Paatelaisen aikakausi - alustavat tunnelmat?

[SirLoser]

En ota muuten kantaa, mutta viiden vuoden sijaan puhutaan oikeasti 2-3 vuodesta. 2013-2014 ja sitä aikaisempien kausien perusteella tohon kisaprojektiin kuitenkin suurin osa pelipaikoista jaetaan.

Kyllähän Mixu on puheissaan nimenomaan viljellyt tuota vuotta 2016 ja lopputurnausta, ei niiden karsintojen alkuvuotta. Ei sillä, että sillä olisi pointin kannalta kovinkaan suurta merkitystä.

Esimerkkinä nyt vaikkapa kommentti Enckelmanista:

- Peter on hyvä maalivahti ja on pelannut hyvin. Kenenkään pelaajan kohdalta en missään tapauksessa sulje koskaan ovea. Nyt me olemme tehneet töitä nuorempien maalivahtien kanssa ja on katsottu tulevaisuuteen, viiden vuoden päähän. Se on yksi pääkriteereistäni, millä valitsen pelaajia maajoukkueeseen, vuoden 2016 EM-lopputurnaus.

- Onhan se mahdollista, että Peter Enckelman pelaa silloinkin vielä korkealla tasolla.

http://www.mtv3.fi/urheilu/futis/uutiset.shtml/2011/11/1447161/mixu-meilla-ei-viela-ole-varsinaista-ykkosmaalivahtia

[erno]

Tietenkin, kuten lähes kaikilla maailman maajoukkueilla, on intresseissä se että karsinnat aloittavat pelaajat ovat sellaisia jotka voivat osallistua lopputurnaukseen. Harvinaistahan se on, että karsintajengissä ja kisajengissä nähtäisiin mitään suuria (kuten ykkösveskan kokoisia) muutoksia.

[SirLoser]

Tietenkin, kuten lähes kaikilla maailman maajoukkueilla, on intresseissä se että karsinnat aloittavat pelaajat ovat sellaisia jotka voivat osallistua lopputurnaukseen.

Niin, eli Mixu ennustaa viiden vuoden päähän, eikä 2-3 vuoden, kuten (virheellisesti) korjasit.

Harvinaistahan se on, että karsintajengissä ja kisajengissä nähtäisiin mitään suuria (kuten ykkösveskan kokoisia) muutoksia.

Esimerkiksi Saksan maajoukkue tullee olemaan kisoissa varsin eri näköinen, kun mitä se oli karsintojen alussa. Tämä nyt ei ole kuitenkaan oleellista, kaikille kai kelpaisi Suomen kisapaikka myös sellaisilla pelaajilla saavutettuna, jotka eivät olisi enää avauksen tasoa lopputurnauksessa. Vai onko Mixun tavoitteet muka jo 2016-lopputurnauksessa menestymisessä, eikä sinne selvitymisessä?

[Rikkiviisas]

Rikkiviisas on taas vaihteeksi joko rikki tai vain viisas, kun alkaa esitellä muiden foorumilaisten muka-esittämiä salaliittoteorioita ikään kuin nämä väittämät olisivat tosia, saatikka sitten että joku olisi tällaisia salaliittoteorioita esitellyt.

Sähän aiemmin kerroit arvostavasi kärjekästä ja jopa alatyylistä keskustelua, ainakin silloin kun itse moista kirjoitat (kuten nyt)...

On se varmasti vaikeaa ymmärtää, että kaikki eivät ole kanssasi samaa mieltä.

Spekulointi on ehkä turhaa, mutta eihän tässä sen enempää tulevaisuutta spekuloitu, vaan kohta jo vuosi sitten tehtyä sopimusta, sen järkevyyttä ja että mitä se tehty sopimus käytännössä tarkoittaa.

Sopimus tarkoittaa, että Mika-Matti Petteri Paatelainen on Suomen A-maajoukkueen valmentaja arvokisakarsinnat 2014 ja 2016. Kahdet karsinnat käsittävät sopimukset ovat maajoukkuekuvioissa ihan normaaleja.

Sopimuksen järkevyydestä on keskusteltu paljon ja siitä voikin keskustella, mutta välillä tuntuu mopo karkaavan jo tulevien karsintojen häviämiseen ja suunnilleen Palloliiton konkurssiin.

Ironista kylläkin, että Palloliitto ja Mixuhan tässä ovat ennustajaeukoiksi ryhtyneet ja tekevät ratkaisuja kuvitteelisen viiden vuoden aikajänteen mukaan, mikä on omasta mielestäni täysin väärä tapa A-maajoukkuetoimintaan.

