asia on se, että meillä on käynnissä lajiprosessi, joka määrittelee tulevaisuuden tavoitteet ja priorisoinnit huippujalkapallon ja yksilön kehittämisen osalta.

Visio2020 on siis sitä, että isossa kuvassa asioita tehdään ja määritellään tavoitteita samanaikaisesti. Kovin johdonmukaiselta ei tämä toimintamalli kylläkään kuulosta.

[pilkku seiska]

Nyt tämä hanke pitäisi nimetä uudelleen, Visio 2018 kuulostaisi paremmalta. Mikä olisi sen hienompaa kuin nähdä Suomi pelaamassa naapurimaan mm-kisoissa. Suomi saattaisi päästä pelaamaan jonkun matsin jopa Pietarissa ja kansainvaellus Suomesta Pendolinolla pietariin olisi valmis alkamaan. Nämä Venäjän tulevat kotikisat pitäsi kyllä huomioida nyt ihan Suomen poliittisessa eliitissäkin, jotta saisimme 2018-kisojen karsintoihin jalkeille sellaisen joukkueen, mikä myös pelaisi itsensä noihin kisoihin. Vielä ei ole liian myöhäistä alkaa tekemään asioita oikein noita kisoja silmällä pitäen!

[Bulebule]

Nyt tämä hanke pitäisi nimetä uudelleen, Visio 2018 kuulostaisi paremmalta. Mikä olisi sen hienompaa kuin nähdä Suomi pelaamassa naapurimaan mm-kisoissa. Suomi saattaisi päästä pelaamaan jonkun matsin jopa Pietarissa ja kansainvaellus Suomesta Pendolinolla pietariin olisi valmis alkamaan. Nämä Venäjän tulevat kotikisat pitäsi kyllä huomioida nyt ihan Suomen poliittisessa eliitissäkin, jotta saisimme 2018-kisojen karsintoihin jalkeille sellaisen joukkueen, mikä myös pelaisi itsensä noihin kisoihin. Vielä ei ole liian myöhäistä alkaa tekemään asioita oikein noita kisoja silmällä pitäen!

Ja tuohon poliittiseen eliittiin tullee kuulumaan mitä ilmeisemmin Sauli Niinistö presidentin roolissa
Ympäri mennään ja yhteen tullaan, vai miten se oli.

[Ganea]

Palloliitto löi viisaat päät yhteen: Suomi-futis nousuun näillä keinoin

21.01.2011 19:58

Yksilökeskeinen valmennus on tulevaisuuden suomalaisen jalkapallomenestyksen tärkeimpiä kulmakiviä, ainakin jos on uskominen perjantaina julkaistua "Pelaajakehitys 2010-luvulla" -raporttia.

Kyseessä on loppuraportti Palloliiton ja Olympiakomitean yhteisestä lajiprosessista, jonka tavoitteena oli määritellä pelaajakehityksen lähtökohdat ja luoda edellytykset suomalaisen huippujalkapallon tulevaisuuden menestykselle.

Vuoden kestäneen prosessin työryhmä oli 20-henkinen joukko jalkapallon ja urheilun asiantuntijoita. Projektin vastuuhenkilöt olivat nuorten maajoukkuevalmentajat Mika Laurikainen ja Kimmo Lipponen, Olympiakomiteasta prosessia ohjasi Jorma Vertainen.

Ryhmään ovat kuuluneet vastuuhenkilöiden ohella maajoukkuevalmentajat Stuart Baxter (miehet) ja Markku Kanerva (U21), valmentajat Job Dragtsma (FC Inter), Mika Lehkosuo (Honka) ja Erkka V. Lehtola (HJK), koulutuspäällikkö Kari Ukkonen, nuorisopäällikkö Marko Viitanen, entiset ja nykyiset huippupelaajat Aki Riihilahti, Juha Reini ja Antti Niemi, liiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen ja huippujalkapallojohtaja Petri Jakonen.

Työskentelyyn ovat osallistuneet lisäksi Olympiakomiteasta valmennuksen johtaja Kari Niemi-Nikkola ja kehityspäällikkö Asko Härkönen, Suomen Urheiluopistolta valmennuskeskuksen johtaja Kyösti Lampinen ja KIHU:sta johtaja Jukka Viitasalo sekä tutkijat Henri Lehto ja Ville Kujanpää.

Työryhmän työ tuotti yli 100-sivuisen loppuraportin, joka sisältää lajianalyysiä ja esityksiä jatkotoimenpiteistä.

