Olin junailemassa
Puolasta kohti Kroatiaa & klassikkoderbyä Dinamo - Hadjuk, mutta onnistui säheltämään itseni kokonaan väärään kaupunkiin. Onneksi myös Wienissä pelattiin futista...
19.3 Rapid Wien - LASK Linz
Rapid Wienin stadion sijaitsee siedettävän matkan päässä Wien Meidling -rautatieasemalta. Kaupungin raideverkko toimii erinomaisesti ja kuljettaa nopeasti kaikkialle.
Väki oli kokoontunut stadionin liepeille jo noin tuntia ennen otteluita. Olutkioskeja oli kaikkialla ja ihmiset notkuivat areenan ympäristössä tuopit käsissään. Tunnelma oli oikein positiivinen.
Lippu pääkatsomoon oli kalliinpuoleinen verrattuna Itä-Euroopan piletteihin, mutta siitä huolimatta katsomo oli melko täynnä - AM noin 16000. Yläparvella olisi kuitenkin ollut jonkin verran tilaa.
Linzistä oli saapunut noin viitisenkymmentä kannattajaa; joukkue on tällä hetkellä sarjajumbona. Alussa tifoiltiinkin.
Ensimmäinen puoliaika oli tylsää nyhjäämistä, jossa niskan päällä oli hieman yllättävästi vierasjoukkue. Paikkoja riitti, mutta viimeistely oli surkeaa.
Kotijoukkueen kannatuksesta piti huolen kaksi ryhmittymää katsomon vastakkaisissa päädyissä. Tässä niistä isompi. Tunnelma oli läpi ottelun ihan hyvä - pienimuotoista soihdutteluakin nähtiin.
En taida kieltä, mutta ilmeisesti tässä protestoidaan jotakin vastaan.
Virvokkeet saa Itävallassa kiikuttaa katsomoon.
Jotakuta vaadittiin ilmeisesti uloskin.
Kotijoukkue täräytti toisella puoliajalla kaksi kertaa ylärimaan, mutta maalia ei syntynyt. Tulokseksi jäi nihkeä 0-0-tasapeli, johon vierasjoukkue oli luonnollisesti tyytyväinen. Markus Heikkinen oli avauksessa & Rapidin parhammistoa.
Vieraskannattajia paimensi melkoinen poliisilauma.
20.3 Favoritner AC - Stadlau
Sunnuntaiksi päiväksi ei löytynyt oikein kovin tasokasta futista. Vähistä vaihtoehdoista valikoin itselleni lähiöseura Favoritner AC:n ottelun, joka alkoi heti kymmeneltä aamullla. Toisin kuin Suomen AC, Favoritner on täynnä perinteitä; yli sata vuotta vanha seura on kamppaillut historiansa aikana myös maan pääsarjassa, mutta nyttemmin se on valunut aina Itävallan neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle asti.
Stadion oli keskellä wieniläistä Favoritnerin lähiötä ja hieman hankala löytää. Lippu kustansi vitosen.
Yleisöä oli paikalla oikein mukavasti. Tunnelma oli iloinen: liki kaikilla katsojilla oli tuoppi kourassa, aurinko paistoi ja peli oli huonoa mutta viihdyttävää.
Favoritner Beerstand Hooligans?
Sukupolvien kohtaaminen...
Kotijoukkueen vanhempien herrasmiesten kannattajajoukkio.
Olipa Favoritnerillä pieni ultrienkin ryhmä - ihan hyvin neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle. Kannattaa huomioida myös erikoinen stadionarkkitehtuuri.
Sympaattinen kotijoukkue oli alakynnessä jo ensimmäisellä puoliajalla, mutta lukemat pysyivät nollassa-nollassa. Toisen puoliajan alussa Favoritner karkasi peräti johtoon, mutta pian sarjanelonen meni menojaan - loppunumeroiksi jäi 1-4.