Mikä siinä on kuvitteellista? Eiköhän seuraavat viisi vuotta ole aika todellisia.
Samaten kahdet karsinnat on lyhyen otannan perusteella aika normaali maajoukkuevalmentajan pestin pituus. Erityisesti tilanteessa, jossa maajoukkuetta pitää muuttaa.

Mikä olisi se oikea tapa?

Mitä tulee pelaajavalintoihin niin odottelisin nyt ensin, että saamme selville millä pelaajille Suomi aloittaa 2014 karsinnat. Näiden nimien arvailu kun on puhdasta spekulointia.

Mutta minä, Litmasen Jari ja kumppanit saamme toki olla eri mieltä Palloliiton toimintatapojen kanssa, eikä kukaan varmasti pysty varmuudella sanomaan kuka on oikeassa ja kuka väärässä. Ei edes jälkikäteen riippumatta siitä, selviydytäänkö niihin 2016-kisoihin vai ei.

Niin.
Tässähän olen jo todennut, että valmennuskokemus huomioiden Mixun sopimus on poikkeuksellisen pitkä ja jo ennen Mixun valintaa olen sanonut, että minusta Palloliiton ei pitäisi yhdistää pelaajakehityksen vetäjän, suomalaisen jalkapallon uudistajan ja A-maajoukkueen päävalmentajan tehtäviä kuten nyt näyttää tehdyn.

[erno]

Esimerkiksi Saksan maajoukkue tullee olemaan kisoissa varsin eri näköinen, kun mitä se oli karsintojen alussa.

Ekaan lausahdukseen en ota kantaa kun en halua hommaa vetää juupas-eipäs kategorian väittelyksi, mutta puhutko saksasta nyt vai joissain toisissa karsinnoissa?

[SirLoser]

Mikä siinä on kuvitteellista? Eiköhän seuraavat viisi vuotta ole aika todellisia.

Etkö oikeasti muka ymmärtänyt, mitä siinä yritettiin sanoa?

Ekaan lausahdukseen en ota kantaa kun en halua hommaa vetää juupas-eipäs kategorian väittelyksi, mutta puhutko saksasta nyt vai joissain toisissa karsinnoissa?

Nyt. Joskin siitä kannattaisi puhua varmasti muualla kuin Paxun ketjussa, jos jotakin aihe kiinnostaa. Minua ei varsinaisesti hirveästi kiinnosta, kun minulle on aivan sama vaikka lopputurnaukseen päästessä Suomen joukkueessa ei pelaisi yhtään karsinnoissa esiintynyttä pelaajaa, jos tuloksen kannalta parhaat valittaisiin joka matsiin.

[straiter]

Ekaan lausahdukseen en ota kantaa kun en halua hommaa vetää juupas-eipäs kategorian väittelyksi, mutta puhutko saksasta nyt vai joissain toisissa karsinnoissa?

Saksa on kieltämättä ehkä vähän huono esimerkki, koska siellä on viimeisen parin vuoden aikana ollut osittain olosuhteidenkin pakosta melkoinen nuoriso-osaston esiinmarssi. Siltikin karsinnat aloittaneesta ryhmästä voidaan ensi kesää ajatellen laskea varmasti pois Jansen, Westermann, Träsch ja Marin. Uusia karsintojen aikana kaaderiin nousseita pelaajia ovat taas Hummels, Schürrle, Götze, Reus, Benderin veljekset ja Schmeltzer.

[Ricardo Leite]

Saksa on kieltämättä ehkä vähän huono esimerkki, koska siellä on viimeisen parin vuoden aikana ollut osittain olosuhteidenkin pakosta melkoinen nuoriso-osaston esiinmarssi.

Ja Suomiko ei ole ja ole ollut tällaisessa tilanteessa? Ainoa eroavaisuus on tosiaan se, etteivät ne pystyneet ehkä Moisanderia lukuun ottamatta esiin marssimaan, vaan ne piti sinne marssittaa.

[Rikkiviisas]

Etkö oikeasti muka ymmärtänyt, mitä siinä yritettiin sanoa?

Luulen ymmärtäneeni, mutta kahdella kysymyksellä halusin vähän tarkennusta tuohon sanomiseen.

[SirLoser]

Luulen ymmärtäneeni, mutta kahdella kysymyksellä halusin vähän tarkennusta tuohon sanomiseen.

No vastataan nyt sitten, vaikka vähän edelleen epäilen vilpittömyyttäsi haluun tarkennuksiin saivartelun sijaan.

Vuodet eivät ole kuvitteellisia, kun taas ennustukset siitä, miten maailma makaa viiden vuoden kuluttua on.

Mielestäni oikea tapa ei ole tehdä A-maajoukkuetoiminnassa nykyhetkeä koskevia päätöksiä viiden vuoden päähän kuvitellun tilanteen pohjalta.

