Perustusvuosi: 1923
Stadion: Keskuskenttä
SM-Kultaa: 1956, 1958, 1966, 1974, 1976
SM-Hopeaa: 1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010
SM-Pronssia: 1953
Suomen cup: 1968, 1989
Liigacup: 2006
Kotisivut: http://www.kups.fiKuten kaikki jo tietää, mennyt kausi oli Kuopion Palloseuran osalta fantastinen, eikä se varmasti unohdu pitkään aikaan. Eikä ole sen puoleen syytäkään, sillä niin hyvin joukkue pelasi ja taisteli, josta se sai ehdottomasti ansaitsemansa hopeamitalin ja tätä oikeutettavan europaikan ensi kaudelle. Tuleva kausi on siis varmasti mielenkiintoinen moneltakin osin, mutta otetaan nyt kuitenkin hampaisiin kulunut kausi.
Kauden 2009 jälkeiset siirrotSeurasta poistuneet:
- Pele Koljonen (MyPa)
- Juho Karppinen (Connecticut Huskies)
- Ville Iiskola (FC KooTeePee)
- Jussi-Pekka Savolainen (VPS)
- Tuomas Kuparinen (FC KooTeePee)
- Janne Reinikainen (MP)
- Jani Hartikainen (NP-H)
- Segun Ikudehinbu
- Betim Aliju (FK Metalurg Skopje)
Seuraan tulleet:
- Pietari Holopainen (FC Haka)
- Petri Oravainen (HJK)
- Mikko Vilmunen (Alta IF)
- Samuli Kaivonurmi (Warkaus JK)
- Juho Nykänen (FC KooTeePee)
- Petteri Rönkkö (JIPPO)
- Simo Rönkkö (JIPPO)
- Olajide Williams (Thanh Hoa)
Merkittävimpinä lähtijöinä voi pitää KuPSin omaa kasvattia ja jo muutaman vuoden joukkueen hyökkäyksen avainpelaajiin kuulunutta Pele Koljosta sekä alakerran todellista luottomiestä, armotonta taistelijaa, joukkueen kapteenia, Jani "Hevi" Hartikaista. Myös Juho Karppinen poistui rapakon taakse juuri kun oli alkanut saada vastuuta edustusmiehistössä lupaavien otteiden myötä. Muut poistuivat enemmän tai vähemmän heikohkon kauden jälkeen. Reinikaiselta ja Kupariselta nähtiin joitakin hyviä pelejä alkukaudesta, mutta miehet putosivat lopulta penkille Atte Hoivalan ja mm. jo mainitun Juho Karppisen tieltä.
Saapujista ehdottomasti positiivisin asia oli puolustaja Pietari Holopainen. KuPSin oma poika palasi kotiin parin Hakassa vietetyn kauden jälkeen, jossa mies nousi yhdeksi Veikkausliigan parhaista puolustajista. Myös Klubista tulleeseen Petri Oravaiseen oltiin ainakin foorumilla tyytyväisiä. Uusi ykkösmaalivahtikin oli erittäin tervetullut. Juho Nykänen oli vähän kysymysmerkki, muttei niin suuri kuin Olajide Williams, jolle sorvattiin suoraan kahden vuoden diili syystä, jota ei moni vieläkään ymmärrä. Kaivonurmi ja molemmat Rönköt ovat KuPSin omia kasvatteja, joille haluttiin antaa mahdollisuus hyvin menneiden pelien perusteella Ykkösessä (Rönköt) ja Kakkosessa (Kaivonurmi).
Suurinta mielenkiintoa tulevan kauden pelaajaringistä nautti kuitenkin herra nimeltä Dickson Nwakaeme, joka henkilökohtaisella panoksellaan kenties pelasti seuran jopa putoamiselta. Mies ehti hurmata Keskuskentän (tuolloin vielä Magnum Arena) yleisön ennennäkemättömillä otteillaan. Tämä kaveri hankittiin kesken kauden ja kerrankin tämä nk. afrikka-arpa osui todellakin kohdalleen! Dicksonia pidettiin useassa eri lähteessä koko liigan parhaana pelaajana ja mies saikin kehuja vähän joka suunnasta. Moni oli menettänyt jo toiveensa siitä, että Nwakaeme nähtäisiin KuPS-paidassa kaudella 2010, mutta niin vain lopulta kävi, että herra teki sopimuksen kesäkuun loppuun saakka.
Pelaajatilanne kauteen lähdettäessä näytti siis seuraavalta:
Maalivahdit: Mikko Vilmunen, Joonas Pöntinen, Tuomas Kolehmainen
Puolustajat: Pietari Holopainen, Balazs Balogh, Atte Hoivala, Tero Taipale, Joni Nissinen, Jussi Kolari, Patrik Turunen
Keskikenttäpelaajat: Miikka Ilo, Petri Oravainen, Juho Nykänen, Patrice Ollo, Raphael Udah, Miikka Turunen, Simo Rönkkö
Hyökkääjät: Dickson Nwakaeme, Ilja Venäläinen, Samuli Kaivonurmi, Olajide Williams, Petteri Rönkkö, Aleksi Paananen
Materiaali ei ollut kovin laaja ja se sisälsi useamman jokerikortin. Moni ounasteli joukkuetta putoamistaistoon, mutta KuPS itse asetti tavoitteekseen sijoituksen kahdeksan joukkoon. Dickson toki sanoi, että joukkue tulee olemaan kolmen sakissa ja tämän moni tuntui painavan vähän villaisella, mutta miten sitten kävikään..