- Tämä on kuitenkin vain strategia, tällä on väliä vasta sitten kun asiat toteutetaan käytännössä, sanoi prosessissa mukana ollut Riihilahti.

- Tällä yritetään keskittää suomalainen osaaminen ja resurssit sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan. Asioita on tehtävä paljon paremmin kuin aiemmin, jos haluamme menestyä.
Enemmän valmentajia, enemmän osaamista

HJK:n valmennusjohtaja Erkka V. Lehtola painottaa tarvetta saada enemmän päätoimisia juniorivalmentajia.

- Mitenkään muuten kuin miettimällä aamusta iltaan pelaajien parasta ei voida saada riittävän hyviä tuloksia.

Lajiprosessin loppuraportti korostaa voimakkaasti yksilökeskeistä valmennusfilosofiaa. Se on ollut yksi suomalaisen jalkapallon heikkouksista.

- Yksilökeskeinen valmennus vaatii valmentajilta enemmän työtä ja osaamista. Meillä on loppunut sekä aika että osaaminen, Lehtola sanoi.

Lehtolan mukaan suomalainen nuorten jalkapallo kulki kymmenen vuotta sitten väärään suuntaan, ikään kuin pimeydessä.

- Silloin luotiin Kaikki pelaa -ohjelma, joka ajoi jalkapallon monessa paikassa aika pimeään tunneliin ja sai monet järkevätkin seuraihmiset sekoamaan hyvissä ajatuksissaan.

Lehtola kiittelee lajiprosessin työryhmän kokoonpanoa.

- Oli sellaisia ihmisiä, jotka uskalsivat nostaa kissan pöydälle. Kaikkia kritisoitiin, niin Palloliittoa, huippuseuroja kuin valmentajiakin.
Tuloksia saadaan vielä odotella

Kaikki lajiprosessissa tähtää loppujen lopuksi siihen, että huipputason vaatimukset olisivat nuorille lahjakkuuksille selvät ja heitä voitaisiin tukea matkalla huipulle. Lopulta suomalaisen jalkapallon pitäisi tuottaa entistä enemmän huippuyksilöitä.

Konkreettiset tulokset lajiprosessista nähdään kuitenkin vasta vuosien kuluttua.

- Toivomme muutoksia asenneilmapiirissä nopeasti. Mutta mitään pikavoittoja ei tule. Pystymme ehkä 2012 lähtien vaikuttamaan 12-13-vuotiaiden junioreiden tekemiseen, pohti Palloliiton huippujalkapallojohtaja Jakonen.

- Tämä raportti on vasta pohja, käytännön työ alkaa nyt.

Yksi konkreettinen asia lajiprosessin myötä on jo syntynyt: Jalkapallon valmennus- ja tutkimuskeskus aloittaa toimintansa Eerikkilän urheiluopistolla helmikuussa.

(MTV3-STT)

http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/2011/01/1260223/palloliitto-loi-viisaat-paat-yhteen-suomi-futis-nousuun-nailla-keinoin

Ihan järkevältähän tuo kuulostaa. Jäädään odottamaan konkreettisia tekoja...

e: Lehtolan ajatuksia vähän laajemmin: http://yle.fi/urheilu/lajit/jalkapallo/kotimaa/2011/01/lehtola_tyytyvainen_suomi-futiksen_uuteen_suuntaan_2306466.html

[SirLoser]

Tässä vielä Palloliiton tiedote http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=179756 ja Jakosen kommentit http://huuhkaja.tv/.

Miksi ihmeessä muuten tuokaan raportti ei ole pdf-tiedostona vapaassa jaossa?

[taylor]

Palloliitto löi viisaat päät yhteen: Suomi-futis nousuun näillä keinoin

21.01.2011 19:58

Yksilökeskeinen valmennus on tulevaisuuden suomalaisen jalkapallomenestyksen tärkeimpiä kulmakiviä, ainakin jos on uskominen perjantaina julkaistua "Pelaajakehitys 2010-luvulla" -raporttia.

Kyseessä on loppuraportti Palloliiton ja Olympiakomitean yhteisestä lajiprosessista, jonka tavoitteena oli määritellä pelaajakehityksen lähtökohdat ja luoda edellytykset suomalaisen huippujalkapallon tulevaisuuden menestykselle.

Vuoden kestäneen prosessin työryhmä oli 20-henkinen joukko jalkapallon ja urheilun asiantuntijoita. Projektin vastuuhenkilöt olivat nuorten maajoukkuevalmentajat Mika Laurikainen ja Kimmo Lipponen, Olympiakomiteasta prosessia ohjasi Jorma Vertainen.
...

