Valmentajakoulutukset

[Dirkki]

D kurssi ei antanut itselleni oikeastaan yhtään mitään.. 50-60 vuotiaiden isien kanssa opeteltiin oikeaa syöttötekniikkaa ja sen opettamista yms. Näistä kaikista itselleni itsestään selvistä asioista seura joutui pulittamaan sen 300 euroa puolestani.
Monet muutkin pelaamisen ohella valmennusduunia tekevät ovat sanoneet samaa. Pakko vain tuo oli käydä kun palloliiton koulutuskalenteri niin määrää ennen kuin pääsee käsiksi c ja b kursseihin, joista saa ehkä oikeasti jotain UUTTA oppia valmennustyöhön


yksittäisestä Lehtolan Erkka.V:n 4h pelikäsitys koulutuksesta sain miljoona kertaa enemmän tietoa irti. Ja hinta pari kymppiä...

Jotenkin koulutuskalenteria voitaisiin muuttaa! Jo pelanneet omana ryhmänä ja "isät ja äidit" omana!!! Palloliitto HOI!

[mauritzio]

Jotenkin koulutuskalenteria voitaisiin muuttaa! Jo pelanneet omana ryhmänä ja "isät ja äidit" omana!!! Palloliitto HOI!

Sitä varten on huippupelaajakurssi.

[Yourworstnightmare]

Jotenkin koulutuskalenteria voitaisiin muuttaa! Jo pelanneet omana ryhmänä ja "isät ja äidit" omana!!! Palloliitto HOI!

"Oommää pelannu joskus ja korkeellakin...pääseeks suoraan B-kurssille?"

[Kaihlamo]

Ainakin Turun piirissä järjestetään myös D:tä entisille pelaajille räätälöitynä.

D1-D3 kurssi ex-/nykyisille pelaajille

Uusi kurssimuoto järjestetään yhden viikonlopun aikana (pe ilta-su). Kurssi on tarkoitettu entisille ja nykyisille pelaajille jotka ovat pelanneet vähintään seuraavilla tasoilla (miehet Kolmonen, naiset Kakkonen).

Muuten asenne, että "mä tiedän valmentamisesta jo vaikka mitä kun olen pelannut" on täysin perseestä. Itsekin toki tähän alkuun syyllistyin. Loppujen lopuksi näin jälkikäteen ajateltuna ei sitä pelatessa oikeasti monestakaan asiasta tiennyt juurikaan yhtään mitään.

[Jortsukka]

Mielestäni D antaa aika hyvin kaikille jotain. Niille joilla on tekniikka hallussa, niin sitten siitä saa sitä harjoitusten suunnitelua, ehkä muiden harjoituksista jotain ideoita ja keskusteluita muiden kanssa. Jos taas tekniikka ei ole hallussa, niin saa sitten noiden lisäksi sitä teknistä opetusta.

Meillä oli ryhmässä 80% sellaisia jotka olivat pelanneet enemmän tai vähemmän, mutta ei ne 20%:n "puutteet" haitanneet mitään. Ennemminkin antoivat vähän mukaan sitä kuvaa mitä omien poikienkin taso harjoituksissa on...

Toki tähän tulokseen vaikuttaa paljon kuka kurssia vetää, mutta niin myös sinne kurssille menijän asenne. Ryhmässä tyytyväisiä olivat ne "isät/äidit", kuin sitten ykköstä pelanneet kaveritkin.

[Lortto]

Kyllähän D-kurssi antaa paljonkin vaikka olisi pelannutkin korkeallakin tasolla. Ei pelaajana tule mietittyä miten opetan sisäsyrjäsyötön, eri käännökset, eri harhautukset jne. Ne kun sattuu olemaan automaatiota itselle niin sitä ei tule ajateltua miten ne oikeasti tehdään ja tämä pitää nuorille juuri opettaa. Näytöt ovat tottakai tärkeitä (välttämättömiä minusta) mutta pitää pystyä samaan aikaan kertomaan tekninen suorite myös suullisesti.

Itsekin olen kyllä sitä mieltä, että olen saanut enemmän ajatuksia omaan päivittäiseen työhön muista kuin liiton kursseista mutta kyllä jokaiselta kurssilta jotain jää käteen. Pitää olla vain avoin kaikille ajatuksille, vaikka jotkut ajatukset sotisivatkin omaa näkökantaa vasten.

[Dirkki]

Turun malli olisi suotava myös täällä Helsingissä. Huippupelaajan kurssihan on suunnattu minimi ykkösen tason jätkille.
Täysi noviisi olen vielä valmentaja ja halu kehittyä on valtaisa. Mutta ei tuo D paljoa antanut kun lähes kaikki olivat lajista tietämättömiä. Toki paikalla oli myös muutama jo vähän aikaa valmentaneita, joiden kanssa ajatuksia pystyi vaihtamaan. Kouluttajani oli myös asiantunteva ennestään tuttu. Kuitenkin hänkin joutui pitämään tämän keskustelun tason varsin yksinkertaisena näistä "isistä" johtuen.

