Valmentajakoulutukset

[Yourworstnightmare]

Meinaatko koko viikonlopuksi jäädä jyskylään?

1.4. on perjantai, joten koulutus on PE ja LA.

Katsos, mun silmät näki jostain syystä siinä kolmepäiväisen setin.

edit:
Paljonkohan tuonne otetaan porukkaa mukaan?

[rukkanen]

Sinnepä tuli itsekin ilmoittautuminen jysäytettyä

[Nokka]

Toivottavasti tiedot tällä luennot myyvällä firmalla ovat FC Barcelonasta ajan tasalla - luennoitsijoista toinen on valmentanut siellä junnuja 10 vuotta sitten ja toisella ei ainakaan CV:ssä ole mitään kytkyjä Barcaan...http://www.soccerservices.net/English/quienes.html

[Yourworstnightmare]

Toivottavasti tiedot tällä luennot myyvällä firmalla ovat FC Barcelonasta ajan tasalla - luennoitsijoista toinen on valmentanut siellä junnuja 10 vuotta sitten ja toisella ei ainakaan CV:ssä ole mitään kytkyjä Barcaan...http://www.soccerservices.net/English/quienes.html

Eihän tuossa esittelyssä puhuttukaan, että tämä jälkimmäinen olisi FC Barcelonan kanssa tekemisissä.

[Nokka]

Mutta jos koulutuksen nimi on "FC Barcelonan pelin filosofia-valmennusseminaari" niin kymmenessä vuodessa luultavasti asiat ovat muuttuneet paljonkin ja luennoitsijoilta toivoin päivitettyä ja omakohtaista tietoa. FC Barcelonan nimellä on helppo tällä hetkellä myydä

[Addick]

Toisaalta hemmot pyörii Katalonian palloliiton leivissä, joten tieto Barcelonan toiminnoista molemmista seuroista voi muodostua kohtuullisen vahvaksi ihan vain paikallisissa seuroissa pyörimällä.

[Ricardo Leite]

Ihan vitun sama onko Barcan palkkalistoilla ollutkaan. Voihan tuossa käydä niin, että luennot jäävät lusimatta. Treenidemot jos jaksaisi tsekata.

[Hieronymus]

Toisaalta hemmot pyörii Katalonian palloliiton leivissä, joten tieto Barcelonan toiminnoista molemmista seuroista voi muodostua kohtuullisen vahvaksi ihan vain paikallisissa seuroissa pyörimällä.

Olen samaa mieltä. Luulen, että Barcelonan filosofia liittyy vahvasti paikalliseen tapaan kasvattaa pelaajia. Barcelona, Espanyolin ohella, ovat tottakai alueensa näyteikkunoita, joiden kautta tätä päästään konkreettisesti ihailemaan myös täällä pohjoisessa.

Varmasti kiiinnostava koulutus tulossa ja sääli, ettei itse pääse paikalle...

Itse olin vähän aikaa takaperin C-kurssilla ja odotukset eivät ainakaan etukäteen olleet kovin suuria. Yllätyin kuitenkin kurssin annista positiivisesti. Materiaali tuntui olevan ajan tasalla tai ainakin päivitetty hieman. Kouluttajat osasivat pitää mielenkiinnon yllä ja kurssilla oli välitön tunnelma. Viikonloppu sujui nopeasti.
Pari asiaa jäi kuitenkin vaivaamaan ja päätin kirjoitella tänne saadakseni muiden mielipiteitä SPL:n kursseista ja koutsaamisesta ylipäätään.

Ensinnäkin olisin toivonut enemmän paitsi malliharjoituksia myös konkreettista ohjausta/palautetta/rakentavaa kritiikkiä niihin liittyen. Nyt kurssiin sisältyi ainoastaan yksi, kurssin loppupäässä pidettävä malliharjoitus per koulutettava ja siitäkään ei saanut sen suurempaa palautetta. Pidän sitä melko suurena rajoitteena kursseille osallistuvien valmentajien kehityspolulla.

Malliharjoitteet kestivät noin 12 minuuttia. Siinä ajassa piti rakentaa harjoitealue ja pistää harjoite käyntiin. Itselle kävi niin, että arvioin malliryhmän tason etukäteen ja omien kokemusten mukaisesti korkeammalle eikä harjoitteen tavoitteseen päässyt heti kiinni. Pallollisille pojille piti selvittää hieman tarkemmin heidän tavoitteensa, jotta pääsin paremmin kiinni puolustavien pelaajien koutsaamiseen. Noh, viisi minuuttia treeni ehti pyöriä hyvin ja koutsattavana olleet puolustavat pelaajat tuntuivat päässeen jyvälle.

Suurempi paha oli mielestäni palautteen anto. Sain kehuja selvästä ohjauksesta ja pienen kritiikin alussa aikaa vieneestä lisäohjauksesta. Harjoite oli todettu hyväksi etukäteen ja toimi hyvin myös pienellä muutoksella ryhmän ollessa suunniteltua pienempi. Siinä kaikki ja kotiin mars. Kurssi hyväksytty, kunhan sähköinen palautelomake olisi täytetty...

Lopulta jäi käteen tunne, että ihan sama, miten niitä treenejä vetää. Pääasia, että harjoitus lähtee pyörimään. Kyllä ne pojat oivaltaa, jos ylipäätään mahdollista.

Mitä mieltä muut ovat? Eikö C-kurssilla ja miksei D-kursseillakin voisi jo syventää itse harjoitteiden ohjaukseen ja organisoimiseen liittyviä käytännön taitojakin?

[Kaihlamo]

Ajax järjestää siis kesällä jalkapalloleirin yhteistyössä MP:n kanssa ja lisätietoa on tullut, kun sitä aikaisemmin tässä topicissa kyseltiin.

AJAX CAMP, MIKKELI
[24.1.2011]

Ajax Camp

- leirille otetaan hakemusten perusteella 100 lahjakasta 10 – 13 vuotiasta (synt. 1998 - 2001) jalkapalloilijapoikaa

- leirin johtajana maailmankuulun Ajax Akatemian konsultti Eddie van Schaick

- lisäksi 15 maalivahdinalulle oma maalivahtileiri, jonka vetäjänä maalivahtivalmennuksen huippuammattilainen Jan Splinter

Ajax-valmennusseminaari

- seminaariin otetaan 100 nopeinta ilmoittautunutta

- luennoijana Ajax Akatemian konsultti Eddie van Schaick

Lisää infoa lähiaikoina...

