Pelin nähneenä voin sanoa, ettei ollut lähelläkään. Kotijoukkue teki sen verran kuin tarvitsi ja piti pelin aika hyvin näpeissään ekan kakskymppisen jälkeen. Tepsin puolustus oli ajoittain aivan hajalla keskeltä linjan taakse tulleiden syöttöjen kanssa ja lähinnä Lehtovaaran pari paraatia toisella jaksolla estivät tappion. Westerlon pelinrakentelua ei vaan saatu kuriin ja tietynlaisesta säntäilystä syntyi useampi paha vastahyökkäys. Ekan jakson pilkun kohdalta täysin tyhjän maalin ohi tolppaan ohjaus oli jo melkoinen armopala. Karrikoidusti suora juoksunopeus ei vaan riittänyt. Olkoonkin, että vaaratilanteita alkoi tulla enemmän vasta siinä vaiheessa kun oli jo pakko pistää kaikki peliin hyökkäyspäässä - siellä vaan ei oikein tapahtunut mitään näkyvää. Kuqi oli kärjessä aika hampaaton ja kun ei pärjännyt nopeudessa, keskittyi sitten repimään paidasta useampaan otteeseen. Tepsillä taisi olla yksi kunnon maalipaikka, joka meni niukasti ohi.
Myös matsin nähneenä aika lailla sama.
TPS:llä oli kaksi maalitilannetta, joista olisi hyvänä päivänä voinut syntyä yksi maali, Westerlolla oli ehkä neljä-viisi hyvää maalintekotilannetta. Kenttäpelissä TPS pysyi kohtuullisesti Westerlon mukana, mutta perisuomalaiseen tapaan pelirohkeus, taito ja näkemys hyökkäyspuoliskolla puuttuivat melkein kokonaan. Pallot Kuqille olivat toivotaan toivotaan -roiskaisuja, eikä Ääritalokaan kovin paljon palloa jalkaan saanut. Ratkaisusyötöt olivat järjestään hätäisiä. Westerlon puolustus tukki hyvin syöttölinjat ja pysäytti hyökkäykset 90-prosenttisesti helposti jo ennen ratkaisevia syöttöjä.
Tepsin parhaat mun rillieni läpi katsottuna Lehtovaara ja Hurme.
Juttelin muutaman paikallisen kanssa, ja olivat jopa hiukan hämmästyneitä että TPS pysyi näinkin hyvin mukana. Odottivat kai Färsaarten tasoista eurojoukkuetta.