Kaikilla oli kuitenkin halu oppia ja se oli loistavaa nähdä! Suomi tarvitsee paaaljon enemmän innostuneita valmentajia. Itsestäänselvyyshän tämä tottakai on.

Kurssin sisältö hintaan ja aikaan nähden oli minulle kaikipuolin mitäänsanomaton.


Mielestäni jako voisi mennä tällalailla:
- Huippupelaaja kurssi pysyköön. Turun malli myös hyvä.
- jalkapallon parissa kaikinpuolin vasta aloitteleville, kuuluisille "isille, äideill" oma D-kurssi
- jalkaopallon parissa jo ennestään työskennelleille ja perusteet osaaville oma.

Näin saataisiin kaikille räätälöityä omia tarpeita vastaava kurssipaketti.

[Dirkki]

Siis puhun itsestäni nyt vajaat kaksi vuotta valmentaneena. Valitettavasti seurallani ei ollut tarjota kurssia kuin vasta nyt viime lokakuussa.Taidon, taitavuuden, pelikäsityksen ja maalivahtipelin perusteet olin opiskellut jo itsenäisesti ja saanut oppia muilta valmentajilta ennen kuin menin kurssille.

[Dirkki]

Ei pelaajana tule mietittyä miten opetan sisäsyrjäsyötön, eri käännökset, eri harhautukset jne. Ne kun sattuu olemaan automaatiota itselle niin sitä ei tule ajateltua miten ne oikeasti tehdään ja tämä pitää nuorille juuri opettaa. Näytöt ovat tottakai tärkeitä (välttämättömiä minusta) mutta pitää pystyä samaan aikaan kertomaan tekninen suorite myös suullisesti.

Itseasiassa itse olen pelaamisen ohella miettinyt paljonkin näitä kyseisiä asioita. Pelaamiseni jatkuu siis edelleen. Se mitä D kurssi näihin opettamisiin tuo on perusteet. Ei muuta. Ja sehän juuri on D kurssin tarkoitus, mutta entä jos nämä samat asiat tietää jo aikaisemmin.. Kertaus on tottakai hyväksi ja palautteen saaminen, mutta palauteen voin halutessani saada myös seuran muilta valmentajilta tai valmennuspääliköltä.

[Messi]

itselläni viime vuonna käytynä b. Seuraavaksi fh ja jos rahkeet riittää niin a jossain vaiheessa. Kurssit kävin d:stä lähtien vaikka hp olisi ollut mahdollista. Paljon hyvää on kursseilta tarttunut reppuun ja paljon on pitänyt suodattaakin. Kyllähän se vain niin on, että tuolla dc tasolla vielä pyörii jos jonkin näköistä porukkaa. Surullisinta on nähdä näitä copycatteja, jotka vievät treenejä sellaisenaan omiin joukkueisiinsa.  sitten se treenaaminen on lähinnä sitä että kuunnellaan kun valkku yrittää itselleen vakuuttaa kuinka hyvä treeni onkaan kyseessä kun sitä ihan palloliiton koulutuksessakin tehtiin.

Mielestäni kaikkien valmentajien tulisi selvittää kirjallisesti oma valmennus- ja pelifilosofia seuralle ennen ensimmäisenkään treenin vetämistä jasitten käytännön koe, jossa oman suunnitelman pohjalta valkku käy vetämässä joukkueen treenit. Arvioinnin vois suorittaa nämä tuuttorit, jos omasta seurasta ei tietotaitoa riittävästi löydy. Pointtini on se, että nuoria ei pilattaisi heikolla valmennuksella ja että ne motivoituneimmat saavat varmasti tasoaan vastaavaa valmennusta. Pelaajille ja vanhemmille pitää tehdä selväksi minkä tason valmentajan kyytiin he jälkikasvunsa laittavat. Se on heidän oikeus.

[joks11]

Itseasiassa itse olen pelaamisen ohella miettinyt paljonkin näitä kyseisiä asioita. Pelaamiseni jatkuu siis edelleen. Se mitä D kurssi näihin opettamisiin tuo on perusteet. Ei muuta. Ja sehän juuri on D kurssin tarkoitus, mutta entä jos nämä samat asiat tietää jo aikaisemmin.. Kertaus on tottakai hyväksi ja palautteen saaminen, mutta palauteen voin halutessani saada myös seuran muilta valmentajilta tai valmennuspääliköltä.

Milläpä tuon valmiiksi osaamisen mittaa?

Kurssit tuovat oppimisen lisäksi hyvän verkostoitumismahdollisuuden. Pidemmän päälle muiden valmentajien tunteminen muutenkin kuin vain tuttuina naamoina kentän reunalla on ihan mukava juttu, ja tuo paljon lisää myös valmennustyöhön.

