Maalivahtitreenit

[Snoopy]

Niin, tänään taas sai ihmetellä miten maalivahtien harjoitukset ovat kuin lasten leikkipiiristä...

Mutta maalivahti ei tarvitse lihasmassaa vaan kimmoisuutta. Edelleenkään maalivahti ei tarvitse pitkiä loikkasarjoja, niitä kun peleissä ei tule vaan kimmoisuutta ja nopeutta, lyhyitä ja nopeita sarjoja. Tuskin kukaan enää hakee (toivottavasti) maalille massakaveria...

Lisäyksenä vielä maalivahdin ominaisuuksiin; mikäli maalivahti kykenee suorittamaa taitomerkkinä vähintään hopea, mieluiten kultamerkin, kertoo se oikeaan suuntaan kulkevasta tiestä. Mikäli maalivahti jää pronssille tai jopa ilman taitomerkkiä, on asiat pitkälti pielessä mikäli maalivahdista halutaan koskaan tehdä oikeasti hyvää. Niin paljon ketteryydellä, nopeudella ja jalallisella taidolla on merkitystä, käytännössä kaiken voi muuten "helposti" opettaa... Paitsi pituuden..

-Snoopy-

[eiks oo kauheet]

Eipä olis montaa hyvää veskaria, jos niitä taitokilpailujen perusteella katsottaisiin. Ei siellä kisoissa taideta käsillä palloon koskea.

[peessuu]

Eipä olis montaa hyvää veskaria, jos niitä taitokilpailujen perusteella katsottaisiin. Ei siellä kisoissa taideta käsillä palloon koskea.

Puskussa heitetään pallo ilmaan käsin!

[Snoopy]

Eipä olis montaa hyvää veskaria, jos niitä taitokilpailujen perusteella katsottaisiin. Ei siellä kisoissa taideta käsillä palloon koskea.

Et tainnut ymmärtää, mutta on aika yleistä... Kun maalivahti saa taitomerkin, kultaisen tai hopeisen, on se merkki, että hän omaa hyvät sen hetkiset taidot jalalla pelaamiseen ja yleiseen kehonhallintaa, joka näkyy heti myös maalivahdin tekemisessä maalilla.

Mikäli ei ole nopeutta, ketteryyttä, pallonhallinnan taitoa ja kykyä syöttää tai potkaista, ei ole oikeastaan maalilla mitään muuta kuin käsillä pelaamisen taito.

-Snoopy-

[Kaihlamo]

Miten noi taitokilpailut kertoo sulle yleisestä kehonhallinnasta, nopeudesta tai ketteryydestä yhtään mitään? Käsittääkseni kuitenkaan noita asioita ei kyseisissä "testeissä" mitata millään lailla.

[Snoopy]

1. Ongelma - Viimeksi eilen teki mieli mennä kysymään eräältä MV valmentajalta, että mihin perustuu tunnin mittaiset MV harjoitukset, joissa maalivahdin pelillisiä tai koordinaatio taitoja ei kehitetä. Tämä perinteinen piirileikki liian pienellä temmolla ei edesauta kenenkään kehittymistä... Liian monet maalivahti valmentajat ovat aivan suossa harjoitustensa kanssa.

2. ongelma - Kun sitten mennään peliin jossa tempo on huomattavasti suurempaa ja tilanteet tulevat hyvin nopeasti onkin maalivhti pulassa. Valmentaja huutaa/haukkuu maalivahdin kentänlaidalta ja alakerta ei luota maalivahtiinsa. Se perimmäinen syy ei kuitenkaan ole siellä perusteissa vaan niinkin yksinkertaisissa asioissa kuin peliasento, ketteryys ja nopeus.

Kun maalivahti ei kykene tekemään syöttöpenkkiä tarpeeksi hyvin ei voida olettaa että kierrättäminen onnistuisi hyvin. Ajattele nyt ihan järjellä. Puolustajien / laitapelaajien liike tulee maalivahti kohden, usein kovalla vauhdilla ja syöttö on kova. Sen maalivahdin tulisi ottaa liikkeeseen ja laitta toisella eteenpäin ja vieläkin niinkin hyvin, että se tavoittaa pelaajan ja tulee vielä oikealle puolelle. Miksi siis syöttöpenkki olisi huono harjoite maalivahdille.

