Paatelaisen aikakausi - alustavat tunnelmat?

[waccoe]

Jos tilanne on toi, niin Mixu joutuu maksamaan Suomeen ns. lähdeveron joka on ainakin joku vuosi sitten ollu 35 prossaa. Tää koskee esimerkiksi ulkomaisia muusikoita ja vastaavia esiintyjiä. Ja parempihan se niin päin on et Mixu maksaa veronsa Suomeen ku britteihin...

Mikäköhän tuossa on tilanne, kun Mixun tapauksessa sekä palkansaaja että palkanmaksaja ovat suomalaisia, mutta palkansaaja on kirjoilla muualla. Sovelletaankö tuota lähdeveroa silti tuolla tavalla? Toinen kysymys on se, että rinnastetaanko Mixu urhelijaksi verotusmielessä? Mikäli rinnastetaan niin siinä tapauksessa lähdeveroprosentti on 15%.

[Callit]

- Ei ehkä ainoa oikea, mutta kiistattomasti se on yksi oikea tapa. Sillä olihan se Crouchin maali viikonloppuna Manchester Cityä vastaan komea. Maalivahdin avauksesta Crouch > Pennant > Crouch haltuunotto ja BÄNG!, eikä pallo koskettanut kertaakaan kentän pintaa.

http://www.youtube.com/watch?v=3A35tY_LC2s

Itse en ole nähnyt niin paljon Espanjan ja Barcan pelejä, että tuntisin niitten pelifilosofian. Sen sijaan on mielenkiintoista, että myös lyhytsyöttelyyn kykenevä Saksa hyökkää tehokkaimmin nimenomaan ns. nopeilla siirtymillä, mitkä alkavat usein veskarin pitkillä heitoilla. Kyse ei kuitenkaan ole mistään longball-räiskäisyistä, vaan hyvin usein maata pitkin tehdyistä nopeista siirroista. Perusajatus on kuitenkin ihan parhaaseen Drillo-tyyliin nopeus.

Jos jotain oppia tästä kaikesta uskaltaisi lausua, niin sen, että molempi parempi. Joukkueen on kyettävä hallitsemaan peliväline niin nopeissa hyökkäyksissä kuin pitemmissä palloralleissa.

[Callit]

Mikäköhän tuossa on tilanne, kun Mixun tapauksessa sekä palkansaaja että palkanmaksaja ovat suomalaisia, mutta palkansaaja on kirjoilla muualla. Sovelletaankö tuota lähdeveroa silti tuolla tavalla?

Ihan yleisen oikeustajun ja oikeuden periaatteiden mukaan suomalaisuuden ei pitäisi vaikuttaa. Olisi aika erikoinen tilanne, jos kahdesta Mixun tapaisesta tyypistä kovempaa veroa joutuisi maksamaan se, joka on säilyttänyt Suomen kansalaisuuden.

[Ricardo Leite]

Suurimmalle osalle varmaan itsestäänselvää, mutta Barcalla ja Espanjalla on toki harjoiteltuna myös nopea hyökkäysrytmi. Kenties paremmin kuin kellään muulla. Se vain on hieman erilainen kuin monella muulla. Nopeat hyökkäysmalli toteutetaan vastahyökkäyksen vastahyökkäyksenä, ts. silloin kun pallo riistetään vastustajalta takaisin välittömästi menetyksen jälkeen.

Se, jos mikä on tehokasta. Suosittelen laittamaan merkille vaikkapa Barcan peleissä kuinka moni maali syntyy a) loputtaman siirtelyn tuloksena ja b) edellämainitun kaltaisista tilanteista.

[Savon keisari]

Näihin asioihin vaikuttavat sekä kummankin maan kansallinen lainsäädäntö että kahdenväliset verosopimukset. 

[Vorssander]

Nopeat hyökkäysmalli toteutetaan vastahyökkäyksen vastahyökkäyksenä, ts. silloin kun pallo riistetään vastustajalta takaisin välittömästi menetyksen jälkeen.

Se, jos mikä on tehokasta. Suosittelen laittamaan merkille vaikkapa Barcan peleissä kuinka moni maali syntyy a) loputtaman siirtelyn tuloksena ja b) edellämainitun kaltaisista tilanteista.

