Paatelaisen aikakausi - alustavat tunnelmat?

[SirLoser]

Ei kova prässääminen ole varsinaisesti kiinni nopeudesta tai edes juoksuvoimaisuudesta, vaan hyvästä kunnosta. Ja kuntoon voimme vaikuttaa ennen karsintojen alkua enemmän kuin mihinkään muuhun osa-alueeseen. Ja jos tätä argumenttia soveltaa muihinkin taktisiin valintoihin, niin olemme todella pulassa. Vai voiko joku todellakin sanoa jonkin pelillisen osa-alueen, jossa olemme vahvoilla Ranskaa ja Espanjaa vastaan?

Juoksuvoimaan kai kuuluu käsittääkseni juoksukestävyys (en ole mikään asiantuntija, eikä ole käsitteet tarkasti hallussa), eli varmaankin kansanomaisesti kunto, mutta edelleen en näe, että se on jokin yksilön ominaisuuksista ja lahjakkuudesta riippumaton asia, joka saadaan tuosta vaan huipputasolle kunhan viitsitään treenata.

Ja huipputasollahan sen nimenomaan pitää olla, jos koko pelitapa perustetaan sen varaan.

Kärjistetysti ajatellen eikö hitaissa hyökkäyksissä tärkeämpiä juttuja olisi syöttötaito, pallonkäsittely, palloton liike ja organisoitu hyökkäyspelaaminen? Hitaissa hyökkäyksissä tilaa juosta ja ohittaa ei ole niin paljon kuin nopeissa hyökkäyksissä. Esimerkiksi jos laitalinkki pääsee laitapakista ohi hitaassa hyökkäyksessä kun vastustaja on ehtinyt organisoitua puolustukseen, niin varmistus pelaa ja siellä on toinen puolustaja apuna.

Hitaissa hyökkäyksissä on tärkeää se, että pystytään hyökkäämään myös laidoilta tai pitämään siitä edes illuusiota yllä. Laidan kautta hyökätessä taas korostuu 1vs1-tilanteet.

Nuo mainitsemasi asiat ovat toki myös tärkeitä etenkin keskustan pelaajille, mutta aika hyödyttömiä ilman mitään uhkaa laidalta.

Enempää en asiasta jaksa jankata.

[2^16]

Romanille Lavezzin pelipaita ja Mazzarri Mixun tilalle.

[Callit]

Juoksuvoimaan kai kuuluu käsittääkseni juoksukestävyys (en ole mikään asiantuntija, eikä ole käsitteet tarkasti hallussa), eli varmaankin kansanomaisesti kunto, mutta edelleen en näe, että se on jokin yksilön ominaisuuksista ja lahjakkuudesta riippumaton asia, joka saadaan tuosta vaan huipputasolle kunhan viitsitään treenata.

Kuten jo totesin, kunto/juoksukunto on osa-alue, johon pystyy eniten vaikuttamaan ennen karsintojen alkua.

Ja huipputasollahan sen nimenomaan pitää olla, jos koko pelitapa perustetaan sen varaan.

Tärkeätä on saavuttaa asiassa optimitaso, on se sitten huipputaso tai mikä muu taso hyvänsä. Suomen pelaajisto kokonaisuutena ei ole huipputasoa millään osa-alueella. Nopeus, juoksuvoima/kunto, taito, laukaukset, keskitykset, pääpeli...? Ei vittu todellakaan millään osa-alueella. Nyt kun noita listasi, niin rupesi oikein vituttamaan.

[murdock]

Hitaissa hyökkäyksissä on tärkeää se, että pystytään hyökkäämään myös laidoilta tai pitämään siitä edes illuusiota yllä. Laidan kautta hyökätessä taas korostuu 1vs1-tilanteet.

Mutta laidaltahan voi hyökätä samalla tavalla kuin keskeltäkin eli pitämällä palloa ja hakemalla vapaata tilaa pallottoman liikkeen avulla. Laidalle 1vs1-tilanteita on helpompi muodostaa, koska keskustaa on tärkeämpi puolustaa, mutta mikään pakkohan 1vs1-tilanteita ei ole hakea. Hitaissa hyökkäyksissä voidaan pyrkiä luomaan 2vs1- ja 3vs2-tilanteita, keskelle tai laidalle.

