Paatelaisen aikakausi - alustavat tunnelmat?

[Pussikalja]

Ensimmäinen 20 min meni suurin piirtein miten pitikin. Losa pelasi hyvin laajalla säteellä, piti palloa, teki tilaa Pukille ja tärkeintä, veti puolustajia itseensä. Prässi oli tiivistä mutta kovaa, ja aina tuli terävä vastaisku kun Tanska pupelsi syöttönsä. Tällaisesta tilanteesta se maalikin tuli.

No katoppa vielä kolmannen kerran ilman fanitusta ja ennakkoluuloja. Suomi ei saanut aikaan yhtikäs mitään, korostan MITÄÄN itse omalla tekemisellä rakennettua ensimmäisen 20 min aikana, lukuunottamatta sitä harhasyötöstä lähtenyttä maalia. Jo vajaalla pelaten, oli pukki päästä läpi ja vaihdon myötä Roman, Ring, Pukki, Daja ja Sparv sai painopistettä ylös, sekä muutamia ihan tehtyjä maalintekopaikkoja. En ees viittinyt loppuun lukea kirjotustas, kun tuli toi peli kahteen kertaan katsottua ja treenasin tilastointia ton pelin aikana. Suomi oli umpi paska ekat 20 min.

[Vlad Kepes]

Jos ei jaksa edes lukea loppuun, on hieman turha kommentoidakaan. No, vähän alusta jne. Treenaat tilastointiakin katsomalla vain ekat 15 min?

[Pussikalja]

Jos ei jaksa edes lukea loppuun, on hieman turha kommentoidakaan. No, vähän alusta jne. Treenaat tilastointiakin katsomalla vain ekat 15 min?

No luin loppuun asti. Itse asiassa laitapakit toisella katsomisella nousivat yllättävänkin paljon ja oikealta tuli hyviä palloja, joihin Pukki ei edes lähtenyt hyppäämään. Ekalla kahdellakymmenellä kusi jo 2.45 kohdalla se, että Pukki siirtyi Losan paikalle tekemään töitä. Tätä seilailua tuli vähän väliä. Toinen mikä tökkäsi, oli hetki kun suomi Tanskan pyörityksen jälkeen sai pallon, niin molemmat Eremenkot antoi samantien ratkaisusyöttöjä, jolloin kukaan, ei edes Pukki kerennyt mukaan. Siihen tuli vartinjälkeen jo parannusta ja muutama helppokin syöttö älyttiin antaa. Mutta ei se tosiaan hyvää ja suunniteltua Suomelta se eka 20 min ollut.

 Losan kunniaksi pari menetyksen jälkeen tehtyä liukua, joista jatkettiin kaverin heitolla ja pari puolenvaihtoa, joista toinen tais mennä omille. Hyvin se tsemppas, mutta aika pihalla systeemistä se oli, kun ei tuolla tavalla ollut joutunut/päässyt pelaamaan. Tiedä vaikka ottas jokupäivä sen toisen kympin paikan.

Mutta se muutos mikä tapahtui Romanin ja Ringin peliin pääsyn myötä, menee Dajan paremman joukkuepelaamisen ansioksi. Välimatkat ja sovitut vartioinnit vaan pelas paremmin, kun kentälle tuli äijä joka systeemillä oli enemmän pelannut.

[erno]

Mixun tehoryhmän kokoontumisesta ensimmäiset raportit tulivat nyt ja toissapäiväiseen aiheeseen liittyen todettiin, että Suomen lupaavimman 25 pelaajan joukossa on lähinnä rapakuntoisia pelaajia (noin niinku huipputasolle) ja että ne ei pärjää juoksussa edes tytöille. Valitettavasti tuo ei tullut yllätyksenä, kun on parilta esimerkiksi Klubissa pelaavalta noin 18-vuotiaalta kuullut fysiikkatreenimääristä kertomusta.

http://huuhkaja.tv/ <-- tuolta lisää.

http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/12/maajoukkuelupausten_fysiikassa_ja_kunnossa_on_parannettavaa_3107364.html?origin=rss

Fysioterapeutin ammattisilmä paljastaa nopeasti nuorten jalkapallolupausten fyysiset puutteet. Maajoukkueiden parhaimmistollakin olisi parannettavaa muun muassa yleiskunnossa ja yleisessä urheilullisuudessa.

Teerijärveläinen fysioterapeutti Rasmus Broberg on mukana Mixu Paatelaisen kokoamassa nuorten jalkapallolupausten tehoryhmässä. Ryhmään kuuluvat eri ikäjoukkueiden lahjakkaimmat pelaajat.

- He saavat henkilökohtaista ohjausta pelipaikkaansa liittyvissä pelillisissä asioissa sekä tukea fyysiseen ja hieman henkiseen harjoitteluun, kertoo Broberg.

Maajoukkuelupaukset on koottu neljäksi päiväksi Eerikkilän urheiluopistolle. Tiiviissä ohjelmassa on kahdet testit ja seitsemät harjoitukset.

- Huippulahjakkuuksillakin on parannettavaa yleisessä urheilullisuudessa ja jopa peruskunnossa. Arkisessa lihashuollossa on myös tekemistä. Jalkapalloilijoilta uupuu voimaa kesivartalosta, lonkan ja lantion alueen lihakset ovat liian kireitä. Perusharjoitteita tarvitaan vaikka ne ovatkin tylsiä.