En itsekään kokenut saavani aikoinaan D-kurssin oppimateriaalista juuri mitään uutta itselleni, mutta ei kurssi pakkopullaltakaan tuntunut. Ihan mukavaa settiä

Mielestäni kaikkien valmentajien tulisi selvittää kirjallisesti oma valmennus- ja pelifilosofia seuralle ennen ensimmäisenkään treenin vetämistä jasitten käytännön koe, jossa oman suunnitelman pohjalta valkku käy vetämässä joukkueen treenit. Arvioinnin vois suorittaa nämä tuuttorit, jos omasta seurasta ei tietotaitoa riittävästi löydy. Pointtini on se, että nuoria ei pilattaisi heikolla valmennuksella ja että ne motivoituneimmat saavat varmasti tasoaan vastaavaa valmennusta. Pelaajille ja vanhemmille pitää tehdä selväksi minkä tason valmentajan kyytiin he jälkikasvunsa laittavat. Se on heidän oikeus.

Näin rajua tasokoejärjestelmää en itse ottaisi käyttöön, mutta tuohon perustuva oppimis/opetusjärjestelmä olisi kyllä ihan hyvä. Tutorit, valmennuspäälliköt tai muuten vain kokeneemmat valmentajat voisivat olla uusille naamoille jonkinlaisia auttajia ainakin aluksi, juuri tuolla kertomallasi tyylillä. Poislukien vain tuo kokeen hyväksytty suorittaminen ennen kuin pääsee joukkuetta valmentamaan, sellaiseen kun ei valtaosalla suomalaisseuroista ole minkään sortin mahdollisuuksia. Käytännössä kaikki vapaaehtoiset on pakko ottaa mukaan.

[rukkanen]

Surullisinta on nähdä näitä copycatteja, jotka vievät treenejä sellaisenaan omiin joukkueisiinsa.  sitten se treenaaminen on lähinnä sitä että kuunnellaan kun valkku yrittää itselleen vakuuttaa kuinka hyvä treeni onkaan kyseessä kun sitä ihan palloliiton koulutuksessakin tehtiin.

Oma lisäys tähän olisi, että varsinainen ongelma ei minusta ole treenien vieminen sellaisenaan. Päinvastoin, jos harjoite on erinomainen ja palvelee asiaankuuluvaa tarkoitusta siellä omassa joukkueessa, niin miksi sitä väkisin muuttamaan? Tärkeämpää on missä tahansa harjoitteessa – olipa itse laadittu, muilta varastettu tai siltä väliltä – että valmentaja itse tiedostaa, mihin kyseisellä harjoitteella pyritään ja osaa sen myös sopivassa muodossa pelaajille viestittää. Totta kai jos harjoitteen käytön ainoana perusteena on "no kun palloliiton koulutuksessa", niin ollaan heikoilla jäillä (tai pikemminkin on oltu alusta lähtien uppeluksissa).

Vaan kyllähän omien kokemusten perusteella jo D-kursseillakin kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen, mitä milläkin harjoitteella haetaan, ja yritetään saada myös kurssilaiset ymmärtämään asia. Ja eivätköhän useimmat ymmärräkin. Suurempi ongelma taitaa olla koulutuksen sisällön sijasta se, että kuvitellaan että osataan jo kaikki ja että omat hyviksi (ainakin itse) havaitut kuviot treenauksessa eivät kaipaa edes hienosäätöä... Silloin voi kouluttajien hyväkin viesti helposti mennä ohi korvien. Vaikka vasta vähän aikaa olen valmentanut (reilu puolitoista vuotta) ja vielä vähemmän kouluttautunut (puolet D:stä), niin enpä ole yhdeltäkään palloliiton kurssilta poistunut niin, etten olisi joutunut useampia kertoja miettimään, että hemmetti, näin paljon paremminko tämänkin jutun voi tehdä...

[defcon1]

Mielestäni kaikkien valmentajien tulisi selvittää kirjallisesti oma valmennus- ja pelifilosofia seuralle ennen ensimmäisenkään treenin vetämistä

Paljon mieluummin kannattaisi pyrkiä tilanteeseen, jossa edes seuroilla olisi jokin kaikille joukkueille yhteinen pelitapa ja valmennustoiminnan ja sen tavoitteiden ohjeisto. Jos jokainen (ilkeillen ja kärjistäen: vitosen-kolmosen tasolla pari matsia pelannut) valkku toimertaa "omaa valmennus- ja pelifilosofiaansa", ollaan tilanteessa jossa yhteistoiminta joukkueiden välillä voi olla todella vaikeaa, jatkuvuudessa on ongelmia ja pelaajan kokonaiskehitys jää tarkastelematta ja suunnittelematta.
Pahimmassa mahdollisessa tilanteessa se "oman valmennus- ja pelifilosofiansa" perusteella toimiva valmentaja dissaa muiden toimintamahdollisuudet nollille.