[Rikkiviisas]

No vastataan nyt sitten, vaikka vähän edelleen epäilen vilpittömyyttäsi haluun tarkennuksiin saivartelun sijaan.

Ihan rauhassa.

Mielestäni oikea tapa ei ole tehdä A-maajoukkuetoiminnassa nykyhetkeä koskevia päätöksiä viiden vuoden päähän kuvitellun tilanteen pohjalta.

Tämä on nyt varmaan sitä saivartelua kun kerran olen tavallaan samaa mieltä, mutta kuitenkin eri mieltä eli tähän just halusin tarkennusta. Tarkoittaako tämä paluuta ikuisuusjankkaukseen Enckelmanista ja Koppisesta sekä Ruotsi-vierasottelun kokoonpanosta vai mitä se oikea tapa sitten olisi?

Toisekseen mikä muu kuin tavoite olla 2016 kisoissa on antanut merkkejä siitä, että nykyhetken päätöksiä tehdään viiden vuoden päähän kuvitellun tilanteen perusteella? Nopeasti tämäkin näyttää taas enckelmannkoppiskeskustelulta...

Tässä keskustelussa kun minua yllättää aina se kuinka varmoja kaikki ovat siitä mitä Mixu tekee, miten A-maajoukkue tulee toimimaan ja kuinka Palloliitto on suhtautuu asioihin. Itse en ole varma ja en tiedä asioiden taustoja tai Mixun ajatuksia, joten kun kerran joillakin on varmuus, niin luonnollisesti heiltä odottaa lisätietoja.

[erno]

Nyt.

Eikö tossa nyt ole jonkun neljäntoista pelaajan paikka ollut melkolailla selvä karsintojen alusta saakka, mukaanlukien maalivahti, 3 jätkää puolustuslinjasta, keskikenttä Götzeä lukuunottamatta kokonaan ja kärjet? Onhan toi Saksan vaihtuvuuskin suhteellisen suurta, mutta luultavasti tossakin tapauksessa puhutaan poikkeuksesta.

[Zorbas]

Ja edelleen kiinnostaisi tietää niitä esimerkkitapauksia muualta maailmassa, missä olisi toimittu samoin maajoukkuevalmentajan sopimusten kanssa?

Sopimusteknisistä asioista en tiedä (tilanteen mukaan ja maassa maan tavalla; mielestäni olisi hölmöä sitouttaa suomalaisittain kovassa nosteessa oleva nuori valmentaja A-maajoukkueeseen kovin lyhyellä sopimuksella, varsinkaan kun mistään huippurahakkaista sopimuksista kv. futispiireihin verrattuna tässä ei puhuta), mutta kuuluisin tätä Mixun projektia muistuttava case taitaa olla Aime Jacquet'n Ranska 90-luvulla. Projekti aloitettiin v. 1993, kun Houllier ryssi meneillään olleet MM-lopputurnauskarsinnat. Jacquet sai potkia mm. Cantonan, Papinin ja Ginolan (maan senaikaiset ehdottomat huiput) pois maajoukkuefutiksesta paikallisten savonkeisarien, tseitseiden, nice10:ien ja sirlosereiden vastustuksesta huolimatta ja määrätietoisesti joukkuetta alettiin rakentaa vuoden 1998 MM-lopputurnaukseen. Nämä vanhat tähdet korvattiin joukolla nuoria neverheardejä kuten Zidane, Desailly, Djorkaeff, Thuram, Pires ja myöhemmin Henry, Vieira ja Trezequet. Kesän 1996 EM-lopputurnaus siis uhrattiin "tavoitteettomana välietappina" etukäteissuunnitelmien mukaisesti, mutta kesällä 1998 saavutettu Jacquet'n projektin lopputulos ei varmaan ranskalaista futiskansaa suunnattomasti jäänyt kaivelemaan, vaikka vielä 1997 kesällä Jacquet nuorennusprojekteineen oli paikallisten savonkeisarien, tseitseiden, nice10:ien ja sirlosereiden sylkykuppi.
Erona Suomeen toki se, että Mixun projektin jalkoihin jäävät kaverit eivät millään mittapuulla ole edes maamme sisäisillä mittareilla mitään ehdotonta huippua, vaikka muutama ihan kelvollinen rotaatiojätkä sieltä ehkä laidan yli heitetäänkin.

[SirLoser]

Tarkoittaako tämä paluuta ikuisuusjankkaukseen Enckelmanista ja Koppisesta sekä Ruotsi-vierasottelun kokoonpanosta vai mitä se oikea tapa sitten olisi?