Pre-season/LiigacupKausi starttasi otteluiden osalta tammikuun loppupuolella, jossa ensimmäisessä harjoitusottelussa, Lahden suurhallissa, vastaan asettui FC Lahti. Ottelu päättyi 1-1 ja kausi oli startattu otteluiden osalta. Viikko tämän jälkeen KuPS osallistui viime vuosien tapaan Uusi Lahti Cupiin. KuPS hävisi avausmatsin isäntäjoukkueelle maalein 3-1, joten kovin pitkälle tässä höntsässä ei selviydytty. Sijoista 5-8 pelatussa ottelussa kuitenkin virolainen JK Tulevik Viljandi otti kuokkaan lukemin 0-3 ja näin Palloseuran turnaus päättyi voittoon. Tämän jälkeen treenit jatkuivat ahkerasti ja seuraava koitos olikin parin viikon päästä Liigacupin ottelussa Vaasan Palloseuraa vastaan. Ei ollut Keltamustat vielä kovinkaan hyvässä vireessä sillä dunkkuun tuli. Myöskin seuraavat ottelut Liigacupissa menivät alakanttiin, vaikka AC Oulua vastaan pistetili avautuikin 0-0-lukemin.
Itselleni henkilökohtaisesti kausi starttasikin periaatteessa vasta maaliskuun puolivälissä, jolloin KuPS avasi kautensa kotikentällään, niin ikään Liigacupin ottelussa, tällä kertaa Hakaa vastaan. Pelillisesti tuo koitos oli varsin hyvä, mutta pelkkä luuhan siitä vaan käteen jäi, kun Haka vei pisteet 0-1-voitolla.
Edes Dicksonin peippailut eivät auttaneet kylmällä ja tuulisella Keskuskentällä
Ensimmäistä voittoa ei siis oltu vieläkään nähty liigaporukkaa vastaan, vaikka pelejä oli kuitenkin takana jo puolisen tusinaa. Noh, kauaa tätä ei enää tarvinnut odottaa, koska seuraavana vieraaksi Kuopion Keskuskentälle oli tulossa rakas JJK. Kuten arvata saattoi, KuPS otti tästä ottelusta voiton Miikka Ilon maaleilla lukemin 2-1. Tämän voiton myötä KuPS ryhdistäytyi ja seuraavassa matsissa TamU saikin kyytiä - tulostaululla koreilivat luvut 3-1 kotijoukkueen hyväksi. Tuon ottelun myötä Liigacup oli KuPSin osalta ohi ja joukkue jäi tahmean alun seurauksena seitsemän joukkueen lohkossa viidenneksi, juuri pudotuspelipaikan ulkopuolelle. Noh, tämä tuskin harmitti kovin monia, sillä Liigacup on kilpailuna enemmän harjoitusturnaus kuin todellinen tason mittari.
KuPS pelasi vielä tämän jälkeen kaksi harjoitusottelua, jossa se ensin hävisi B-miehistöllä 1. divisioonassa pelanneelle OPS-jp:lle. Tästä reilu viikko, joukkue voitti Myllykosken Pallon 2-0 "salaottelussa". Ottelusta ei siis tiedotettu etukäteen, koska kuuleman mukaan paikalle ei haluttu skouttaajia muista seuroista Veikkausliigan avauskierrosta silmällä pitäen. Alunperin tuota ottelua ei edes olisi pitänyt pelata, mutta koska JIPPO-ottelu peruuntui, niin tuokin sai päivän valon.
SarjakausiViimeisimmät ottelut Liigacupissa ja harjoitusottelu MyPaa vastaan antoivat uskoa sarja-avaukseen. Niiden perusteella tuo KuPSin asettama tavoite ennen kautta tuntui varsin realistiselta, mutta siihen oli kuitenkin todella pitkä ja kivinen tie kuljettavana. Kova kolaus tuli heti sarja-avauksessa HJK:ta vastaan, kun vierailijat pöllyttivät kotijoukkueen peräti 0-5. Tämän tuloksen myötä ei tarvinnut kauaa odotella juttuja siitä, mikä joukkue putoaisi kauden päätteeksi Ykköseen. Joukkueessa usko tuskin horjui nöyryyttävästä sarja-avauksesta huolimatta, sillä pelaajat varmasti uskoivat itseensä ja tiesivät tasonsa. Tuo oli vain peli, jossa vastustajalla onnistui kaikki ja itsellä ei mikään. Valmentaja Esa Pekonen otti tästä farssista syyt niskoilleen sanomalla, että valmistautumisessa oli mennyt jotain pieleen. Selvä herätys olikin tapahtunut seuraavaan otteluun mennessä, kun viime vuosina veemäinen vastustaja FC Lahti saapui Keskuskentälle. Kotijoukkueen ilme oli selvästi erilainen ja Ilja Venäläinen veikin Keltamustat 1-0-johtoon yhdellä kauden upeimmista osumista. Lopussa kävi kuitenkin kylmät; Jari Litmanen tasoitti, kun pelikellossa oli 89. minuuttia. Yksi piste kahdesta kotiottelusta ei varmasti tyydyttänyt joukkuetta, eikä myöskään katsojia.