Nuoret maajoukkuepelaajat joutuivat leirillä myös 24 minuutin juoksutestiin. Parhaimmat etenivät 6,5 kilometriä.

- Samanikäiset tytöt, jotka harrastavat 1 500 metrin juoksua, pinkovat 1-1,5 kilometriä enemmän. Maailman parhaimmat pelaajat juoksevat pelin aikana jopa 14 kilometriä. Tähän sisältyy noin 60 kappaletta 20-40 metriä pitkää spurttia, jotka vedetään täysillä. Peruskunnon eteen on tehtävä töitä, pelkkä pelaaminen ei riitä jos haluaa huipulle, muistuttaa Broberg.

[rupsupylly]

Mixun tehoryhmän kokoontumisesta ensimmäiset raportit tulivat nyt ja toissapäiväiseen aiheeseen liittyen todettiin, että Suomen lupaavimman 25 pelaajan joukossa on lähinnä rapakuntoisia pelaajia (noin niinku huipputasolle) ja että ne ei pärjää juoksussa edes tytöille. Valitettavasti tuo ei tullut yllätyksenä, kun on parilta esimerkiksi Klubissa pelaavalta noin 18-vuotiaalta kuullut fysiikkatreenimääristä kertomusta.

http://huuhkaja.tv/ <-- tuolta lisää.

http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/12/maajoukkuelupausten_fysiikassa_ja_kunnossa_on_parannettavaa_3107364.html?origin=rss

Fysioterapeutin ammattisilmä paljastaa nopeasti nuorten jalkapallolupausten fyysiset puutteet. Maajoukkueiden parhaimmistollakin olisi parannettavaa muun muassa yleiskunnossa ja yleisessä urheilullisuudessa.

Teerijärveläinen fysioterapeutti Rasmus Broberg on mukana Mixu Paatelaisen kokoamassa nuorten jalkapallolupausten tehoryhmässä. Ryhmään kuuluvat eri ikäjoukkueiden lahjakkaimmat pelaajat.

- He saavat henkilökohtaista ohjausta pelipaikkaansa liittyvissä pelillisissä asioissa sekä tukea fyysiseen ja hieman henkiseen harjoitteluun, kertoo Broberg.

Maajoukkuelupaukset on koottu neljäksi päiväksi Eerikkilän urheiluopistolle. Tiiviissä ohjelmassa on kahdet testit ja seitsemät harjoitukset.

- Huippulahjakkuuksillakin on parannettavaa yleisessä urheilullisuudessa ja jopa peruskunnossa. Arkisessa lihashuollossa on myös tekemistä. Jalkapalloilijoilta uupuu voimaa kesivartalosta, lonkan ja lantion alueen lihakset ovat liian kireitä. Perusharjoitteita tarvitaan vaikka ne ovatkin tylsiä.

Nuoret maajoukkuepelaajat joutuivat leirillä myös 24 minuutin juoksutestiin. Parhaimmat etenivät 6,5 kilometriä.

- Samanikäiset tytöt, jotka harrastavat 1 500 metrin juoksua, pinkovat 1-1,5 kilometriä enemmän. Maailman parhaimmat pelaajat juoksevat pelin aikana jopa 14 kilometriä. Tähän sisältyy noin 60 kappaletta 20-40 metriä pitkää spurttia, jotka vedetään täysillä. Peruskunnon eteen on tehtävä töitä, pelkkä pelaaminen ei riitä jos haluaa huipulle, muistuttaa Broberg.

Niin. Eivät pärjää samanikäisille maileritytöille.

Toki kavereiden fysiikassa on varmasti aika paljon hommia, mutta toisaalta mailerin fysiikalla ei välttämättä ammattilaisura kovin vahvasti kulje.

Toivon itsekin että Mixun vaatimustaso majussa on fyysisestikin kova, ja että tuota vaatimustasoa aletaan rummuttaa poikamajuista asti niin että kenellekään ei tule yllätyksenä se, että kaksinkamppailuja pitää voittaa myös 87. minuutilla.

Fysiikkatreenit tehdään lähtökohtaisesti seuroissa.

Kuka uskaltaa ja kehtaa vaatia tähtipelaajaltaan lisätreeniä, kun joukkue muutenkin pärhjää lähinnä tämän yhden tyypin suorituksilla? Pitäisi, juu, tiedän, mutta kuinka moni niin tekee?

[hoppis]

Loistavaa väittelyä tässä topicissa hauska lukea.