Tiedustelut: urheilukehityspäällikkö Janne Moilanen p. 045 208 6680 tai janne.moilanen@mikkelinpalloilijat.fi

http://www.mikkelinpalloilijat.fi/index.php?id=1&pg=5&ui=2280

http://www.mikkelinpalloilijat.fi/tiedostopankki/1/AjaxSeminaari.pdf

Lisätietoja tuolta.

Osaanko nyt tulkita oikein tuota ohjelmaa, että sisältää kokonaisen 1 tunnin käytäntöä kahden päivän aikana. Taitaa siis jäädä tämäkin välistä tuon käytännön osion vähyyden vuoksi

[rukkanen]

Ensinnäkin olisin toivonut enemmän paitsi malliharjoituksia myös konkreettista ohjausta/palautetta/rakentavaa kritiikkiä niihin liittyen. Nyt kurssiin sisältyi ainoastaan yksi, kurssin loppupäässä pidettävä malliharjoitus per koulutettava ja siitäkään ei saanut sen suurempaa palautetta. Pidän sitä melko suurena rajoitteena kursseille osallistuvien valmentajien kehityspolulla.

Malliharjoitteet kestivät noin 12 minuuttia. Siinä ajassa piti rakentaa harjoitealue ja pistää harjoite käyntiin. Itselle kävi niin, että arvioin malliryhmän tason etukäteen ja omien kokemusten mukaisesti korkeammalle eikä harjoitteen tavoitteseen päässyt heti kiinni. Pallollisille pojille piti selvittää hieman tarkemmin heidän tavoitteensa, jotta pääsin paremmin kiinni puolustavien pelaajien koutsaamiseen. Noh, viisi minuuttia treeni ehti pyöriä hyvin ja koutsattavana olleet puolustavat pelaajat tuntuivat päässeen jyvälle.

Suurempi paha oli mielestäni palautteen anto. Sain kehuja selvästä ohjauksesta ja pienen kritiikin alussa aikaa vieneestä lisäohjauksesta. Harjoite oli todettu hyväksi etukäteen ja toimi hyvin myös pienellä muutoksella ryhmän ollessa suunniteltua pienempi. Siinä kaikki ja kotiin mars. Kurssi hyväksytty, kunhan sähköinen palautelomake olisi täytetty...

Lopulta jäi käteen tunne, että ihan sama, miten niitä treenejä vetää. Pääasia, että harjoitus lähtee pyörimään. Kyllä ne pojat oivaltaa, jos ylipäätään mahdollista.

Mitä mieltä muut ovat? Eikö C-kurssilla ja miksei D-kursseillakin voisi jo syventää itse harjoitteiden ohjaukseen ja organisoimiseen liittyviä käytännön taitojakin?

Voin ottaa tähän kiinni, koska kävin juuri syksyn–alkukevään aikana D-tason kokonaisuudessaan (Helsingin piiri). Syksyn puolella tuli käytyä Taitavuus- ja Maalivahtiharjoittelu-osiot, ja niissä koulutuksen sisältö oli kyllä ihan hyvää, mutta malliharjoitukset vedettiin vielä pareittain ja palaute oli suht ylimalkaista. Mutta nyt kevään puolen Pelikäsitys- ja Taidon opettaminen -osioissa käytäntö oli muuttunut niin, että jokainen koulutettava veti oman mallitreeninsä, johon sisältyi 10 minuutin perustaito- ja 10 minuutin pelitaito-osio. Lisäksi tämän jälkeen harjoitteiden sujumisesta sai 10 minuutin henkilökohtaisen palautteen. Erittäin tärkeä parannus mielestäni, varmasti tärkein anti kursseilta tuli juuri näistä malliharjoitteista ja niistä saadusta palautteesta.

Vaikka pääpiirteittäin treenien vetäminen sujui (myös omasta mielestä) hyvin, niin erittäin arvokasta rakentavaa palautettakin tuli. Osa tuosta palautteesta kohdistui asioihin, joissa oli itsekin treenin aikana tajunnut, että jotain olisi voinut tehdä toisella tavalla, mutta ei osannut ainakaan heti muotoilla, miten. Osa taas oli sellaista asiaa, jota ei välttämättä tullut ollenkaan huomanneeksi ja oli todella hyvä juttu, että se tuli sitten tässä esiin. Näiden kevätpuolen kurssien palautteen antajana minulla oli kaksi eri kouluttajaa, ja hieman eri tyylisiä, mutta periaatteessa samat asiat tulivat molemmilta: hyvin hoidetut asiat, kehityskohdat ja arvio kokonaiskuvasta.

EDIT: Niin, ja ennen malliharjoitteiden vetämistä kyllä tähdennettiin, että nimenomaan ei riitä, jos treeni vain laitetaan pyörimään, vaan että olisi ihan oikeasti tarkoitus antaa palautetta pelaajille ja ohjata tarpeen mukaan. Ja palautteessa kiinnitettiin huomiota paitsi käytännön järjestelyihin, myös palautteenantotapaan ja yleisesti pelaajien käsittelytaitoihin. Ja tietenkin siihen, tulivatko harjoitteeseen suunnitellut asiat käytyä treenissä läpi.

Eli oma arvio D-tason koulutuksen tilasta tällä hetkellä on suht positiivinen. Toivottavasti tuo malliharjoitekäytäntö tulee ihan pysyväksi ja kaikkiin D-tason osioihin (luultavasti tässä määräävänä tekijänä oli tosiaan aika, eli ehkä kevätpuolen Taitavuus- ja Maalivahtiharjoittelu-osioissa on jo vedetty/vedetään samalla tavalla). Itse ainakin koen, että malliharjoitteista saadun palautteen ansiosta osaan taas ehkä yhden tai parikin asiaa pikkuisen paremmin kuin aikaisemmin

[Futre]

iHUOM!

           Hei kaikille!

FC Barcelonan pelin filosofia-valmennusseminaari Jyväskylässä 1.-2.4.2011 on saavuttanut suuren suosion.
Olemme joutuneet vaihtamaan seminaaripaikan isompaan tilaan.

Uusi seminaaripaikka on JAO, osoite Viitaniementie 1 B, rakennus B1.
Alueen kartta löytyy http://www.jao.fi/files/20060324110614.pdf
Ruokailu on myös JAO:n tiloissa.
Pysäköintipaikkoja löytyy karttaan merkityiltä alueilta. Oppilaitos on luvannut, että perjantai-iltana ja lauantaina ei ole pysäköinninvalvontaa alueella.