Yksittäisillä nimillä ei ole sinänsä mitään merkitystä, koska minulle ei ole mitään merkitystä pelaako A-maajoukkueessa Jani-Petteri, 15, vai Pertsa, 47, jos tuloksilla päätöksistään vastuun kantava päävalmentaja näkee, että jommalla kummalla saavutetaan joukkueen kannalta se paras mahdollinen tulos siinä kyseisessä ottelussa.

Olennaista on siis juurikin ne mediaan annetut perustelut valmentajan tekemien valintojen pohjalle, missä Mixu on siis todennut yhden pääkriteereistään pelaajavalinnoille olevan kuviteltu tilanne vuonna 2016. Voi olla, että se vaan valehtelee, mutta en näe siihen tässä tapauksessa oikein syytä.

Nimillä siis ei ole minulle merkitystä, mutta valinnan perusteilla on. Oikea tapa on mielestäni valita jokaiseen karsintaotteluun sen ottelun tuloksen, sen hetkisen karsintatilanteen ja karsintoihin luodun pelikohtaisen pistekertymäsuunnitelman kannalta optimaalinen kokoonpano.

Toisekseen mikä muu kuin tavoite olla 2016 kisoissa on antanut merkkejä siitä, että nykyhetken päätöksiä tehdään viiden vuoden päähän kuvitellun tilanteen perusteella? Nopeasti tämäkin näyttää taas enckelmannkoppiskeskustelulta...

Edelleen ainakin ne mediaan annetut perusteet pelaajavalinnoille, nimillä ei väliä.

Itse en ole varma ja en tiedä asioiden taustoja tai Mixun ajatuksia, joten kun kerran joillakin on varmuus, niin luonnollisesti heiltä odottaa lisätietoja.

Minäkään en tiedä ajatuksista muuta kuin mitä se sanoo.

Tämän takia pyrin yleensä olemaan kritisoimatta valmentajan yksittäisiä pelaajavalintoja, koska en tiedä kaikkia perusteita, miksi valmentajan mielestä jokin pelaaja on sopivampi saavutettaakseen parhaimman tuloksen kuin joku toinen vaikka hieman paremman seurajoukkuestatuksen omaava pelaaja. Oletuksena siis tällöin on, että valmentaja pyrkii niillä valinnoillaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja maksaa päätöksistään viime kädessä työpaikallaan.

Nyt kuitenkin tilanne on eri, kun valmentaja on poikennut tuosta oletuksesta ja todennut pelaajavalintojensa pohjalla olevan muutakin kuin parhaan mahdollisen tuloksen saavuttaminen ks. matsissa. Jos perustelu vaikka Enckelmanin, Koppisen, Litmasen tai kenen tahansa kohdalla olisi ollut, että se ei ole hänen mielestään tarpeeksi hyvä pelaaja tai sopiva käytettyyn pelisysteemiin, niin minulla ei olisi asian kanssa mitään ongelmaa.

[Callit]

Viiden vuoden sopimus. Liian pitkä, sopiva, vaiko peräti lyhyt? Luulisin, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sopimus on "rohkea", ja tämä enemmänkin positiivisessa mielessä. Tällä pitkällä sopimuksella haluttiin varmasti viestiä kaikille osapuolille, että liitto ja Mixu sitoutuvat pitkäjänteiseen työhön Huuhkajien hyväksi. En usko, että kenelläkään on mitään sitä ajatusta vastaan. Sen sijaan ei tarvitse olla kummoinenkaan skeptikko, että tajuaa pituuteen liittyvän riskejä. On täysin mahdollista, että uusi valkku epäonnistuu siten, että ekan vuoden jälkeen jo kiristellään hampaita, ja tokan jälkeen mitta on täysi. Silloin on kolmen vuoden sopimukset pois maksettavana. Asia, johon liiton varat eivät kerta kaikkiaan riitä. Siis ilman, että joudutaan tinkimään muista toiminnallisista asioista. Silloin selviäisi myös lopullisesti se kuinka hyvin 5 vuoden sopimus on kirjoitettu, onko ulosmaksaminen yhtä kuin loput palkat jne. Eli sikäli pidän kysymystä 5 vuoden sopimuksen järkevyydestä melko pahana, kun ei ole oikein edellytyksiä arvioida sopimuksen koko sisältöä.

[erno]

Vaihtoehto tolle olis kolmevuotinen soppari ja sitten tullaan kysymykseen riittävän hyvästä suorituksesta mahollista jatkosopparia varten. Faktahan nyt on kuitenkin se, että Mixusta riippumattomista syistä maajoukkueessa on täysin keskenkasvuinen pelaajamateriaali toistaiseksi ja seuraaviin karsintoihin arvottiin sysipaska lohko.