[murdock]

Kuten jo totesin, kunto/juoksukunto on osa-alue, johon pystyy eniten vaikuttamaan ennen karsintojen alkua.

SirLoser yrittää varmaan sanoa sitä, että ylläoleva pitäisi paikkansa, jos kyseessä olisi kaljamahaisia vitosessa palloilevia sankareita. Kun puhutaan ammatikseen jalkapalloa pelaavista huippu-urheilijoista, niin pääsääntöisesti oman kehityksen huippu on saavutettu fyysisissäkin ominaisuuksissa. Geneettinen lahjakkuus määrää hyvin pitkälti miten nopea ja kestävä kenestäkin voi tulla.

Syy siihen miksi saksalaiset, espanjalaiset ja ranskalaiset jalkapalloilijat ovat teknisten, henkisten ja peliälyllisten ominaisuuksiensa lisäksi fyysisesti kovempia, johtuu laajemmasta pelaajamassasta. Niissä maissa voidaan valita aina kahdesta taitavasta pelaajasta se kumman fyysinen lahjakkuus on suurempi.


Markus Pöyhönen ei ole kärynnyt dopingista.

[SirLoser]

Suomen pelaajisto kokonaisuutena ei ole huipputasoa millään osa-alueella. Nopeus, juoksuvoima/kunto, taito, laukaukset, keskitykset, pääpeli...? Ei vittu todellakaan millään osa-alueella. Nyt kun noita listasi, niin rupesi oikein vituttamaan.

Niinpä. Siksi en näe mitään järkeä perustaa pelitapaan jonkin yhden osa-alueen varaan, kuten esiin nostamasi juoksuvoima ja joku poikkeuksellisen kova prässi, kun se ei kerran mikään Suomen poikkeuksellinen vahvuus ole, vaan päinvastoin siinäkin ollaan huippuja perässä.

Mutta laidaltahan voi hyökätä samalla tavalla kuin keskeltäkin eli pitämällä palloa ja hakemalla vapaata tilaa pallottoman liikkeen avulla. Laidalle 1vs1-tilanteita on helpompi muodostaa, koska keskustaa on tärkeämpi puolustaa, mutta mikään pakkohan 1vs1-tilanteita ei ole hakea. Hitaissa hyökkäyksissä voidaan pyrkiä luomaan 2vs1- ja 3vs2-tilanteita, keskelle tai laidalle.

Kyse ei ole siitä, millä tavoin laidalta voidaan hyökätä vaan siitä, että sieltä uskottavasti pystytään hyökkäämään, ettei vastustaja tuki vain keskustaa ja anna Suomen pallotella laidalla miten huvittaa kuten Ruotsi teki.

Hyökätään sitten millä tavalla tahansa laidalta, niin se vaatii laidalta pelaavilta pelaajilta laatua hyökkäyssuuntaan, mitä ei Suomella tällä hetkellä ole, eikä ole lähitulevaisuudessa näköpiirissäkään.

[Callit]

SirLoser yrittää varmaan sanoa sitä, että ylläoleva pitäisi paikkansa, jos kyseessä olisi kaljamahaisia vitosessa palloilevia sankareita. Kun puhutaan ammatikseen jalkapalloa pelaavista huippu-urheilijoista, niin pääsääntöisesti oman kehityksen huippu on saavutettu fyysisissäkin ominaisuuksissa. Geneettinen lahjakkuus määrää hyvin pitkälti miten nopea ja kestävä kenestäkin voi tulla.

Väärin. SportBildissä oli joskus pari vuotta sitten tilastot jonkun dosentin tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin pelaajien kehitystä Felix Magathin tunnetusti kovassa höykkyytyksessä. Tulokset olivat hämmästyttäviä. Jokainen pelaaja oli parantanut sekä nopeuttaan että hapenottokykyään. Hyvä, että tuli nyt tämäkin vanha tabu rikottua.

Markus Pöyhönen ei ole kärynnyt dopingista.

Siksipä kirjoitinkin, että "Pöyhösen dopingrike". Käsittääkseni se syyllistyi sellaiseen säilyttäessään kotonaan lenkkipolun varresta löytämiään anabolisia.