Onko maalivahdin potkutekniikasta jotain haittaa, päin vastoin. Jo E10 ikäisten maalivahtien tulisi kyetä avaamaan maasta yli puolenkentän, koska jokaisessa ikäryhmässä jossa kenttäkoko kasvaa tulee avausten kantaa aina pidemmälle. Miten kun avaus tuleekin tehdä liikkeestä ja pian molemmilla jaloilla, vai eikö teillä kierrätetä ja tiputeta?

Pujottelu kehittää kehon- ja pallonhallintaa, jota muuten tulee maalivahdille paljon...

Pomputtelu kehittää peliasentoa, pois kantapäiltä yms...

Joskus tuntuu, että kukaan ei ajattele oikeasti maalivahtien uraa sitä vuotta pidemmälle, koska kun näissä jäädään jälkeen on vaikea selittää 15 maalivahdille, että "sori, et enää kerkeä saada parhaimpia kiinni"...

-Snoopy-

[amr]

Onko maalivahdin potkutekniikasta jotain haittaa, päin vastoin. Jo E10 ikäisten maalivahtien tulisi kyetä avaamaan maasta yli puolenkentän, koska jokaisessa ikäryhmässä jossa kenttäkoko kasvaa tulee avausten kantaa aina pidemmälle. Miten kun avaus tuleekin tehdä liikkeestä ja pian molemmilla jaloilla, vai eikö teillä kierrätetä ja tiputeta?

Tämähän on kielletty ainakin joissain piireissä 7vs7 -sarjoissa? Kai tällä opetetaan sitä pelaamista/kierrättämistä, ei ainoastaan, että maalivahti avaa pitkän ja joukkueen nopein juoksee läpiajoon.

[Kaihlamo]

Voisitko nyt vaikka vastata siihen kysymykseen? Mun mielestä maalivahdin - niin kuin kenttäpelaajienkin - pitäisi vähintään se hopeamerkki (toki aina parempi jos kulta) pystyä suorittaa taitokilpailuissa ilman että niitä lajeja erikseen treenataan. Mutta edelleenkään sun esiin nostamia ominaisuuksia ei noissa testata...

Sen sijaan että pistetään ne maalivahdit hinkkaamaan syöttöpenkkiä niin olisko siinä ideaa, että otetaan ne maalivahdit höyniin ja syöttöharjoituksiin mukaan?

[Kaihlamo]

Tämähän on kielletty ainakin joissain piireissä 7vs7 -sarjoissa? Kai tällä opetetaan sitä pelaamista/kierrättämistä, ei ainoastaan, että maalivahti avaa pitkän ja joukkueen nopein juoksee läpiajoon.

Paska sääntö muuten; pitkäsyöttö (huom! syöttö) kun kuuluu olennaisena asiana jalkapalloon. Nyt noilla säännöillä pelatessa yliprässäämisellä eli ns. pölöprässillä saa käytännössä aina pallon riistettyä. Maalivahti kun vetää sen hyökkääjän pari kertaa yksinläpi niin luulis sen pölöprässin vähän rauhoittuvan, jolloin taas on helpompi avata alhaalta.

[Snoopy]

Tämähän on kielletty ainakin joissain piireissä 7vs7 -sarjoissa? Kai tällä opetetaan sitä pelaamista/kierrättämistä, ei ainoastaan, että maalivahti avaa pitkän ja joukkueen nopein juoksee läpiajoon.

Aina pelataan lyhyenä, tämä on suositus, mutta maalivahdin potkutekniikan kehittymisen kannalta maalivahdin tulee kyetä pelaamaan pallo maasta puoleen kenttään. Toisekseen minun maalivahtini eivät koskaan pelaa ns. viivalla, eli kun peli siirtyy pois omalta kenttäpuoliskolta tulee maalivahdin siirtyä maalialueen ylärajalle tai ulos alueelta. Sitä myöten maalivahti nousee mukaan peliin jotta tiputuksessa pallo ei kuitenkaan koskaan tipu paljoa maalialueen sisälle vaan kaikki linjat pysyvät mahdollisimman korkealla. Tässä vaiheessa potkutekniikalla liikkeestä on erittäin suuri merkitys, koska kun maalivahti pelaa 20-25m tietämillä on pallo kyettävä pelaamaan laidalle tehokkaasti.