Noh, tuon Lahti-pelin jälkeen joukkue heräsi ja seuraavat kolme ottelua mentiinkin KuPSin voittojen tahtiin. Oulu, Inter ja pisteautomaatiksi muodostunut JJK ottivat jokainen pataan. Joukkueella oli hyvä draivi päällä, mutta sitten tulikin tilastotappio Vaasassa aneemisen peliesityksen jälkeen. Joukkue pelasi kuitenkin toukokuun erinomaisesti ja tästä saivat tunnustusta Veikkausliigan puolelta upean alkukauden pelannut Miikka Ilo, joka valittiin toukokuun pelaajaksi. Veikkausliigan toukokuun tähdistöjoukkueeseen valittiin Ilon lisäksi myös puolustaja Atte Hoivala sekä valmentaja Esa Pekonen.
Toukokuun pelaaja - Miikka Ilo
Seuraavaksi oli kotimatsi Turun Palloseuraa vastaan, josta joukkue nappasi voiton Ilja Venäläisen juhlaottelussa - tämä oli nimittäin 200. liigaottelu KuPS-ikonille. Vähän tämän jälkeen Venäläinen sekä samalla tietysti koko KuPS sai takapakkia, kun Iljalla todettiin selkävaivoja ja mies joutui huilaamaan lähes koko kesä-heinäkuu välisen ajan. Seuraavat kolme ottelua olivat aika nihkeitä esityksiä, eikä niistä kertynytkään kuin yksi piste. Tämän jälkeen hanat sitten aukesivatkin toden teolla TamU:n kustannuksella. Kaunis kesäinen sää Kuopion Keskuskentällä ja vuorossa oli loukkaantumisista kärsineen Dickson Nwakaemen show. Ottelu päättyi upean esityksen jälkeen peräti 6-2 ja Mr. Nwakaeme nakutti vaatimattomasti tehot 1+3. Mainitsemisen arvoinen oli myös Raphael Udahin hattutemppu sekä polvivaivoistaan toipuneen Miikka Turusen paluu, joka myös onnistui vaihdosta tultuaan hienolla chipillä maalinteossa.
On vain yksi kuningas!
Suomen CupKuPS osallistui tavoilleen uskollisena myöskin Suomen Cupiin, jonka se aloitti 4. kierrokselta. Vastaan arvottiin vierasottelu, kas kummaa, JJK:ta vastaan. KuPS siis pääsi heti tositoimiin ensimmäisiltä kierroksilta lähtien. Voittajasta ei tietenkään ollut epäselvyyttä ja KuPS etenikin seuraavalle kierrokselle 1-2-voitollaan. Seuraavaksi kaatui rutiinisuorituksella Ykkösessä pelaava JIPPO Joensuusta lukemin 0-1. Arpa heitti vierasmatseja kerta toisensa jälkeen, mutta mikäs siinä, kun pelit kulki ja voittoja satoi. Vaikkakin kotimatsit raskaan kauden aikana olisivat olleetkin plussaa. Noh, näillä kuitenkin mentiin. 6. kierroksen arpaan moni oli varmasti erittäin tyytyväinen. Vastaan tuli nimittäin MP, joka on KuPSin "verivihollisia" jo vuosikymmenten takaa. Rehellinen Savon derby oli siis tosi asia tämän vuoden Suomen Cupissa. Runsas fanijoukko matkasikin Kuopiosta Mikkeliin tämän harvinaisuuden vuoksi. Ottelu meni täysin KuPSin hallinnassa ja se otti helpohkon 0-2-voiton ja Savon herruudesta ei tarvinnut keskustella - se oli KuPSin hallussa.
7. kierros eli puolivälierä ja jälleen vierasottelu. Tällä kertaa matkustettiin Valkeakoskelle Tehtaan kentälle. KuPS nappasi ottelusta 0-1-voiton ja eteni jo välierävaiheeseen! Tilanne sarjassa näytti siltä, että cupin finaalin hävinnyt osapuolikin pääsee ensi kaudeksi Eurooppaan, joten KuPSilla oli edessä suuri ottelu. Vihdoin se sai kotiottelun, vastustajaksi tuli TPS. KuPS kärsi kuitenkin kauniina kesäpäivänä ottelussa 1-2-tappion ja näin haaveet ensi kauden europeleistä murenivat..
Sarjakausi jatkuu..Usein puhutaan, että se on hyvän ja menestyvän joukkueen merkki, jos se pystyy huonollakin pelillä nappaamaan täydet kolme pistettä vastustajastaan. Näin kävi Pietarsaaressa, kun savolaisryhmä haki maukkaan 0-1-voiton Pietari Holopaisen upealla vapaapotkumaalilla. Vielä maukkaammaksi voiton tekee se, että tuo osuma syntyi ottelun lisäajalla. Välillä näinkin päin! Seuraavassa matsissa oli tyrkyllä sama kaava, mutta ottelu IFK Maarianhaminaa vastaan päättyi 0-0. KuPS sai ottelun lisäajalla yrittää voittoa rangaistuspotkusta, mutta Petri Oravaisen sijoituksen MIFK-vahti torjui vasemmasta alakulmasta. Tuo missattu voitto varmasti harmitti KuPSia ja sen kannattajia, mutta luultavasti eniten Peksiä itseään. Tähän myös päättyi kevätkierros erittäin tasaisessa sarjassa ja KuPSin sijoitus tuli monelle yllätyksenä. Varsinkin Urheilulehden Timo Innaselle, joka oli pitkin kautta lupaillut joukkuetta putoajaksi ja että KuPSin alamäki alkaa heti seuraavasta ottelusta yms., mutta niin ei kuitenkaan käynyt ajoittaisista notkahdukista huolimatta. KuPS oli kärkitaistossa!