[murdock]

Väärin. SportBildissä oli joskus pari vuotta sitten tilastot jonkun dosentin tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin pelaajien kehitystä Felix Magathin tunnetusti kovassa höykkyytyksessä. Tulokset olivat hämmästyttäviä. Jokainen pelaaja oli parantanut sekä nopeuttaan että hapenottokykyään. Hyvä, että tuli nyt tämäkin vanha tabu rikottua.

En epäile hetkeäkään, etteikö jokainen pelaaja olisi kehittynyt. Kysehän on siitä, että miten paljon voi kehittyä.

Markus Pöyhönen tuomittiin maahantuonnista/hallussapidosta tai vastaavasta, ei mistään dopingrikkeestä.

[erno]

Juoksuvoimaan kai kuuluu käsittääkseni juoksukestävyys (en ole mikään asiantuntija, eikä ole käsitteet tarkasti hallussa), eli varmaankin kansanomaisesti kunto, mutta edelleen en näe, että se on jokin yksilön ominaisuuksista ja lahjakkuudesta riippumaton asia, joka saadaan tuosta vaan huipputasolle kunhan viitsitään treenata.

En sano olevani alan täysi asiantuntija, mutta sanoisin että juoksukestävyys on jalkapalloilijan ominaisuuksista ainoa joka on periaatteessa suhteellisen helppo treenata huipputasolle. Ainoa ominaisuus jonka kehittämiseen ei tarvitse tekniikkaa. Suurin haittatekijä tuon kehittämiselle on pitkä kilpakausi. Kääntäen siis tuo on sellainen ominaisuus joka suomalaisilla futareilla pitäisi olla muita pohjois-eurooppalaisia edellä, kun täällä voi periaatteessa rauhassa käyttää 6kk vuodessa "kuntotreeniin".

[Pussikalja]

En sano olevani alan täysi asiantuntija, mutta sanoisin että juoksukestävyys on jalkapalloilijan ominaisuuksista ainoa joka on periaatteessa suhteellisen helppo treenata huipputasolle. Ainoa ominaisuus jonka kehittämiseen ei tarvitse tekniikkaa. Suurin haittatekijä tuon kehittämiselle on pitkä kilpakausi. Kääntäen siis tuo on sellainen ominaisuus joka suomalaisilla futareilla pitäisi olla muita pohjois-eurooppalaisia edellä, kun täällä voi periaatteessa rauhassa käyttää 6kk vuodessa "kuntotreeniin".

No löytyihän se etulyönti muiden maiden majuun. Meillä miehet onneksi eivät mahdu seurajoukkueissa pelaamaan, joten voidaan käyttää 12 kk peruskuntokautta. On meinaan espanjanpojat ihmeissään, kun suomi juoksee jalat alta...

[t-petsku]

Ongelma on maalipaikkojen luominen.
Eli maajoukkueen ongelma on siinä, että ei saada luotua kunnon maalipaikkoja edes niille nykyisille 1-3 kärjelle.

Tokihan ratkaisu siihen voi olla, että kun Suomella on vain yksi kansainvälistä tasoa lähellä oleva kärki niin kaveriksi pistetään paskempi pelaaja ja otetaan yksi maalipaikkojen rakentelija pois.

Ei sillä ole mitään merkitystä, että kuinka moni pelaaja vastustajan boksissa kaivelee kassejaan, jos niille ei saada tarpeeksi hyviä palloja ja boksissa olijat kykene kassiensa kaivelun ohessa voittamaan palloja ja pääse maalipaikkoihin.

Tuohon sen verran, että tällä hetkellä peliä rakentaa viisi pelaajaa, eikä hyökkäyspeli ole mitenkään silmiä hivelevää, joten yhden kk pelaajan vaihtaminen kärkimieheen vois olla ihan hyväkin - jopa hieman tehokkaampikin kuka ties - mutta kattellaan ny, mitä Paxulainen lakeijoineen saa aikaan joulukuusellaan.

[Callit]

En epäile hetkeäkään, etteikö jokainen pelaaja olisi kehittynyt. Kysehän on siitä, että miten paljon voi kehittyä.
 