E10 oli esimerkki missä vaiheessa potkun täytyy jo yltää puoleen väliin kenttää, jotta ongelmia ei tule kun kenttäkoko kasvaa. Nykymaalivahti (aikuinen) avaa tarvittaessa toiselle maalialueelle ja se on yksi tärkeistä kriteereistä.

-Snoopy-

[Snoopy]

Voisitko nyt vaikka vastata siihen kysymykseen? Mun mielestä maalivahdin - niin kuin kenttäpelaajienkin - pitäisi vähintään se hopeamerkki (toki aina parempi jos kulta) pystyä suorittaa taitokilpailuissa ilman että niitä lajeja erikseen treenataan. Mutta edelleenkään sun esiin nostamia ominaisuuksia ei noissa testata...

Sen sijaan että pistetään ne maalivahdit hinkkaamaan syöttöpenkkiä niin olisko siinä ideaa, että otetaan ne maalivahdit höyniin ja syöttöharjoituksiin mukaan?

Siis tietenkin pitää ottaa höyniin mukaan, sitähän tässä helvetti ihmetellään... Nythän jos joukkueessa on neljä maalivahtia ja harjoitukset ovat kenttäpelaajille suunniteltuja niin pahimmillaan maalivahdit odottavat yhdellä "rastilla" puolet harjoituksista.

Maalivahdin harjoitusmäärän tulisi olla 75% kenttäpelaajien harjoituksia ja 75% maalivahtiharjoituksia, sisältäen oheiset jotka on suunniteltu maalivahdin kehonhallintaan ja puolet kenttäpelaajan juoksutekniikkaa yms... Näin harjoitusmäärä on 1,5 kertainen normaaliin nähden.

Olen tässä seitsemän vuoden aikana seurannut kymmeniä maalivahteja ja ne jotka ovat hopea / kultamerkin pelaajia tulevat olemaan vahvoilla, mikäli merkkejä ei tule katkeaa yllättävän nopeasti kilpajoukkueissa ura... Se on vain kylmä tosiasia, että nykymaalivahti on todella monipuolinen pelaaja ja varsinkin ylimääräinen kenttäpelaaja.

-Snoopy-

[eiks oo kauheet]

Tehdään sitten niistä kenttäpelaajista veskareita, niillähän niitä taitokilpailu merkkejä riittää. Ainakaan täällä päin ei ole tullu vastaan  veskoja joilla tuo kultainen tai hopeinen merkki olisi. En sitä tosin yhtään oo ihmetelly, niin paljon veskarin homma poikkeaa kenttäpelaajasta. En väitä etteikö olisi höytyä merkeistä veskareille, mutta ei niitä mikään pakko ole saada.

[Snoopy]

Tehdään sitten niistä kenttäpelaajista veskareita, niillähän niitä taitokilpailu merkkejä riittää. Ainakaan täällä päin ei ole tullu vastaan  veskoja joilla tuo kultainen tai hopeinen merkki olisi. En sitä tosin yhtään oo ihmetelly, niin paljon veskarin homma poikkeaa kenttäpelaajasta. En väitä etteikö olisi höytyä merkeistä veskareille, mutta ei niitä mikään pakko ole saada.

Siitä on hyvä jatkaa kun saavutaan lähelle aikuisikää ja monet herkkyyskauden asiat puuttuvat... Mutta eihän ne tietenkään ole pakollisia, moni ei edes kisoissa käy, mutta itse olen tottunut siihen, että kilvan maalivahdit pärjäävät kentällä ja maalissa, aika sitten näyttää mikä on se mihin pojat yltävät... Pallollinen tekeminen on vaikeampi opettaa kuin käsillä pelaaminen, oma lukunsa on tietenkin ketteryys ja nopeus etc... Moni tekee hallaa maalivahdeilleen juuri sillä, että heiltä ei vaadita saman verran kuin parhailta kenttäpelaajilta.

Eli lisää kankeita ja hitaita junnumaalivahteja, niitähän näkyy joukkueesta toiseen vaikka kuinkapaljon, älkääkä vain vaatiko jalalla pelaamista - paniikilla pois... Kun pelinavaus ontuu niin kannattaa pistää hieman painetta kentänlaidalta.