Nimenomaan. Muun muassa Arsene Wenger on useaan otteeseen sanonut, että nykyjalkapallo on vastahyökkäyksien vastahyökkäysten peli. Tuo erittäin aggressiivinen prässäys heti pallonmenetyksen jälkeen on parhaimmillaan todellakin tappavan tehokasta.

[murdock]

Nykyjalkapallossa pallo yritetään toimittaa kontrolloidusti vastustajan kenttäpuoliskolle (vastustaja puolustusmuodostelmassa), jossa se pallonmenetyksen jälkeen prässätään takaisin (vastustaja hyökkäysmuodostelmassa) ja tehdään maali?

[Ricardo Leite]

Nykyjalkapallossa pallo yritetään toimittaa kontrolloidusti vastustajan kenttäpuoliskolle (vastustaja puolustusmuodostelmassa), jossa se pallonmenetyksen jälkeen prässätään takaisin (vastustaja hyökkäysmuodostelmassa) ja tehdään maali?

Ensisijainen tavoite on tehdä maali alusta loppuun kontrolluidusti. Ellei se onnistu, siis vastustaja riistää tai katkaisee, varasuunnitelma on riistää se heti takaisin ja tehdä maali nopealla hyökkäyksellä. Olen melko varma, että ymmärsit lukemasi, mutta päätit hieman hassutella?

Matemaattisesti varasuunnitelman toteuttaminen johtaa jo useammin maalintekoon kuin suunnitelma a. Siitä ei kuitenkaan kannata tehdä sitä johtopäätöstä, että pallo kannattaisi sopivassa paikassa vastustajalle luovuttaa. Siinä sorruttaisiin jo samanlaiseen tulkintavirheeseen kuin mikä brittien POMO:n taustalla oli .

[SirLoser]

Olen nyt kyllä hieman eri mieltä RL:n kanssa ja väitän, että Barcelona pyrkii pallonmenetystä seuraavan nopean pallonriiston jälkeen edelleenkin hyökkäämään uudestaan kontrolloidusti, ei tekemään vastahyökkäyksestä maalia. Eli sitä riskiä uuteen pallonmenetykseen harvoin otetaan.

Tilastoihin ei nimittäin ole paljon Barcelonalle vastahyökkäysmaaleja merkkailtu toisin kuin vaikkapa Madridille.

[Ricardo Leite]

Olen nyt kyllä hieman eri mieltä RL:n kanssa ja väitän, että Barcelona pyrkii pallonmenetystä seuraavan nopean pallonriiston jälkeen edelleenkin hyökkäämään uudestaan kontrolloidusti, ei tekemään vastahyökkäyksestä maalia. Eli sitä riskiä uuteen pallonmenetykseen harvoin otetaan.

Siitä olemme toki samaa mieltä, että pyrkivät hyökkäämään aina kontrolloidsti. Mikä helvetin järki olisi pyrkiä hyökkäämään ei-kontrolloidusti?

Mutta nopeasti ne mielestäni ensisijaisesti pallon menetystä seuranneen pallonriiston jälkeen pyrkivät. Se on toki totta, ettei vastahyökkäyksien vastahyökkäysiäkään nopeina pelata, mikäli asetelma ei ole suotuisa. Yleensä vastustajan vasta ryhmittyessä hyökkäykseen panoksen ja tuoton suhde on kuitenkin otollinen nopealle. Lähden siitä, että se on tavoite.

Otokseni nähdyistä Barcan matseista on tosin sen verran pieni, että valmistaudun myös olemaan väärässä.

Tilastoihin ei nimittäin ole paljon Barcelonalle vastahyökkäysmaaleja merkkailtu toisin kuin vaikkapa Madridille.

Mistä tällaiset tilastot näkee ja miten vastahyökkäys tilastoissa määritellään? Epäilen, että tilastoissa näkyvä vähäinen vastahyökkäysmäärä selittyy vastahyökkäyksen tunnusmerkkejä tarkastelemalla.

[Josef K.]