Niin, olen varmaan itsekin todennut, ja jotkut muutkin todenneet, että minusta Suomen kaltaisen joukkueen, jossa materiaali on kapea, pitäisi tehdä taktiikat ja pelisysteemit avainpelaajien varaan. Mixu on päättänyt, että käyttää ryhmitelmänä joulukuusta ja taktiikkana tuota kyseistä omaa taktiikkaansa jo vuosia sitten. Onko se Suomelle kuitenkaan paras mahdollinen? Minä sanoisin, että Suomen kannattaisi rakentaa taktiikka kahden avainpelaajan; Roman ja Pukin ympärille. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Pukki ei ole parhaimmillaan yksinäisenä kärkenä. Vaikkei meillä oikein ole muitakaan vaihtoehtoja, niin jo yksin Pukista saataisiin heikohkojen maajoukkue-esitysten jälkeen kuorittua irti varmasti todella paljon enemmän, jos vierelle kokeiltaisiin sopivaa kaveria. Sopiva kaveri voisi olla vaikka Njazi Kuqi; pitkä kaveri, joka tuo pääpeliuhkaa, pystyy tiputtelemaan palloja, omaan riittävän pelikäsityksen ja viimeistelee maalit riittävällä teholla. Ei Njazi mikään sateentekijä ole, mutta voi tehdä Pukista sateentekijän, nimittäin: Pukki ei ole parhaillaan yksinäisenä kärkenä, jolloin Pukkia käytetään oikeastaan ainoastaan haastamisessa pallon kanssa tai pystyjuoksuissa. Kuten Tanskan nopea tumma toppari osoitti, loppujen lopuksi pelkästään tuon yhden ominaisuuden käyttäminen on ennalta-arvattavaa ja tylsää. Kärjen alapuolella 10-paikalla tai hyökkäävänä keskikenttänä ylipäänsäkään Pukki ei ole minusta sielläkään parhaimmillaan, varsinkin, kun Suomen nykyisessä pelitavassa näiden pelipaikkojen kavereita on käytetty lähinnä juoksemiseen. Pukilla on rutkasti muitakin vahvuuksia. Itse tosin laittaisin Pukin mieluummin hyökkääväksi keskikentäksi, jolloin hän voisi hakea palloja myös alempaa tai tehdä juoksuja pelkän juoksemisen sijaan. Pukkia voisi myös käyttää helpommin syöttökombinaatioissa ja lyhyissä "kuvioissa", mutta toisaalta välillä pallollinen vastuukin voisi kasvaa turhan suureksi, ja esimerkiksi tietynlaisia kaksinkamppailuja voisi olla enemmän, ja puolustusvastuukin kasvaisi.

Jos esimerkiksi nyt Njazi Kuqi taas pistettäisiin toiseksi hyökkääjäksi, saataisiin aikaan se, että siellä hyökkäyksessä olisi yksi uhka lisää. Kuqi olisi uhka etenkin ilmatilassa. Kuqi mahdollistaisi sen, että hyökkäykseen saataisiin uusi variaatio: korkeat pallot. Nyt niitä ei juuri saada hyödynnettyä muuta kuin erikoistilanteissa tai todella pitkissä hyökkäyksissä. Lisäksi Njazi toisi Pukin peliin sen uuden lisän: kun Pukki ei olisi ainoa kärki, voisi Pukki tehdä muutakin, kuin juosta linjan taakse. Linjan taakse juokseminen on erittäin hyvä asia, ja siihen pitää olla uhka, mutta sen lisäksi Pukki voisi hakea palloja myös alempaa. Yksinäisenä kärkenä se on luonnollisesti hankalampaa, kun sinne ylös ei jää pelotetta, ellei joku hyökkäävä keskikenttä sitä tee. Nyt siellä olisi luonnollisesti Kuqi. Näin Pukki saataisiin mukaan myös nopeisiin kombinaatioihin, joissa Pukki onkin erittäin hyvä.

Keskikentältähän sitten lähtisi yksi mies pois, mutta toisaalta. Esimerkiksi Suomella on tällä hetkellä keskikentällä kavereita, kuten Sjölund, Hämäläinen ja (myös osittain kategoriaan lukeutuva) Väyrynen. Kyseiset kaverit, Väykkä tosin jonkun verran, eivät hirveästi tuo Suomen peliin sellaisia avuja, joilla pystyttäisiin lisää ottamaan peliä haltuun sen ydinalueella, keskikentällä. Jos Sjölundin ja Hämäläisen sijasta kentällä olisi siis ainoastaan Hämäläinen, ja hyökkäykseen saataisiin uusi uhka Njazi, sekä Pukista valtavasti enemmän irti, olisi se minusta sen väärti.

Hyökkääväksi keskikentäksi vain tarvitsisi jonkun, joka pystyisi tekemään nopeita ja oikeita ratkaisuja, hakemaan kombinaatioita Pukin kanssa, pitämään palloa ja pitämään huolta puolustusvelvotteistaan. Tämä aukko on Suomella harmin paikka, sillä kuka tähän on laittaa? Romanin pitäisin mieluusti alempana, mistä peliä varsinaisesti rakennetaan. Losa olisi muuten ideaali ratkaisu tähän, mutta puolustusvelvoitteiden hoitaminen olisi tietysti kysymysmerkki, sekä on loukkaantunut parhaillaan. Hämäläinen voisi myös tulla kyseeseen, mutta ei ole pallollisena riittävän hyvä, eikä näe peliä tarpeeksi hyvin, tai ainakaan pysty toteuttamaan näkemäänsä. Romanin kohdalla voisi myös olla pelkoa siitä, että kaveri valuisi vähän alemmas, pitäisi palloa liikaa ja ottaisi liikaa vastuuta. Tässä roolissa ei nimittäin pitäisi pelata kenenkään varsinaisen pelinrakentajan, vaan jonkun "oivaltajan". Väykkä hoitaisi puolustusvelvoitteet hyvin ja pärjäisi kaksinkamppailuissa, mutta epäilyttävää olisi se, että riittääkö loppujenlopuksi Väykänkään näkemys, tai ainakaan niiden toteuttaminen. No, joka tapauksessa Väykkä lienisi tähän paras ratkaisu, ennen kuin Losasta kehittyy parempi puolustussuunnan pelaaja.