Ps. Kokeilkaapa laittaa joukkueen paras kenttäpelaaja maalille, vaikka loppupelissä. Voi olla mielenkiintoinen hetki kun pallo liikkuu alakerran kautta itsevarmasti ja kunnon syötöillä. Koko joukkue pysyy korkeammalla ja laukausten määrä tippuu hyvin paljon. Usein näillä pelaajilla on reaktionopeudet kunnossa ja yläkropan jäntevyys erinomaista luokkaa jolloin torjunnat tulevat itsestään = Luonnostaan. Sen jälkeen se kantapäillä seisova, kädet roikkuva kankea perusmaalivahti näyttää hieman hitaalta...

-Snoopy-

[fingerström]

Jo E10 ikäisten maalivahtien tulisi kyetä avaamaan maasta yli puolenkentän,

E tai edes D -ikäluokissa ei tietenkään edes kandee olla "erikoistuneita" maalivahteja, joten jos kenttäpelaajilta vaaditaan potkutekniikkaa, niin samallahan sitä vaaditaan myös maalivahdeilta. Tämä ei tietenkään poista sitä ongelmaa, että potkutekniikka (ja sitä myöten myös syöttömahdollisuudet) on ylipäätänsä aika heikossa jamassa. Näissä ikäluokissa maalivahtien kierrättäminen on vielä paikallaan siitäkin syystä, että näin on mahikset edes kerran katsoa peliä näkökulmasta, mistä sen näkee. Tietysti on poikkeuksia, jotkut ovat päättäneet jo pikkulapsina jotain ja sitäkin pitää kunnioittaa, mutta noin ylipäätänsä TJEU Buffon.

PS EDIT: Lisään kaikkeen "käsittääkseni", jotta viestin ihmettelevyys menisi läpi.

[sateentekijä]

Paska sääntö muuten; pitkäsyöttö (huom! syöttö) kun kuuluu olennaisena asiana jalkapalloon. Nyt noilla säännöillä pelatessa yliprässäämisellä eli ns. pölöprässillä saa käytännössä aina pallon riistettyä. Maalivahti kun vetää sen hyökkääjän pari kertaa yksinläpi niin luulis sen pölöprässin vähän rauhoittuvan, jolloin taas on helpompi avata alhaalta.

Pitkän syötön kanssa on käynyt vähän niin, että muutamat ovat käyttäneet sitä väärin jolloin kaikki kärsivät. Ilman pitkän syötön mahdollisuutta jää
pelistä oleellinen pois kun yksi syöttösuunta/mahdollisuus pakotetaan pois.

Tuosta prässäämisestä, täällä http://www.amazon.com/Just-Let-Kids-Play-Ruining/dp/1558749276 mainittiin vastaavasta asiasta koripallossa. Eli ilmeisesti koripallossa jotkut joukkueet käyttävät aluepuolustusta(miesvartioinnin sijaan) ihan pienillä lapsilla, joka tekee käytännössä hyökkäyspelaamisen (ja sen harjoittelun) mahdottomaksi. Aluepuolustuksella kuitenkin saadaan hyviä tuloksia peleissä.
Olisiko prässäämisessä vähän samasta kysymys? Eli suht helppo opettaa pienille lapsille, että tiukalla prässillä saadaan vastustajan peli rikottua sen sijaan että annettaisiin vastustajalle mahdollisuus rakentaa peliä ja harjoitella hyökkäämistä.

Rajanveto on näissä tietysti aika vaikeaa, jossain iässä pitää osata pelata myös tiukasti prässäävää vastustajaa vastaan.

[Kaihlamo]