Niin, tosiaan kukaan ei ole kai vielä vienyt futiksessa asiaa niin pitkälle, että pallosta luovuttaisiin vapaaehtoisesti, jotta saataisiin mahdollisimman paljon mahdollisuuksia riistää se lähellä vastustajan maalia. Toki Mourinhon Inter sentään toissa keväänä Camp Noulla ei edes halunnut pitää palloa kuten ei sitten tehnytkään, jolloin Barcan mahdollisuudet hyökätä suoraan riistosta minimoitiin.

Esimerkiksi lätkässä on jo kauan vedetty pitkää päätyyn ja sitten pyritty voittamaan peliväline takaisin vastustajan alueella. Esimerkiksi ns. westerlundilais-summaslainen filosofia perustui aikoinaan siihen, että pyrittiin synnyttämään mahdollisimman suuri määrä irtokiekkoja vastustajan alueelle eli maalin lähelle. Toki jääkiekko on pallopelinäkin vähän erityyppinen laji sikäli, että kiekko on "irtona" jalkapalloa enemmän.

Mutta jos ajatellaan, että Barcelona ja Espanja hyökkäävät tehokkaimmin prässäämällä pallon itselleen takaisin korkealla, tuolloin kannattaisi maksimoida noiden tilanteiden määrä. Sen sijaan ainakin del Bosquen jauhaminen pyrkii nähdäkseni minimoimaan vastustajan hyökkäysten kokonaismäärän, jolloin päästettyjen maalien määrä tilastollisesti pienenee pitkässä juoksussa ilman muuta.

[Ricardo Leite]

Niin, tosiaan kukaan ei ole kai vielä vienyt futiksessa asiaa niin pitkälle, että pallosta luovuttaisiin vapaaehtoisesti, jotta saataisiin mahdollisimman paljon mahdollisuuksia riistää se lähellä vastustajan maalia.

Riippuu tilanteesta. Iät ja ajathan palloa on potkittu omalta kuudeltatoista vastustajan kenttäpuoliskolle hätätilanteessa ja pyritty sitten riistämään se lähempänä vastustajan maalia. Se täyttää pallosta luopumisen tunnusmerkit. Mutta kukaan tuskin tahtoo luopua vapaaehtoisesti pallosta hyökkäyskolmanneksella. Tätä viestiä kirjoittaessa väsyin juuri omaan terminatseiluuni ja lähden kokkaamaan.

[Örnelli]

Mikäköhän tuossa on tilanne, kun Mixun tapauksessa sekä palkansaaja että palkanmaksaja ovat suomalaisia, mutta palkansaaja on kirjoilla muualla. Sovelletaankö tuota lähdeveroa silti tuolla tavalla? Toinen kysymys on se, että rinnastetaanko Mixu urhelijaksi verotusmielessä? Mikäli rinnastetaan niin siinä tapauksessa lähdeveroprosentti on 15%.

Vannomaan en mee kun en tiedä, mut järki sanoo ettei voi olla verottajan silmissä urheilija, kun saa kiinteetä palkkaa Palloliitosta. Oiskohan hyvä vertauskohde jotku ulkomaille asettuneet suomalaiset kapellimestarit tms. jotka tekee keikkaa Suomeen myös.

[Josef K.]

No joo, mutta ensisijaisena ideana pitkän pallon pelaamisessa - parhaana esimerkkinä prosenttifutiksen guru Drillo - on ollut kuitenkin keskialueen pallonmenetysten totaalinen välttäminen.

Olsenin Norjakaan ei käsittääkseni pyrkinyt siihen, että hyökkäyskolmanneksen riistomahdollisuuksien määrä maksimoitaisiin, vaan siihen, että Jostein Flo voittaa ykköspallon ja joku muu norski kakkospallon.

[Josef K.]

Asia on kuitenkin välillä myös niin, että Barca ja Espanja ovat tappioasemassa, ja joutuvat maksimoimaan oman maalintekemisensä. Siinä tilanteessa ne eivät kuitenkaan viljele longballeja ilmeisesti siitä syystä, että ovat havainneet useimpien longballien johtavan nopeaan pallon menetykseen. On siis järkevämpää jauhaa ja uskoa siihen, että taitavalla pallonsiirtelyllä pallo saadaan hiljalleen siirrettyä vastustajan maalille. Tulosten perusteella tämä onkin järkevää. Drillo-futiksen menestyksestä alkaa olemaan aikaa.