Tällä hetkellä Mixun taktiikassa vaaditaan laitapuolustajilta aktiivista ylöspäin pelaamista, laadukkaita keskityksiä ja uhkaa hyökkäyssuuntaan. Valitettavaa on, että yksinkertaisesti sitä ei pystytä millään toteuttamaan. Ehkä Suomelle voisi olla fiksua kokeilla kolmen puolustajan linjaa. Se tarkoittaisi sitä, että laitakeskikenttien pitäisi nousta enemmän, jolloin keskellä olevan keskikentän pohjapelaajan puolustusvastuu lisääntyisi. Epäilyttävää on se, että kuinka Roman tuon tontin handlaisi. Vaihtoehtona olisi myös se, että keskikentän ja puolustuksen väliin pistettäisiin yksi niin sanottu destroyer. Vaikkapa Mehmet Hetemaj on tässä roolissa omimmillaan. Mehmet pitäisi vain yksinkertaisesti huolen siitä, että pysäyttäisi vastustajien vastahyökkäykset ja suojelisi puolustuslinjaa. Laidoilla viilettäisivät todennäköisesti Ring ja Perpa, joihin luottaisin täysin. Roman pelaisi Mehmetin parina keskikentän pohjalla, vaikkakin huomattavasti ylempänä ja huomattavasti offensiivisemmassa roolissa. Ringin ja Perpan juoksuvoima ja kaksinkamppailukyky muuten takaisi sen, että puolustukselle tulisi sieltä back-upia hyvin. Hyökkäävänä keskikenttänä voisi pelata vaikka sitten Väykkä, jolla olisi kuitenkin hieman varmistava rooli. Hyökkäyksiin lähdöissä Väykkä voisi hakea ylempää, mutta pidemmissä hyökkäyksissä varmistelisi, jotta laidoilta Perpa ja Ring pääsisivät hyökkäämään enemmän, ja Romankin häärimään hieman pienemmällä riskillä. Pukki ja Njazi olisivat kärkipari, joskin Pukin rooli olisi huomattavasti monipuolisempi. Eli käytännössä näillä muutoksilla saisi aikaan sen, että hyödyttömät laitapuolustajien nousut jätettäisiin pois, ja hyökkäykseen saataisiin monipuolisuutta. Roman saisi hääriä yhtä vapaasti, Mehmet henkivartijanaan ja Väykkä varmistelemassa. Laitapeli olisi aktiivisempaa kuin nyt. Hyökkäykseen tosiaan saisi valtavasti lisää variaatioita, mutta tietysti ongelmiksi voisivat muodostua se, että kuinka Perpa ja Ring jaksaisivat laidoillaan, kun sieltä ei laitapuolustajia olisi jeesaamassa, ja kuinka tuo kolmen puolustajan ryhmitelmä jaksaisi.

Mixun pelitapa on niin valitettavan vakio. Suomen kaltaisen joukkueen kohdalla, se ei saisi olla. Kirjoitukseni nyt oli vain esimerkki siitä, millaista haluaisin kokeiltavan. Voisi onnistua, todennäköisesti kuitenkin olisi fiasko. Silti, yrittää kannattaa.

[Lounasseuralainen]

Jos esimerkiksi nyt Njazi Kuqi taas pistettäisiin toiseksi hyökkääjäksi, saataisiin aikaan se, että siellä hyökkäyksessä olisi yksi uhka lisää.

Tähän asti pystyi lukemaan ihan hyvin.

[Rikkiviisas]

Mixun pelitapa on niin valitettavan vakio.

Mitä nyt muuttunut käytännössä jokaisessa pelissä.

[hoppis]

Mitä nyt muuttunut käytännössä jokaisessa pelissä.

Jossain määrin kyllä, toisaalta minusta saisi muuttua rohkeamminkin.

[hoppis]

Tähän asti pystyi lukemaan ihan hyvin.

No eipä kiinnosta, jos et suostu ajattelemaan tuon syvemmälle. Aina se tuo pienen uhkan, kun sinne yksi mies lisää laitetaan. Eihän Njazi taitojensa puolesta mikään valtava uhka ole.

[mustavalko]

No eipä kiinnosta, jos et suostu ajattelemaan tuon syvemmälle. Aina se tuo pienen uhkan, kun sinne yksi mies lisää laitetaan. Eihän Njazi taitojensa puolesta mikään valtava uhka ole.

Entäs jos laitetaan sinne 5 miestä!?

[hoppis]

Miks mun kommentti on poistettu? Oliko se jotenkin asiattomampi?

[erno]

Jossain määrin kyllä, toisaalta minusta saisi muuttua rohkeamminkin.

Football managerin ulkopuolella ei valitettavasti oikein formaation, taktiikan ja pelaajien pelipaikkojen vaihtelu alituiseen toimi ihan kunnolla. Mun mielestä Mixu on TOISTAISEKSI hoitanut tuon joukkueen ja pelitavan kehittämisen ihan järkevästi. 

[Tresor]

Football managerin ulkopuolella ei valitettavasti oikein formaation, taktiikan ja pelaajien pelipaikkojen vaihtelu alituiseen toimi ihan kunnolla. Mun mielestä Mixu on TOISTAISEKSI hoitanut tuon joukkueen ja pelitavan kehittämisen ihan järkevästi. 

