Selkärangan kokoaminen tapahtui puoliajalla ja pojat heräsivät vielä taistelemaan, siitä kaikille propsit. Rafaelin vasuri puhui taas vaparista tarkasti, käytännössä kopio Sihvolan maalista mutta 10 metriä lähempää ja toiseen ylänurkkaan riman kautta. Vähän kavennuksen jälkeen Sihvolalla oli tuhannen K-plussapisteen paikka mutta ampui avopaikasta taivaan tuuliin. MP haki lopun vimmatusti tasoitusta ja sai hyviä hässäköitä maalille, joista yhdessä Juuso Kautosella oli ratkaisun avaimet käsissään mutta hämeenlinnalainen pääsi viime hetkellä pilkun kohdilta lähteneen ohjauksen tielle.
Parhaansa jätkät ehdottomasti yrittivät, mutta nyt se ei riittänyt. Vähän tyhjä olo. Vielä on kuitenkin kolme matsia aikaa mennä Klupin ohi, ml. se kauden viimeinen kotimatsi KPV:tä vastaan hyisenä lokakuisena sunnuntai-iltana ja tutusti kauniissa valaistuksessa. Sitä odotellessa
e. Ai niin unohtu mainita: huutonaurua Pablo Läski-Marttilalle