Syyskierros alkoi kovimmalla mahdollisella vastuksella. Vastassa siis HJK sen kotiluolassaan. KuPSilla oli varmasti paljon hampaankolossa kauden avauksesta, joten oli maksun aika. Klubi siirtyi ottelussa kuitenkin johtoon rangaistuspotkusta, mutta KuPS ei luovuttanut. Peli oli tasaista, mutta todellisia maalipaikkoja kuopiolaiset eivät kuitenkaan pystyneet luomaan. Niinpä yhden oli astuttava esiin. Dickson Nwakaeme päätti henkilökohtaisella panoksellaan kääntää ottelun ja niin myös kävi. Ensin D pitää koko Klubi-puolustusta ihan pelleinä ja vähän tämän jälkeen mies on unohdettu vapaaksi keskelle boksia, jonka seurauksena mies päättää perinteiseen KuPS-tapaan
naatiskella ennen kuin toimittaa pallon turvallaan maanneen Wallenin selän taakse. Ottelu päättyi 1-2 KuPSin voittoon ja viimeistään nyt kauden avaus oli viskattu unholaan - muidenkin kuin joukkueen toimesta.
Dicksonin ylivoimaa
Nousiko hieno voitto HJK:sta hieman hattuun? Siltä ainakin näytti peliesitys jumbojoukkue FC Lahtea vastaan, joka kaatoi keltapaidat täysin ansaitusti 2-1. Ainoa positiivinen asia tässä oli KuPS-kasvatti Samuli Kaivonurmen ensimmäinen liigamaali. Tämän fiaskon jälkeen vuorossa olikin mukava kolmen ottelun voittoputki, joka huipeintui vierasvoittoon JJK:sta. Tuohon otteluun oli KuPS-faneja tullut peräti neljä bussillista. Sää ja kaikki muutkin tunnusmerkit viittasivat hienoon ottelutapahtumaan ja sellainen se olikin ja saihan se myös ansaitsemansa päätöksen. 1-3 ja saatiinpahan taas näytettyä jyväskyläläisille. Koska KuPS huomasi menestysmahdollisuutensa jopa mitaliin, päätti Ari Lahti vahvistaa joukkuetta. Haaviin tarttui nigerialainen MacPherlin Dudu Omagbemi. Dudu liittyi KuPSin rinkiin pari viikkoa ennen JJK-ottelua. Debyyttinsä hän pelasi Inter-vierasmatsissa ja onnistuikin heti maalinteossa. Myös toisessa ottelussaan JJK:ta vastaan, mies onnistui ja näin hän oli saanut loistavan alun, joka miellytti varmasti kaikkia KuPS-läheisiä ihmisiä. Yhdessä Dicksonin kanssa he muodostivat erittäin vaarallisen kärkiparin. Tärkeä hankinta ihan siltäkin kantilta, kun Ilja oli ollut kesäkuusta saakka sairastuvalla ja paluu oli venynyt odotettua pitempään. Hakan painiessa talousongelmien kanssa, avautui KuPSille myös mahdollisuus kaapata hienon alkukauden Valkeakoskella pelannut Antti Hynynen. Sen joukkue tekikin ja KuPS kiinnitti Hynysen kahden vuoden sopimuksella. Tämä tapahtui noin viikkoa ennen Dudun saapumista.
Harju oli vallattu
Tässä vaiheessa KuPS vahvisti jälleen rivejään. Joukkueeseen liittyi loppukauden ajaksi Namibian maajoukkuepelaaja Oliver Risser. Hänestä kaavailtiin puolustuspäähän vahvistusta, koska rinki näytti siltä osin kapealta, vaikkakin se oli tästä huolimatta pelannut varsin hyvin. Yksikin loukkaantuminen kuitenkin tiesi ongelmia, joten riskejä ei haluttu ottaa.