Juuri näin. Ja taas on täällä NIIIIIN lyhyttä muistia, Baxteria kun haukuttiin (aiheesta) erityisesti siitä, että pelisysteemissä ei ollut mitään pysyvyyttä. Ensin yritettiin vähäisellä pallonhallinnalla ja nopeilla hyökkäyksillä, mikä toimi Saksaa vastaan, mutta Venäjän antama tukkapölly ja Väyrysen loukkaantuminen sai Baxterin siirtymään pallonhallintaan ja hitaisiin hyökkäyksiin, mikä toimikin Walesissa, kunnes ... tukkapölly Venäjältä sai Baxterin kokeilemaan toistuvasti milloin mitäkin taktiikkaa vuoden ajan, kunnes liitto sai tarpeekseen.

Baxteria ennen Hodgsonia haukuttiin taas siitä, että pelisysteemi oli liian muuttumaton... kuten myös Mursua. Kuka muistaa, oliko Möller-Nielesenin pääsynti liika muutos vai liika vakaus?

[Callit]

Kuka muistaa, oliko Möller-Nielesenin pääsynti liika muutos vai liika vakaus?

Kyllä se oli se Hyypiän alustama omamaali.

[t-petsku]

Njazi taitaa olla persona non grata, eikös Kanervalla ollut kärhämää NK:n kanssa juniorimaajoukkueessa..? Ja se miksi Mehmet Hetemaj ei pääse edes näytille maajoukkueeseen, on myös hyvä kysymys.
Eikö Albinoleffe ole kiinnostanut tai kiinnosta joukkueena Mixua, vai mistä lie kiikastaa..?

[Lenko]

Hoppikselle sen verran kommentoin, että saamasi vastaukset eivät osoita ehkä ihan keskustelukulttuurin korkeinta huippua. Kirjoituksessasi oli paljonkin ajatuksia ja se ansaitsisi asiallisen vastauksen. Täällä vaikuttaa olevan paikoin tapana, että kerettiläiset ja toisinajattelijat ristiinnaulitaan kunnon toverituomioistuimen henkeen. Minä tuskin pystyn viestiä kovin analyyttisesti purkamaan, mutta jos saan kaivettua jostain aikaa, koetan. Tai sitten joku viisaampi saa.

[Ricardo Leite]

Nykyisen "joulukuusiryhmityksen" muuttaminen hoppiksen kuvaamaksi 4-3-1-2 -ryhmitykseksi vaikuttaisi teoriassa automaattisesti siten, että Suomen ohjauspelaaminen muuttuisi ja potentiaalinen riistoalue olisi nykyisen keskustan sijaan laidassa (tai ainakaan keskustaan ei saataisi luotua ylivoimaa), mikä taas muuttaisi koko hyökkäyspelaamisen perusajatuksen. Ja korkeintaan lisäisi edelleen laitapuolustajien vastuuta hyökkäyksen leveydestä. "Yhden keskikenttäpelaajan nostaminen kärkeen" vaikuttaa peliin aina aika paljon muutenkin kuin vain lisäämällä uhkaa hyökkäyksessä.

Mikäli Romaa käytettäisiin edelleen keskikentän pohjalla olisi Suomella yksi tasoltaan riittämätön pelaaja kärjessä ja yksi kymppipaikalla. Eipä sillä: on siellä tasoltaan riittämättömiä pelaajia nykyäänkin, mutta eivätpähän päivystä keskiakselilla.

Pukin ainoa kansainvälisen tason ominaisuus on pystyjuoksut. Suomella ei ole varaa uhrata ainoan lähes kansainvälisen tason hyökkääjänsä avainominaisuuksia, koska pelit on voitettava niillä yhdellä tai kahdella onnistuneella pystyjuoksulla.

Pirusti liian laaja aihe, että jaksaisin enempää kuin vähän alusta.

edit: Lupaaville tulokkaille muutenkin antaisin sellaisen ohjeen, että viestin aihe kannattaa rajata melko tarkasti, mikäli haluaa forumilta saada asiallisen vastauksen. Yhden palasen liikuttelu aiheuttaa käytännössä aina koko peliajatuksen muuttumista ja sellaisen asiallinen avaaminen ottaisi tekstinä noin satakunta arkkia. Saati, että viestissä esitetään kaksi erilaista kokonaisvaltaista muutosta pelisysteemiin ja niihin molempiin haluttaisiin vastine...

[Tsei Tsei]

Ymmärrän ajatuksen, mutta pakko korjata hivenen. En nimittäin näe olevan mahdollista, että vastustajan hyökätessä meillä olisi "ylempi kolmikko vapaammin käytettävissä hyökkäyspeliin". Ehkä ymmärrän väärin, mutta minusta tuo kuulostaa siltä kuin meillä olisi vain 7 miestä pallon alla tai tietämillä, ja kolme norkoilisi ylläällä hyökkäystä odotellen. Ehei, ei modernia jalkapalloa pelata noin kuin poikkeustilanteissa. Kuten jo totesin, Tanska-pelissä vastustajan laiturit otettiin sekä ala- että yläkolmikon toimesta. Katsoin eilen(tänään vikaa päivää yleareenalla) ottelun lähes kokonaisuudessaan, ja havaitsin, että puolustuskuri juuri laidoilla laski matsin kuluessa. Liekö sitten kyseessä kunto vai "me ollaan hävitty tää peli" asenne. Kenties molemmat yhdessä.

