Maalivahtitreenit

[Holmgård]

Treeneissä kaikki pallot pitäisi pyrkiä liimaamaan, vaikka seurauksena olisikin jatkuvasti " turhia" rebound- maaleja tai saranoiden kautta lipuvia helppoja. Pallon vangitseminen kun on asia jossa maalivahtipeli ei ole kehittynyt, vaan ottanut taka- askeleita. Joka kerta kun joku menettää pelivälineen vastustajalle, koko joukkueen töytyy ravata ja murehtia pallon takaisinsaamisesta- sekä puolustaa. Tämä fakta koskee myös maalivahteja sekä nyrkkeilemistä.

Toinen vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on torjuntatilanteen syvyyspelaaminen. Etenkin kun useimmilla suomalaisveskareilla iästä tai sarjatasosta riippumatta ei ole parin metrin raameja tai kumiukkomaista kimmoisuutta. Lukemalla peliä ja olemalla oikealla etäisyydellä laukojasta voi ottaa kiinni lukemattomia keskinkertaisia viimeistelyjä, jotka muuten menevät alakulmaan. Etenkin kun laukoja on kiireellisessä tilanteessa niin maalivahdin tulisi ottaa kaikki etu irti siitä että hänellä on enemmän aikaa puntaroida tilannetta ja sen toteutumismahdollisuuksia.

[Mayhem]

Toinen vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on torjuntatilanteen syvyyspelaaminen. Etenkin kun useimmilla suomalaisveskareilla iästä tai sarjatasosta riippumatta ei ole parin metrin raameja tai kumiukkomaista kimmoisuutta. Lukemalla peliä ja olemalla oikealla etäisyydellä laukojasta voi ottaa kiinni lukemattomia keskinkertaisia viimeistelyjä, jotka muuten menevät alakulmaan. Etenkin kun laukoja on kiireellisessä tilanteessa niin maalivahdin tulisi ottaa kaikki etu irti siitä että hänellä on enemmän aikaa puntaroida tilannetta ja sen toteutumismahdollisuuksia.

Tämä on kyllä myös ehdottomasti panostamisen arvoinen asia maalivahtiharjoituksia suunnitellessa. Junnuissa itse ainakin opin melko hyvin syvyyspelaamista erilaisissa laukaisuharjotteissa, joissa tilanteet tulivat eri kulmista ja eri etäisyyksiltä. Näissä maalivahtivalmentaja(milloin vain paikalla sattui olemaan) antoi maalin takaa palautteen joka kerta, kun sijoittautumisessani oli puutteita. Tällä tavalla saadaan hyvin iskostettua tiettyjä tilannemalleja nuoren maalivahdinalun takaraivoon, ja jotka tarpeeksi toistuessaan siirtyvät sitten myös peleihin.

Sijoittumista voidaan opettaa ihan kädestä pitäen, eli toisin sanoen näytetään missä kohti pitäisi suurin piirtein milläkin hetkellä olla. Harjoituksissa ja pelien jälkeen veskari voi sitten miettiä päästettyjä maaleja, ja että olisiko paremmalla sijoittumisella maalit ollut estettävissä. Tällaisten ahaa-elämyksien kautta oivaltaa lopulta itsekin todella paljon sijoittumisestaan, ja nämä muistaa myöhemmässä vaiheessa takuuvarmasti paremmin kuin teoriassa käydyt opit.

[Ilkis]

Olen päivinä, jolloin ei ole reenejä,tai jäänet välistä jostain syystä korvannut tämän omatoimisella reenillä 30-45, johon kuuluu laukauksia seinään+torjunta. Toinen hyvä on, jossa laukaus seinään+torjunta, ja Heitto mahdollisimman pitkälle. Toivottavasti tämä näkyy kentillä.

[Tommy Tykki]

Harjoituksissa ja pelien jälkeen veskari voi sitten miettiä päästettyjä maaleja, ja että olisiko paremmalla sijoittumisella maalit ollut estettävissä.

Tänäpäivänä erittäin vaarallista käyttää tuota muotoa.

En muutenkaan ymmärrä mistä tuo "päästetyt" on ilmestynyt, koska tuskin maalivahdit palloja maaliin päästää.
(esim. montako pallo mennyt maaliin, montako maalia (maalivahdille) tehty, ....).
"Päästetyt maalit", ei hjuva!

[Ilkis]

Osaissko joku neuvoo, miten voisin reenata pomppua, kun en ole pituudella pilattu, 171-senttinen ja ikää 16 vuotta..?