Malliharjoitukset pidetään viereisellä Vehkalammen kentällä, n. 150 m.

Jos olet ilmoittanut itsesi lisäksi muita henkilöitä seminaariin, välitä tämä viesti heille.

Peruutusehdot:
Torstaihin 24.3.11 mennessä tehdyistä peruutuksista ei peritä maksua.
Tämän jälkeen tehdystä peruutuksesta peritään 50 % kurssimaksusta.
HUOM! Peruuttamatta jääneestä ilmoittautumisesta perimme koko osallistumismaksun, ellei ilmoittautuneella ole esittää lääkärintodistusta.

Lisätietoja tarvittaessa

Timo Hämäläinen
nuorisopäällikkö
Suomen Palloliiton Keski-Suomen piiri
Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskylä
040 702 1052
timo.hamalainen@palloliitto.fi
www.keski-suomi.palloliitto.fi

VOITTOJA JOKA PÄIVÄ

[Ricardo Leite]

Kuinka ollakaan pääseekin nauttimaan työmatkailusta juuri tuona viikonloppuna ja seminaari jää väliin :keskari:.

[rukkanen]

FC Barcelonan pelin filosofia -koulutuksesta kotiuduttu ja hyväksi todettu. Sinänsä kovin paljoa uutta yksityiskohtaista tietoa ei seminaari itselle tarjonnut, koska Soccer Services -heppujen yhtenä perustietolähteenä käyttämät Horst Weinin opit olivat itselle jo melkoisen tuttuja. MUTTA katalonialaiset esittivät asiansa erittäin vakuuttavasti ja oivaltavia vertauksia käyttäen, mikä tavallaan sai omia ajatuksiakin kiteytymään paljon tähänastista jäsentyneempään muotoon. Lyhyesti sanottuna seminaarin anti oli, että pelaajakoulutuksessa tulisi ottaa pelaajan psykologinen kehitysvaihe huomioon aivan yhtä systemaattisesti kuin fyysiset herkkyyskaudet. Kaipa näitä voisi nimittää kognitiivisiksi herkkyyskausiksi... Lisäksi oppiminen on tehokkainta silloin, kun pelaajat ohjataan generoimaan kunkin opeteltavan asian tieto itse sen sijaan, että tieto annettaisiin valmiiksi pureskeltuna "ylhäältä" ulkoa opeteltavaksi. Tämä jälkimmäinen tosin on huomioitu jo nykyiselläänkin esim. Palloliiton koulutuksissa, mutta sen verran hailakasti toteutuvasta asiasta on vielä omien kokemusteni mukaan kyse, että lisähuomio ei varmasti ollut pahitteeksi.

Perustelu lyhyesti: lapsi oppii parhaiten asioita, joita hän psykologisen kehitysvaiheensa myötä haluaakin luontaisesti oppia. Esimerkiksi egosentrisessä vaiheessa (n. 9-vuotiaaksi asti) lapsi haluaa pelata pallolla pääasiassa itse. Tällöin on luontevaa opetella asioita, jotka auttavat lasta saamaan pallon itselleen ja pitämään pallon itsellään – jalkapallossa tämä merkitsee sitä, että luontevia opeteltavia asioita tässä ikävaiheessa ovat esimerkiksi pallon riistäminen (taklaaminen), pallon suojaaminen, pallon kuljettaminen, pallon potkaiseminen ja ylipäätään kaikenlainen pallolla leikittely. Tässä vaiheessa on siis turha korostaa esimerkiksi syöttämistä, koska oppi menee siltä osin perille varsin heikolla hyötysuhteella. Lapsi ei vain yksinkertaisesti ymmärrä, miksi hänen muka pitäisi luopua pallosta, jolla HÄN on juuri leikkimässä.

Yhdistelevässä vaiheessa (n. 10–14-vuotiaana) – etenkin sen alkupuolella – lapsi ajattelee edelleen pääsääntöisesti egosentrisesti, mutta jos eteen tulee tilanne, josta hän ei yksin selviä, osaa hän "pyytää" apua muilta. Jalkapallossa tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että 10-vuotias luultavasti haluaa edelleen pitää palloa itse, mutta ymmärtää kuitenkin, että jos ympärillä alkaa olla useampikin vastustaja, on viisaampaa syöttää, koska yksin pallon menettäisi varmasti. Tässä vaiheessa on siis hyvä alkaa harjoituttaa esimerkiksi juuri syöttämisen periaatteita.

Vasta kollektiivisessa vaiheessa (14–15-vuotiaasta eteenpäin) syntyy hiljalleen ymmärrys koko joukkueen yhteispelin merkityksestä, ja pelaajat suuntautuvat luontaisesti toimimaan yhä tiiviimmässä ja tiiviimmässä yhteistyössä. Tähän perustunee myös H. Weinin näkemys siitä, että vasta tässä ikävaiheessa tulisi aloittaa pelaaminen isolla kentällä.

Näiden asioiden harjoittelussa voidaan käyttää pienpelejä lähes kaiken aikaa, mutta niidenkin pelaajamäärät on tietysti suhteutettava pelaajien kognitiiviseen tasoon. Egosentrisessä vaiheessa oleville pelaajille 3v3:a isommat pelit ovat täysin turhia, koska tärkeintä tässä vaiheessa on, että jokainen pelaaja saisi mahdollisimman paljon "laatuaikaa" pallon kanssa. Toisaalta heti, kun pallo pysyy edes jonkin verran pelaajilla koukussa, voidaan pienpelien kautta opettaa varsin monia asioita. Seminaarissa nähtiin malliharjoitusesimerkki (tosin malliryhmänä toimivat n. 14-vuotiaat pelaajat), jossa 4v4 + maalivahdit -pelissä keskityttiin yksinomaan pallon suojaamiseen. Peli pysäytettiin tilanteissa, joissa oli juuri tapahtunut pallonmenetys puutteellisen suojaamisen takia, ja pallon menettäneeltä pelaajalta kysyttiin, miksi tämä menetti pallon. Tarkoitus oli saada pelaaja itse miettimään ja ymmärtämään asia. Lopulta asia menikin perille, ja harjoitteen loppuvaiheessa kysymykset olivatkin muotoa "Miksi et menettänyt palloa?". Ihannetilanne olisi tietysti ollut se, että heti alussa olisi tullut yksi tällainen tilanne, jolloin oltaisiin päästy asiaa purkamaan heti onnistumisen kautta.