Jatketaan sen verran ohi otsikon aiheen, että ei siinä prässissä sinällään mun mielestä ole vikaa vaan siinä että jotkut valmentajat kieltävät kokonaan syöttämästä pidempiä syöttöjä vaikka vastustaja ottaa ylhäältä asti kaikki syöttösuunnat poikki. Eli sinällään hyvä suuntaus siinä, että pikku hiljaa pelkkää pitkää palloa viljelevät nappulajoukkueet ovat hävinneet, mutta tyypilliseen suomalaiseen tapaan tämäkin asia on vedetty överiksi. Alhaalta rakentaminen tottakai on se asia mikä opettaa pelaajia pelaamaan enemmän kuin pitkän pelaaminen (myös sitä maalivahtia), mutta yksittäin pelatut pitkät syötöt linjan taakse tai puolen vaihtamiseksi tukevat ennemminkin sitä alhaalta rakentamista kuin sotivat sitä vastaan. Mun joukkueissa maalivahti on ihan samalla tavalla ohjeistettu pelaamaan kuin kenttäpelaajat - eli havannoi ja tee sen mukaan ratkaisu. Ihan turha sitä palloa on joka kerta syöttää sille vasemmalle puolustajalle jos ylempääkin löytyy vapaita pelaajia saati jos joku on menossa yksinläpi. Toki tässäkin se huomioitava, että jos sen pitkän syötön pystyy pelaamaan maata pitkin niin aina parempi. Puhun toki nyt 7v7 ja ylöspäin peleistä, jolloin pelaajien ikäkin on 9v tai enemmän.

Korkea prässi on hyvä asia ja liian harvoin suomalaiset joukkueet prässäävät pelitilanteissa riittävällä aggressiivisuudella ja aktiivisuudella ihan ylhäältä asti tai puolustavat ylipäätään eteenpäin - on se pelaajien ikä sitten mitä tahansa. Lähinnä se pölöprässi on sitä, että vastustajan maalipotkussa vedetään kunnon miesvartioinnilla kaikki pelaajat kiinni, "kun ne kuitenkin aina avaa lyhyellä". Siihen se pari 30-40 metristä palloa hyökkääjälle yksinläpi niin eiköhän sitä tilaa ala taas löytymään alempaakin sille avaamiselle.

[Jäyhä Jököttäjä]

Tehdään sitten niistä kenttäpelaajista veskareita, niillähän niitä taitokilpailu merkkejä riittää. Ainakaan täällä päin ei ole tullu vastaan  veskoja joilla tuo kultainen tai hopeinen merkki olisi. En sitä tosin yhtään oo ihmetelly, niin paljon veskarin homma poikkeaa kenttäpelaajasta. En väitä etteikö olisi höytyä merkeistä veskareille, mutta ei niitä mikään pakko ole saada.

U17 - maajoukkueveskari Tomi Mikkelsson dominoi nappulana taitokisoja. Oli maalilla jo silloin.

[Pussikalja]

Kyllähän maalivahdit ovat keskimäärin joukkueen urheilullisimpia pelaajia ja hyvät lähes poikkeuksetta erinomaisia kenttäpelaajia myös. Erona ehkä se, että ne on räjähtäviä, ei välttämättä kuntoihmeitä. Kaikki pelitreenit sopii maalivahdeille ja sijoittumista ja pelinlukua ei haittaa vaikka vielä C- B- junnunakin kentältä kävisi pelaamista ihmettelemässä, vaikka maalivahtitreenit olisikin se prioriteetti 1 harjoituksissa. Potkutekniikaltaan veskat on poikkeuksetta joukkueen kärkipäätä, johtuen varmaan siitä että maalivahtitreeneissä paitsi torjutaan, myös lauotaan monipuolisesti, keskitellään, avataan jne. Paha on pallon lentoratoja lukea, jos ei itse osaa laittaa palloon eri kierteitä.

Nuo Snoopyn teesit kuulostaa todella järkeviltä, veskarit on osa pelaamista ja typeryyttä on jättää ne viivalle seisomaan, osaksi peliä aina kun omilla on pallo paitsi pelaajat, myös veska pitää opettaa.

Tuo Kaihlamon esille ottama prässi on asia, jota joskus pohdiskelinkin. Päädyin siihen, että avataan pelaamalla vaikka typeränluontoinen prässi päälle tulikin, josta ois laidoilta kilpaa juostu läpi jos pelaajat sen olisivat oivaltaneet. Mutta kun se kenttä 7 vs 7 on kuin lentokenttä pelaajien fysiikkaan suhteutettuna, korkea prässi on niitä harvoja hetkiä jolloin aika ja tila on pelaajilta vähissä ja sen purkamista kannattaa kyllä treenata jos siihen tilaisuus tulee. Ani harvoin 7 vs. 7 peleissä on hankala päästä hyökkäämään, sitä tilaa tosiaan riittää.

