Fanifoorumilla höpöttivät, että oli joukkueen paras peli vuosiin. Brisbane oli ilmeisesti rikkonut tällä kaudella jotain ennätyksiäkin jo ja olivat huikeassa vedossa. Fanit olivat innoissaan ja sanoivat, että jokainen pelaaja oli loistava ja antoi kaikkensa. Myös Mäkelää kehuttiin, mutta todennäköisesti tuolla samalla avauksella lähdetään myös ensi matsiin.
Brisbane otti edellisessä kotipelissä nimiinsä Australian palloilulajien pisimmän tappiottomien ottelujen sarjan voittamalla Perthin 4-0. Voitto kasvatti Brisbanen putken 36 ottelun mittaiseksi. Aiempi ennätys (35 ottelua) oli ollut voimassa yli 70 vuotta. Lajina tuolloin oli rugby.
Sydney siis katkaisi Brisbanen putken ja pelasi tosiaan hyvin verrattuna muihin tämän kauden näkemiini peleihin. Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava, että Sydney sai roppakaupalla apuja olosuhteista. Ottelu nimittäin oli osa regional roundia eli ottelutapahtumat vietiin "maakuntiin". Sydneyn ottelun aikaan oli aivan JÄRKYTTÄVÄN kova tuuli. Pelipaikkana toiminut stadion sattui vielä olemaan sellainen, ettei se tarjonnut juurikaan suojaa. Oman lisänsä toivat myös sadekuurot. Olosuhteet Brisbanen pelityylille olivat siis käytännössä pahimmat mahdolliset. Tuulen kovuus näkyy hyvin Sydneyn kulmasta syntyneessä 2-0 maalissa, jossa pallon lentorata muuttui rajusti tuulen ansiosta. Tilanne näkyy hyvin tuossa:
http://www.youtube.com/watch?v=Xl6naQRhmDM Mutta olosuhteista huolimatta Sydney pelasi kyllä loistavalla asenteella ja joka pelaaja oli valmis tappelemaan jokaisesta pallosta viimeiseen asti. Huomion arvoista oli myös miten tehokkaasti Sydney jaksoi prässätä pelin loppuun asti. Moni muu joukkue, joka on yrittänyt korkeaa prässiä Brisbanea vastaan, on väsähtänyt toisella jaksolla. Brisbane puolestaan selkeästi turhautui, kun ei päässyt myllyttämään totutusti syötöillään. Lisäksi muutamat luodut maalipaikat jäivät tällä kertaa käyttämättä. Oma osansa lienee myös joukkueen tärkeimmän pelaajan Thomas Broichin puuttumisella.
Mäkelä esiintyi kentälle päästyään pirteästi, hakeutui aktiivisesti pelattavaksi ja oli näkyvässä osassa hyökkäyspelissä. Ainoa iso miinus omaan silmääni oli aikailu syötön kanssa Emertonin pystyjuoksussa, josta tämä olisi todennäköisesti päässyt yksin läpi. Mäksä pääsi myös itse ajamaan hyvin laidasta sisään, mutta päätti yrittää laukauksen sijaan poikittaissyöttöä vapaana olleelle Carlelle. Pakki pääsi kuitenkin katkomaan syötön. Kerran sai myös hyvällä karvauksella riistettyä pallon vastustajan alimmalta mieheltä, mutta puolustaja pääsi vielä sen verran väliin, että laukaus jäi kevyeksi.