Pointtini on se, että nuoria ei pilattaisi heikolla valmennuksella ja että ne motivoituneimmat saavat varmasti tasoaan vastaavaa valmennusta. Pelaajille ja vanhemmille pitää tehdä selväksi minkä tason valmentajan kyytiin he jälkikasvunsa laittavat. Se on heidän oikeus.

Ideaalimaailma vs. todellisuus, teoria vs. käytäntö.

Suurempi ongelma taitaa olla koulutuksen sisällön sijasta se, että kuvitellaan että osataan jo kaikki ja että omat hyviksi (ainakin itse) havaitut kuviot treenauksessa eivät kaipaa edes hienosäätöä...

Autoilijoistakin 99 % on reippaasti keskitasoa parempia kuskeja.

[Messi]

Hyviä kommentteja ja kiva kun keskustelua viriää... Siis ehdottomasti olen sitä mieltä, että spl:n kurssit ovat hyviä. Kuitenkin kaipaan järjestelmää, jolla taataan kaikille pelaajanaluille mahdollisuus kehittyä maailman parhaaksi. Siis onhan meillä koulujärjestelmäkin, joka tuottaa vuodesta toiseen huippuja työelämään. Miksei futiksessa panosteta laatuun vaan annetaan kaikennäköisille laahustajille vastuuta "pelaajien kehittämisestä". Nyt nuo mahdollisuudet ovat lähinnä suurissa keskuksissa, missä on vara valita kilpa- ja harrastelijaporukoiden väliltä. Pienillä paikkakunnilla kaikki on vain tuurista kiinni, millaiseen valmennukseen sitä "joutuu". Siellä niitä Messejä ja heidän haaveita tuhotaan. Tosin oikeaan joukkueeseen eksyminen pikku paikkakunnalla saattaa olla myös lottovoitto.

Toki ymmärrän resurssien rajallisuuden, mutta onko sitä pakko hyväksyä? Voisiko asioille tehdä jotain? Kaikille pitää antaa mahdollisuus lottovoittoon. Itse olen jakanut pelaajilleni kaiken mahdollisen tietotaidon mitä päästä löytyy, olen pyrkinyt vastuullisuuteen ja järkännyt mahdollisuuden kehittyä vähintään muiden samanikäisten tahdissa.

Kovasti surettaa katsoa erään paikallisen valmentajan toimintaa, jossa häslätään edestakaisin sinne tänne, yhteen treeniin on ympätty niin paljon asiaa ettei valmentaja itsekään pysy perässä, pelaajia ei kiinnosta v***n vertaa kuunnella (koska heitäkään ei kuunnella), treeneissä sali on täynnä tötsiä, niin ettei balettitanssijakaan siellä vois törmäilemättä kulkea, etäisyydet yms. on jotain mistä valmentaja ei ole koskaan kuullutkaan, treenit menee seisoskeluksi kun valmentaja itse yrittää näyttää miten pitäis tehdä. Ja ennen kaikkea suurin osa treeneistä käytetään taitavuuden ja ns. "taidon" opetteluun. Lopussa sitten peliä n. 10 minuuttia, mistä ajasta suurin osa menee kuitenkin eriväristen liivien jakoon ja sääntöjen kertaukseen. Niin ja joukkue treenaa kaksi kertaa viikossa. Valkku kertoilee vanhemmille kuinka erinomaisesti treenit kehittävät poikia. Olen yrittänyt kentän reunalta hienovaraisesti jakaa vinkkejä, mutta joskus vain tuntuu ettei kaikista ole tähän hommaan. Se on vain surkeaa huomata sitten viiden vuoden päästä ettei näistäkään pojista sitten mitään tullutkaan... Niin ja tuo kaikki edellä kertomani on täyttä totta ja valmentajalla D-kortti taskussa. Toki on hän tässä vuosien saatossa jopa vähän kehittynytkin...

[Kaihlamo]

Ja ennen kaikkea suurin osa treeneistä käytetään taitavuuden ja ns. "taidon" opetteluun.

Pisti tämä silmään. Riippuen toki osittain ikäluokastakin, mutta mitä siellä treeneissä sitten pitäisi harjoitella? Nappuloissa ainakin suurin osa  treeneistä pitäisi olla juurikin taitavuuden ja taidon kehittämistä.

edit: ja oletan, että sinun ns "taidon" opettelu tarkoittaa pallollista yksilötaitoa

[Messi]

Pisti tämä silmään. Riippuen toki osittain ikäluokastakin, mutta mitä siellä treeneissä sitten pitäisi harjoitella? Nappuloissa ainakin suurin osa  treeneistä pitäisi olla juurikin taitavuuden ja taidon kehittämistä.

edit: ja oletan, että sinun ns "taidon" opettelu tarkoittaa pallollista yksilötaitoa