[eiks oo kauheet]

Jalalla pelaaminen on tosi tärkeää, mutta se ei ole itseisarvo. Veikkausliigassakin on umpisurkeita jalalla pelaajia, silti Suomen kärki veskareita. Torjunnoista sen hyvän veskarin tunnistaa, nopea refleksi, nopea torjunta, ym.

[John Rambo]

Kehitys kehittyy, tulevaisuudessa on vaikea nähdä yhtäkään veskaria liigatasollakaan joka ei olisi erinomainen myös jalalla. Jo nyt näiden jannehenrikssonien aika alkaa olla ohi liigassa, kun palloa pitäisi yksinkertaisesti osata pelata paremmin.

[Snoopy]

Jalalla pelaaminen on tosi tärkeää, mutta se ei ole itseisarvo. Veikkausliigassakin on umpisurkeita jalalla pelaajia, silti Suomen kärki veskareita. Torjunnoista sen hyvän veskarin tunnistaa, nopea refleksi, nopea torjunta, ym.

Niin, nämähän ovat niitä kultaisen 80-luvun maalivahteja jolloin jalalla pelaamista ei vaadittu. Kun itse pelasin, niin puolustajien maalipotkut olivat ihan arkipäivää. Ei se silti tarkoita sitä, että asiat eivät menisi eteenpäin, mikäli jotain on joskus tuolla tavalla tehty...

Enpä näe yhdellekkään U15-U17 maalivahdille tulevaisuutta isoissa sarjoissa mikäli jalalla pelaaminen ontuu tai on jopa umpisurkeaa, se kun edelleen vaikuttaa myös niin moneen muuhun asiaan. Jos kokonaisuudesta otat yhden osa-alueen pois ei se ole enää kokonaisuus ja satun tietämään, että ne herrat jotka tarkkailevat maalivahteja vetävät ruksin nimen yli mikä tämä osa-alue ei toimi. Sellaiselle pelaajalle ei ole nykyfutiksen huipulla tarvetta, niin monet sinne ovat tulossa paremmilla ominaisuuksilla.

Se mikä tässä vain risoo on, että he/te/me jotka opettavat nuoria maalivahteja, eivät vaadi joka osa-alueen maalivahteja. Aivan kuin se olisi jotenkin helpompaa maalivahtien kanssa mennä sieltä missä se aita on matalin. Eräässäkin seurassa oltiin ylpeitä D-juniori tasoon asti kahdesta maalivahdista, sinne asti kun heidän käsirefleksit ja pelottomuus kantoi, mutta joiden koko ura - siis koko ura ja kertaheitolla - nousi pystyyn kun pelinopeus kasvoi. Heihin ei voinut enää luottaa eikä joukkuetta kyetty rakentamaan kummankaan ympärille. Voin kertoa, että se tuntui pahalta, koska asiaa oltiin koetettu puhua valmentajille pitkään, mutta ei... Uudet pojat paikkasivat ja uudet valmentajat ottivat vetovastuun nykyaikaisilla teeseillä, noilla kahdelle ei vaan voinut enää tehdä mitään.

Jos se keskikentänpelaajan tekeminen kestää vuosia ja vuosia, niin minkätakia kukaan edes kuvittelee, että ketteryys, nopeus ja pallonhallinta olisi rakennettavissa maalivahdille nopeasti? Siis jo pelkästään juokseminen on niin monen asian summa, että luulisi jokaisen ymmärtävän, että kun siihen listään pallo, prässi ja sivuttaisliikkeet niin soppa on valmis kun pelaajat kasvavat. Se ei kuitenkaan ole vain levitys vaan yksi pelin tärkeimmistä asioista ja mikäli se sakkaa on jokainen levitys ja avaus tai pudotus riski, kun sen pitäisi olla joukkueen tuki ja turva.

-Snoopy-

[Thoram]

Höpöö.

[Snoopy]

Täällä on ollut melkoista asiantuntemusta ja ei-niin-asiantuntemusta paikalla. Itse 24- vuotias ja pelannut maalilla monia vuosia, pääasiassa junnuissa ja sittemmin puulaakipeleissä ja kaveriporukalla.

Onko jollain "ihan oikealla asiantuntijalla" hyviä treenivinkkejä maalivahdin pompun treenaamiseen?

Tämä taas kuulostaa erinomaiselta tavalta hakea "ammattilaisen" apua...