Nämä Magathin pelaajat olivat kehittyneet nimenomaan paljon. Itse lähden tässä Suomen maajengin tapauksessa siitä, että kyllä Suomi-pojat on kaikkine puutteineenkin sen veraan ammattilaisia, että huippukunnossa pystyvät pelaamaan 90 minuuttia täydellä höyryllä. Olen nähnyt sen verran monen aladivarilaisen pystyvän siihen DFB-Pokalissa, että on suoranainen loukkaus meidän Huuhkajia kohtaan epäillä tätä asiaa.

[Tresor]

Kyllähän fysiikkaa voidaan muutamalla prosentilla parantaa seurajoukkueen tasolla koventamalla harjoittelua, mikä voi valmiiksi kovalta tasolta lähdettäessä antaa merkittävän edun kahden suurin piirtein tasaväkisen joukkueen kesken. Suomen majun suhteen se ei toimi jo sikälikin, että kun pelataan eri fysiikkavalmentajien alaisuudessa 90 % kaudesta, joten kollektiivinen majun lisäpanostus fysiikkaan (joka on jostain muusta harjoittelusta pois) on jokseenkin vaikeaa. Lisäksi Suomi on kovia maita niin paljon jäljessä fyysisesti, että ei fysiikasta vahvuutta saisi mitenkään helposti. Helpompaa olisi kehittää esimerkiksi erikoistilanneosaamisesta tai muuten järjestelmällisestä hyökkäämisestä se vahvuus.

Fysiikka tuntuu menevän käsi kädessä pelaajan joukkueen tason mukana. Mielestäni vielä enemmän joukkueen tason kuin saadun peliajan mukana, vaikka jälkimmäinenkin vaikuttaa. En tiedä, johtuuko sen kovien joukkueiden pelien kovemmasta temmosta, osaavammasta fysiikkaharjoittelusta vai paremmasta lääketieteellisestä osaamisesta (kielletystä ja sallitusta, esim. Sparvin astmalääke) - luultavasti kaikista. Siksi olisi tärkeää saada miehiä mahdollisimman koviin joukkueisiin. Sellaisiin missä Pukki, Roman, Moisander, Sparv, Hetemaj - ja toivottavasti Ringkin pian - ovat. Mielestäni näiden pelaajien "kunto" on mennyt viime vuosina pikku hiljaa kivasti ylöspäin samalla kun heidän joukkueidensa budjetti on leventynyt.

Suomi antaa havaintojeni mukaan fysiikassa tasoitusta juuri sen verran kun meillä on joukkueessa mukana Allsvenskan- ja Veikkausliiga-miehiä.

[Callit]

Suomen majun suhteen se ei toimi jo sikälikin, että kun pelataan eri fysiikkavalmentajien alaisuudessa 90 % kaudesta, joten kollektiivinen majun lisäpanostus fysiikkaan (joka on jostain muusta harjoittelusta pois) on jokseenkin vaikeaa. Lisäksi Suomi on kovia maita niin paljon jäljessä fyysisesti, että ei fysiikasta vahvuutta saisi mitenkään helposti.

Puhe olikin siitä, että olisi prässipelin mahdollistama fysiikka.

Helpompaa olisi kehittää esimerkiksi erikoistilanneosaamisesta tai muuten järjestelmällisestä hyökkäämisestä se vahvuus

Erikoistilanneosaaminen on täysin erillinen asia, ja sen voi kehittää vahvuudekseen periaatteessa millainen jengi hyvänsä. Erikoistilanteitten osaaminen tai pikemminkin osaamattomuus on yksi huippufutiksen häpeäpilkuista. Ensi kesänä saamme taas nähdä Chrisu Ronaldon paukuttavan vähintään puolitusinaa vapari polvenkorkuisena muuriin. Väitän muuten tässä ja nyt, että treenaisin itse (tai naapurin Jani) useimmat jengit kahdessa päivässä nykyistä selvästi paremmiksi vaparijengeiksi.

Suomi antaa havaintojeni mukaan fysiikassa tasoitusta juuri sen verran kun meillä on joukkueessa mukana Allsvenskan- ja Veikkausliiga-miehiä.

Aika hyvin ilmaistu. Asia taitaa olla aika tarkkaan juuri noin. Ring saattaa olla säännön vahvistava poikkeus, mutta se on toisaalta kasvatettu bundesliigajengissä. Haastattelussa poika totesi, että Kusenissa oli juostu aika tosissaan.