Heikompia vastaan voi välillä puolustaa seitsemälläkin. Laitapakkien nousujakin voi jättää seuraamatta, jos halutaan tehdä maaleja. Tuolloin jäädään kärkkymään vastahyökkäystä. Suurin eri kuitenkin tuossa on, että hyökkäävien pelaajien puolustusvastuu on jokin muu kuin laitapakkien nousut. Tuolloin ei tarvitse seurata omaa pelaajaansa päätyrajalle saakka. Hodgsonin Suomen laiturit pelasivat käytännössä laitapakkia ja huomattavasti enemmän oman kenttäpuoliskon puolella kuin hyökkäyspäässä.

[SirLoser]

Nykyisen "joulukuusiryhmityksen" muuttaminen hoppiksen kuvaamaksi 4-3-1-2 -ryhmitykseksi vaikuttaisi teoriassa automaattisesti siten, että Suomen ohjauspelaaminen muuttuisi ja potentiaalinen riistoalue olisi nykyisen keskustan sijaan laidassa (tai ainakaan keskustaan ei saataisi luotua ylivoimaa), mikä taas muuttaisi koko hyökkäyspelaamisen perusajatuksen.

Tämä on totta, tai muuttaisi ainakin nopeiden hyökkäysten perusajatuksen (joita ei olla kyllä muutenkaan nähty). Kun riisto tapahtuu eri alueella kenttää, niin se muuttaa aina tietysti hieman lähtötilannetta. Ja jos riiston tai riiston jälkeisen ensimmäisen syötön saa naama kohti vastustajan maalia kentän keskiosassa, niin tokihan se on vastahyökkäyksen kannalta parempi lähtökohta kuin riisto/pelin avaaminen laidasta. Toisaalta taas 4312-pelijärjestelmä antaa periaatteessa paremmat lähtökohdat vastahyökkäykseen Mixun nykyiseen systeemiin verrattuna, koska siinä on (oletetulla ohjauspelillä/riistoalueella) riiston hetkellä todennäköisesti pallon yläpuolella enemmän kohdepelaajia, ne ovat valmiiksi keskiakselilla ja lähempänä vastustajan maalia. Eli toisin sanoen kymppi ja molemmat kärjet ovat riiston jälkeen kohteena, kaikki kolme keskiakselilla, kun Mixun systeemissä "kympit" molemmat melko syvällä laidoilla ja ainoastaan kärki keskiakselilla, mikä on varmasti yksi suurimmista syistä miksi vastahyökkäyksiä ei ole pahemmin nähty.

Toisaalta ei Mixun pelijärjestelmää tarvitsisi edes muuttaa, jos haluaisi pitää kolme kohdepelaajaa vastahyökkäyksien käynnistämisen aikana, sillä samalla tavalla 4321:ssä voi pelin ohjata laitaan ja pyrkiä riistämään pallo laidassa kuin 4312:ssa. Ongelma taitaa olla, ettei Mixu usko saavansa puolustusta tarpeeksi hyvin organisoitua siten, että pallon alla olisi riiston tapahtuessa vain seitsemän pelaajaa. Ehkä kannattaisi käydä ottamassa oppia vaikka Italiasta.

Hitaisiin hyökkäyksiin tuo systeemin muuttaminen ei mielestäni vaikuta oikeastaan ollenkaan. Samalla tavalla voidaan halutessa periaatteessa pelata kuin nytkin.

Ja korkeintaan lisäisi edelleen laitapuolustajien vastuuta hyökkäyksen leveydestä. "Yhden keskikenttäpelaajan nostaminen kärkeen" vaikuttaa peliin aina aika paljon muutenkin kuin vain lisäämällä uhkaa hyökkäyksessä.

Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, ettei Mixun kympit pahemmin ole laidalla leveyttä pitänyt, kun Suomella on pallo, joten en näe syytä, miksi laitapakkien vastuu kasvaisi. Painollisen puolen kärjen voi myös roolittaa hakemaan aika ajoin palloa laidasta, jos niin haluaa.

Mikäli Romaa käytettäisiin edelleen keskikentän pohjalla olisi Suomella yksi tasoltaan riittämätön pelaaja kärjessä ja yksi kymppipaikalla. Eipä sillä: on siellä tasoltaan riittämättömiä pelaajia nykyäänkin, mutta eivätpähän päivystä keskiakselilla.

Eihän tuossa pelijärjestelmän muutoksessa välttämättä tarvitsisi edes vaihtaa yhtään pelaajaa - joku nyt kymppinä pelannut Sjölund, Kappe tms. voi hyvinkin pelata myös toista kärkeä. Enkä edes tiedä, onko nuo kymppeinä pelanneet pelaajat enemmän riittäviä tasonsa puolesta kuin joku Nasse, Furkka tai Porokara.

Enemmän spekuloitavaa taas olisi siinä, kannattaisiko Roma siirtää tällöin kymppipaikalle vai ei. Itse sanoisin, että ehdottomasti ei, jos pyrittäisiin edelleen pelaamaan samalla tavalla hitaita hyökkäyksiä. Jos taas painotus olisi selvästi enemmän vastahyökkäysten suuntaan, niin sitten mahdollisesti? Puolustavia vaihtoehtojahan keskikentän keskustaan löytyy, ongelmaksi jää sitten ne vastahyökkäysten käynnistämiset - missä pallo pyritään riistämään, kuka saa pallon riiston jälkeen, saadaanko se toimitettua Romalle kymppipaikalle tai toiselle hyökkääjälle jne.