Ehkä joku 3+2 vuotinen pahvi olisi voinut olla ihan hyvä tai sitten ei. Tuossa on se huono skenaario jossa Mixu vetää hyvät alkavat karsinnat ja lähtee sitten ilmaseks takasin Skotlantiin. Sitten taas arvotaan mistä löydetään sopiva jätkä sopivalla hinnalla ja riskit että tulee tollanen maajoukkueesta kiinnostumaton Baxter on jonkinmoiset.

[Syöttöharhojen maailma]

Minkähän valtakunnan mediassa päävalmentaja laukoo totuutena ettei taso riitä veteraaniveskarilla yrittämättä edes peittää lausuntoaan sillä hetkellä mieleen juolahtavien tekosyiden varjolla? Optimaalinenkin kokoonpanokin muodostunee otteluiden kautta, ei niiden välissä ja tällä hetkellä vain Enckelman on jäänyt valitsematta niistä, jotka paikan ansaitsivat, mutteivät ole vielä maajoukkueuraansa lopettaneet. Maajoukkuerunko on vielä täysin panoksettomassa poikkeustilassa muodostettu kohtalaisen nopeasti virheitä korjaamalla eikä esimerkiksi Koppisen tai Enckelmanin seurajoukkuestatus ole missään määrin niin ylivertainen kilpailijoihin nähden että näitä olisi tungettava avaukseen mahdollisimman voittoisan lopputuloksen varmistamiseksi seuraavassa karsintapelissä.

[Tresor]

Sopimusteknisistä asioista en tiedä (tilanteen mukaan ja maassa maan tavalla; mielestäni olisi hölmöä sitouttaa suomalaisittain kovassa nosteessa oleva nuori valmentaja A-maajoukkueeseen kovin lyhyellä sopimuksella, varsinkaan kun mistään huippurahakkaista sopimuksista kv. futispiireihin verrattuna tässä ei puhuta), mutta kuuluisin tätä Mixun projektia muistuttava case taitaa olla Aime Jacquet'n Ranska 90-luvulla. Projekti aloitettiin v. 1993, kun Houllier ryssi meneillään olleet MM-lopputurnauskarsinnat. Jacquet sai potkia mm. Cantonan, Papinin ja Ginolan (maan senaikaiset ehdottomat huiput) pois maajoukkuefutiksesta paikallisten savonkeisarien, tseitseiden, nice10:ien ja sirlosereiden vastustuksesta huolimatta ja määrätietoisesti joukkuetta alettiin rakentaa vuoden 1998 MM-lopputurnaukseen. Nämä vanhat tähdet korvattiin joukolla nuoria neverheardejä kuten Zidane, Desailly, Djorkaeff, Thuram, Pires ja myöhemmin Henry, Vieira ja Trezequet. Kesän 1996 EM-lopputurnaus siis uhrattiin "tavoitteettomana välietappina" etukäteissuunnitelmien mukaisesti, mutta kesällä 1998 saavutettu Jacquet'n projektin lopputulos ei varmaan ranskalaista futiskansaa suunnattomasti jäänyt kaivelemaan, vaikka vielä 1997 kesällä Jacquet nuorennusprojekteineen oli paikallisten savonkeisarien, tseitseiden, nice10:ien ja sirlosereiden sylkykuppi.
Erona Suomeen toki se, että Mixun projektin jalkoihin jäävät kaverit eivät millään mittapuulla ole edes maamme sisäisillä mittareilla mitään ehdotonta huippua, vaikka muutama ihan kelvollinen rotaatiojätkä sieltä ehkä laidan yli heitetäänkin.

Ginola ja Cantona voisivat ehkä mennä tuollaisiksi leikkausten uhreiksi, Cantona tosin putosi osin pelikieltonsa takia, mutta Zidane, Desailly, Djorkaeff ja Thuram eivät kyllä maajoukkueeseen tullessaan olleet millään mittapuulla neverheardeja. Paitsi suomalaislle, jotka eivät tiedä kuin valjupelaajia. Henry taas tuli joukkueeseen paljon myöhemmin kuin nuo kolme lähtivät pois. Trezeguet'n, Vieiran ja Pires'n rooli 1998-joukkueessa taas oli vähäinen.

Papinin suhteen... Ranskan kärkiosasto oli 1998 niin surkea, että ikääntynyttäkin Papinia olisi tarvittu. Mestaruus tuli siitä huolimatta. Jacquet teki siinä virheitä, mutta ne eivät kostautuneet.

e. Pointti tähän keskusteluun siis on, että argumenttisi on perustelu huonolla esimerkillä.