[Jorkka]

Osaissko joku neuvoo, miten voisin reenata pomppua, kun en ole pituudella pilattu, 171-senttinen ja ikää 16 vuotta..?

Voimaa lisää jalkoihin, esim. kyykkytreenit ovat hyvä apu, mutta ei kovilla painoilla vaan n.10kg ja pitkiä sarjoja. Toinen erittäin hyvä, mutta suht v-mäinen on mennä juoksemaan portaita.

[niko1900]

Porrasharjoituksia tehtiin paljon joskus Jori Särkän maalivahtireeneissä. Lisäksi kaikenlaiset loikkaharjoitteet sopivat hyvin.

[Mayhem]

Lisäksi kaikenlaiset loikkaharjoitteet sopivat hyvin.

Sama. Esim. luisteluhyppyjä treenaamalla saa pomppua kehitettyä todella hyvin, ja ne ovat myös melko lajinomaisia, eli liike suuntautuu myös sivulle, eikä pelkästään ylöspäin. Päkiähypyt ovat myös hyvä keino parantaa kimmoisuutta.

[niko1900]

Sama. Esim. luisteluhyppyjä treenaamalla saa pomppua kehitettyä todella hyvin, ja ne ovat myös melko lajinomaisia, eli liike suuntautuu myös sivulle, eikä pelkästään ylöspäin. Päkiähypyt ovat myös hyvä keino parantaa kimmoisuutta.

Kyllä. Säännölliset ja ennenkaikkea monipuoliset loikkaharjoitteet tuovat sitä valikoimaa ja monipuolisuutta myös siihen mitä pystyy tekemään pelitilanteessa. Näitä voi tehdä mielenkiintoisemmaksi myös lisäämällä pallon mukaan harjoitteisiin. Esimerkkinä vaikka harjoite, jossa lähdetään maalin keskeltä polviseisonnasta ja ponnistetaan heitettyyn palloon vain sillä pallon puoleisella jalalla. Tällaisia harjoitteita löytää aika paljon netistä, jos ei oma mielikuvitus riitä.

Tässä esimerkki, saattanut ollakin jo, mutta kuitenkin. Sivu on kömpelön näköinen mutta sisältö on ihan hyvää: http://www.jbgoalkeeping.com/

e. typoes

[Ilkis]

Kiitos vinkeistä! Onko väliä tekeekö hyppyjä nurmella vai missä?

[kaljauute]

Kiitos vinkeistä! Onko väliä tekeekö hyppyjä nurmella vai missä?

Eipä tuolla taida niin väliä olla, ellei sulla ole jonkinnäköisiä vaivoja polvissa tai selässä. Onhan pehmeä nurmikko paljon mukavampi hypellä kuin esim asflatti jolloin polviin ja nilkkoihin kohdistuu suuri tärähdys alas tullessa.

[Ilkis]

Kävisikö hyppynaru?

[Pallavolo]

Voimaa lisää jalkoihin, esim. kyykkytreenit ovat hyvä apu, mutta ei kovilla painoilla vaan n.10kg ja pitkiä sarjoja. Toinen erittäin hyvä, mutta suht v-mäinen on mennä juoksemaan portaita.

Mitä vittua? Miksi pomppua pitäisi treenata pitkillä sarjoilla ja maitohapoille vetävillä porrasjuoksuilla? Toki monipuolisuus on hyvästä ja kestävyyttäkin tarivtaan, mutta ei sitä maksimi-ponnistusvoimaa kyllä noin hankita.

[Jorkka]

Mitä vittua? Miksi pomppua pitäisi treenata pitkillä sarjoilla ja maitohapoille vetävillä porrasjuoksuilla? Toki monipuolisuus on hyvästä ja kestävyyttäkin tarivtaan, mutta ei sitä maksimi-ponnistusvoimaa kyllä noin hankita.

Ainakin itselläni toimi nämä "huippumodernit" metodit junnuna. Ei nyt minnekään Seria A:han menty, mutta en nyt koe itseäni ihan susipaskanakaan. No samapa tuo.

[kaljauute]

mun ja monen ammattivalmentajan ehdoton mielipide on, että ei tosiaankaan treenata pitkillä sarjoilla eikä hapottavilla porrasjuoksuilla. Ponnistus vaatii räjähtävää voimaa joten lyhyet sarjat suuremmilla painoilla(täytyy silti pystyä tehdä liike nimenomaan räjähtävästi) on varmasti parempi vaihtoehto. Kokeile esim. Kyykkyä 3x5 sarjoilla(valitse painot oman voimatason mukaan) ja sen jälkeen kun olet suorittanut kaikki sarjat tee pari kyykkyhyppyä ilman painoja niin korkealle kuin pystyt.