Pukin ainoa kansainvälisen tason ominaisuus on pystyjuoksut. Suomella ei ole varaa uhrata ainoan lähes kansainvälisen tason hyökkääjänsä avainominaisuuksia, koska pelit on voitettava niillä yhdellä tai kahdella onnistuneella pystyjuoksulla.

Mutta eikö juuri pystyjuoksuihin tule nykyistä enemmän saumoja, jos hyökkäyspelaamista muutetaan vastahyökkäyspainotteisemmaksi? 4-3-1-2 on kai ihan mutulla heitettynä se yleisimmin käytetty muodostelma vastahyökkäyksiin panostavalle joukkueelle ja siksi Italiassa varsin yleinen, joskin aivan viime aikoina myös kolmen linjat ovat yleistyneet.

[Ricardo Leite]

Kaikki mainitsemasi asiat ovat lähtökohtaisesti oikein, mutta jälleen niin laajoja ja jälleen täynnä muuttujia, että en edes oikein tiedä mistä lähtisin purkamaan.

Toisaalta ei Mixun pelijärjestelmää tarvitsisi edes muuttaa, jos haluaisi pitää kolme kohdepelaajaa vastahyökkäyksien käynnistämisen aikana, sillä samalla tavalla 4321:ssä voi pelin ohjata laitaan ja pyrkiä riistämään pallo laidassa kuin 4312:ssa. Ongelma taitaa olla, ettei Mixu usko saavansa puolustusta tarpeeksi hyvin organisoitua siten, että pallon alla olisi riiston tapahtuessa vain seitsemän pelaajaa. Ehkä kannattaisi käydä ottamassa oppia vaikka Italiasta.

Tsekatkaa maajoukkueen tilastot. Nykyinen systeemi on luotu siten, että pallon riistäjä ja siten ensimmäinen käynnistäjä on Roma. Se on kenties helpoimmin todettu toiminut asia Mixun ajatuksessa. Kun peli ohjataan keskelle, heikkojen syöttöjen on tarkoitus napsua Roman jalkaan, joka siten pääsee avaamaan peliä laajalla syöttösektorilla. Lisäksi laitaan ohjaamisesta 4-3-2-1 -systeemissä on kohtuullisen turhaa puhua koska silloinhan pallo ohjattaisiin pois sieltä, missä ryhmityksen mukaan Suomella on teoreettinen ylivoimatilanne ja parhaat miehet pallonriistoa ajatellen. Sivumennen kysyen, tuleeko kellekään mieleen joukkuetta, mikä vielä tänä päivänä ohjaisi pelin vastustajan laitapuolustajalta laitapelaajalle?

Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, ettei Mixun kympit pahemmin ole laidalla leveyttä pitänyt, kun Suomella on pallo, joten en näe syytä, miksi laitapakkien vastuu kasvaisi. Painollisen puolen kärjen voi myös roolittaa hakemaan aika ajoin palloa laidasta, jos niin haluaa.

Minusta Kappe on pelannut jo lähtökohtaisestikin erittäin lähellä sivurajaa ja painollisen puolen kymppi on kyllä muutenkin vetänyt leveyteen pallon ollessa kontrolloidusti Suomen hallussa. Mikäli toinen kärjistä taas roolitettaisiin hakemaan palloa leveydestä, tarkoittaisi se jälleen, että Suomi pelaisi käytännössä yhdellä kärjellä. Kun tavoite oli se, että kärjessä olisi kaksi pelaajaa. Mitä siis voitimme?

Mutta eikö juuri pystyjuoksuihin tule nykyistä enemmän saumoja, jos hyökkäyspelaamista muutetaan vastahyökkäyspainotteisemmaksi? 4-3-1-2 on kai ihan mutulla heitettynä se yleisimmin käytetty muodostelma vastahyökkäyksiin panostavalle joukkueelle ja siksi Italiassa varsin yleinen, joskin aivan viime aikoina myös kolmen linjat ovat yleistyneet.

Ilman muuta on enemmän mahdollisuuksia. Vastahyökkäyspelaamiseen käytettynä 4-4-2 tai tarkemmin 4-4-1-1 taitaa kuitenkin pitää pintansa edelleen ykkösenä, sillä se tarjoaa kohdepelaajat paitsi suoraan pystyyn, myös leveyteen. 4-3-1-2 on jälleen teoriassa melko kapea ryhmitys heti pallonriiston jälkeen, jolloin vastahyökkäykset on liian helppo hidastaa tukkimalla keskusta. Mutta eivät nuo numerosarjat jälleen riitä aivan kaikkea kuvaamaan.

edit: Taidan jättää pelisysteemeistä satuilun forumilla vähemmälle kun yksinkertaisesti tekstillä on vaivalloista avata mitään niin kattavasti, että siitä kukaan mitään saisi irti saati, että edes itse olisi sitä mieltä, että pystyy ilmaisemaan asiansa tarpeeksi täsmällisesti.

[Rikkiviisas]

Eihän tuossa pelijärjestelmän muutoksessa välttämättä tarvitsisi edes vaihtaa yhtään pelaajaa - joku nyt kymppinä pelannut Sjölund, Kappe tms. voi hyvinkin pelata myös toista kärkeä. Enkä edes tiedä, onko nuo kymppeinä pelanneet pelaajat enemmän riittäviä tasonsa puolesta kuin joku Nasse, Furkka tai Porokara.