Seuraavat kaksi matsia menikin sitten plörinäksi. KuPS lähti selvänä ennakkosuosina Vaasan Palloseuraa vastaan kotistadionillaan, mutta niin vain kävi, että VPS voitti ottelun 1-2. Ainoa positiivinen asia ottelussa oli Dudun kolmas maali kolmannessa pelaamassaan ottelussa. Tappio niskassa ei ollut ehkä paras fiilis lähteä Turkuun pelaamaan KuPSin kanssa mitalisijoista taistellutta paikallista palloseuraa vastaan. Avausjakso mentiin 0-0-lukemissa, eikä mitään hätää ollut. Puoliajalla kaikki kuitenkin muuttui, kun päätuomari Ville Järvenpää ajoi KuPS-tähti Dickson Nwakaemen ulos toisen keltaisen kortin myötä. Tapahtumassa TPS:n Jonatan Johanssonilla ja Dicksonilla oli kiivasta sananvaihtoa matkalla pukukopeille, mutta rangaistuksen tästä sai vain D. Episodi kuulemani mukaan päättyi siten, että Dickson olisi jalalla tömäyttänyt maahan, sanonut jotain Johanssonille kovaan ääneen ja ehkä hieman uhkaavasti katsonutkin häntä, jonka seurauksena Tintti taisi vähän säikähtää ja luikkikin nopeasti TPS:n pukukoppiin. Noh, ottelu kuitenkin jatkui - KuPSin osalta siis yhden miehen alivoimalla. Toista jaksoa oli käyty vain 10. minuuttia, kun tapahtui KuPSin kannalta ratkaisevan tuntuinen takaisku; Miikka Ilo sai punaisen, vieläpä tilanteesta, jossa mies ei tehnyt yhtään mitään. Riku Riski filmasi osuman päähän, vaikka tv-kuvasta näki, ettei Ilo nykäissytkään häntä tuossa tilanteessa. Erotuomari Ville Järvenpää näki asian kuitenkin toisin, joten Ilo suihkuun. Vähän tämän jälkeen TPS siirtyi 1-0-johtoon, kun se pääsi pelaamaan kahden miehen ylivoimalla. KuPSilla oli kuitenkin vielä pieni jako pisteille, kun heille tuomittiin rangaistuspotku. Dudu tämän kuitenkin meni ryssimään. Sellainen huomio muuten tähän väliin kauden rangaistuspotkutilastosta, että joukkue on saanut viisi pilkkua, joista se on onnistunut vain kahdesti. Vähän tuon Dudun epäonnistuneen rangaistuspotkun jälkeen TPS viimeistään tappoi pelin 2-0-maalillaan. Loppuluvut olivat 3-0, mutta jossiteltavaa jäi. Ottelusta puhuttiinkin jälkikäteen todella paljon. Mainitaan vielä se, että ottelun erotuomari hyllytettiin vähäksi aikaa rangaistukseksi surkeasti vihelletystä kamppailusta. TPS-ottelu jäi myöskin Dickson Nwakaemen viimeiseksi KuPS-paidassa, sillä hän siirtyi Tanskan liigan AaB Aalborgin joukkueeseen vuorostaan auttamaan tätä putoamistaistossa. Tähän KuPS ei kuitenkaan kaatunut, vaikkakin haikein mielin niitä otteluita edelleen muistelee, kun sai nähdä Dicksonatorin ylivoimaisuutta.
Ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa oli kuumempaa kuin helvetissä
TPS-ottelusta oli päästävä yli ja sen joukkue näytti tehneenkin, kun se voitti MyPan kotikentällään 2-1. Seuraavassa ottelussa tuli ikävällä tavalla tappio kärkitaistossa olleelle Hongalle Espoossa. KuPS johti ottelua Dudun hieman onnekkaallakin maalilla, mutta Honka onnistui ottelun vielä itselleen kääntämään ja voitti lopulta 2-1. Jäljellä oli enää neljä ottelua ja tilanne europaikkojen suhteen oli tukala. KuPS oli neljäntenä, joka vielä oikeutti eurokentille, mutta takana hengitti niskaan Jaro ainoastaan yhden pisteen päässä. KuPSin yläpuolella olivat TPS maalieronsa turvin sekä Honka neljä pistettä edellä, HJK oli omissa luvuissa 45:llä pisteellään. Kovat panokset oli siis tarjolla viimeisiin otteluihin ja KuPS onnistuikin ottamaan tärkeät voitot ensin Hakasta ja sen jälkeen Tampere Unitedista, jonka oli aiemmin kesällä teurastanut. Tämän jälkeen oli loppukauden tärkein ottelu Pietarsaaren Jaroa vastaan. Tässä saattoi ratketa hyvin paljon. Tasapelilläkin KuPS varmistaisi europaikan itselleen monen kymmenen vuoden odottelun jälkeen. Tasapeliin ei kuitenkaan tarvinnut tyytyä, sillä KuPS otti Ilja Venäläisen johdolla komean 2-1-voiton ja varmisti näin paikan europeleihin ensi kaudeksi. Myöhemmin samana päivänä Honka onnistui vielä pupeltamaan oman ottelunsa, joka tarkoitti samalla sitä, että KuPS varmisti europaikan lisäksi myös mitalin 31 vuoden pitkän odottelun jälkeen! Jonkin sortin juhlaan oli siis aihetta.
Tilanne päätöskierrokselle oli se, että KuPSille riittää ottelusta IFK Maarianhaminaa vastaan tasapeli, että se saa kauden päätteeksi hopeisen mitalin. Maarianhaminaan oli matkannutkin todella runsas määrä KuPS-faneja juhlimaan ansiokasta kautta.
Itse ottelusta KuPS otti 1-2-voiton kauden kruunuksi ja hopeajuhlat alkoivat!