Jahas, että Kaihlamo taas tarttui syöttiin. Jos totta puhutaan, niin kyllähän siellä noilla treenimäärillä pitäis pelata enemmän. Kai se taito ja taitavuus siinäkin jalostuu? Ja vois toki pysyä mielenkiintokin paremmin yllä? Toki niitä taitavuus- taitodrillejä siellä pitää mukana olla, mutta se mitä niillä haetaan ei vain kaikilla ole oikein hanskassa. Onhan se pirun nättiä kun tehdään hienoja askelluksia, mutta kuinka moni miettii mitä niillä oikeastaan haetaan? Onko tarkoituksenmukaista opettaa asioita, jotka saattavat hidastaa pelaajan kehittymistä? Kaikkihan perustuu loppujen lopuksi liikkkeeseen ja ennen kaikkea tarkoituksenmukaiseen liikkeeseen sekä pelaajan psykososiaalisiin taitoihin. Myös taidon opettamisen tulee sisältää kaikki edellä mainitsemani ihmisen kolme ulottuvuutta, jotka kas kummaa kehittyvät ihan luonnostaan... pelaamalla. Niin ja täytyy sanoa, että itsekin olen panostanut taidon ja taitavuuden harjoitteluun kaikille alle 12 vuotiaille, mutta kyllä siellä treeneissä aina peliosioitakin vilahtelee. Toki kausirytmityskin vaikuttaa siihen, mitä ja milloin treenataan. Itsekin vielä 41 vuotiaana treenatessa panostan taitoon ja taitavuuteen, koska ihminen kun tuppaa unohtamaan oppimiaan taitojaan. Ps. Kaikki taito on yksilöllistä.

[Kaihlamo]

Jahas, että Kaihlamo taas tarttui syöttiin. Jos totta puhutaan, niin kyllähän siellä noilla treenimäärillä pitäis pelata enemmän. Kai se taito ja taitavuus siinäkin jalostuu? Ja vois toki pysyä mielenkiintokin paremmin yllä? Toki niitä taitavuus- taitodrillejä siellä pitää mukana olla, mutta se mitä niillä haetaan ei vain kaikilla ole oikein hanskassa. Onhan se pirun nättiä kun tehdään hienoja askelluksia, mutta kuinka moni miettii mitä niillä oikeastaan haetaan? Onko tarkoituksenmukaista opettaa asioita, jotka saattavat hidastaa pelaajan kehittymistä? Kaikkihan perustuu loppujen lopuksi liikkkeeseen ja ennen kaikkea tarkoituksenmukaiseen liikkeeseen sekä pelaajan psykososiaalisiin taitoihin. Myös taidon opettamisen tulee sisältää kaikki edellä mainitsemani ihmisen kolme ulottuvuutta, jotka kas kummaa kehittyvät ihan luonnostaan... pelaamalla. Niin ja täytyy sanoa, että itsekin olen panostanut taidon ja taitavuuden harjoitteluun kaikille alle 12 vuotiaille, mutta kyllä siellä treeneissä aina peliosioitakin vilahtelee. Toki kausirytmityskin vaikuttaa siihen, mitä ja milloin treenataan. Itsekin vielä 41 vuotiaana treenatessa panostan taitoon ja taitavuuteen, koska ihminen kun tuppaa unohtamaan oppimiaan taitojaan. Ps. Kaikki taito on yksilöllistä.

Niin en ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin tuohon sanavalintaan, että taitavuuden ja taidon opettamiseen keskittyminen olisi jotenkin pahasta.

Itse en asiaa ilmaissut mielestäni niin, että pelata ei pitäisi. Ei kai muutenkaan pelaaminen/leikkiminen ja taidon/taitavuuden opettaminen ole toisiaan poissulkevia asioita? Mun mielestä ainut funktio lasten jalkapalloharjoittelulla on taidon ja taitavuuden kehittäminen. Keinot näiden saavuttamiseksi ovat toki sitten aivan eri aihe. Eli ei me asiasta varmaankaan olla eri mieltä - lähinnä vaan ihmettelin käyttämiäsi sanavalintoja.

[Messi]

Niin en ottanut kantaa mihinkään muuhun kuin tuohon sanavalintaan, että taitavuuden ja taidon opettamiseen keskittyminen olisi jotenkin pahasta.

Itse en asiaa ilmaissut mielestäni niin, että pelata ei pitäisi. Ei kai muutenkaan pelaaminen/leikkiminen ja taidon/taitavuuden opettaminen ole toisiaan poissulkevia asioita? Mun mielestä ainut funktio lasten jalkapalloharjoittelulla on taidon ja taitavuuden kehittäminen. Keinot näiden saavuttamiseksi ovat toki sitten aivan eri aihe. Eli ei me asiasta varmaankaan olla eri mieltä - lähinnä vaan ihmettelin käyttämiäsi sanavalintoja.