 Ponnistus voima on suoraan verrattavissa lähtönopeuteen jota voit kehittää kyykyn lisäksi myös rinnalle vedolla ja maastavedolla. Myös erilaiset loikat ja hypyt ovat erinomaisia kokeile esim. Aitahyppyjä tai luisteluhyppyjä.

[niko1900]

Ei porrasharjoitus tarkoita porasjuoksua. Portaat ovat motivoiva harjoituspaikka nimenomaan eteen/ylös suuntautuvan ponnistuksen harjoitteluun. Myöskin oman kehityksensä näkee niissä hyvin. Toki pitää noudattaa varovaisuuta eikä rykiä liikaa.

[LongBet]

http://www.youtube.com/watch?v=9tNwF8EAl7w&feature=related Mikä tarkoitus tolla kuminauhalla on? ja mitä hyötyä siitä on?

[rukkanen]

Veikkaisin, että sillä haetaan ainakin oikeaa perusasentoa, eli että paino on päkiöillä. Joku asiantuntevampi voisi valaista lisää...

[Tammelan stadion]

http://www.youtube.com/watch?v=9tNwF8EAl7w&feature=related Mikä tarkoitus tolla kuminauhalla on? ja mitä hyötyä siitä on?

Älkää nyt kukaan ottako mallia tästä ainakaan.

[molke]

Miten harjoittelen nyrkkeilemään palloa? Minkälaisia harjoitteita? Videokin kelpaa näyttämään harjoitteita.

[Tveni Trii]

Miten harjoittelen nyrkkeilemään palloa? Minkälaisia harjoitteita? Videokin kelpaa näyttämään harjoitteita.

Sitä on helppo harjoitella yksinkin. Heität pallon ilmaan ja lyöt palloon yhdellä nyrkillä( suosittelen treenaamaan molemmilla käsillä!), mahdollisimman ylhäällä, mutta ilman hyppyä. Opettelet ensin lyömään palloa oikein, ilman että telot peukaloasi.

Kun hallitset hyvän lyöntitekniikan, seuraavaksi yrität suunnata nyrkkeilyä johonkin tiettyyn paikkaan ja tietenkin mahdollisimman kauas.

Sen jälkeen voitkin lisätä hyppäämisen ja kahden käden nyrkkeilyn, siinä vaiheessa kun nuo alkaa olla omasta mielestä hyvällä mallilla, niin kaveri mukaan ja erilaisia keskityspalloja ja runsaasti toistoja.

Kun kaveri on mukana, niin aina mahdollisimman ylhäältä palloon kiinni, vaikka sattuisi muutamia huteja. Turha harjoitella liian helppoja palloja. Mutta, korostan että vasta siinä vaiheessa, kun nuo perusasiat on kunnossa!

Mahdollisimman paljon toistoja ja ihan perustreeniä, mielellään niin paljon että rupeaa jo harmittamaan. Runsaalla toistolla taito ja tekniikka jää muistiin ja se tulee automaattisesti, ilman epäröintiä tai miettimisiä.



http://www.youtube.com/watch?v=jLWwi4jsP5w Tossa yksi linkki, ihan perustreeniin ja sieltä löytyy paljon muutakin.

http://www.youtube.com/watch?v=9tNwF8EAl7w&feature=related
Veikkaisin, että sillä haetaan ainakin oikeaa perusasentoa, eli että paino on päkiöillä. Joku asiantuntevampi voisi valaista lisää...

Kai siinä haetaan jotain perusasennon harjoittelua, mutta aika paljon tuossa liioitellaan eteenpäin menoa. Ja kun tuota seuraa enemmän niin, yhtään palloa ei oteta kiinni ja sijoittuminen on lähes joka kerta pielessä. Mutta, ehkä siinä tosiaan haetaan jotain muuta...

Loppuosassa onkin jo sitten ihan komeita koppeja molseilta.

[BallBoy]

Tähän ponnistusvoimaan, ja jalkojen voimaan keskittyvään harjoitteluun voisin ottaa kantaa. Itse ainakin teen niin, että valkun kanssa off-seasonilla vedetään ihan puhdasta voimaa; vähän raskaampaa reeniä ja pidempiä sarjoja. Sitten kun sitä voimaa on hankittu, se otetaan hyötykäyttöön sopivasti kautta varten tekemällä paljon räjähtäviä harjoituksia kuten tempauksia.

