Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
: 21.01.2011 klo 17:05:32 |
|
Olen useampaan otteeseen hahmotellut mallia "Suomalaisesta tiestä" huipulle, mutta jos nyt pidättäydytään tässä päävalmentajakysymyksessä, niin toivoisin sellaista coachia, joka puhuisi asioista, niin hyvistä kuin huonoistakin, suoraan, innostavasti ja kertoisi omia ehdotuksiaan. Kiertäisi kenttää ja innostaisi ihmisiä tekemään asioita oikein. "Olin viime viikonloppuna katsomassa junnuturnausta Siilinjärvellä. Huomioni kiinnitti loistava 12-v. maalintekijä. Kysyin siltä, että milloin se siirtyy Kupsiin , johon poika vastasi, ettei kukaan ole ikinä kysynyt sitä mihinkään. - Ei näin, talentteja on scoutattava jatkuvasti..."
Nämä ovat pieniä asioita, mutta pienistä puroistahan jne. En ole kuullut vierailuista sinne, enkä myöskään Sveitsiin tai Tanskaan. Valitettavasti.
Viinurin geeniarvailut voi heittää suoraan romukoppaan. Ajatus on naurettava. Menepäs Viinuri joskus Keski-Euroopassa käydessäsi esittämään ajatuksesi jollekin kokeneelle junnucoachille. Luuletko tämän vahvistavan, että "juu, niillä on joku taianomainen kyky koskettaa palloa oikein."
"Liikunnallinen älykkyys Liikunnallisesti älykäs kykenee hallitsemaan omia asentojaan, liikkeitään ja kehoaan hyvin, nauttii liikkumisesta sekä ilmaisee itseään liikkeen, ryhdin, tanssin ynnä muun avulla.[1] Kyseessä on lahjakkuus, joka liittyy ketteryyteen, tasapainoon ja notkeuteen.[2] Näihin asioihin liikunnallisesti älykäs henkilö kiinnittää huomiota myös muissa ja hän osaa tulkita kehon kieltä.[1]" http://fi.wikipedia.org/wiki/Moni%C3%A4lykkyysteoria#Liikunnallinen_.C3.A4lykkyysTämä on suurelta osin geneettistä ja todellakin vaikuttaa mahdollisuuksiin kehittyä huippufutariksi...
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #1 : 21.01.2011 klo 17:06:53 |
|
Todellakin. Yksi hyvä esimerkki tilan hyödyhtämisestä on Chilen maajoukkueen valmentaja Marcelo Bielsa, joka itse henkilökohtaisesti testaa jokaisen kentän juoksemalla ja ottamalla aikaa. MM-kisoissa nähtiin kuinka hyökkäävää Chilen peli oli ja ennenkaikkea vauhdikasta. Tilalla voidaan taktikoida, jos osataan.
Joku voisi opettaa sille matematiikkaa, niin voisi kentän etäisyyksien arviointi sujua vähän helpommin.
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
|
Vastaus #2 : 21.01.2011 klo 17:10:50 |
|
Gardnerin teorian kritisoijat huomauttavat, ettei Gardnerilla ole täsmällisiä perusteita sille, milloin jokin asia on oma älykkyyden lajinsa. Ei esimerkiksi tunneta aivovauriota, jonka seurauksena kyky tarkkailla luontoa katoaisi. Ero taidon, lahjakkuuden ja älykkyyden käsitteiden välillä tuntuisi teoriassa toisinaan hämärtyvän, varsinkin kun Gardner on pohtinut, pitäisikö lahjakkuusluetteloon lisätä niin sanottu eksistentiaalinen kyky eli taito pohtia filosofisia asioita. Toisten kriitikkojen mukaan älykkyyksiä voisi lisätä vielä paljon enemmänkin. Voitaisiin puhua esimerkiksi seksuaalisesta älykkyydestä.
Gardnerin väite täysin erillisistä älykkyyksistä on torjuttu laajasti älykkyystutkijoiden keskuudessa. Esimerkiksi Visserin et al:in tutkimuksen (2006) mukaan suurin osa Gardnerin erillisiksi väittämistä älykkyyksistä korreloi keskenään yleisälykkyysteorian mukaisesti.