Itsekin ihmettelen, miksi puhumme samoista asioista eri kielellä (ei taida olla ensimmäinen kerta). Olen itseasiassa varma, että meillä molemmilla on laaja näkemys lajista ja pelaajien kehittämisestä Toki, sehän on oikastaan vain rikkaus että näkemyksiä ja keinoja on useampia, kunhan vain fokus on sama.

[peruspekka]

Mitä mieltä olette tästä Turun piirin uudistuksesta:

Tavoitteet:
Jokainen uusi ohjaaja käy E-kurssin
Tutustumispaketti lasten jalkapallomaailmaan
Ohjaamisen ja opettamisen perusteet
Jatkokoulutustarjonnan esittely

Kohderyhmä:
1. Kaikki uudet ohjaajat
2. Kaikki, jotka eivät ole kurssia suorittaneet
2. Seuran nuoret (esim. C-, B- ja A-juniorit, jalkapallokouluohjaajat jne.)

[defcon1]

Mitä mieltä olette tästä Turun piirin uudistuksesta:

Tavoitteet:
Jokainen uusi ohjaaja käy E-kurssin
2. Seuran nuoret (esim. C-, B- ja A-juniorit, jalkapallokouluohjaajat jne.)

Tuossa on yksi uusi hyvä idea, jolla hommaa saadaan eteenpäin.
Ei sinne E:lle varmaan junnuruuhkaa ole, mutta onpahan nyt selvä rekrytointitapa aiemman systeemin tilalle (ennen vain itse todella aktiiviset lähtivät tuossa iässä koulutusputkeen). Aika nopeastikin tällä voidaan saada apuvalmentajia niille isä/äiskävalmentajille (), jotka aiemmin ovat itse vajavaisine taitoineen () joutuneet  näyttämään suoritteen mallia.
Ja jos hommaa jatketaan C-B-tasoille asti niin aikuispelaajana on jo valmiina pohja valmentajakoulutukselle, eli myös pelaajataustaiset valmentajat on entistä parempia ().

[Jykä]

Tärkeämpää on missä tahansa harjoitteessa – olipa itse laadittu, muilta varastettu tai siltä väliltä – että valmentaja itse tiedostaa, mihin kyseisellä harjoitteella pyritään ja osaa sen myös sopivassa muodossa pelaajille viestittää. Totta kai jos harjoitteen käytön ainoana perusteena on "no kun palloliiton koulutuksessa", niin ollaan heikoilla jäillä (tai pikemminkin on oltu alusta lähtien uppeluksissa).

tämä on surullisen yleistä. valitettavan usein näkee harjoitteita josta kukaan ei ota selvää mitä siinä oikeasti yritetäään kehittää. Jos valmentajalla ei ole itsellään ydinkohdat ja tavoitteet selkeänä niin kuinka pelaajat pystyvät oppimaan?

Valmentajan pitäisi tietää ensin itse mitä tehdään ja miten sitä yritetään harjoittaa. Joskus harjoitteen säännöt ja käytettävä tila jo itsessään vesittävät itse harjoiteltavan asian. esim teemana kuljettaminen ja pidetään 3. kosketuksen rajaa.

Tavoitteet:
Jokainen uusi ohjaaja käy E-kurssin
Tutustumispaketti lasten jalkapallomaailmaan
Ohjaamisen ja opettamisen perusteet
Jatkokoulutustarjonnan esittely

Kohderyhmä:
1. Kaikki uudet ohjaajat
2. Kaikki, jotka eivät ole kurssia suorittaneet
2. Seuran nuoret (esim. C-, B- ja A-juniorit, jalkapallokouluohjaajat jne.)

eipä tuossa nyt mitään uudistusta taida olla? tottakai myös seuran omat junnut ovat tervetulleita E-kurssille siinä missä muutkin. itse kävin d-kurssin 17-vuotiaana. vai mitä tässä haetaan?

Kovasti surettaa katsoa erään paikallisen valmentajan toimintaa, jossa häslätään edestakaisin sinne tänne, yhteen treeniin on ympätty niin paljon asiaa ettei valmentaja itsekään pysy perässä, pelaajia ei kiinnosta v***n vertaa kuunnella (koska heitäkään ei kuunnella), treeneissä sali on täynnä tötsiä, niin ettei balettitanssijakaan siellä vois törmäilemättä kulkea, etäisyydet yms. on jotain mistä valmentaja ei ole koskaan kuullutkaan, treenit menee seisoskeluksi kun valmentaja itse yrittää näyttää miten pitäis tehdä. Ja ennen kaikkea suurin osa treeneistä käytetään taitavuuden ja ns. "taidon" opetteluun. Lopussa sitten peliä n. 10 minuuttia, mistä ajasta suurin osa menee kuitenkin eriväristen liivien jakoon ja sääntöjen kertaukseen. Niin ja joukkue treenaa kaksi kertaa viikossa. Valkku kertoilee vanhemmille kuinka erinomaisesti treenit kehittävät poikia. Olen yrittänyt kentän reunalta hienovaraisesti jakaa vinkkejä, mutta joskus vain tuntuu ettei kaikista ole tähän hommaan. Se on vain surkeaa huomata sitten viiden vuoden päästä ettei näistäkään pojista sitten mitään tullutkaan... Niin ja tuo kaikki edellä kertomani on täyttä totta ja valmentajalla D-kortti taskussa. Toki on hän tässä vuosien saatossa jopa vähän kehittynytkin...