Tässäpä nyt alkuun joitakin ajatuksia, jotka sain edes jollain lailla jäsennettyä tähän mennessä

Olisi mielenkiintoista lukea muiden seminaarissa olleiden mielipiteitä seminaarin annista, ja tietysti niiltä, jotka eivät paikalle päässeet, olisi mielenkiintoista myöskin kuulla ajatuksia aiheesta. Saatan itse joka tapauksessa kirjoittaa myöhemmin lisää, kunhan saan ajatuksia lisää järjestykseen...

EDIT: Monelle tässä kirjoittamassani ei varmaankaan ollut mitään uutta, mutta tuskin nyt kuitenkaan kaikille ihan nollatietolinjalla mentiin.

[Futre]

Erittäin hyvä yhteenveto, raapusta ihmeessä lisää!
Tästedes me vedetään treeneissä pelkkää 3 v 3 + 2 jokeripelaajaa..

[rukkanen]

Edellisessä viestissä tosiaan jonkinlainen yhteenveto Katalonian jalkapalloliiton ns. virallisesta pelaajakehitysmallista (tai ainakin joistakin sen osa-alueista), jota he yrittävät saada "myytyä" kaikkiin katalonialaisseuroihin. Tämä "toinen osa" pureutuu hieman yksityiskohtaisemmin tämän mallin mukaisten harjoitteiden suunnitteluun.

Vaikka itse harjoitteen sisältö on luonnollisesti tärkeässä asemassa, vähintään yhtä tärkeää on, miten pelaajia autetaan ymmärtämään harjoitteella opeteltava asia. Jos mietitään jalkapallo-ottelua ja kaikkia mahdollisia tilanteita, joita sen aikana voi tulla pelaajien eteen, päästään nopeasti johtopäätökseen, että valmentaja (tai kaksikaan valmentajaa) ei millään voi antaa valmiiksi ohjeita pelaajilleen kaikkien mahdollisten tilanteiden varalta. Toisin sanoen kun mennään pelikentälle, valmentajan tiedoilla pelistä ei ole enää juurikaan merkitystä. Ainoa, mikä merkitsee, on se, mitä pelaajat tietävät (tai ehkä vielä osuvammin: miten valmiita pelaajat ovat kohtaamaan ja ratkomaan pelissä ilmeneviä ongelmatilanteita).

Perusajatus on siis opettaa pelaajat ratkomaan pelitilanteita itsenäisesti, mikä puolestaan onnistuu parhaiten, kun tiettyä asiaa opeteltaessakaan valmentaja ei anna vastauksia pelaajille, vaan johdattelee nämä löytämään vastaukset itse. Tässä yhteydessä – ja monessa muussakin – käytettiin seminaarissa osuvaa vertausta koulumaailmaan: eihän matematiikan tunnillakaan opettaja anna laskutehtävien vastauksia oppilailleen, vaan näiden täytyy selvittää vastaukset itse. Eikä opettaja silloinkaan vain anna oikeaa vastausta, kun joku oppilaista laskee jatkuvasti väärin, vaan pyrkii auttamaan oppilasta hoksaamaan itse oikeaan vastaukseen johtavan menetelmän. Syytä tällaiseen menetelmään ei tarvitse hakea sen kauempaa kuin siitä, että tällä menetelmällä oppiminen yksinkertaisesti on tehokkainta.

Miten sitten voidaan laatia harjoitteita/pelejä, jotka ohjaavat pelaajia itsenäiseen ajatteluun?

"Katalonialaisessa" mallissa ensin päätetään teema ja teeman sisältä avainasia, jota halutaan harjoitella. Teemaa valittaessa huomioidaan tietenkin, ketkä harjoittelevat, eli onko teema pelaajien psykologisen kehitystason mukainen. Kun teema ja avainasia on valittu, mietitään, millainen peli niiden harjoitteluun parhaiten sopisi. Pallonhallintapeli, yhden maalin peli, kahden maalin peli yms... Esimerkkinä seminaarissa käytettiin pelattavaksi hakeutumista (10-vuotiaille "keskitason" pelaajille), johon parhaiten sopivana pelityyppinä valikoitui pallonhallintapeli. Tämän jälkeen on pohdittava, millainen pelaajamäärä soveltuu parhaiten valitun avainasian harjoitteluun (pelaajien kehitys- ja taitotaso huomioiden). Pelaajamäärää valittaessa tulee huomioida paitsi se, että pelaajien määrä mahdollistaa halutun avainasian harjoittelemisen (niin, että tulee riittävästi toistoja kyseisessä asiassa), myös se, että tarpeeksi suuri osa pelaajista harjoittelisi haluttua avainasiaa. Tässä esimerkissä pelaajamääräksi valikoitui Futrenkin mainitsema 3v3 + 2 jokeria (aina hyökkäävän joukkueen puolella). Tällöin pelissä on aina tilanne, jossa neljä pelaajaa harjoittelee pelattavaksi hakeutumista. Lisäksi kahden pelaajan ylivoima (hyökkäävällä joukkueella) mahdollistaa sen, että harjoiteltavassa asiassa tulee tarpeeksi toistoja, koska hyökkäävä joukkue pystyy luultavasti rauhoittamaan pallonhallinnan itselleen paria syöttöä pidemmiksikin ajoiksi.

Myös pelialueen koko (ja muoto) on suunniteltava huolellisesti. Pelattavaksi hakeutumista harjoiteltaessa alue ei saa olla liian pieni, jotta peli ei menisi pelkäksi kaksinkamppailupelaamiseksi, eikä toisaalta liian suuri, koska tällöin pallottomat pelaajat eivät joutuisi miettimään liikkumistaan tarpeeksi. Sopivin muoto on neliö, koska tämä mahdollistaa useampia syöttösuuntia kuin kovin kapea tai kovin leveä pelialue. Alueen kokoa ja muotoa voi tietysti harjoituksen alettua muuttaa, jos näyttää, että se ei palvelekaan suunniteltua tarkoitusta.

