bluevitonen
 Poissa
Suosikkijoukkue: MP
|
 |
Vastaus #1343 : 22.10.2011 klo 21:21:47 |
|
Jerry Finn (Pyhäinhäväistyksen asiantuntevalla säestyksellä) ehtikin jo varsin tyhjentävästi analyseeraamaan menneen kauden. Toistoksihan tämä menee, mutta pidetään perinteitä yllä ja pannaan kausi 2011 meikäläisenkin puolesta pakettiin:
Miikka Turunen, 31: 2250min / 25 ottelua / 2 maalia
Mennyt kausi saattoi olla jopa Turren paras Sinisissä. Alku meni pelipaikan hakemisessa, mutta loppukesästä se oikea rooli löytyi ja komeat minuutit kertovat erinomaisesta motivaatiosta, vaikka edelliset kaudet ovatkin menneet hiukan hohdokkaimmissa ympyröissä liigan hopeajoukkueessa. Hyvältä näyttää kun jatkopahvikin on jo allekirjoitettu. Kauden mr. Everpresent.
Mika Roivas, 30: 2207min / 25 ottelua / 4 maalia
Jälleen yksi upea kausi takana ja toivottavasti vielä monta edessä. Ottelu- ja minuuttimäärän kun laittaa vielä Roba-potenssiin niin saa kuvan minkälaiset kilometrit mittariin kertyi. Vuodet vierivät ja toivoa sopii, että kapteenin esimerkki tarttuisi pikkuhiljaa muihinkin.
Denis, 21: 2092min / 24 ottelua / 23 maalia
Ällistyttävän onnistunut hankinta, todellinen vahvistus. Yli kahdenkymmenen maalin miehiä ei Mikkelissä ole vähään aikaan nähtykään. Enempää ei voi vaatia kun asennekin tuntui olevan aina kohdallaan. Kauden paras pelaaja.
Jiri Haikonen, 19: 2075min / 25 ottelua / 1 maali
Jo edellisellä kaudella väläytellyt Jiri löysi paikkansa oikeana pakkina ja tuloksena huikea läpimurtokausi. Keskikenttämiehen koulutus junioreissa antaa hyvät edellytykset nykyaikaisen nousevan puolustajan rooliin. Sääliksi kävi lahjakasta Uotilaa sillä Haikosen esitykset olivat sitä luokkaa, ettei kilpailijoilla ollut kentälle asiaa.
Mikko Iivanainen, 26: 1980min / 24 ottelua / 2 maalia
Topparilegenda on jaksanut reissata Varkauden ja Mikkelin väliä jo tovin. Liika rentous saattaa olla esteenä tämän Itä-Suomen parhaan puolustuspelaajan murtautumiselle muun maailman eliittiin, mutta nykyinen tilannehan sopii hyvin meille MP:n kannattajille.
Joona Mäenpää, 19: 1829min / 23 ottelua / 8 maalia
Joona pelasi erinomaisen kauden ja käy tiukasti kilpaa Denisin kanssa kauden parhaasta pelaajasta. Kun kyseessä on vasta 19-vuotias lupaus niin saavutus on hieno. Järkevä positiivinen liike toi tällä kaudella komeat tehot.
Felipe, 22: 1748min / 22 ottelua / 7 maalia
Vellulle kaavailtiin merkittävää roolia hyökkäyksen aivoina, mutta tärkein tehtävä olikin ehkä nuoren Denisin sopeuttaminen suomalaiseen amatöörijalkapallomaailmaan. Jälkimmäinen homma ainakin onnistui sataprosenttisesti. Mutta kyllähän syöttöpistesaldokin on omaa luokkaansa joten sanoisin että vahvistuksen tuntomerkit havaittu.
Juha-Matti Murtonen, 34: 1663min / 19 ottelua / 2 maalia
Iki-Juhis jaksaa painaa vaikka vieressä juoksentelee melkein vaippaikäisiä junnuja. Rooli oli tällä kaudella selkeä: topparina Iven vieressä. Ihan tällaista minuuttimäärää ei välttämättä kaikki Juhikselta odottaneet, mutta Huotsin loukkaantumiset ja Juhiksen varmat otteet poistivat Wilkolta yhden valintaongelman.
Teemu Pastila, 19: 1571min / 23 ottelua / 4 maalia
Pastila pelasi upean syksyn ja MP:n kehuttu -92-ikäluokka loisti muutenkin Haikosen ja Mäenpään säestyksellä. Fysiikka riittää Teemulla jo täysin, tekniikka on tunnetusti huippuluokkaa, enää puuttuvat vain tehot. Tulevaisuuden rooli saattaisi tosin olla myös pelinteko ja maalien syöttely. Aston Villan taannoisen kiinnostuksen jälkeen Pastilta on vuosi vuoden jälkeen odotettu jotain suurempaa. Hypetys (johon itsekin olen auliisti osallistunut) on saattanut olla liioiteltua, mutta Teemulla on vielä aikaa kehittyä. Ikää on vasta 19, mutta jos sarjataso on vielä 26-vuotiaanakin kakkonen myönnän siinä vaiheessa olevani pettynyt.