näitä näkee jopa b:llä asti. omalle kurssille oli sattunut parikin tämän kaltaista sankaria ja oli kyllä pelaajat malliryhmissä ihmeissään mitä treenissä yritettiin hakea.

monet, jotka olisivat päässeet huippupelaajan b:lle, käyvät kuitenkin ensiksi ainakin d:n ja ja sitten vasta menee huippu b:lle. olen kuullut kommentteja että moni olisi valmentanut junnuja aivan väärin ja olisi yrittänyt vetää heille samoja asioita kuin ovat itse tottuneet tekemään. tärkeintä tässä on se että mitä ja ketä lähtee valmentamaan, vetääkö F-junnu porukkaa vai hyppääkö suoraan miesten porukan ruoriin. silloin huippu b on tietenkin oikea paikka. mitään valmennusoppeja ei kannata väheksyä. itse olen saanut liiton kursseista paljon irti ja käynyt paljon muitakin koulutuksia, mutta kyllä ne parhaat neuvot saa itse työstä ja toisten kollegoiden kanssa jakamalla.

itse tuli käytyä c, mvoj, b ja fysiikka reiluun vuoteen ja ainakaan minulle tuo ei ollut liian nopea tahti. jälkeen päin toki miettinyt että olisiko valmentanut vielä pari vuotta välissä, mutta se on aina jossittelua. seuravaksi varmaan NuVk paperit pitäis laittaa vetämään, saa nähä kui äijän käy..

[Jykä]

Tuossa on yksi uusi hyvä idea, jolla hommaa saadaan eteenpäin.
Ei sinne E:lle varmaan junnuruuhkaa ole, mutta onpahan nyt selvä rekrytointitapa aiemman systeemin tilalle (ennen vain itse todella aktiiviset lähtivät tuossa iässä koulutusputkeen). Aika nopeastikin tällä voidaan saada apuvalmentajia niille isä/äiskävalmentajille (), jotka aiemmin ovat itse vajavaisine taitoineen () joutuneet  näyttämään suoritteen mallia.
Ja jos hommaa jatketaan C-B-tasoille asti niin aikuispelaajana on jo valmiina pohja valmentajakoulutukselle, eli myös pelaajataustaiset valmentajat on entistä parempia ().

eniten junnujen mukaan saannissa on varmasti kiinni siitä kuinka tehokkaasti omaseura heitä houkuttelee siihen mukaan. eivät he edelleenkään sitä tietoa hakemalla hae piirin nettivujen valmentajakoulutukset kohdasta mikäli heitä ei kurssille ohjeisteta.

[Pussikalja]

Itse "ymmärsin"  juuri D- kursseilla, kuinka eri lailla lapsi ymmärtää harjoiteltavan asian verrattuna aikuiseen. Ikävä kyllä jouduin omia peliuran valmentajia ja niiden harjoituksia jälkikäteen pohtiessa toteamaan, ettei jutun juoni ja syy miksi jotain toistettiin ikinä valjennut.( Vaikka oltiin aikuisia kaikki)

 Jalkapallossa voi pärjätä niin erilaisilla vahvuuksilla ja ominaisuuksilla, ettei hyvällä kokemuksella omasta urasta ja ominaisuuksista pitkälle pötkitä. Tää on harrastuksena takuulla jatkuvaa oppimista ja jos ei pysy avoimena ja ole valmis oppimaan (esim. d-kurssin monilapsisen äidin kasvatusmetodeista), jurahtaa kapeaan uskoon tekniikan (Kaihlamo) tai prässin tai aluepelin ylivoipaisesta autuudesta, jolla junnuryhmästä syntyy 7 Litmasta Barcan avaukseen.

Joku suunnitelma ja "lukujärjestys" tekemisessä täytyy tietysti olla, mutta meidän valmentajien pitäisi olla herkkiä korjaamaan ja säätämään omaa tekemistä koko ajan, kun lopettamisia, loukkaantumisia, väsymistä joukkueessa esiintyy.
Se että ollaan D- junnujen piirinmestareita vuodesta toiseen ei paljon kerro, vaan se kuinka monta junnua pelaa/valmentaa aikuisena ja millä tasolla paljon enemmän.