Mahdollisten rajoittavien sääntöjen ei tulisi koskaan koskea niitä pelaajia, jotka ovat opeteltavan asian "kohteina" – tässä esimerkissä siis hyökkääjien toimintaa ei rajoiteta säännöillä. Syykin on selvä: jos pelaaja joutuu keskittymään opeteltavan asian lisäksi monimutkaisiin sääntöihin, eivät aivot pääse työstämään opeteltavaa asiaa täydellä teholla. Toiseksi kun rajoittavia sääntöjä ei ole, on valinnanvapauskin suurin ja tätä kautta tilanteet mahdollisimman pelinomaisia. Esimerkkiharjoitteessamme siis rajoittavia sääntöjä tulisi määrittää ainoastaan puolustaville pelaajille.

Muutenkin kaikkien harjoitteen puitteiden – pelityypin, pelaajamäärän, pelialueen koon ja muodon, mahdollisten rajoittavien sääntöjen sekä pistelaskun – tulisi palvella yksinomaan valitun avainasian harjoittelua. Näiden seikkojen pitäisi luoda pelaajille ympäristö, joka "houkuttelee" esiin useita toistoja tilanteista, joissa harjoiteltavaa asiaa tarvitaan. Pistelaskun tulisi esimerkiksi olla sellainen, että se joukkue, joka onnistuu harjoiteltavassa asiassa useammin, saa myös enemmän pisteitä. Toisaalta on myös varottava, ettei pistetilanteeseen keskittyminen vie pelaajien huomiota liikaa pois itse harjoiteltavasta asiasta.

Miten sitten harjoitetta ohjataan? Soccer Servicesin tarjoamassa mallissa peli käynnistetään hyvin nopeasti – pelaajille kerrotaan vain, kuinka monta pelaajaa kuhunkin joukkueeseen ja/tai jokereiksi, mikä on pelialue ja mitkä (mahdolliset) maalit sekä erityissäännöt. Tämän jälkeen pelin annetaan pyöriä parin minuutin ajan, jolloin valmentaja tarkkailee, syntyykö pelissä paljon tilanteita, joissa harjoiteltavaa asiaa tarvitaan tai joissa se ilmenee. Samalla varmistetaan myös, että kaikki pelaajat ovat ymmärtäneet itse pelin ja mitä siinä pitää tehdä.

Kun peli on todettu toimivaksi (jos ei toimi, yritetään pelin puitteita eli pelaajamäärää, aluetta ja sääntöjä muokata, kunnes peli toimii), alkaa varsinainen avainasian opettaminen. Tässä vaiheessa on äärimmäisen tärkeää keskittyä vain siihen yhteen opetettavaan asiaan, jotta pelaajien keskittyminen kohdistuisi siihen mahdollisimman tehokkaasti. Pelaajille ei missään tapauksessa anneta suoria ohjeita, vaan heitä pyritään ohjaamaan kysymyksillä kohti ongelman ratkaisua. Pelattavaksi hakeutumista harjoiteltaessa pelin voi esimerkiksi pysäyttää juuri sellaisen pallonmenetyksen jälkeen, joka aiheutui pallottomien pelaajien puutteellisesta liikkumisesta, ja kysyä, miksi näin tapahtui. Jos (ja useimmiten kun) pelaajat eivät heti osaa vastata haetulla tavalla, tarkennetaan kysymyksiä. Oletetaan, että pelissä tulee pallonmenetys, koska pallollinen pelaaja ei syöttänyt palloa ajoissa siksi, että kukaan pallottomista pelaajista ei tekeytynyt pelattavaksi. Tällöin kysymysketju voisi edetä seuraavasti: "Miksi menetitte pallon?" – Koska ei syötetty ajoissa. "Miksi ette syöttäneet ajoissa?" – Koska ei ollut ketään kenelle syöttää. "Miksi ei ollut ketään kenelle syöttää?" – Koska emme liikkuneet pelattavaksi. Näitä kaikkia kysymyksiä ei tarvitse eikä kannatakaan kysyä kerralla, vaan muutaman kerran voi kysyä vain tuota ensimmäistä ja katsoa, joko pelissä näkyy enemmän onnistumisia. Ihannetilannehan olisi, että pelissä saataisiin heti onnistumisia ja kysymyksiä pystyttäisiin esittämään positiiviselta pohjalta: "Miksi saitte pidettyä palloa näin pitkään?" – Koska syöteltiin hyvin. "Miksi syöttelitte hyvin?" – Syötettiin tarpeeksi aikaisin. "Miksi pystyitte antamaan syöttöjä tarpeeksi aikaisin?" – Koska meidän pelaajat liikkuivat hyvin pelattaviksi...

Kysymyksiäkin kannattaa miettiä etukäteen ja valmistella edellä mainitun kaltaisia kysymysketjuja kutakin harjoitetta varten. Kun on tietty runko valmiina, on myös yllättäviin tilanteisiin (esim. siihen, että pelaajat eivät millään löydä vastauksia ko. kysymyksiin) helpompi reagoida esimerkiksi vielä tarkentavampia kysymyksiä esittämällä.

--------------------

Huhhuh, aikamoinen pläjäys tuli taas kirjoiteltua. Täydentäkää ihmeessä kanssaseminaristit niiltä osin, mihin en jaksanut tai muistanut näissä parissa viestissä viitata (niitä asioita varmasti riittää... ). Mutta eiköhän tästä jo jonkinlainen kuva tullut siitä, mistä Jyväskylässä perjantaina ja lauantaina puhuttiin.

EDIT: Niin, ja taaskin tässä oli varmasti monille paljon ns. vanhan kertausta, mutta yritin pääasiassa referoida seminaarin sisältöä ja rajoittaa omien kommenttien määrää (toki niitäkin joukkoon pääsi livahtamaan). Esimerkiksi Palloliiton valmentajakoulutuksissa on aika hyvin jo huomioitu tuo, että yhdessä harjoitteessa pitäisi keskittyä yhteen asiaan ja antaa palautetta vain siitä asiasta. Se, mikä palloliiton koulutuksista (ainakin D-tasolta) sen sijaan on puuttunut, on tämän asian huolellinen perustelu. Muutenkin D-kursseilla ei missään vaiheessa käyty harjoitteiden laatimista näin seikkaperäisesti läpi, mitä tässä seminaarissa. Ja siellä ko. homma tehtiin parissa tunnissa! Ei pitäisi olla vaikeaa saada mahtumaan D-kurssien ohjelmaan parin tunnin harjoitteiden suunnitteluluentoa...

[Atmosphere]

Itse en ole kirjailija tyyppiä' joten kommentoin lyhyesti
Ekana päivänä totesin että kaverit tietävät mistä puhuivat ja asiaa puhuivatkin.
Kaikki vaan oli jo itselleni ennestään tuttua joten pitkä matka ja seuraavan päivän oma peli veivät mielenkiinnon ja skippasin tuon lauantain pidemmän setin.