[murdock]

Olisihan se virkistävää, jos Mixu sanoisi julkisesti, että Enckelmanin kaltaiselle housuunpaskojalle ei ole maajengissä käyttöä.

[Zorbas]

Ginola ja Cantona voisivat ehkä mennä tuollaisiksi leikkausten uhreiksi, Cantona tosin putosi osin pelikieltonsa takia, mutta Zidane, Desailly, Djorkaeff ja Thuram eivät kyllä maajoukkueeseen tullessaan olleet millään mittapuulla neverheardeja. Paitsi suomalaislle, jotka eivät tiedä kuin valjupelaajia. Henry taas tuli joukkueeseen paljon myöhemmin kuin nuo kolme lähtivät pois. Trezeguet'n, Vieiran ja Pires'n rooli 1998-joukkueessa taas oli vähäinen.

Papinin suhteen... Ranskan kärkiosasto oli 1998 niin surkea, että ikääntynyttäkin Papinia olisi tarvittu. Mestaruus tuli siitä huolimatta. Jacquet teki siinä virheitä, mutta ne eivät kostautuneet.

e. Pointti tähän keskusteluun siis on, että argumenttisi on perustelu huonolla esimerkillä.

Neverheardejä nyt oli tietysti hieman kärjistetty termi, kuten kuvittelin ihmisten ymmärtävän. Mutta eivät nuo senhetkisiltä profiileiltaan olleet sen kummempia kavereita Ranskassa kuin nyt pukit ja ringit ovat Suomessa. Kaikkien mainittujen sisäänajo maajoukkueeseen kuitenkin aloitettiin vasta tuolloin.

Ja mitä tuohon Papinin tilanteeseen tulee, niin pointtina tuossa ei ollut yksittäisen pelaajan arviointi "absoluuttisella" tasolla, vaan mikä vaikutus tuolla nuorennusleikkauksella oli koko joukkueeseen. Sitähän ei koskaan toki saada tietää, missä Ranskan maajoukkuefutis olisi vuosituhannen vaihteessa ollut, jos papineja olisi roikotettu mukana parasta ennen -päiväyksiinsä asti. Ja siitähän tuossa koko nuorennusleikkauskonseptissa ja virallisten julkisten tavoitteiden asettamisessa kaukaisuuteen onkin kyse; annetaan joukkueelle ja sen yksilöille paras mahdollinen kasvuympäristö. Ei se myöskään tarkoita, että pelaajisto on nyt lyöty lukkoon v. 2016-kisakoneeseen, vaan tilannetta päivitetään jatkuvasti maailman ja yksilöiden muuttuessa.
Esimerkkini on mielestäni edelleen erittäin hyvä ja validi; se, että tartut yksittäisiin pelaajiin kertoo pitkälti, ettet ymmärrä, mistä tässä on kyse, eli maajoukkeen rakentamisen filosofiasta.

[Rikkiviisas]

Yksittäisillä nimillä ei ole sinänsä mitään merkitystä, koska minulle ei ole mitään merkitystä pelaako A-maajoukkueessa Jani-Petteri, 15, vai Pertsa, 47, jos tuloksilla päätöksistään vastuun kantava päävalmentaja näkee, että jommalla kummalla saavutetaan joukkueen kannalta se paras mahdollinen tulos siinä kyseisessä ottelussa.

Yksittäisillä nimillä pystyy perustelemaan väitteensä.

Olennaista on siis juurikin ne mediaan annetut perustelut valmentajan tekemien valintojen pohjalle, missä Mixu on siis todennut yhden pääkriteereistään pelaajavalinnoille olevan kuviteltu tilanne vuonna 2016. Voi olla, että se vaan valehtelee, mutta en näe siihen tässä tapauksessa oikein syytä.

Nimillä siis ei ole minulle merkitystä, mutta valinnan perusteilla on. Oikea tapa on mielestäni valita jokaiseen karsintaotteluun sen ottelun tuloksen, sen hetkisen karsintatilanteen ja karsintoihin luodun pelikohtaisen pistekertymäsuunnitelman kannalta optimaalinen kokoonpano.

Niin ja tästä pääsemmekin siihen suurimpaan ongelmaan eli joukkueeseen valittuihin yksittäisiin pelaajiin. Näistä pelaajista suurinta meteliä on pidetty Enckelmanista ja Koppisesta, muuten näissä (jo alussa ryssityissä) karsinnoissa on pelannut aika pitkälti pelaajia, joiden "pitäisikin" pelata.

Edelleen ainakin ne mediaan annetut perusteet pelaajavalinnoille, nimillä ei väliä.

Väärin valittu oikeat pelaajat?