Itse olen valmentajana muutaman vuoden jälkeen aivan vihreä ja takuulla teen virheitä joka ainoissa reeneissä mitä pidän. Toivon että se tieto omasta erehtyvyydestäni luo pohjan jonain päivänä olla parempi valmentaja. Hauskinta hommassa on kyllä se, kun korjaa entiset virheet uudelle ryhmälle ja huomaa, että aiempi versio treenistä olisi näille uusille ihmisille toiminut paremmin. Taas oppii uutta.

[Kaihlamo]

jurahtaa kapeaan uskoon tekniikan (Kaihlamo) tai prässin tai aluepelin ylivoipaisesta autuudesta

Mihin tämän perustat? Nyt ei ole kyllä viestejä osattu lukea edes vähää alusta tai sitten on ymmärretty täysin väärin. Tämä nyt kuitenkin on aika helvetin kaukana omasta ajatusmaailmasta jalkapallon ja pelaajakehityksen suhteen.

Tekninen osaaminen on tottakai tärkeä osa pelaajakehitystä, joka sitten myöhemmin auttaa mm. pelikäsityksen kehittämisessä. Eli uskon täysin siihen että jollei pelaajalla ole työkaluja ratkoa ongelmia pelin sisällä niin aika vaikeata on myöskään oppia oikeita ratkaisumalleja. Mutta aika pirun hakoteillä olet jos luulet, että meikäläinen valmentaa pelkästään tekniikkaa mekaanisten toistojen kautta. Kyllä pienpelit kuitenkin on meidän nappulajoukkueen harjoittelussa se tärkein ja käytetyin metodi.

[Messi]

Olen ehdottomasti Pussikaljan kanssa samaa mieltä, että valmentaminen on jatkuvaa uuden oppimista, uusien asioiden kokeilemista ja vanhojen toimivien tapojen säilyttämistä. Tätähän voisi kutsua kasvamiseksi hyväksi valmentajaksi. Mielestäni yksi hyvän valmentajan ominaispiirteistä on syvä tieto, joka perustuu sekä tieteeseen että kokemukseen ja joka on suodatettu tarkan siivilän läpi. Valmentaja on avoin uusille asioille, mutta osaa hyvällä maulla myös suodattaa niitä ja valitsee uudesta tiedosta hänen valmennusfilosofiaansa parhaimman tavan toimia.

Esimerkiksi voisin ottaa hyvinkin yleisen esimerkin sisäteräsyötöstä. 2,5 vuotta sitten ollesani d-kurssilla painotettiin teknistä suoritusta: Jalan piti lähteä takaa korkealta, saatto tehtiin loppuun. Hyvin paljon painotettiin sitä, missä tukijalka on ja mihin sen tulee osoittaa. Katse piti pitää ylhäällä, mutta potkaistessa katseen pitikin olla pallossa. Osumakohta oli myös tärkeää.
1. Mitä sitten jos syöttö pitääkin antaa sivulle, mihin tukijalka silloin osoittaa? Ei ainakaan syötön suuntaan.
2. Onko aina aikaa nostaa syöttävää jalkaa takana korvaan asti, saati sitten juoksusta syöttää nopeasti? Millainen on silloin liikemalli?
3. Miksi katse piti pitää syöttöhetkellä pallossa? Barcelonassa mm. opetetaan pitämään katse koko ajan ylhäällä. Head up oli melkein ainut ohje mitä valmentajat antoivat.
4. Käsistä ei puhuttu mitään. Minkälainen on käsien liike syötettäessä?
5. Päähuomion kinnittäminen tekniseen suoritukseen antaa huonomman oppimistuloksen kuin jos suuntaa oppijan ajatuksen esim. kohteeseen.
6. Minkälaisilla fyysisillä (ilman palloa tapahtuva) harjoitteilla tuetaan sisäteräsyötön oppimista. Syöttöhän ei lähde pelkästään jalan lihaksista vaan siihen osallistuu koko ihmisen lihastoimintaketju.

Siis jos olisin ollut ihan noviisi ja uskonut sokeasti kurssilla opetettuihin asioihin, olisin todennäköisesti tehnyt karhunpalveluksen pelaajilleni. Nyt minulla kuitenkin oli kokemusta ja laajempialaista näkemystä asioista ja osaan valita harjoitteeni havaitsemieni ongelmien kautta.

Esimerkiksi: Lapsella on vaikeus saada "oikeaa" osumakohtaa palloon = pallo lähtee jatkuvasti sivulle -> Lapsi korjaa tilanteen kääntämällä vartaloaan, jolloin hän itse asiassa harjoittelee jatkuvasti "sivulle syöttöä". Minkälaisia harjoitteita tällaisen pelaajan tulisi tehdä? = Korjata syy, joka todennäköisesti on lonkan liikkuvuudessa? tai lihas-hermojärjestelmän toimimattomuudessa? Oikeaa vastausta en anna, sen saa jokainen miettiä itse.