Tästähän sai jonkinlaisen lisäosasuorituksen B-tasoon?. Ihmettelen vaan miten voi olla sen B-tason käynyt tietämättä näitä itsestäänselviä asioita.
Itse hieman opettajansijaisuuksia tehneenä perehdyin valmentamisen aloittaessani nimenomaan siihen miten opetetaan, koska lajitietämystä oli jo melko paljon.
Juu äidinkieltä en ole joutunut opettamaan.

Mutta varmasti hyvä setti monelle ja minä nyt tunnun aina olevan niin hemmetin negatiivinen.

Itselleni jäi hieman rahastamisen maku tuosta.
Päällimmäiset tunnontuskat on nyt purettu ja vaikenen tyhjänpäiväisten kommenttieni kanssa.

[jiibzter]

Rukkaseen "sama".

Oli hauska huomata miten lauantain viimeisellä luennolla useimmat vihkot ja kynät tulivat esiin kun puhuttiin Barcan drilleistä. No esittelihän ne pari niitä.. Luulikohan ihmiset että tuolla esitellään 100 drilliä, ja suoraan kopioimalla omista junnuista tulee Messin kaltaisia koneita? Ei missään nimessä tullut itselle rahastuksen makua, erittäin hyvät luennot oli. Vertauskuvat olivat osuvia ja esittelivät asiansa oikein hyvin.

E: Aika ylimielistä Atmosphereltä

[Futre]

En tiedä oliko rahastusta vai sitten piirin taholta (tahallisen) harhaanjohtavaa markkinointia  - kuinkahan moni tuonne oli tullut kuvitellen FCB:n junnukoutsien vetävän juurikin noita Barcan drillejä aamusta iltaan..? Mulle on ihan sama minkä puulaakin edustajia todellisuudessa olivat niin kauan kuin sisältö oli ehtaa asiaa ja tällä kerralla se sitä todellakin oli!

Ja vielä rukkaselle tiivistelmästä, laitan apukoutsit lukemaan..

[Bob Arctor]

Lisäksi oppiminen on tehokkainta silloin, kun pelaajat ohjataan generoimaan kunkin opeteltavan asian tieto itse sen sijaan, että tieto annettaisiin valmiiksi pureskeltuna "ylhäältä" ulkoa opeteltavaksi. Tämä jälkimmäinen tosin on huomioitu jo nykyiselläänkin esim. Palloliiton koulutuksissa, mutta sen verran hailakasti toteutuvasta asiasta on vielä omien kokemusteni mukaan kyse, että lisähuomio ei varmasti ollut pahitteeksi.

Heikosti Espanjaa ymmärtävänä luennoijan pointti taisi olla ymmärtämäinen. Eläimet oppivat mitä ihmeellisempiä temppuja, mutta harva niistä taitaa ymmärtää mistä on kyse. Moni lapsi oppii lukemaan ennen koulun alkua, mutta harva heistä ymmärtää mitä lukee varsinkin jos teksti on heidän kognitiiviselle kehitysvaiheelleen liian vaikeaa. Koulutuksen tuon vaiheen pointti taisi olla, että on ajanhaaskausta opettaa lapselle asioita, joihin hän ei ole kognitiivisesti valmis ja opettamisen tulisi tapahtua niin, että lapsi ymmärtää oppimansa asian eikä ainoastaan opi tekemään jotkain ilman, että ymmärtää miksi noin pitää tehdä. Oppimisen ja ymmärtämisen helpottamiseksi treeneissä ei saa olla liian montaa asiaa, vaan koko harjoituksen tulisi keskittyä yhden asian opettamiseen. Verrattuna esimerkiksi Palloliiton koulutukseen homma viedään vielä pidemmälle eli jos harjoitellaan esimerkiksi puolustamista, niin siinäkin keskitytään ainoastaan yhteen asiaa kerralla, sillä siinä vaiheessa kun korjattuja asioita alkaa olla monta, lapselle ei välttämättä jää mitään mieleen koko harjoituksesta ymmärtämisestä puhumattakaan. Sen sijaan kun on vain yksi opetettava asia ja kun tämä vielä opetetaan niin, että lapsi itse tunnistaa ongelman, hän todennäköisesti oppii ja saattaapa jopa ymmärtää mistä on kyse.

Mitä taas tulee tuohon 3v3+jokerit pienpelin, niin eikö Carles maininnut, että moni tietää Barcelonan 3v3+2 pienpelin, mutta heillä ei ole aavistustakaan mitä sillä haetaan. Mitä nyt pikaisesti tuota näki, niin sillä harjoitellaan Barcelonan pelitavan eri osia, joten voipi olettaa, että jos siitä on jotain hyötyä suomalaiselle juniorijoukkueelle, niin silloin oman joukkueen pelijärjestelmä pitäisi olla sama kuin Barcelonalla. Hyvänä esimerkkinä toimi koulutuksessa ollut malliryhmä. Pojat olivat taitavia ja osasivat liikuttaa palloa hienosti, mutta siinä vaiheessa kun heidät pistettiin pelaamaan 7v7 peliä, ei heillä ollut mitään käsitystä siitä, miten heidän olisi pitänyt pelata, vaikka ennen peliä he olivat hinkanneet tovin pienpeliä jossa pallo pelattiin pelin sisään josta se käännettiin heti laitaan puolustuslinjan ohi tulevalle pelaajalle. Pelissä he eivät sitä tajunneet vaikka pelijärjestelmä taisi olla 3-1-2, jossa tuolle 1:lle olisi pitänyt pallo pelata.

[Rino]

Kyllä nämä tiivistelmäsi olivat ansiokkaita ja kiitän niistä. Kiinnosti tietää millaisista asioista tuolla seminaarissa puhuttiin ja taisit sen tiivistää kokonaisuudessaan.

Noista "kognitiivisista herkkyyskausista", niin ovathan ne ymmärtääkseni kehityspsykologiassa laajasti tunnustettuja juttuja, kuten myös se käsitys oppimisen mekaniikasta, jonka varaan nämä seminaarinvetäjät harjoittelun ja valmentamisen näyttävät rakentavan.