Tuukka Sirviö, 22: 1282min / 16 ottelua
Jo varsin kokenut Duke kostautui jälleen kerran luotettavaksi runkopelaajaksi. Rutiini on karttunut MP:n seilatessa ykkösen ja kakkosen väliä. Keväällä tuli tutuksi myös Rantakylän samettinen nurmi ja Kaakon kovin III. MP kaipasi joten tiet yhtyivät jälleen ja yksi kausi on taas takana Sinisissä. Nuorempana myös hyökkääjänä viihtynyt Sirviö on vakiinnuttanut paikkansa vasempana pakkina, mutta uuden kilpailutilanteen tuo punakoneesta siirtynyt Jerry Särkkä.
Tuomas Kolehmainen, 21: 1080min / 12 ottelua
Niukasti Taiviksen edelle ponnistanut kuopiolaistorjuja toi kaivattua laajuutta maalivahtiosastolle. On hiukan eri tyylinen torjuja kuin Taivalantti. Ensi kesä näyttää kumpi molareista sopii paremmin MP:n pelaavaan tyyliin.
Ville Taivalantti, 21: 990min / 11 ottelua
Saku Romppaisen lopetettua (ainakin melkein) astui Taivis kohtuullisen suuriin saappaisiin. Kengännumeroa en tiedä, mutta raamit riittävät kehittyä korkeammallekin tasolle. Tämä tietenkin vaatii kokemuksen karttumista ja virheiden karsimista. Mennyt kausi oli Taivikselta varsin tyydyttävä, epäilemättä mies itsekin tietää että parantamisen varaa vielä on. En kuitenkaan näe mitään esteitä hyvin alkaneelle kehitykselle vaikka sparraaja Kuopiosta onkin samalla viivalla ellei peräti hiukan edellä.
Niklas Kivinen, 20: 877min / 14 ottelua
Niken paikka oli keskikentän pohjalla. Joukkueelle tärkeitä pallonriistoja tuli paljon. Myös syötöt napsahtivat omille napakasti ja viipymättä. Moni ehkä odotti suurempaa roolia myös pelinteossa, maalisyötöthän tulivat enimmäkseen tarkoista erikoistilanteista. Toivotaan menestystä rapakon takana.
Janne Reinikainen, 29: 742min / 10 ottelua
Välillä näytti jo jo siltä, että kokeneen puolustajan ura olisi päättynyt loukkaantumisiin, mutta niin vain Reiska tuli vielä syksyn peleihin armottomalla tsempillä. Liigassa kouliintuneet taidot, kovuus ja rutiini olivat jälleen kovaa valuuttaa kakkosen tasolla. Suurimmat henkilökohtaiset saavutukset jalkapalloilun saralla ovat Reinikaisen kohdalla jo saavutettu. Työelämä lienee jatkossa etusijalla, mutta toivotaan että pelivuosia on vielä jäljellä, varsin nuori mies vielä.
Justus Peitola, 20: 730min / 22 ottelua / 2 maalia
Voimahyökkääjä ja heittokone jyräsi omilla vahvuuksillaan. Olisikohan Speden kimmoisuus on hiukan kadonnut miehistyessä? Nuo hyökkääjälle tärkeät sekunnit menetetään usein lähtönopeuden (ja tekniikan) puutteisiin. Yhdestä ja samasta muotista tulleilla pelaajilla ei kuitenkaan joukkuetta rakenneta ja futiksessa on varmasti tilausta myös Juspen tyylisille pelaajille. Opiskelut vievät Jyväskylään ja ura MP:ssä päättyy toistaiseksi tähän. Pääseekö kurittamaan kasvattajaseuraansa tulevassa Itä-lohkossa jonkun keski-suomalaisen seuran riveissä jää nähtäväksi.
Mikko Huotari, 20: 561min / 13 ottelua
Elegantti topparilupaus on kärsinyt urallaan aivan liikaa loukkaantumisista. Paikat eivät oikein kestäneet viime kesänäkään, valitettavasti. Huotsin hyvä sijoittuminen sekä varma syöttötyöskentely ovat ennallaan, mutta lähtönopeus on saattanut hiukan hiipua pelituntuman puutteisiin. Ehjää kautta odotellessa.
Rithison, 24: 505min / 8 ottelua / 3 maalia
Tuli paikkaamaan Niklas Kivistä ja tuo rooli hoitui varsin tyydyttävästi. Oliko sitten aivan ulkomaalaisvahvistuksen statuksen vaatimalla tasolla jää Wilkmanin ja kumppanien arvioitavaksi. Pelasi edellisellä kaudella Ykköstä melkeinpä paremmin kuin menneen kesän Kakkosta.