Waterhousen (2006) mukaan moniälykkyysteorian ennustevaliditeetista ei ole olemassa empiiristä todistusaineistoa. Hänen mukaansa teoria on myös ristiriidassa kognitiivisen neurotieteen tulosten kanssa.
Gardnerin teorian pohjalta tehtyjä ensimmäisiä testejä on jo olemassa, mutta niissä on vielä paljon kehittelemistä. Monet työnantajat ovat kuitenkin kiinnostuneita Gardnerin älykkyysmallista. Jos työhön otto suoritettaisiin perinteisesti älykkyystestiä painottaen, työtiimistä voi tulla kohtuuttoman yksipuolisesti loogis-matemaattinen. Vaihtoehtona on monipuolinen tiimi, jossa ihmisten erilaiset älykkyydet täydentävät toisiaan.Eli: 1. Kyse on hyvin kiistanalaisesta teoriasta. 2. Kysymys on älykkyydestä, joka on sekoitus kognitiotieteitä, psykologiaa ja fysiologiaa. 3. Kysymys ei todellakaa ole genetiikasta. 4. Olet harvinaisen tyhmä ja nolo jätkä.
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.01.2011 klo 17:12:56 kirjoittanut Rikkiviisas »
|
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #3 : 21.01.2011 klo 17:22:22 |
|
Eli: 1. Kyse on hyvin kiistanalaisesta teoriasta. 2. Kysymys on älykkyydestä, joka on sekoitus kognitiotieteitä, psykologiaa ja fysiologiaa. 3. Kysymys ei todellakaa ole genetiikasta. 4. Olet harvinaisen tyhmä ja nolo jätkä.
Ihanko oikeasti väität, että minkäänlaista geneettistä liikunnallista lahjakkuutta ei ole olemassa? Olet vielä hölmömpi kuin luulin. :
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
|
Vastaus #4 : 21.01.2011 klo 17:34:57 |
|
Ihanko oikeasti väität, että minkäänlaista geneettistä liikunnallista lahjakkuutta ei ole olemassa? Sinä sekoitat nyt taas ison kasan asioita. Solujen kehitys perustuu geeneihin, mutta geenien aktivoituminen on myös kiinni ympäristötekijöistä niin sikiövaiheessa kuin myöhemminkin ja geenien vaikutus on loppujen lopuksi aika vähäinen. Täten kyllä lihasten kasvun, palautumisen ja vastaavien tekijöiden osalta "liikunnallinen lahjakkuus" hyötyy hyvistä geeneistä, mutta geenit eivät tee kenestäkään liikunnallisesti lahjakasta. Saati jotta koko Gardnerin ja sinun viljelemäsi käsite "liikunnallinen lahjakkuus" kätkee taakseen kaikkea muuta kuin genetiikkaa... varsinkin koska neurotieteet tai genetiikka eivät operoi tuollaisilla käsitteillä. Suurin ongelma on edelleen, että pyrit selittämään esim. Balkanin palloilukulttuuria geeneillä, joka on siis geenien vaikutuksen osalta potaskaa siksi, että ihmisyksilöiden välillä on suuremmat geneettiset erot kuin ihmispopulaatioilla, joten väite jonkun tietyn alueen, etenkin niinkin vilkkaan kansainvaellusalueen kuin Balkan on, geneettinen lahjakkuus on puhdasta huuhaata. Toivottavasti en tällä kertaa käyttänyt liian vaikeita sanoja.
|
|
|
|
Ricardo Leite
Poissa
Suosikkijoukkue: Ylimieliset
|
|
Vastaus #5 : 21.01.2011 klo 17:39:52 |
|
Rikkiviisaan ja Viinioksan väittelyyn taas voidaan todeta, että vaikka herrat puhuvatkin lähes samoista asioista, on Rikkiviisas tieteellisen käsityksen mukaan ainoa joka on oikeassa. Juuri siksi, että Viinuri puhuu hieman väärillä termeillä.