Ei porukka nyt ainakaan ihan huonoimmasta päästä ole ollut asiantuntemuksensa osalta.
(ja onpa mukaan tainnut mahtua pari foorumistiakin )

Joten seurataan tilanteen kehittymistä.

[ZacPalmer]

Ohoh. Kuulostaa jopa ihan hyvältä

[Homer]

Jalkapalloilu
Oho, innostava raportti
Palloliitto panostaa yksilöiden kehittämiseen.

Petteri Ala-Kivimäki

HELSINGIN SANOMAT

Palloliitto teki raportin lajiprosessista.

Pelaajakehitys 2010-luvulla.

Sitä esitteli parikymmentä pukumiestä Palloliiton toimistossa.

Aika paljon toimenpiteitä.

Ei kuulosta kovin seksikkäältä.

Mutta.

Raportin tekijät olivat aika innoissaan, ja innostus tarttui.

Pähkinänkuoressa Palloliitto haluaa, että Suomi nousee vihdoin jalkapallon huipulle. Miten se onnistuisi?

No, juniorivalmennuksessa keskitytään tulevaisuudessa yksilöiden ja heidän taitojensa kehittämiseen.

"Se on iso ajatusmaailman muutos: Kaikki tehdäänkin yksilön ehdoilla. Pitää tukea yksilön puhkeamista kukkaan", sanoi Palloliiton huippujalkapallojohtaja Petri Jakonen.

Hyviä yksilöitä taas jalostetaan panostamalla juniorivalmennukseen. Valmentajille maksettaisiin palkkaa.

HJK:n valmennusjohtaja Erkka V. Lehtola kertoi, miten se voisi onnistua.

"Toivon, että Palloliitto tukee [rahalla] seuroja, joilla on jo näyttöjä pelaajien kehittämisestä. Jos Palloliitto jakaa miljoona euroa sadalle seuralle, raha menee hukkaan. Mutta jos annetaan miljoona euroa kymmenelle seuralle, saadaan päätoimisia nuorten valmentajia ja muutos aikaan."

Palloliiton vision mukaan Suomen pitäisi olla Euroopan kymmenen parhaan maan joukossa vuonna 2020.

"Tämä raportti on vasta pohja, käytännön työ alkaa nyt", Jakonen sanoi.

Lopultakin jotain näyttäisi tapahtuvan. Näitä ajatuksia esiteltiin jo alkuperäisellä futisforumilla ja kritisoitiin sitä, ettei mm. TV-sopimuksista saatuja miljoonia valunut lainkaan junnuvalmennukseen.

Todella: tässä on järkeä!

[Inzaginho]

Noiden artikkeleissa esitettyjen asioiden ansiosta on pakko antaa propsit Palloliitolle, vihdoinkin siellä tajutaan mitä pitää tehdä ja miten. Toivottavasti myös käytännön toteutus on hyvä, eikä jää kauniiden puheiden tasolle.

[Viinioksa]

Noiden artikkeleissa esitettyjen asioiden ansiosta on pakko antaa propsit Palloliitolle, vihdoinkin siellä tajutaan mitä pitää tehdä ja miten. Toivottavasti myös käytännön toteutus on hyvä, eikä jää kauniiden puheiden tasolle.

Mitä asioita? Ainoa konkreettinen asia minkä tuosta liirumista poimin, on Lehtolan yritys lobata HJK:lle rahaa Palloliitolta.

[mtontola]

Mistä voin lukea kyseisen raportin?

[hiski palomaa]

Mitä asioita? Ainoa konkreettinen asia minkä tuosta liirumista poimin, on Lehtolan yritys lobata HJK:lle rahaa Palloliitolta.

Siihen ollaan menossa ja sillä hyvä. Saa sitä rahaa muutkin hyvät kasvattaseurat, kuten Töpselit, KuPSit jne, joilla on jo näyttöä hyvästä junnutyöstä. Siinä meinaa täysin samaa mieltä, että Palloliiton on korkea aika jakaa konkreettista tukea näille kasvattajaseuroille, ilman sitä turha puhua mistään visio 2020:stä. Päätoimisuutta tarvitaan ja paljon jokaiseen ikäluokkaan, jotta polku huippupelaajaksi olisi edes teoriassa mahdollinen, nyt se ei ole sitä. Erkka puhui jopa ikävuosista 6-10 ja siellä ne isoimmat virheet tehdään edelleen. Palloliitto voisi nyt kaikessa viisaudessaan julkaista pdf:nä tuon satasivusen rapsan, niin foorumin asiantuntijat pääsevät antamaan tukensa sille.