Arttu Uotila, 17: 414min / 8 ottelua
17-vuotias huippulupaus väläytteli alkukaudesta tekniikkaansa ja pelisilmäänsä. Jiri Haikonen kiilasi kalkkiviivoilla ohi ja Artun kesä meni enimmäkseen junioripelissä tai edustuksen penkillä. Haikosen asepalvelus ensi vuonna saattaa tuoda hyvinkin lisää vastuuta. Erittäin mielenkiintoinen tulevaisuuden nimi.
Antti Kuismala, 35: 270min / 3 ottelua
Konkari haki Mikkelistä pelituntumaa ja näytti nuorelle vakiomaalivahtikaksikolle mitä on kokemus. Olisikohan kohta jo aika ripustaa pelihanskat liigatasolla naulaan? Ja paluu ehkä kasvattajaseuraan pysyvämmin? Tällä hetkellä MP:llä on kuitenkin lupaava tulevaisuuden molarikiintiö täynnä.
Mikko Mutka, 26: 246min / 5 ottelua / 1 maali
Loukkaantumisen sävyttämä kausi. Jos otteluita olisi tullut enemmän niin ehkäpä myös maalisaldo olisi toisennäköinen. Ensi kaudella on avauskokoonpanon paikka todennäköisesti kiven alla sillä brassikaksikkoa on vaikea syrjäyttää. Mutta vaihdosta sitten haastamaan nopeudellaan väsähtäneitä pakkeja.
Ilari Kuitunen, 17: 179min / 4 ottelua
Tyylikkyydessä nuori Kuitunen haastaa jo vahvasti Iven esitykset. MP:n toppariosasto näyttää ensi kesänä varsin lupaavalta. Iltsu keräsi Käpylässä pörssitähdet Saikki Saajanlehdon totaalisesta pimentämisestä, ja ansaitusti.
Toni Tanninen, 27: 136min / 5 ottelua
Itä-Suomen Kolmosen kovimpiin maalipyssyihin lukeutuva Tanninen tuli haistelemaan mikkeliläisen jalkapalloelämän vivahteita. Alku ei oikein sujunut ja kesä terästettiin maalisaldoa kotikonnuilla. MP:n loppukiri kaipasi kuitenkin laajennusta rivistöön ja kutsu kävi takaisin. Muutamassa pelissä tuli minuutteja ja näkemistäni esityksistä varsinkin Kouvolan sisääntulo oli vakuuttava. Tämä kesä meni ehkä vielä opiskellessa Wilkon ja joukkuekavereiden aivoituksia, ensi kesänä sitten jysähtää?
Jerry Särkkä, 21: 135min / 3 ottelua / 1 maali
Loppukauden kaappaus paikallisvastustajalta ehti jo laittaa pallon Ogelissa kauniisti maaliin. Sijoittumisessa ja syöttötyöskentelyssä oli vielä ensimmäisessä pelissä pientä hakua, mutta eiköhän joukkueen pelisysteemi tule viimeistään kevään aikan tutuksi. Hyvä vasen jalka.
Eetu Hokkanen, 20: 69min / 4 ottelua
Jo muutaman vuoden edustuksen mukana, mutta vammat ovat siirtäneet läpimurtoa. Peliäly ja tekniikka ovat nuoren miehen vahvuudet, fyysisessä puolessa tulee vielä miesten peleissä hiukan takkiin.
Tomi Janhunen, 17: 55min / 1 ottelu
B-juniori-ikäinen lupaus pelasi ensi minuutit miesten sarjassa Kotkassa ja oli peräti avauskokoonpanossa. Raporttien mukaan debyytti sujui hyvin. Jatkoa odotellessa.
Juho-Petteri Jukarainen, 17: 6min / 1 ottelu
Toinenkin B-junnu sai ensi minuutit tililleen viime kesänä. JP:n kohdalla tämä tapahtui Urskissa Grankullan murskajaisissa.
Akeg Deng, 18: 4min / 2 ottelua
Pirteä ja energinen Ake vaikuttaa oikein lupaavalta kaverilta. Edustuksen riveissä vasta haisteltiin, mutta onnistuin näkemään nuoren miehen myös yhdessä A-junioreiden pelissä. Iso duunimäärä näkyi katsomoon asti joten odotan kovasti seuraavaa edistysaskelta.
MP:n sijoitus oli lopulta kolmas. Tämä oli ehkä lievä pettymys, mutta kuitenkin varsin hyvä saavutus. Gnistania veikkasin ennen kautta edelle, mutta Klubi 04:n loistava kausi yllätti totaalisesti. Helsingissä Siniset pelasivat muutaman tasapelin liikaa ja sitten totaalinen epäonnistuminen Nollanelosta ja äLPSiä vastaan eliminoivat lopullisesti mahdollisuudet jatkokarsintoihin. Ja Seinäjokeahan ei noissa karsinnoissa olisi mikään pysäyttänyt, varsinkaan kun A-lohkosta sinne finaaliin asti ei olisi ollut asiaakaan.
Lopuksi haluan kiittää jokaista pelaajaa menneen kauden panoksesta. Kun MP pelaa, se on kannattajalle aina elämys.
|