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #6 : 21.01.2011 klo 17:48:01 |
|
Sinä sekoitat nyt taas ison kasan asioita. Solujen kehitys perustuu geeneihin, mutta geenien aktivoituminen on myös kiinni ympäristötekijöistä niin sikiövaiheessa kuin myöhemminkin ja geenien vaikutus on loppujen lopuksi aika vähäinen. Täten kyllä lihasten kasvun, palautumisen ja vastaavien tekijöiden osalta "liikunnallinen lahjakkuus" hyötyy hyvistä geeneistä, mutta geenit eivät tee kenestäkään liikunnallisesti lahjakasta. Saati jotta koko Gardnerin ja sinun viljelemäsi käsite "liikunnallinen lahjakkuus" kätkee taakseen kaikkea muuta kuin genetiikkaa... varsinkin koska neurotieteet tai genetiikka eivät operoi tuollaisilla käsitteillä.
Suurin ongelma on edelleen, että pyrit selittämään esim. Balkanin palloilukulttuuria geeneillä, joka on siis geenien vaikutuksen osalta potaskaa siksi, että ihmisyksilöiden välillä on suuremmat geneettiset erot kuin ihmispopulaatioilla, joten väite jonkun tietyn alueen, etenkin niinkin vilkkaan kansainvaellusalueen kuin Balkan on, geneettinen lahjakkuus on puhdasta huuhaata.
Toivottavasti en tällä kertaa käyttänyt liian vaikeita sanoja.
Tyypillistä humanistista geenien merkityksen kieltävää tuubaa. Gardnerin hömppä ei ole oleellista tässä, vaan se oli ensimmäinen googletulos hakusanalla "liikunnallinen lahjakkuus". En viitsinyt dokumenttia edes lukea ennen sen postaamista. Olennaista on, että eri ihmisillä on geneettisesti erilaiset edellytykset kehittyä huippu-urheilijoiksi. Helpoiten sen voi ymmärtää varmaan pikajuoksun kaltaisissa lajeissa. Ilman geneettistä lahjakkuutta ("nopeita soluja") ihmisellä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kehittyä satasella 10 sekunnin alittajaksi vaikka treenaisi kuinka. Kuitenkin sama pätee ihan kaikessa urheilussa. Tämän jälkeen kysymys on siitä, jakautuuko liikunnallinen lahjakkuus alueellisesti tasaisesti. Ei ole mitään syytä olettaa, että niin olisi. Esimerkiksi ihonvärin, hiusten värin, pituuden ja monien muiden geneettisesti määräytyvien piirteiden jakauma vaihtelee suuresti eri osissa maailmaa. Niinpä Balkanin palloilugeeni on ihan validi hypoteesi. Toivottavasti joku tutkisi asiaa.
|
|
|
|
hafa
Poissa
|
|
Vastaus #7 : 21.01.2011 klo 17:56:30 |
|
Jos neekerirotu notkeine lanteineen olisi janan toisessä päässä, liikunnallisesta lahjakkuudesta puhuttaessa, ja rautakangen notkeat suomalaiset janan toisessa päässä, niin sattuisko tämä balkanin porukka sitten siihen janan keskivaiheille ? Ovatko he tasapainoinen sekoitus kaukaasialaisen rodun älyllistä etevämmyyttä ja luonnonihmisen salaman nopeaa reaktionopeutta ?
Löytyiskö tohtori Mengelen tieteellisestä tutkimustyöstä tähän asiaa mitään selventävää näkökantaa ?