Eikö sellainenkin teoria ole olemassa, että oppiminen tapahtuu jälkijunassa harjoittelusta siten, että lasten ja nuorten opetuksessa pitäisi keskittyä asioihin joita ei vielä hallita ja siten vetää junaa niin, että he roikkuvat perässä ikäänkuin hädin tuskin, sen sijaan, että odotettaisiin asioiden sisäistämistä ennen kuin siirrytään eteenpäin?

[rukkanen]

Hyviä täydennyksiä Bobilta. Tosiaan tuossa omassa yhteenvedossani jäi hieman epäselväksi tuo oppimisen määritelmä. Tarkoitin toki juuri tuota ymmärtämistä – itse vain koen, että asiaa ei ole silloin oikeasti opittu, jos sitä ei ole ensin ymmärretty (eli tavallaan mun päässä oppiminen sisältää ymmärtämisen)... Olen sitten ehkä ymmärtänyt termin oppiminen väärin

Niistä pienpeleistä todettiin ainakin yleisellä tasolla, että monet valmentajat niitä omissa treeneissään käyttävätkin, mutta eivät välttämättä osaa ohjata pelejä kyselytekniikkaa hyödyntämällä (ja harjoiteltavaa avainasiaa tiukasti rajaamalla) niin, että pelaajat oppisivat/ymmärtäisivät harjoiteltavan asian optimaalisesti. Tai näin ainakin itse tulkitsin.

Ja totta, että varmasti Barcelonassa homma on ajateltu ihan ensimmäisistä ikäluokista alkaen edustusjoukkueen ja sitä myöten koko seuran pelitapaa silmällä pitäen. Ja näin pitäisi tietysti olla jok'ikisessä jalkapalloseurassa. En siis tarkoita, että jokaisen seuran pitäisi ruveta Barcelonaksi, vaan sitä, että jokaisella seuralla pitäisi olla oma peli-identiteettinsä ja -filosofiansa, jonka mukaan koko seuran toiminta ihan nappulatasolta aikuisjoukkueisiin suunnitellaan. Toisaalta seminaarissa käsitellyt asiat olivat (ehkä sitä lauantain ihan viimeistä osiota lukuun ottamatta) hyvin yleismaailmallisia ja sovellettavissa varsin hyvin seurassa kuin seurassa. Harjoiteltavat asiat painotetaan vain seuran oman pelifilosofian mukaisiksi.

[rukkanen]

Eikö sellainenkin teoria ole olemassa, että oppiminen tapahtuu jälkijunassa harjoittelusta siten, että lasten ja nuorten opetuksessa pitäisi keskittyä asioihin joita ei vielä hallita ja siten vetää junaa niin, että he roikkuvat perässä ikäänkuin hädin tuskin, sen sijaan, että odotettaisiin asioiden sisäistämistä ennen kuin siirrytään eteenpäin?

En tunne näin tarkkaan kehityspsykologian alaa, mutta tavallaan tämäkin tuli seminaarissa esille. Eli kun tietty asia on opittu ja ymmärretty (esimerkiksi se pallon suojaaminen), sitä ei enää aktiivisesti harjoitella vaan siirrytään seuraavalle tasolle. Mutta ei tämä nyt ihan sama asia ollut kuin kuvailemasi "perässä roikkuva" tapa. Jos nyt asiaa sen kummempaa tuntematta miettii, niin ongelmaksi tuollaisessa oppimisessa saattaisi muodostua motivaation sammuminen, jos opeteltavat asiat tuntuvat jatkuvasti olevan sen askeleen omaa osaamista edellä? Toki voisi myös kuvitella, että jos opeteltavan asian taso on vain hieman omaa osaamista "ylempänä", toimii tämä tasoero juuri sopivana porkkanana oppimismotivaatiolle...

[Atmosphere]

Rukkaseen "sama".

Oli hauska huomata miten lauantain viimeisellä luennolla useimmat vihkot ja kynät tulivat esiin kun puhuttiin Barcan drilleistä. No esittelihän ne pari niitä.. Luulikohan ihmiset että tuolla esitellään 100 drilliä, ja suoraan kopioimalla omista junnuista tulee Messin kaltaisia koneita? Ei missään nimessä tullut itselle rahastuksen makua, erittäin hyvät luennot oli. Vertauskuvat olivat osuvia ja esittelivät asiansa oikein hyvin.

E: Aika ylimielistä Atmosphereltä

Boldattu täysin totta.
Drillien takia en kuitenkaan mihinkään koulutukseen vaivaudu, niitähän on netti ja kirjat pullollaan. Pyörää ei tarvi keksiä uudelleen. Kai?
Tarkoitin lähinnä sitä että kun tämä espanjan herra  puhui niin tuli tuntemus että tiesi aina etukäteen mitä seuraava virke pitää sisällään. Eikös se tarkoita että allekirjoittanut on oppinut ja ymmärtänyt nämä asiat joskus aikaisemmin?

Ja totta, että varmasti Barcelonassa homma on ajateltu ihan ensimmäisistä ikäluokista alkaen edustusjoukkueen ja sitä myöten koko seuran pelitapaa silmällä pitäen. Ja näin pitäisi tietysti olla jok'ikisessä jalkapalloseurassa. En siis tarkoita, että jokaisen seuran pitäisi ruveta Barcelonaksi, vaan sitä, että jokaisella seuralla pitäisi olla oma peli-identiteettinsä ja -filosofiansa, jonka mukaan koko seuran toiminta ihan nappulatasolta aikuisjoukkueisiin suunnitellaan. Toisaalta seminaarissa käsitellyt asiat olivat (ehkä sitä lauantain ihan viimeistä osiota lukuun ottamatta) hyvin yleismaailmallisia ja sovellettavissa varsin hyvin seurassa kuin seurassa. Harjoiteltavat asiat painotetaan vain seuran oman pelifilosofian mukaisiksi.