Miksi maalivahdin tulisi tehdä asiat toisin, kuin esimerkiksi kenttäpelaajan? Oletettavasti sinun tulee tietää jokin lähtökohta jossa olet, eikö? Mittaa se tarkasti tai edes suuntaa antavasti. Mikäli epäilet, että jokin tässäkin ketjussa olevista neuvoista olisi oikea tai edes sinnepäin niin ota ne käyttöösi kuukaudeksi ja mittaa tasosi sen jälkeen uudestaan. Kuukaudessa sinun tulisi edistyä, jos et edisty, niin neuvo tai harjoit on ollut huono, eikö? Mikäli pomppusi on huono, niin tulet huomaamaan nopeaa kehitystä mikäli harjoite on hyvä.

Mutta sitten asiaan, eli harjoitteeseen. Mieti milloin pomppusi joudut tekemään. Lähtökohtaisesti otat torjunnan etujalan yli yhdellä askeleella. Et siis tarvitse harjoitetta jossa teet pompun ns. nopeasta liikkeestä vaan askeleesta. Olemme tästä varmasti yhtämieltä. Mikäli teet torjuntaa liikkumisen väärin ja "kaadut" torjuntaan on perusteet vääriä etkä koskaan opi pomppua. Tarkista, että osaat perusteet oikein.

Sivuttaiseen torjuntaan tehtävä pomppuharjoitus on esimerkiksi tällainen --> kolme matalaa tötsää ja matala aita (10cm korkea). Askella tötsien yli, tee pieni hyppy aidan yli ja hyppää etujalan yli. Älä "dyykkaa" vaan hyppää ja tule jaloillesi alas. Et halua nyt harjoitella torjumista vaan koordinaatiota, hyppyätekniikkaa ja voimaa. Toista tämä molemmille puolille vähintään viisi kertaa - neljästi viikossa.

Ylöspäin suuntautuva hyppyharjoitus on esimerkiksi tällainen --> kaksi matalaa aitaa (10cm korkea). Aidat ovat maalivahdin edessä ja takana. Ensin hyppäät etummaisen yli, hyppäät takaisin keskelle ja siitä taaimmaisen aidan yli ja lopuksi molempien aitojen yli. Luonnollisesti tähän yhdistetään myös torjuna viimeisen hyppyn jälkeen, jolloin saadaan torjuntasento ja torjunnan suunta opeteltua.

Näitä harjoitteita on vaikka kuinkapaljon ja niitä voi sekä tulee muokata omanlaiseksi. Pointtina minulla on se, että tulee miettiä missä tilanteissa hyppyä tarvitaan. Kun tänään viimeksi harjoitin kahden eri ikäluokan maalivahteja, niin vaikka pelaajilla oli kolmevuotta ikäeroa niin silti virheet hypyissä olivat samat. Sivuttaiseen torjuntaan ei mennä etujalan yli ja hyppy on voimaton. Torjunta-asento on liian leveä jolloin hypyssä ei ole voimaa. Minulle ponnistusvoima ei ole se tärkein asia, vaan se, että hyppy on kontrollissa. Se tulee olla kevyt ja ajoitettu oikein, siksi voimatreenit eivät ole mielestäni se oikea tapa vaan ajoittaminen ja voiman oikea käyttäminen.

Älä tee pitkiä toistoja, et tee niitä peleissäkään. Keskity askellukseen ja oikea aikaiseen voimatuottoon.

-Snoopy-

[Felitto]

En ehtinyt koko threadiä vielä lukea mutta oli pakko laittaa tästä asiasta pieni korjaus. Näin ei voimaa kehitetä. Matalat painot+pitkät sarjat= lihasmassaa. Tämä varmaan kuulostaa hyvältä, mutta lihasmassan kehitys ei itsessään merkittävästi kehitä voimaa (HUOM! Voima=niin paljon niin nopeasti kuin mahdollista). Ja, jos matalia painoja käyttää lihasmassan kasvuun on kyse 60-80% yhden toiston maksimipainosta.
Itse sanoisin että jos haluaa kehittää pomppua niin tekee säännöllisesti loikkaharjoituksia ilman mitään lisäpainoja. Kyykkytreeni kehittää kyllä pomppua, ja siihen on kaksi eri tapaa. Tavan valitseminen riippuu pelaajan valmiuksista ennen pompun lisäävää treeniä. Jos ei ole painoja hirveästi nostellut kannattaa aloittaa lihasmassan kasvulla (kutsutaan myös perusvoima treeniksi). Siitä sitten maksimivoimaa kehittämään, ja siitä sitten räjähtävyystreeniin.
Jos taas on nostellut jo jonkun aikaa niin voi hypätä suoraan räjähtävyystreeniin, vaikkakin maksimivoimatreeni olisi suotuisaa tässäkin tilanteessa. Tässä perusfilosofiat jokaiselle treenitavalle:

Lihaskasvu (perusvoima): 3 sarjaa vähintään, 8-15 toistoa per sarja, paino 60-80% yhden toiston maksimipainosta(=1RM)
Maksimivoima: 2-4 sarjaa, 1-6 toistoa, paino 90-100% 1RM
Räjähtävyys: 2-5 sarjaa, 5-10 toistoa, paino 30-50% 1RM

Toistojen määrä riippuu käytettävästä painosta ja parhaitenhan tämän tyyppiset asiat henkilö tuntee itse että jaksaako sen kymmenennen toiston x kg:lla. Suosittelisin itse 16 vuotiaalle ehkä kuitenkin loikkaharjoittelua vuoden tai kaksi jonka aikana tutustutaan siihen painon nosteluun ja sen tekniikoihin, jos kyse on sellaisesta henkilöstä joka ei salilla ennen ole käynyt. Jos kuitenkin on jotain käynyt suosittelisin kuitenkin tutustumisjakson, mutta lyhyemmän.

Haluaisin muistuttaa että tässä on perusteet ponnistusvoiman lisäämiseen, ei tekniikan kehittämiseen. Mielestäni ponnistusvoimatreeniä voi maalivahti tehdä säännöllisesti mutta kuten tässä jo aikaisemmin on todettu niin ei välttämättä tärkein osa-alue. Tämä metodi perustuu omaan teoriaan että koska maksimivoimatreeni lisää motoristen yksiköiden hermostollista aktiviteettia voidaan sillä kehittää perusteet parempaan pomppuun. Tämän takia suosittelen maksimivoimatreeniä ennen tai samanaikaisesti pompputreenin kanssa.

Snoopyn edellä mainitut harjoitteet ovat loistavia pompputreenejä siinä mielessä että ne kehittävät myös tekniikkaa, koordinaatiota ym. Itse sanoisin mutu-tuntumalla että niistä saa vielä tehokkaammat pommputreenit jos käyttää esimerkiksi painoliiviä. Mutta tämä nyt riippuu paljon siitä mitä treeneiltänsä hakee.

[Eero Vastaranta]

Snoopylta erittäin asiallista tekstiä

Se on aivan totta, ettei huonosti jaloilla pelaavalla maalivahdilla ole enää tulevaisuutta huippujalkapalloilussa, vaikka kaikki muut ominaisuudet olisivatkin kohdallaan. Ei edes riitä, että parempi jalka on hyvä, vaan vaaditaan molempijalkaisuutta. Lisäksi on tärkeää, että maalivahti kykenee 1-2 kosketuksen peliin, sillä useimmiten pelitilanteessa aikaa on ottaa maksimissaan kaksi kosketusta. Mikäli jalalla pelaaminen tuottaa tuskaa, murentaa epäonnistumiset nopeasti itseluottamuksen pelissa, eikä loistavista torjuntaominaisuuksistakaan ole enää hyötyä. Kuten todettua, maalivahti on kokonaisuus. Heikkouksia ei saa olla, mutta 1-2 vahvuutta pitäisi löytyä jos mielii huipulle. En nyt tiedä onko erilaisissa taitomerkeillä juurikaan merkitystä, vaan tärkeää olisi osallistua kenttäpelaajien kanssa esim. höynään säännöllisesti ja oppia sitä kautta oikea peliasento ja toimimaan nopeasti ja luotettavasti pienessä tilassa. Myös maalivahtitreeneissä tulisi harjoitella jalalla pelaamista paineen alla. Myös kenttäpelaajat voisivat ottaa oppia maalivahtitreeneistä. Olen myös usein miettinyt kuinka paljon parempia hyökkääjiä meillä voisikaan olla, mikäli he tekisivät saman laukaisuharjoitusmäärän kuin maalivahdit?