Tämän takia pyrin yleensä olemaan kritisoimatta valmentajan yksittäisiä pelaajavalintoja, koska en tiedä kaikkia perusteita, miksi valmentajan mielestä jokin pelaaja on sopivampi saavutettaakseen parhaimman tuloksen kuin joku toinen vaikka hieman paremman seurajoukkuestatuksen omaava pelaaja. Oletuksena siis tällöin on, että valmentaja pyrkii niillä valinnoillaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen ja maksaa päätöksistään viime kädessä työpaikallaan.

Periaatetasolla tämä ajatus on hieno ja yleisesti kannatettava ohjenuora, mutta periaatekeskustelusta joudutaan kuitenkin jossain vaiheessa siirtymään reaalimaailman puolella, että saadaan jotain faktoja ja oikeita perusteita periaatteiden lisäksi. Tällöin törmätään käytännössä taas koppinenenckelmanniin.

Jos perustelu vaikka Enckelmanin, Koppisen, Litmasen tai kenen tahansa kohdalla olisi ollut, että se ei ole hänen mielestään tarpeeksi hyvä pelaaja tai sopiva käytettyyn pelisysteemiin, niin minulla ei olisi asian kanssa mitään ongelmaa.

Ok.
Tämä selvensi erittäin paljon asioita ja tuo on hyvä näkemys.

Minulla ei ongelmaa ole koska minusta skottiliigan molari, Norjan liigan toppari ja Veikkausliigan vaihtomies eivät tuo sellaista lisäarvoa, jolla menestys missään karsinnoissa olisi merkittävästi todennäköisempää.

Siltikin vähän sellainen "väärin valittu"

[Tsei Tsei]

En tunne tuota Ranskan tapausta riittävästi, että voisin kommentoida tarkemmin. Varmsti ihan onnistunut tapaus. Foorumilla on toisaalta nostettu esimerkiksi Belgia, joka on tehnyt nuorennusleikkausta kohta kymmenen vuotta, mutta vieläkään ei ole tullut valmista. Ja edelleen esim. Suomi on ollut parempi keskinäisissä kohtaamisissa.

En tiedä onko Ranskan tapaukseen verrattavissa, että Hyypiä ja Litmanen ovat siirtyneet/on siirretty sivuun. Nyt on kuitenkin lähdetty leikkaamaan pois vieläkin nuorempia pelaajia. Ymmärrän myös, että valmentajalle annetaan etenkin murrosvaiheessa pidempi sopimus ja mahdollisuus toteuttaa omaa visiotaan. Ymmärrän myös, että valmentaja valitsee mielestään sopivimmat pelaajat omaa projektiaan varten. Kyllä Mixulla on ainakin minun tuki tässä työssä, vaikka sillä ei mitään merkitystä olekaan.

Sen sijaan mielestäni pitää avoimesti tunnustaa ne riskit, joita nice10 on täällä kuvannut. Eli nyt kaikki munat on yhdessä korissa. 2014-karsinnoissa voidaan vetää paineetta, kun kisapaikkaa ei edes tavoitella, mutta sittne kuin taikaiskusta 2016-karsinnoissa pitäisi kestää päätavoitteen paineet ja onnistua päätavoitteessaan. Ranskan maajoukkue kesti hyvin nämä paineet ja vei maailmanmestaruuden. Joukkueesta löytyi sopivaa johtajuutta kokeneesta Blancista näitä kantamaan. Ei ole kuitenkaan taattua, että Suomi pystyisi samaan.

En myöskään pidä hyvänä, että maajoukkueeseen laitetaan jokin ikäkriteeri. Uskoisin, että Ranskankin tapauksessa suuremman muutoksen jälkeen (joka on siis jo Suomen maajoukkueelle tehty), mukana oli eri ikäluokkien pelaajia, joista vanhemmat tippuivat sitten vuosien saatossa pois ja uudet nuoremmat (kuten Thierry Henry) nousivat mukaan projektin edetessä.

EDIT: Ja Pukit ja Ringit nousisivat nyt muutenkin maajoukkueen mukaan tasonsa puolesta. Toki Mixu oli todella aikaisessa vaiheessa hereillä Ringin osalta.

[Rikkiviisas]

Ei ole kuitenkaan taattua, että Suomi pystyisi samaan.

Jos olisi niin vuoden 2016 karsintoja olisi aika turha pelata...

[Tresor]

Neverheardejä nyt oli tietysti hieman kärjistetty termi, kuten kuvittelin ihmisten ymmärtävän. Mutta eivät nuo senhetkisiltä profiileiltaan olleet sen kummempia kavereita Ranskassa kuin nyt pukit ja ringit ovat Suomessa. Kaikkien mainittujen sisäänajo maajoukkueeseen kuitenkin aloitettiin vasta tuolloin.