[Snoopy]

Vastaanpa tähän vaikkakin aikaa on kulunut aikalailla viimeisestä viestistä, oletan että asia kuitenkin saattaa monia vielä kiinnostaa.

Sen verran, että olen valmentanut maalivahteja useiden vuosien ajan ja ikäluokissamme on paljon hyviä ja motivoituneita maalivahteja, se olkoon siis riittävä kriteeri vastaamaan.

Pompuista-->
Maalivahti ei tee hyppyä paikaltaan. Siksi paikaltaan tehty harjoitus ei tulisi olla mukana harjoittelussa. Maalivahti myöskään ei tee montaa pomppua peräkkäin, joten turha hapottaminen ei ole edes suotavaa. Pompun harjoittelu tulee olla aina pelinomainen harjoitus. Itse olen huomannut parhaimman harjoituksen olevan aivan normaali aita-aita-aita-spurtti harjoitus tai sama tehtynä taaksepäin, eli aita-aita-aita-käännös ja spurtti. Näissä maalivahti joutuu käyttämään kehoaan oikein. Oikea-aikaisuus, kontrolli ja voiman tuotto täytyy tapahtua oikeassa rytmissä. Ns. räjähtävästä voimasta suurin osa on oikea-aikaisuutta. Maalivahdin on myös tärkeää ajoittaa pomppu oikein, jolloin hän pelaa itselleen torjunta-aikaa, joka on vähintäänkin yhtä tärkeää kuin itse pomppu.

Itse maalivahtien harjoittamisesta sen verran, että en usko kenen tahansa voivan tehdä sitä, koska väärin opetettu asia on todella vaikeaa saada maalivahdilta pois, huomattavasti vaikeampaa kuin kenttäpelaajalta. Vaikka molemmilla tekeminen perustuu refleksiin, on maalivahdin torjunta paljon lyhytaikaisempi tapahtuma kuin pelaajan tekemä ratkaisu/toiminta. Maalivahdin tekemät torjunnat perustuvat pitkälti refleksiin ja sisäistettyihin oppeihin joita ei mietitä. Siksi on parempi, että seura palkkaa aina maalivahtivalmentajan joka tekee kerran viikossa junioreiden kanssa töitä ja antaa toiselle harjoitus tunnille ohjeet pelilliseen harjoitukseen.

Jalalla pelaaminen on niin suuressa roolissa, että oikein hävettää katsoa tämän hetken juniori maalivahteja, on aivan uskomatonta miten huonosti heidät on opetettu pelaamaan alimpana pelaajana. Kun seuraa pelaajia välillä E10 - D niin melkein jokaisessa seurassa maalivahti pelaa boksissa koko pelin ajan. Tällöin opettaja tekee todella suuren karhunpalveluksen pelaajalle, jota ei opita enää myöhäisteini iässä, silloin on jo myöhäistä. Maalivahdin tulee uskaltaa tulla pois omalta "turvalliselta" alueeltaan ja nousta pelaamaan korkealle. Maalivahti joka itse, automattisesti, tiedostamatta, nousee pelaamaan esimerkiksi kulmatilanteessa melkein puoleen kenttään omaa todelliset kyvt kehittyä maalivahtina. Usein kuulee vanhempien huutavan tällöin maalivahdille, että "takaisin omalle alueelle" ja siitäkös pidän, kun maalivahti vain hymyilee. Nykyaikaisessa jalkapallossa maalivahti on ylimääräinen kenttäpelaaja, joka kykenee pelaamaan jalalla ja katkomaan syöttöjä, palauttamaan paineen ja ohjaamaan peliä alhaalta. Olen nähnyt kuin yhdeksän vuotiaissa on kaikki tämä jo kohdallaa, silloin on helppo opettaa itse torjuminen.

Käsillä pelaaminen on huomattavasti helpompaa kuin jalalla, siksi perustorjunnoista ei tulisi olla huolissaan liian aikaisin. Myöskin ns. liimaminen on monelle nuorelle vaikeaa, koska kädet ja ote ei ole kehittynyt monellekkaan vielä kunnolla, siksi ei myöskään voi aina vaatia liikaa. Nyrkkeilemistä en kuitenkaan opettaisi maalivahdille ollenkaan, se hänen tulee oppia ihan itse. Mielestäni tämä kuuluu niihin omiin harjotteisiin, koska se on hyvin yksilöllistä miten ja milloin tällainen torjunta tehdään. Nykyäänhän nyrkkitorjuntoja melkein viljellään joka paikassa, mutta ammattilaisilla yksinkertainen syy on pallon kierteet ja laukauksen kovuus, nuorilla tätä harvemmin on.