Vielä pieni yhteenveto kuluneesta kaudestaKuPSin kausi kokonaisuudessaan oli siis todella upea, johon ei moni olisi uskonut. Vuoden valmentaja Esa Pekonen sai joukkueen pelaamaan sen omilla vahvuuksillaan. Taktiikkana oli usein melko puhdas 4-4-2, joskin välillä se asettui muotoon 4-2-3-1, kun Raphael Udah oli avauksessa; hän on kuitenkin enemmän keskikenttäpelaaja kuin hyökkääjä. KuPS saalisti kauden aikana lukuisia yhden maalin voittoja, joka kertoo vahvasta joukkuehengestä; se pystyi kääntämään tiukat ja tasaiset taistot voitoiksi. Ero aiempiin kausiin oli siis täysin päinvastainen. Toki muutamia selviä voittojakin otettiin, kuten kärkijoukkueille on hyvin tyypillistä. Joukkue piti päänsä tiukoissa tilanteissa, vaikka moni tätä arvelikin mm. paljon puhutun TPS-vierasmatsin jälkeen. Joukkue kuitenkin venyi lähes äärimmilleen hyvän rungon ja onnistuneiden täsmähankintojen ansiosta. Iso kiitos kaudesta kuuluu pelaajien, valmentajien ja huoltoryhmän ym. lisäksi Ari Lahdelle, joka omasta pussistaan panosti huomattavan summan, jolla lopulta varmistettiin kallisarvoinen hopeamitali sekä europaikka todella pitkän odotuksen jälkeen.
Arvosanat (nyt ei pihistellä, kun kerta menestystä tuli!)
Maalivahdit#30 Mikko VilmunenSaapui joukkueeseen täksi kaudeksi. Alku kausi oli ehkä vähän heikohko ja oli välillä penkilläkin, mutta nousi melko pian ykkösmaalivahdiksi, jonka jälkeen ei paikastaan luopunut. Otti lukuisia game savereita pitkin kautta, joka mahdollisti joukkueen voiton tiukoissa tilanteissa. Ehdottomasti mies paikallaan ja kuluneen kauden perusteella yksi Veikkausliigan parhaista maalivahdeista. Vaikuttaa myös hyvältä sälliltä haastattelujen ym. perusteella. Jos jossain olisi parantamisen varaa, niin ehkä avauksissa, kuten monella muullakin maalivahdilla. Arvosana: 9-
#12 Joonas PöntinenAloitti kauden avauspelissä, joka meni niin Pöntiseltä itseltäkin, kuin myös koko joukkueelta penkin alle. Ei tästä kuitenkaan lannistunut ja pelasikin kauden aikana useita hyviä pelejä, vaikka loukkaantuminen Myllykoskella varjostikin kautta ja pelejä ei hirveästi kertynyt. Tuli kuitenkin takaisin ja oli varsin hyvä, kun kentälle pääsi. Arvosana: 8 (enemmällä pelaamisella olisi arvosanakin varmasti noussut)
Puolustajat#3 Pietari HolopainenSiirtyi Hakasta täksi kaudeksi kasvattiseuraansa. Otti saman tien kapteenin roolin. Holopaisen kausi oli lähes täydellinen ja Pietu kuuluu ehdottomasti Veikkausliigan parhaisiin puolustajiin. Pystyy pelaamaan niin topparina kuin laitapakkinakin, eikä taso putoa ja tästä nähtiinkin otteita tällä kaudella. Teki myös puolustajalle todella hienot seitsemän maalia. Yksi KuPSin hopeasijan kulmakivistä ja ainakin minun mielestäni kauden paras KuPS-pelaaja. Arvosana: 10-
#9 Balázs BaloghMuodosti Holopaisen kanssa erinomaisen toppariparin. Todella vahva pääpelaaja, jolle ei virheitä pahemmin kuluneella kaudella sattunut. On aliarvostettu pelaaja, joka vahvistaisi useita liigaporukoita. Pystyi sopeutumaan varsin nopeasti uuteen topparipariin Oliver Risseriin ja homma toimi silloinkin mallikkaasti. Harmi ettei jatka. Arvosana: 9-
#24 Atte HoivalaNuori ja lupaava oikea pakki, joka on käynyt PSV:n testeissäkin. Pelasi ehjän ja kaikin puolin loistavan kauden. Täysin selvä valinta omalle paikalleen KuPS-miehistössä. Toivottavasti jatkaisi, vaikka karkaaminen ulkomaillekin on täysin mahdollista. Arvosana: 9-
#8 Tero TaipalePelasi kauden aikana vasenta laitaa KuPSin puolustuslinjassa, eikä Tepin otteista puolustussuuntaan ole juurikaan moitittavaa. Täytti oman tonttinsa ja osoitti, että hänen puuttuminen on paha menetys joukkueelle (Nykänen laitapakkina = ei hyvä). KuPS laajensi kuitenkin kauden puolivälissä puolustuspäätään ja tämän seurauksena Taipale putosi vaihtopenkille. Arvosana: 8+
#28 Oliver RisserNamibian maajoukkuemies saapui Palloseuraan siis kesken kauden. Otti heti paikkansa keskuspuolustuksessa ja täytti sen tyylillä, varmuudella ja taidolla. Kovan luokan vahvistus joukkueelle. Arvosana: 9-