[murdock]

Nämä Magathin pelaajat olivat kehittyneet nimenomaan paljon.

Mitä on paljon? Prosentteja, sekunteja/metri, millilitroja/kilogramma/minuutti?

Fysiikka tuntuu menevän käsi kädessä pelaajan joukkueen tason mukana. Mielestäni vielä enemmän joukkueen tason kuin saadun peliajan mukana, vaikka jälkimmäinenkin vaikuttaa. En tiedä, johtuuko sen kovien joukkueiden pelien kovemmasta temmosta, osaavammasta fysiikkaharjoittelusta vai paremmasta lääketieteellisestä osaamisesta (kielletystä ja sallitusta, esim. Sparvin astmalääke) - luultavasti kaikista.

Paljon on myös merkitystä sillä, että niihin koviin joukkueisiin valikoituu vain kovakuntoisia jätkiä. Esimerkiksi Ring ja Arkivuo ovat peleissä nähdyn perusteella aivan kärkipäätä maajoukkueessa mitä juoksuvoimaan tulee.

[Callit]

Mitä on paljon? Prosentteja, sekunteja/metri, millilitroja/kilogramma/minuutti?

30m juoksu oli parantunut keskimäärin lähes kymmenyksen. Hapenottokyvyn mittayksikkö ei ole minulle tuttu, mutta se tutkija käytti ilaisua "enorm".

[SirLoser]

En tiedä, johtuuko sen kovien joukkueiden pelien kovemmasta temmosta, osaavammasta fysiikkaharjoittelusta vai paremmasta lääketieteellisestä osaamisesta (kielletystä ja sallitusta, esim. Sparvin astmalääke) - luultavasti kaikista.

Bundesliigapohkeet saadaan pelkästään kaurapuuron voimalla, kysy vaikka joltain foorumin sakufutiksen asiantuntijalta.

[murdock]

30m juoksu oli parantunut keskimäärin lähes kymmenyksen. Hapenottokyvyn mittayksikkö ei ole minulle tuttu, mutta se tutkija käytti ilaisua "enorm".

Muistatko oliko vertailua suoritettu millä aikavälillä?

[Callit]

Muistatko oliko vertailua suoritettu millä aikavälillä?

Vuosi tai vähän alle.

[Vlad Kepes]

Mahtuuko vielä mukaan?

Oman näkemykseni mukaan kesäkuun jälkeen Mixu on saanut Suomen puolustamaan verrattain hyvin. Keskusta on hyvin tukossa, ja vastustajalla on ollut vaikea löytää syöttötilaa (Sneijderiä lukuunottamatta). Mitään älyttömiä pyörityksiä ja epätoivoista roiskimista ei olla nähty, ja en usko että ensi karsinnoissa tullaan näkemään mitään 0-5 perseraiskauksia edes Espanjan-vierailulla. Lisäksi melkein kaikki takaiskumaalit ovat tulleet henkilökohtaisten virheiden seurauksena ja jos nämä saadaan pois, pulustus alkaa olla jo jotenkin sillä tasolla jolla sen pitäisi olla.

Hyökkäys on edelleenkin aivan levällään, ja toivon, että Mixu käyttää suurimman osan talvestaan tämän pohtimiseen ja korjaamiseen. Syyt ovat tulleet jo monta kertaa: keskitykset ovat huonoja, laitapakkien taso ei riitä, pystyynjuoksuja tyhjään tilaan kk:ltä tulee liian vähän tai palloa ei saada läpi, kympit eivät hakeudu laitoihin vaan keskustan sumppuun, target-pelaaminen on hanurista, boksiin ei ehditä, palloja menetetään hyökkäyskolmanneksella harhasyöttöihin tai pallon leipomisiin jne...

On se muodostelma sitten joulukuusi, 4-3-1-2 tai 4-5-1, ongelmakohtia on hyökkäyksen kaikilla osa-alueilla, eikä ne korjaannu vain heittämällä esim Furkkaa Pukin viereen tai Romaa kymppipaikalle. Ennen kuin haaveillaan ottelun "hallitsemista" Ranskaa vastaan, pitää jo harvatkin hyökkäykset päättää nopeammin, tehokkaammin ja monipuolisemmin.