Ja mitä tuohon Papinin tilanteeseen tulee, niin pointtina tuossa ei ollut yksittäisen pelaajan arviointi "absoluuttisella" tasolla, vaan mikä vaikutus tuolla nuorennusleikkauksella oli koko joukkueeseen. Sitähän ei koskaan toki saada tietää, missä Ranskan maajoukkuefutis olisi vuosituhannen vaihteessa ollut, jos papineja olisi roikotettu mukana parasta ennen -päiväyksiinsä asti. Ja siitähän tuossa koko nuorennusleikkauskonseptissa ja virallisten julkisten tavoitteiden asettamisessa kaukaisuuteen onkin kyse; annetaan joukkueelle ja sen yksilöille paras mahdollinen kasvuympäristö. Ei se myöskään tarkoita, että pelaajisto on nyt lyöty lukkoon v. 2016-kisakoneeseen, vaan tilannetta päivitetään jatkuvasti maailman ja yksilöiden muuttuessa.
Esimerkkini on mielestäni edelleen erittäin hyvä ja validi; se, että tartut yksittäisiin pelaajiin kertoo pitkälti, ettet ymmärrä, mistä tässä on kyse, eli maajoukkeen rakentamisen filosofiasta.

Pakko tarttua yksittäisiin pelaajiin, koska nuorennusleikkauksen idea ja määritelmä kai on, että joukkueesta jätetään pois parempia ja vanhempia pelaajia ja otetaan tilalle huonompia ja nuorempia pitkän tähtäimen kehityksen toivossa.

Cantonan sivuutti Zidane, joka oli kyllä nuorempi, mutta oliko esim. vuonna 1996 huonompi? Varsinkin kun pelasi maajoukkueessa hyvin. Samalla tavoin Ginola oli malliesimerkki pelaajasta, joka ei pään tai muun syyn takia onnistunut ikinä maajoukkueessa, kun taas Djorkaeff oli vuoden 1996 kisoissa Ranskan paras pelaaja. Samoissa kisoissa alun perin penkille mukaan otettu Thuram jyräsi itsensä avaukseen tähtistatuksella pelannee Anglomas'n ohi.

Papin taas oli penkkiveikko niin Münchenissä 1995-1996 kuin Bordeaux'ssakin 1998, joten n. 20 maalin kausia vedelleitten Trezeguet'n ja Guivarc'hin paikat joukkueessa olivat urheilullisesti perustelua.

Pääkysymys siis on: mitä nuorennusta se on, että otetaan pelaajat, jotka sillä hetkellä pelaavat maajoukkueessa parhaiten?

Papinista vielä sen verran, että ranskankielisen wikin mukaan Jacquet nimenomaan maanitteli miehen takaisin sinisiin, vaikka tämä oli marraskuussa 1993 jo ilmoittanut kansainvälisen uransa päättyneen.

[Zorbas]

En tiedä onko Ranskan tapaukseen verrattavissa, että Hyypiä ja Litmanen ovat siirtyneet/on siirretty sivuun. Nyt on kuitenkin lähdetty leikkaamaan pois vieläkin nuorempia pelaajia.

Ranskasta pudotettiin Papin 30-vuotiaana, Cantona ja Ginola nuorempina. Jälkimmäiset saavuttivat uransa parhaat vuodet vasta tuon jälkeen!

En myöskään pidä hyvänä, että maajoukkueeseen laitetaan jokin ikäkriteeri. Uskoisin, että Ranskankin tapauksessa suuremman muutoksen jälkeen (joka on siis jo Suomen maajoukkueelle tehty), mukana oli eri ikäluokkien pelaajia, joista vanhemmat tippuivat sitten vuosien saatossa pois ja uudet nuoremmat (kuten Thierry Henry) nousivat mukaan projektin edetessä.

Henkilökohtaisesti kantaa ikäkriteeriin ottamatta: Ranskassa se toimi. Ja joukkuetta ei tosiaan tuolloin v. 1993 "lyöty lopullisesti lukkoon", vaan pelaajistoa päivitettiin sitä mukaa kun nuoret nousivat riittävälle tasolle, mutta kaikki ajettiin systemaattisesti sisään "nuorempina kuin aikaisemmin".

EDIT: Ja Pukit ja Ringit nousisivat nyt muutenkin maajoukkueen mukaan tasonsa puolesta.

Höpö höpö. Helppohan se nyt on noin huudella, mutta toisenlaisella valmentajalla ja strategialla pukit ja ringit eivät olisi vielä debytoineet, ainakaan henkisesti erittäin paljon kasvattavissa karsintaotteluissa.