Keskikenttäpelaajat#15 Juho NykänenHankittiin KooTeePeestä laajentamaan rinkiä. En tiedä, mille paikalle miestä alunperin kaavailtiin, luultavasti laitapuolustajaksi kun siellä talven peleissä pelasi, mutta siellä homma ei vaan toiminut. Pekonen löytikin miehelle uuden paikan keskikentän keskustassa, jossa hän osoittautui todella tärkeäksi pelaajaksi. Mitään pallotaituria Juhosta ei saa, mutta on kyllä erinomainen likaisen työn tekijä. Mies ei väsy koskaan. Asenteensa ansiosta nousi monen katsojan välittömään suosioon. Arvosana: 9-
#23 Patrice OlloPelasi upean kauden keskikentän keskustassa yhdessä Nykäsen kanssa. Jaksoi raataa ylös ja alas. Ajoittain näytti siltä, että Ollo dominoi kenttää ihan täysin kaksinkamppailuvoimansa ansiosta. Syöttöpelikin oli parantunut aiemmasta rutkasti, eikä miehellä ollut koskaan kiire, vaan varsin maltillisesti rakensi peliä. Tärkeä palanen KuPSin runkoa. Arvosana: 9-
#20 Miikka IloYksi kauden komeetoista. Löysi vihdoinkin oman paikkansa keskikentän vasemmalla laidalla ja sai myöskin pelata siellä yhtäjaksoisesti, eikä näin ollen joutunut viime kauden tapaiseen pelipaikkaralliin. Talvikausi meni mieheltä hyvin, josta Ilo sai selvästi itseluottamusta. Sama tahti jatkui sarjassakin ja näin miehestä muodostui KuPSin hyökkäyspelin tärkeimpiä pelaajia. Veikkausliiga palkitsi miehen kauden päätteeksi parhaana keskikenttäpelaajana! Arvosana: 9+
#11 Petri OravainenKlubista Kuopioon muuttaneen Oravaisen kausi oli vähän ailahtelevainen. Välillä oli vaikeaa, mutta välillä nähtiin oikein hyviäkin suorituksia. Ehkä sopeutuminen Pekosen taktiikkaan, jossa laitapelaajienkin kuului puolustaa melko paljon, vei aikansa. Loppukaudesta putosi penkille, vaikka itse olisin miehen saattanut avauksessa pitääkin. Arvosana: 8-
#6 Raphael UdahPotentiaalia varmasti on ja jotain Peksa miehessä näkeekin, sillä sai aika paljon minuutteja. Joidenkin mielestä ehkä liikaakin. On erittäin ailahtelevainen pelaaja, jolla on oikeastaan vain on-/off-vaihde. TamU-pelissä oli erinomainen hattutempullaan, mutta muuten kausi jäi aika heppoiseksi. Arvosana: 7-
#25 Antti HynynenHakasta kesken kauden siirtynyt Hynynen kiinnitettiin joukkueeseen kahdeksi vuodeksi. Pelasi hienon alkukauden Hakassa, jossa oli joukkueensa avainpelaajia. Kuopiossa homma ei kuitenkaan toiminutkaan ihan niin hyvin. Oravaisen tapaan miehen oli varmasti vaikea sopeutua KuPSin taktiikkaan. Ensimmäiset ottelut näyttivät todella tuskaisilta ja oli niissä aika näkymätön. Paransi jonkin verran loppua kohti, mutta ihan tyytyväinen miehen panokseen ei kuitenkaan voi olla. Tuskin on mies itsekään, kun tietää, mihin pystyy. Ensi kaudelle parantaa varmasti. Arvosana 7+
Hyökkääjät#26 Dickson NwakaemeParhaimmillaan liigan paras pelaaja kärsi tälläkin kaudella jonkin verran loukkaantumisista. Oli tästä huolimatta usein suuri vahvistus KuPSin hyökkäyspeliin. Sopimus ulottui kesäkuun loppuun, jonka jälkeen kävi kotimaassaan vammoja parantelemassa. Palasi kaikkien iloksi ja yllätykseksi KuPSiin ottelukohtaisella sopimuksella. Muistetaan Kuopiossa hyvin pitkään, koska tarjosi kuopiolaisyleisölle unohtumattomia hetkiä huikean taitonsa ja fyysisyyden myötä. Siirtyi Tanskaan loppukaudesta. Vaikka KuPS pärjäsi hyvin ilman Dicksoniakin, niin suuri ikävähän tätä miestä on. Tervetullut takaisin koska tahansa. Arvosana: 9-
#27 Ilja VenäläinenKuPS-ikoni kärsi tällä kaudella valitettavista selkävaivoista ja joutui seuraamaan sivusta useammankin ottelun. Kunnossa ollessaan mies oli kuitenkin ehdotonta eliittiä. Silloin kun Ilja ja Dickson olivat molemmat poissa, näkyi se todella selvästi KuPS-hyökkäyksessä. Palloa ei pystytty pitämään hyökkäysalueella läheskään samalla tavalla. Ilja teki kauden aikana oikeastaan vain ja ainoastaan komeita maaleja. Hieno mies ja upea pelaaja. Arvosana: 9-