Pukki nyt tuo hieman valoa tunnelin päähän, ja toivottavasti joku muukin lyö itsensä läpi seuraavan vuoden aikana Allsvenskania kovemmalla tasolla. Tosin Suomen ainoa luontainen kymppi, Losa, ei ole täydessä 90 min kunnossa ainakaan puoleen vuoteen, joten varasuunnitelmia pitäisi olla useita. Ja koska Suomen materiaali on mitä on, jos vaikka Porokara pelaisi huippukauden tai Mika Ojala siirtyisi vaikka Itävaltaan pelaamaan jatkuvia ysikymppisiä, ei heitäkään ole varaa sivuuttaa vain sen takia, etteivät sovi tämänhetkiseen joulukuuseen.

[betluck]

Callit ja erno ovat tässä kuntoasiassa kyllä ehdottoman oikeassa. Geneettiset rajoitukset juoksukunnon suhteen tulevat vastaan vasta siinä vaiheessa, kun ruvetaan ihmettelemään, miksi Afrikan mies pistelee kymppiä alle 27 minuuttiin ja suomalaisille se puoli tuntiakin tekee tiukkaa. Oikealla ja määrätietoisella juoksuharjoittelulla pystyy perus hyväkuntoinen urheilijakin kehittymään valtavasti, varsinkin mikäli harjoittelun painopiste on juoksussa. Suomalaisilla liigatason kavereilla kyse on ennemmin siitä, että juoksuharjoittelu koetaan vittumaisena ja epämiellyttävänä, ja kun vähemmälläkin pärjää, niin ei pyritä parhaimpaan vaan tyydytään operoimaan mukavuusalueilla ja tekniikkaharjoittelussa. Tämä on asia, missä monella suomalaisella pelurilla on paljon parannettavaa.

Nopeusominaisuudet ovatkin sitten selvästi enemmän riippuvaisia geneettisistä ominaisuuksista, mutta se ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että pelaaja voi vedota lahjattomuuteensa ja tyytyä olemaan hidas, kun on sitä aina ollut. Kaikki ominaisuudet ovat kehitettävissä, mikäli poistuu mukavuusalueitaan ja panostaa hyvässä valmennussa tosissaan kaikkensa antaen.

[Tresor]

Callit ja erno ovat tässä kuntoasiassa kyllä ehdottoman oikeassa. Geneettiset rajoitukset juoksukunnon suhteen tulevat vastaan vasta siinä vaiheessa, kun ruvetaan ihmettelemään, miksi Afrikan mies pistelee kymppiä alle 27 minuuttiin ja suomalaisille se puoli tuntiakin tekee tiukkaa. Oikealla ja määrätietoisella juoksuharjoittelulla pystyy perus hyväkuntoinen urheilijakin kehittymään valtavasti, varsinkin mikäli harjoittelun painopiste on juoksussa. Suomalaisilla liigatason kavereilla kyse on ennemmin siitä, että juoksuharjoittelu koetaan vittumaisena ja epämiellyttävänä, ja kun vähemmälläkin pärjää, niin ei pyritä parhaimpaan vaan tyydytään operoimaan mukavuusalueilla ja tekniikkaharjoittelussa. Tämä on asia, missä monella suomalaisella pelurilla on paljon parannettavaa.

Nopeusominaisuudet ovatkin sitten selvästi enemmän riippuvaisia geneettisistä ominaisuuksista, mutta se ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että pelaaja voi vedota lahjattomuuteensa ja tyytyä olemaan hidas, kun on sitä aina ollut. Kaikki ominaisuudet ovat kehitettävissä, mikäli poistuu mukavuusalueitaan ja panostaa hyvässä valmennussa tosissaan kaikkensa antaen.

Lähtötaso, tai siis se, kuinka lähellä ominaisuuksiensa maksimia pelaaja jo on, merkkaa kuitenkin aika paljon.