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
|
Vastaus #8 : 21.01.2011 klo 17:59:30 |
|
Tyypillistä humanistista geenien merkityksen kieltävää tuubaa. Ei vaan geenitutkimukseen perehtyneen luonnontieteilijän sinun paskapuheesi kumoavaa faktaa. Gardnerin hömppä ei ole oleellista tässä, vaan se oli ensimmäinen googletulos hakusanalla "liikunnallinen lahjakkuus". En viitsinyt dokumenttia edes lukea ennen sen postaamista. Sen kyllä huomaa. Olennaista on, että eri ihmisillä on geneettisesti erilaiset edellytykset kehittyä huippu-urheilijoiksi. Helpoiten sen voi ymmärtää varmaan pikajuoksun kaltaisissa lajeissa. Ilman geneettistä lahjakkuutta ("nopeita soluja") ihmisellä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kehittyä satasella 10 sekunnin alittajaksi vaikka treenaisi kuinka. Kuitenkin sama pätee ihan kaikessa urheilussa. Kyllä ja ei. Geenit voivat selittää sen eron aikojen 10,01 ja 9,99 välillä, mutta eivät sen kummempaa ja tämä ei päde todellakaan kaikkeen urheiluun. Etenkin kun jalkapallossa on kyse kaikesta muustakin kuin puhtaasti juoksuun soveltuvasta lihaksistosta ja aerobisesta kyvykkyydestä. Tämän jälkeen kysymys on siitä, jakautuuko liikunnallinen lahjakkuus alueellisesti tasaisesti. Ei tietenkään jakaudu. Ympäristötekijät vaikuttavat jo niin paljon, että moinen ajatus on täysin järjetön. Esimerkiksi ihonvärin, hiusten värin, pituuden ja monien muiden geneettisesti määräytyvien piirteiden jakauma vaihtelee suuresti eri osissa maailmaa. Niinpä Balkanin palloilugeeni on ihan validi hypoteesi. Toivottavasti joku tutkisi asiaa. Ei hyvää päivää... Tuollaisen potaskan jälkeen ainoa asia, joka kaipaa tutkimusta on se, että oletko sinä geneettisesti älyllisesti rajoittunut, käyttikö äitisi raskauden aikana kovia huumeita vai onko sinulta poistettu 75% aivoista... Kaikki mainitsemasi tekijät johtuvat kyllä geeneistä, mutta kyseiset geenit ovat kaikilla samat ja niiden vaikutus riippuu ympäristötekijöistä. Toistaiseksi ei ole löydetty geeniä, joka saisi jonkun juoksemaan nopeammin kun tämä näkee piikkarit saati palloilugeeniä, joka saa Balkanin alueen asukkaan pelaamaan kuin Maradona nähtyään jalkapallon. Näin ollen hypoteesisi palloilugeenistä on tietysti mahdollinen, mutta mikään genetiikan tuntema fakta ei sitä tue. Tosin kaikkia muita, myös urheilullista soveltuvuutta, opittavia taitoja on tutkittu niin paljon, että palloilugeenin löytyminen mullistaisi koko tieteenalan. Siitä vain siis tutkimaan kun kerran olet omasta mielestä melkoinen nero.
|
|
|
|
Savon keisari
Poissa
|
|
Vastaus #9 : 21.01.2011 klo 18:42:26 |
|
Käsittämätöntä paskaa suoltavat molemmat. Vai ettei perintötekijöillä olisi fyysiseen kehitykseen mitään vaikutusta. Ei sillä ettäkö Jugoslavian urheilumenestys olisi tällä selitettävissä.
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
|
Vastaus #10 : 21.01.2011 klo 18:49:13 |
|
Vai ettei perintötekijöillä olisi fyysiseen kehitykseen mitään vaikutusta. Kukaan ei ole näin väittänyt. Sinä et vain osaa lukea.
|
|
|
|
Savon keisari
Poissa
|
|
Vastaus #11 : 21.01.2011 klo 19:17:33 |
|
Kyllä minä osaan lukea, että väitit perintötekijöiden vaikutuksen 100 metrin juoksuajassa olevan korkeintaan 2 sadasosaa.
|
|
|
|
Tiksa
Poissa
Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat
|
|
Vastaus #12 : 21.01.2011 klo 19:46:52 |
|
Geenit voivat selittää eroa perusurheilusuorituksissa kuten satasen juoksussa tai painonnostossa. Joukkueurheilulajeissa menestyminen vaatii kuitenkin huomattavan määrän erilaisia kykyjä ja en nyt ihan purematta niele, että joku ihmisryhmä olisi geneettisesti parempi jalkapalloon kuin joku toinen.
|
|
|
|
Savon keisari
Poissa
|
|
Vastaus #13 : 21.01.2011 klo 20:03:11 |
|
Totta kai joku ryhmä on keskimäärin parempi kuin toinen, miten tuota nyt sitten mittaakaan, mutta millä tahansa indikaattorilla voidaan jokin paremmuusjärjestys saada aikaiseksi. Mutta toistaiseksi ainakin muut tekijät vaikuttavat aika lailla enemmän. Ovathan jugoslaavit keskimäärin isokokoisempaa kansaa eikä tämä ainakaan haitaksi ole ollut siinä että muutkin tekijät ovat olleet mallillaan.