Tästä tulikin mieleen että mitenkä sellaisessa seurassa missä ei ole varsinaista edustusjoukkuetta? Tai onhan meillä, mutta omat C-junnut ovat lähes joka osa-alueella jo edellä tätä edustusjoukkuetta, ei tietenkään fysiikassa.
Olemme pelanneet aina samalla taktiikalla, eli pyritään luomaan tilaa jo omassa alakerrassa ja pitämään palloa myös pulustuksessa ja keskikentällä, tuo on aika harvinaista Tampereen piirin C-tyttöjen sarjassa. Muodostelmaa olemme kuitenkin vaihdelleet usein  riippuen ketä pelaajia on paikalla.
Mutta asiaan, olisiko tällaisellakin seuralla hyvä kuitenkin olla joku tietty muodostelma ja taktiikka jota joka ikäluokka noudattaa, vaikka eteenpäin haluavien pelaajien on sirryttäävä muualle yleensä jo ennen 15 ikävuotta?
Itse olen tällaista yhteistä linjaa ehdottanut valmennuspäälliköllemme ja seuran puheenjohtajalle, mutta en ole paljoakaan saanut kannatusta.
Ongelmahan on hyvin pitkälti se että nuoremmissa ikäluokissa valmentajina toimii aika usein isä- ja äitivalmentajat, jotka ovat vähän kuin pakosta joutuneet siihen hommaan kun muita halukkaita ei ole. Näillehän olisi hyvä että olisi joku "pelikirja", jossa kerrottaan mitä minkäkin ikäisenä olisi hyvä osata ja miten niitä asioita tulisi harjoitella.
Toivottavasti osasin selventää. Koitin mahdollisimman lyhyesti.

En siis moiti näitä isukki(mamma)koutseja ollenkaan! Hienoa että saadaan toimintaa pidettyä pystyssä ja kaikki pääsevät nautimaan kuningaslajista. Ongelmaksi vaan muodostuu se että ymmärrettävistä syistä heillä ei ole aikaa tai motivaatioo kehittää itseään valmentajina ollenkaan. Eli ainakin heidän toimintaa ainakin tuollainen "pelikirja"-systeemi saattaisi helpottaa.

[rukkanen]

Itse näkisin seuran pelifilosofian suurempana kokonaisuutena kuin taktiikan saati muodostelman. FC Barcelonan pelifilosofiankin voisi oikeastaan kiteyttää yksinkertaisimmillaan yhteen sanaan: pallonhallinta. Totta kai edustusjoukkueen pelitapaan liittyy monta monituista tasoa yksityiskohtaisempia vivahteita, mutta näissäkin kannattaa mennä kunkin ikäryhmän kehitystason mukaan. FC Barcelonassa pienimmät junnut harjoittelevat sellaisia pallonhallintapeliä edesauttavia asioita, joihin heidän kognitiiviset kykynsä riittävät jne.

Mitä tulee kysymykseen siitä, kannattaako seuralla silti olla yhtenäinen pelifilosofia, vaikka edustusjoukkuetta ei käytännössä olisikaan, vastaisin, että ehdottomasti kannattaa. Vastasitkin tavallaan tuohon kysymykseen jo itse, kun mainitsit, että isä- ja äitivalmentajille olisi hyödyllistä olla jotain yleistä ohjenuoraa siitä, miten treenataan. Lisäksi kun kaikki ikäluokat ovat samalla sivulla, on toimintaa helpompi tehostaa ja parantaa. Ja etenkin pelaajien kannalta tästä on hyötyä, koska jos joka ikätasolla tähdätään kohti yhtenäistä tavoitetta, tehostuu myös pelaajien kehittyminen (olettaen, että treenataan oikeita asioita). Tässä "Katalonian" mallissahan myös todettiin, että pelipaikkakohtaista harjoittelua ei tulisi edes aloittaa ennen 14–15 vuoden ikää, joten siinäkin mielessä tuohon ikään harjoittelun pitäisi joka tapauksessa olla suhteellisen monipuolista ja monia ominaisuuksia kehittävää. Jos harjoittelussa tähdätään siihen, että pelaajat oppivat itse ratkomaan pelitilanteissa eteen tulevia ongelmia, ei tällöin mitään osa-aluetta ole varaa laiminlyödä, olipa seuran pelifilosofia mikä tahansa...

Vastauksesta tuli nyt jotenkin ympäripyöreä, mutta toivottavasti edes jotain saat siitä irti (no, jos et muuta niin mahdollisesti ainakin sen, että et ole ollenkaan samaa mieltä )...

[Rino]

Jos nyt asiaa sen kummempaa tuntematta miettii, niin ongelmaksi tuollaisessa oppimisessa saattaisi muodostua motivaation sammuminen, jos opeteltavat asiat tuntuvat jatkuvasti olevan sen askeleen omaa osaamista edellä? Toki voisi myös kuvitella, että jos opeteltavan asian taso on vain hieman omaa osaamista "ylempänä", toimii tämä tasoero juuri sopivana porkkanana oppimismotivaatiolle...

Niin mielestäni esimerkiksi matematiikassa tai kielten opiskelussa tämä toimii siten, että kun luennoilla juna puksuttaa koko ajan eteenpäin, niin vauhti tuntuu liian kovalta, mutta hieman myöhemmin huomaa sisäistäneensä asiat joita aiemmin hädin tuskin, jos ollenkaan ymmärsi. Yhtäkkiä sitä vain huomaa, että ei tarvitse ajatella kielioppia, vaan kielikorva kertoo kuinka jokin asia sanotaan oikein. Luonnollisesti suurin osa opiskelusta ajallisesti tapahtuu luentojen ulkopuolella.

Oman käsitykseni mukaan se mille tasolle lahjakaskin jalkapallossa voi päästä, pohjautuu lähes kokonaan sille, kuinka paljon futista pelaa ja harjoittelee joukkueharjoitusten ulkopuolella. Vaikka 10-vuotiaalla olisi tunnin harjoitukset 7 kertaa viikossa, niin se ei riitä huipulle asti pääsemiseksi, vaikka toki sillä aika pitkälle päästään. Jos juniorit pelaavat viikottain jalkapalloa harjoituksissa enemmän kuin vapaa-ajalla, on tämä iso ongelma edes suhteellisen nopealle kehitykselle. Tärkeimpänä pointtina on, että lapsuus ja nuoruus herkkyyskausineen on kuitenkin niin lyhyt aika, että viedäkseen juniorit mahdollisimman pitkälle junaa pitää vetää vauhdikkaasti, sisäistäminen tapahtuu vähän kuin varkain ja myöhässä omatoimisen harjoittelun tuella, vaikka lapsilla tai valmentajilla ei olisikaan opettamishetkellä tai pian sen jälkeen tunnetta, että juttu on opittu. Silti voidaan siirtyä vähän eteenpäin. Kevin Keegan muistaakseni joskus sanoi, että hän ymmärsi 27-vuotiaana kuinka jalkapalloa pelataan.

Tämä nyt oli vain tämmöistä ehkä hieman sekavasti kirjoitettua ajatusleikkiä, jossa voi olla totuuden siementä tai sitten ei.