Yksi rajaava tekijä on, että harjoittelua ei voi loputtomiin lisätä ja olettaa, että se johtaa kehitykseen. Fudiksen fysiikka on täynnä ristiriitoja: nopeuden heikkenee kestävyysharjoittelulla, voimaharjoittelu heikentää hapenottoa, liikkuvuus- ja katteryysharjoittelu ei sovi kestävyysharjoitteluun, eikä pallonkäsittely- eikä muutakaan taitoharjoittelua voi tehdä kunnolla, jos on fyysisestä harjoittelusta väsynyt (liikeradat kun eivät kehity tai kehittyvät vääränlaisiksi). Varmasti ainakin yksittäistä ominaisuutta olisi mahdollista kehittää ehkä paljonkin, mutta miten se todella näkyisi pelisuorituksessa?

e. Yksi ongelma on testien validiteetissa. Jos halutaan kehittää pelaajien nopeutta, ja sitä kehitetään pikajuoksuharjoitteilla, ja testataan pikajuoksutestillä, niin jo pelkkä juoksutekniikan edistyminen tuo parempia testituloksia. Mutta mitä se kertoo nopeudesta kentällä? (En siis tiedä, mitä Magathin fysiot mittasivat ja miten, ja mitä mittauksista pääteltiin.)

[Ricardo Leite]

Geneettiset rajoitukset juoksukunnon suhteen tulevat vastaan vasta siinä vaiheessa, kun ruvetaan ihmettelemään, miksi Afrikan mies pistelee kymppiä alle 27 minuuttiin ja suomalaisille se puoli tuntiakin tekee tiukkaa. Oikealla ja määrätietoisella juoksuharjoittelulla pystyy perus hyväkuntoinen urheilijakin kehittymään valtavasti, varsinkin mikäli harjoittelun painopiste on juoksussa.

Lasse Viren kepitti Kenian poikia jo 70-luvulla ja veteli kympin 27,38 nykystandardien mukaan aivan paskalla tekniikalla ja tasan samoilla mömmöillä kuin muutkin. Kovemmin kuin yksikään afrikan mies sitä ennen tai moneen vuoteen sen jälkeen. Suomalaisten geeniperimällä ei huonoa hapenottokykyä selitetä. Kestävyyslajeissa täällä on kyllä pärjätty ihan Nurmesta lähtien, joten se siitä.

Ja joo muuhun keskusteluun: jalkapallo-ottelussa Suomi ei juokse jalkoja alta Espanjalta, Saksalta tai kumppaneilta. Ei mitenkään. Mutta voiko sillä pienentää marginaaleja tai saavuttaa kerran sen vaadittavan pisteen tai vahinkovoiton? Miksi ei?

[betluck]

Lähtötaso, tai siis se, kuinka lähellä ominaisuuksiensa maksimia pelaaja jo on, merkkaa kuitenkin aika paljon.

Yksi rajaava tekijä on, että harjoittelua ei voi loputtomiin lisätä ja olettaa, että se johtaa kehitykseen. Fudiksen fysiikka on täynnä ristiriitoja: nopeuden heikkenee kestävyysharjoittelulla, voimaharjoittelu heikentää hapenottoa, liikkuvuus- ja katteryysharjoittelu ei sovi kestävyysharjoitteluun, eikä pallonkäsittely- eikä muutakaan taitoharjoittelua voi tehdä kunnolla, jos on fyysisestä harjoittelusta väsynyt (liikeradat kun eivät kehity tai kehittyvät vääränlaisiksi). Varmasti ainakin yksittäistä ominaisuutta olisi mahdollista kehittää ehkä paljonkin, mutta miten se todella näkyisi pelisuorituksessa?

e. Yksi ongelma on testien validiteetissa. Jos halutaan kehittää pelaajien nopeutta, ja sitä kehitetään pikajuoksuharjoitteilla, ja testataan pikajuoksutestillä, niin jo pelkkä juoksutekniikan edistyminen tuo parempia testituloksia. Mutta mitä se kertoo nopeudesta kentällä? (En siis tiedä, mitä Magathin fysiot mittasivat ja miten, ja mitä mittauksista pääteltiin.)

Kyse on nähdäkseni harjoittelun painotuksesta ja siinä, mitä ominaisuuksia pyritään ensisijaisesti kehittämään. Keskustelussahan esitettiin argumentti, että maajoukkueen pelaajisto ei ole riittävän hyväkuntoista voimakkaaseen prässipeliin - ja siihen liittyvä vasta-argumentti, jonka mukaan ei ole mahdollista kehittyä vuodessa sellaiseen kuntoon, jossa tällaista taktiikkaa pystytään toteuttamaan.