Kun nyt seuroissa haetaan maalivahteja niin parhaiten se onnistuu kun maalivahteja on systemaattisesti valmennettu aina tuolta seitsemän vuotiaasta alkaen. Monesti seurat alkavat haluamaan maalivahteja kun siirrtyään 7v7 kentälle ja ihmetellään kun niitä ei ole. Sitten kun mennään 9v9 kentälle eikä niitä ole senkään vertaan ollaan jo aika pahasti liemessä. Mutta kun työtä tehdään hyvin nuoresta lähtien on maalivahteja saatavilla myöhemmin paljon paremmin.

Kun luot maalivahdille unelmia tee kaksi asiaa, katso hänen vanhempiaa, koska se kertoo paljon missä pituudessa mennään. Mikäli tulevaisuuden maalivahti on E10 ikäisenä ylipainoinen, pyri puhumaan siitä avoimesti vanhempien kanssa. Älä siis luo liikaa toiveita ja tartu ongelmaan heti kun mahdollista.

Vielä lopuksi, että kaikki haluavat loistavia maalivahteja, harva osaa heitä muistaa ja arvostaa.

-Snoopy-

[Ville Paitsioansa]

Mitä turhaan niitä molareita valmentaa, ku laitetaan sinne se joukkueen hitain pelaaja ni pääsee paljo helpommalla. Kyllä siitä kelpo torjujan tekee kuitenki.

[Felitto]

Voimaa lisää jalkoihin, esim. kyykkytreenit ovat hyvä apu, mutta ei kovilla painoilla vaan n.10kg ja pitkiä sarjoja. Toinen erittäin hyvä, mutta suht v-mäinen on mennä juoksemaan portaita.

En ehtinyt koko threadiä vielä lukea mutta oli pakko laittaa tästä asiasta pieni korjaus. Näin ei voimaa kehitetä. Matalat painot+pitkät sarjat= lihasmassaa. Tämä varmaan kuulostaa hyvältä, mutta lihasmassan kehitys ei itsessään merkittävästi kehitä voimaa (HUOM! Voima=niin paljon niin nopeasti kuin mahdollista). Ja, jos matalia painoja käyttää lihasmassan kasvuun on kyse 60-80% yhden toiston maksimipainosta.
Itse sanoisin että jos haluaa kehittää pomppua niin tekee säännöllisesti loikkaharjoituksia ilman mitään lisäpainoja. Kyykkytreeni kehittää kyllä pomppua, ja siihen on kaksi eri tapaa. Tavan valitseminen riippuu pelaajan valmiuksista ennen pompun lisäävää treeniä. Jos ei ole painoja hirveästi nostellut kannattaa aloittaa lihasmassan kasvulla (kutsutaan myös perusvoima treeniksi). Siitä sitten maksimivoimaa kehittämään, ja siitä sitten räjähtävyystreeniin.
Jos taas on nostellut jo jonkun aikaa niin voi hypätä suoraan räjähtävyystreeniin, vaikkakin maksimivoimatreeni olisi suotuisaa tässäkin tilanteessa. Tässä perusfilosofiat jokaiselle treenitavalle:

Lihaskasvu (perusvoima): 3 sarjaa vähintään, 8-15 toistoa per sarja, paino 60-80% yhden toiston maksimipainosta(=1RM)
Maksimivoima: 2-4 sarjaa, 1-6 toistoa, paino 90-100% 1RM
Räjähtävyys: 2-5 sarjaa, 5-10 toistoa, paino 30-50% 1RM

Toistojen määrä riippuu käytettävästä painosta ja parhaitenhan tämän tyyppiset asiat henkilö tuntee itse että jaksaako sen kymmenennen toiston x kg:lla. Suosittelisin itse 16 vuotiaalle ehkä kuitenkin loikkaharjoittelua vuoden tai kaksi jonka aikana tutustutaan siihen painon nosteluun ja sen tekniikoihin, jos kyse on sellaisesta henkilöstä joka ei salilla ennen ole käynyt. Jos kuitenkin on jotain käynyt suosittelisin kuitenkin tutustumisjakson, mutta lyhyemmän.

Toivottavasti kukaan ei ottanut herneitä nenään korjauksesta/-ista. Jos jotakuta kiinnostaa niin voin laittaa tänne lähteitäkin.