Jugoslaviahan joutui esimerksiksi kilpailemaan kylmän sodan aikana "paremmasta sosialismista" neukkujen kanssa, siinä missä jälkimmäisenä mainitut kykenivät pelaamaan puhtaasti massalla (niillä lahjakkuuksilla) kun vastaavasti Jugoslavialla tekemisen ja osaamisen täytyi olla intensiivisempää.
|
|
|
|
fingerström
Poissa
|
|
Vastaus #14 : 21.01.2011 klo 21:07:52 |
|
Kukaan ei ole näin väittänyt. Sinä et vain osaa lukea.
Kyllä esimerkiksi juuri nämä lauseet (+ ynnä kaikki muut samanlaiset aina kun on kyse mistä tahansa asiasta ja rikkiviisaasta) vahvasti implikoivat joko (a) ympäristötekijöiden (b) geenien (c) molempien (d) jonkun muun vaikutuksesta siihen, ettei kirjoittaja (1) osaa ilmaista itseään niin, että ihmiset ymmärtäisivät (2) ihmiset ymmärtävät vallan mainiosti. Sattumasta ei voi olla kyse.
|
|
|
|
Djalminha
Poissa
|
|
Vastaus #15 : 22.01.2011 klo 17:02:35 |
|
Geeneillä, eli perintötekijöillä, on merkitystä todennäköisyyteen, että ihminen kasvaa isokokoiseksi, terveeksi ihmiseksi. Geenien merkitys siihen, että jostakin tulee jalkapalloilija on niin häviävän pieni, ettei yhteyttä voida ikinä todistaa. Jos haluaa saivarrella, että geenit mahdollisti terveenä syntymisen niin asia erikseen. Myötähäpeää lausujaa kohtaan sekä osoitus tietämättömyydestä geeneistä ja/tai jalkapallosta aiheuttaa, usein kuullemani väitteet: hyvien geenien ansiosta tullut/tulee hyväksi jalkapalloilijaksi. Asia loppuun käsitelty.
|
|
|
|
hafa
Poissa
|
|
Vastaus #16 : 22.01.2011 klo 17:59:40 |
|
Onkohan suomalaisilla joku geeni minkä ansiosta meiltä tulee paljon keskinkertaisia jääkiekkoilijoita ?
|
|
|
|
Rikkiviisas
Poissa
|
|
Vastaus #17 : 24.01.2011 klo 11:31:59 |
|
Kyllä minä osaan lukea, että väitit perintötekijöiden vaikutuksen 100 metrin juoksuajassa olevan korkeintaan 2 sadasosaa. En väittänyt. Kyseessä oli esimerkki, jossa geenit voivat (siis voivat) selittää 2 sadasosaa tai jotain muuta vähäisempää. Tuossa kymmenen sekunnin tietämillä sadasosat ovat todella iso juttu, joten geenien osuus voi olla 20-30% urheilijan urheilullisuudesta. Jos nyt halutaan käyttää jotain kokonaislukua, joka on kuitenkin tällaisessä asiassa aika tyhmää. Kyllä esimerkiksi juuri nämä lauseet (+ ynnä kaikki muut samanlaiset aina kun on kyse mistä tahansa asiasta ja rikkiviisaasta) vahvasti implikoivat joko (a) ympäristötekijöiden (b) geenien (c) molempien (d) jonkun muun vaikutuksesta siihen, ettei kirjoittaja (1) osaa ilmaista itseään niin, että ihmiset ymmärtäisivät (2) ihmiset ymmärtävät vallan mainiosti. Sattumasta ei voi olla kyse. No, sinun kusipäisyydestäsi ja tarpeestasi rynnätä aina vittuilemaan varmasti ympäristötekijät selittävät paljon. Sen nyt ymmärtäisi, että kantaisit kaunaa kun isot pojat tunkivat päätäsi vessanpönttöön, mutta sinua näyttää risovan se kun kaltaiseni tikkuniskanörtitkin tunkivat päätäsi vessanpönttöön ja heittivät piposi keltaiseen ja olemme vielä sinua moninkertaisesti älykkäämpiäkin sekä kovempia panemaan. Onneksi on internet ja FF2 niin pääset purkamaan traumojasi.
|
|
|
|
|
|