Fudisharjoittelu todella on täynnä kompromisseja, ja juuri tässä piileekiin fudiksen hienous erilaisten pelaajatyyppien muodossa. En kuitenkaan näe kompromisseja ihan niin mustavalkoisina kuin esität. Väitän, että sekä voima-, liikkuvuus- että ketteryysharjoittelu oikein toteutettuna sopivat vallan mainiosti kestävyysharjoitteluun. Tästä on lukuisia esimerkkejä. On toki selvää, että mikäli voimaharjoittelun tavoitteena on massan lisääminen, niin tämä ei voi olla vaikuttamatta kestävyyteen negatiivisesti, mutta jos puhutaan keskikenttäpelaajista (niin kuin ainakin alunperin puhuttiin) ei tämä liene kovinkaan merkittävä ongelma.

Sen sijaan on totta, ettei taitoharjoittelu väsyneenä ole kovinkaan tehokasta (eikä edes järkevää, sillä fyysinen harjoittelu vaatii lepoa, mitä kentällä potkiminen ei missään nimessä ole). Täällä Suomessa on kuitenkin helvetin pitkä talvikausi, jossa harjoittelua oikein rytmittämällä ehtisi jokainen liigapelaaja erinomaiseen kuntoon. Hyvä, määrällisesti ja laadullisesti vaativa peruskuntokausi vauhti- ja maksimikestävyysharjoitteineen ei tarvitse kestää kuin 2-3kk, jonka aikana kehitys esim. Veikkausliigapelaajilla olisi jo huimaa. Tähän olisi myös otteluohjelman puolesta täysi mahdollisuus, sillä intensiivisempään taito- ja taktiikkaharjoitteluun joukkueen kanssa jäisi silti runsaasti aikaa. Hyväkuntoiselle, terveitä elämäntapoja noudattavalle nuorelle urheilijalle riittää tässä vaiheessa selvästi pienempi määrä fysiikkaharjoittelua ilman että kunto huononee - valtaosalla se vain paranee. Eniten kyse on niin valmentajien kuin urheilijoiden asenteista.

Pointtisi juoksutesteistä on täysin oikea. Tekniikan merkitys pikajuoksussa on niin suuri, että sitä harjoittamalla testiajat paranevat selvästi ilman että vaikutus näkyy pelikentällä yhtään mitenkään.

[Callit]

Ja joo muuhun keskusteluun: jalkapallo-ottelussa Suomi ei juokse jalkoja alta Espanjalta, Saksalta tai kumppaneilta. Ei mitenkään. Mutta voiko sillä pienentää marginaaleja tai saavuttaa kerran sen vaadittavan pisteen tai vahinkovoiton? Miksi ei?

Ja kyse ei todellakaan ole siitä, että Suomen pitäisi juosta jalat alta Ranskalta ja Espanjalta, vaan siitä miten niille tuotetaan mahdollisimman vittumainen iltapuhde, jos asian niin ilmaisee. Kuten jo totesin, olen nähnyt kolmos- ja nelosdivarilaisten voittavan ykksötason jengejä Cupissa ihan sillä, että ovat tietyn taitonsa lisäksi laittaneet peliin kaiken taistelunsa niin, että ns. paremman vastustajan pallollisen kimpussa on koko ajan useampi pelaaja. Saa ihan vapaasti puhua prässäyksestä tai taistelupallosta. on muuten pirun kivaa katseltavaa. En todellakaan usko, että Suomi kaataa sillä menolla jomman kumman noista suurista. Sanonpa vaan, että se on helskutin paljon parempi vaihtoehto kuin se, että kuvitellaan, että Mixu voisi piirtää taululle sellaiset ruksit, pallot ja linjat, joilla futissuuruudet riisutaan aseista. Vai koetettaisiinko sittenkin jotain ulkparlamentaarisia keinoja? Ilmainen porno pay-tv:ltä ei taida enää tehota. Mites olisi hotellin edessä yön yli metelöivä SMJK? Vai pilaisiko poliisi senkin, ja putkaan lähtisi muutkin kuin Boris Pugo ja Lama-Larsson? Pitänee kehitellä tuota.