#18 MacPherlin Dudu OmagbemiIntian liigan maalikuningas on pelannut kovissa eurooppalaisissa seuroissa. Saapui Kuopioon kauden puolivälissä. Mies sai unelma-alun, kun hän teki kolmessa ensimmäisessä ottelussa jokaisessa maalin. Saapui tärkeään paikkaan, kun Ilja ja Dickson olivat vuorotellen poissa kuvioista. Täytti ehdottomasti roolinsa ja olikin kauden päätteeksi KuPSin paras maalintekijä yhden maalin erolla Miikka Iloon ja Pietari Holopaiseen. Arvosana: 9-
#20 Olajide WilliamsSai alkukaudesta vastuuta, muttei onnistunut kovinkaan häävisti. Rooli pieneni jatkuvasti ja kauden loppupuolella kulutti ainoastaan penkkiä. Pelipaikka heittelehti keskushyökkääjästä laidalle ja välillä mies taisi kymppipaikallakin kokeilla. Laidalla mies vaikutti ehkä terävimmiltä vaikkei ihmeellisiin tekoihin yltänyt sielläkään. Kova poika oli kuitenkin juoksemaan. Muistetaan parhaiten siitä, kun teki maalin JJK:ta vastaan ja tuuletti tätä ottamalla paidan pois, jonka seurauksena sai toisen varoituksen ja lensi suihkuun. Arvosana: 7-
#16 Samuli KaivonurmiOma kasvatti siirtyi KuPSiin Warkaus JK:sta, jossa oli täysin pitelemätön. Peliaika liigassa oli kuitenkin kiven alla, koska joukkueessa oli sen verran kovia nimiä tarjolla samaan rooliin. Silloin kun Jönssi kentällä oli, niin hänelle ei oikein pystytty pelaamaan oikeanlaisia palloja, joten mies jäi aika näkymättömiin. Lahti-pelissä teki uransa ensimmäisen liigamaalin, joka jäi samalla kauden ainokaiseksi. Tuollaista terävää sisääntuloa olisi kaivattu enemmänkin. Arvosana: 7
Muut pelaajat- Miikka Turunen kärsi todella paljon loukkaantumisista, eikä näin ollen saa arvosanaa. Polvivaivat olivat miehen esteenä. Kerkesi kuntoutua ja kävi yhdessä ottelussa hienon maalinkin heittämässä, mutta laihaksi jäi lohtu, kun mies loukkaantui kohta uudelleen ja kausi oli melkeinpä sitten siinä.
- Rönkön veljekset Simo ja Petteri eivät saaneet mahdollisuutta liigakentällä ja veljekset dominoivatkin pääosin KuPSin farmiseura PK-37:n riveissä Kakkosessa.
- Patrik Turunen muutti Saksaan (vai Ruotsiinko se lähti?). Vastuuta ei tullut kauden alussa, eikä sitä luultavasti olisi tullut kauden lopussakaan.
- Jussi Kolari, Tuomas Kolehmainen, Jesse Miettinen, Joni Nissinen ja Aleksi Paananen olivat ringissä mukana, mutteivat saaneet vastuuta. Osa pelasi satunnaisesti PK:n mukana Kakkosta ja osa kärsi loukkaantumisista.
- Jerome Tochukwu Ogbuefi osoittautui turistiksi.
* * * * *
Ensi kaudesta on vielä paha mennä sanomaan, koska siihen ei olla juurikaan vielä keskitytty, sillä nyt on juhlan aika! Palataan siihen tässä topicissa sitten ajan kanssa. Europelit kuitenkin odottaa!
Laitetaan tähän vielä pelaajat, joilla on sopimus ensi kaudesta:
Mikko Vilmunen (2011), Joonas Pöntinen (2012), Raphael Udah (2011), Pietari Holopainen (2011), Tero Taipale (2011), Atte Hoivala (2012), Topi Sormunen (2013), Joni Nissinen (2011), Miikka Ilo (2012), Petri Oravainen (2011), Aleksi Paananen (2011), Ilja Venäläinen (2011), Antti Hynynen (2011), Olajide Williams (2011), Samuli Kaivonurmi (2011), Markus Joenmäki (2012).
Lihavoidut ovat uusia pelaajia. Niitä tulee vielä varmasti lisää, mutta tosiaan niistä on paha mennä vielä sanomaan. Varmuudella poissa on ainakin Dudu, joka siirtyi Honkaan. Myös Bala on matkannut takaisin Unkariin ja hänenkin pelit KuPSissa ovat (99,99% varmuudella) pelatut - valitettavasti.
* * * * *
Tässä loppuun vielä jonkinäköinen kimara kuluneesta kaudesta:
KuPS 2010 (Laitoin ensin Youtubeen, mutta jostain syystä joku kusi, eikä se sinne mennyt. Pitää koittaa huomenna uusiksi. Noh, tuolla se on kuitenkin ihan samalla tavalla nähtävissä. Laatu saattaa olla aluksi pikselimössöä, mutta toivottavasti paranee edes vähän. Äänen leikkaamisen kanssakin oli ongelmia Windows Movie Makerin ihmeellisen sekoilun ansiosta, joten nuo biisien vaihtumiset ovat vähän tönkköjä. Tuskin tästä on kuitenkaan suurta haittaa. Monia hienoja maalia ja suorituksia jäi pois, mutta tuossa nyt edes jotain.)
Jatkakaa.
(Edit: Vaihdoin tuon linkin Youtubeen. Nyt taitaa laatukin olla vähän parempi.)