Pääongelmahan näissä "uusissa" hahmotelmissa on, että eivät ne käytännössä muuta mitään.
Jos halutaan enemmän kohdepelaajia niin nykysysteemissä se onnistuu vähentämällä toisen kympin puolustusvastuuta.

Jos pelataan kahdella kärjellä niin missään systeemissä molemmat kärjet eivät ole koko aikaa boksissa, vaan toinen on nykyään "valeysi", "wide striker" tai vastaavaa. Tällöin ollaankin pelitilanteessa samassa lähtötilanteessa kuin nykyään, vaikka paperilla olisikin enemmän kärkipelaajia.

Sen takia hoppiksenkin idean kanssa palataan siihen peruskysymykseen, että mitä uutta esityksessä on, koska roolituksen muutos onnistuu nykyiselläkin muodostelmalla.

Äkkiseltään kun esitetyt muutokset koskevat pelaajia eli pistetään kärkeen pelaaja, jonka tason riittävyys on kysymys (Njazi, Sadik, Furkka, Mäkelä...). Ei useasta kohdepelaajasta ole iloa, jos kohdepelaajalta eivät saa palloa, saa jaettua palloa tai luotua ja päätettyä tilanteita.

[Rikkiviisas]

Ilman muuta on enemmän mahdollisuuksia. Vastahyökkäyspelaamiseen käytettynä 4-4-2 tai tarkemmin 4-4-1-1 taitaa kuitenkin pitää pintansa edelleen ykkösenä, sillä se tarjoaa kohdepelaajat paitsi suoraan pystyyn, myös leveyteen. 4-3-1-2 on jälleen teoriassa melko kapea ryhmitys heti pallonriiston jälkeen, jolloin vastahyökkäykset on liian helppo hidastaa tukkimalla keskusta. Mutta eivät nuo numerosarjat jälleen riitä aivan kaikkea kuvaamaan.

Ongelmahan on käsittääkseni eniten siinä, että klassisilla vastahyökkäysjoukkueilla on nopeat laiturit.

Riiston jälkeen saadaan nopeasti pallo eteenpäin joko laitojen tai keskustan kautta. Tuo 4-3-1-2 toimii pääosin niin, että kymppi ja toinen kärjistä pitää leveyden, jolloin ollaankin samassa tilanteessa kuin joulukuusen kanssa...

Muissa viritelmissä taas laidat tuovat pallon ylös ja pelaavat sen kärjelle tai toiseen aaltoon. Tai sitten laidat leikkaavat sisään. Suomen laitureiden määrä ja laatuhan on taas hyvin tiedossa...

[Ricardo Leite]

No sepä se, parahin Rikkiviisas. Kansainvälisellä tasolla toimiva vastahyökkäyspeli ilman kansainvälisen tason laitureita on kovin vaikea yhtälö toteuttaa.

[hoppis]

Se on kuitenkin vähän eri asia, jos ottaa toiselta 10-paikan pelaajalta puolustusvastuuta pois, kuin se, että olisi toinen hyökkääjä. Vai miten tuossa pitäisi menetellä, niin, että toista laitaa puolustetaan vähemmän, koska sen laidan 10-paikan pelaajalla on pienempi puolustusvastuu? Tuskin toimisi. Jäljelle jäisi siis vaihtoehto, että toinen kymppi olisi alempana, ja toinen ylempänä, mikä taas tarkottaisi sitä, että siellä on kaksi hyökkääjää? Vähän vaikeaa nämä formaateilla kikkailut.

Ja idea oli lähinnä siinä, että kun sinne ylös saisi sen toisen hyökkääjän, tai varsinaisen hyökkääjän, niin variaatiota peliin tulisi paljon lisää. Ei tarvitsisi pelata ainoastaan linjan taakse juoksuja, tai todella hitaita hyökkäyksiä. Palloa voitaisiin pelata enemmän myös ilmassa, ja lisäksi ehkä esimerkiksi Kari Arkivuon keskitykset (jos jatkettaisiin 4 puolustajalla) voisivat olla hyödyllisempiä. Kuten esimerkiksi Ruotsia vastaan nähtiin, niin vaikka Suomi rakensi tilanteita enemmän ja ainakin näennäisesti painostikin, niin kuitenkin ne todella vaaralliset paikat jäivät vähiin ja etenkin laitapuolustajien keskitykset menivät täysin hukkaan. Ja tällä hetkellä meillä tosiaan kymppipaikalle ei ole riittävän laadukkaita pelaajia. Kuten jo mainitsinkin, yksi mahdollisuus olisi, että kahden kympin sijaan tilalle tulisi yksi kymppi, joka olisi melko varmistava pelaaja. Se loisi Romanille lisää tilaa huseerata, kuin myös laitapelaajille nousta. Edellytyksenä tietysti se, että saataisiin laitapelaamiseen enemmän järkeä. Valitettavan paljon laitapelaaminen on nyt tyssännyt siihen, että on tullut liian vähän haastoja, liian laaduttomia keskityksiä ja keskitysten jokseenkin onnistuessakin varsinaisen uhan puuttuminen maalilta, lukuunottamatta erikoistilanteita tai todella hitaita hyökkäyksiä.

On se vaikeaa. Kyllähän Suomen joukkue huutaisi hyviä laitureita ja kymppipaikalle osaavaa pelaajaa. :