Niin, MM-pudotuspeleissähän Espanja ei joutunut kertaakaan tappiolle, mikä oli heidän onnensa.

Tuolloin toki he olisivat joutuneet pyrkimään ahkerammin suoraan hyökkäyskolmannekselle ja ns. päättämään hyökkäykset, mikä olisi johtanut useampiin vastaiskumahdollisuuksiin vastustajille. Samalla vastustajan pallon perässä juoksuttamisen eli väsyttämisen idea olisi kadonnut.

- Ei ehkä ainoa oikea, mutta kiistattomasti se on yksi oikea tapa.

Tällöin pitää toki myös huomioida pelaajamateriaali ja -tyypit, jotka puolestaan heijastelevat kansallisia pelifilosofioita. Jos hyökkäyksessä on trio Iniesta-Villa-Pedro - kuten Espanjalla MM-finaalissa - tuolloin ainakaan "oikea tapa" ei ole pitkät pallot.

[SirLoser]

Mutta nopeasti ne mielestäni ensisijaisesti pallon menetystä seuranneen pallonriiston jälkeen pyrkivät.

Mielestäni taas useimmiten eivät, vaan hyökkäävät uudestaan hitaasti uuden pallonmenetyksen riskin vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ovat vain huonoja tekemään näistä tilanteista maaleja, vaikka siihen aktiiviesti uuden pallonmenetyksen uhalla pyrkivätkin, mutta kallistun ensimmäiseen vaihtoehtoon.

Mistä tällaiset tilastot näkee ja miten vastahyökkäys tilastoissa määritellään? Epäilen, että tilastoissa näkyvä vähäinen vastahyökkäysmäärä selittyy vastahyökkäyksen tunnusmerkkejä tarkastelemalla.

Määritelmää en tiedä, mutta erinomaista dataa Euroopan viidestä suurimmasta pääsarjasta löytyy whoscored.comista. Suosittelen.

En myöskään usko vastahyökkäysten määritelmässä olevan mitään sen kummempia ihmeellisyyksiä, ja luotan tilastojen tukemaan omaan näkemykseeni ennemmin kuin sinun vähäisiin nähtyihin matseihin pohjautuvaan mutuun.

[Ricardo Leite]

En myöskään usko vastahyökkäysten määritelmässä olevan mitään sen kummempia ihmeellisyyksiä, ja luotan tilastojen tukemaan omaan näkemykseeni ennemmin kuin sinun vähäisiin nähtyihin matseihin pohjautuvaan mutuun.

Ymmärrän täysin jos luotat tilastoihin enemmän kuin Rickyn mutuiluun, mikäli tiedät mitä tilastot kertovat. Jos taas et ole selvillä siitä, mistä tilastoissa puhutaan, tässä tapauksessa siitä, mikä on tilaston tekijän määritelmän mukaan vastahyökkäys, en voi kuin ihmetellä tilastouskovaisuutta.

Määritelläänkö vastahyökkäys jollain tietyllä aikamääreellä pallonriistosta maalintekoyritykseen? Syöttöjen määrällä? Vai kenties siitä, mistä vastahyökkäys lähtee? Jos vanhan kansan futisjääriltä kysytään mikä on vastahyökkäys, tulee spekseissä varmasti esiin näkemyksiä kuten, että vastahyökkäys lähtee syvältä omalta kenttäpuoliskolta kun ollaan puolustettu ensin lähellä omaa maalia. Ei Barca sellaisia tee, se on selvä.

Tilastot ovat käyttökelpoista faktaa vain silloin kun sekä tekijä, että tulkitsija puhuvat samoista asioista.

[SirLoser]

Ymmärrän täysin jos luotat tilastoihin enemmän kuin Rickyn mutuiluun, mikäli tiedät mitä tilastot kertovat. Jos taas et ole selvillä siitä, mistä tilastoissa puhutaan, tässä tapauksessa siitä, mikä on tilaston tekijän määritelmän mukaan vastahyökkäys, en voi kuin ihmetellä tilastouskovaisuutta.

Luotan omaan näkemykseeni, siis nähtyihin otteluihin perustuvaan mielikuvaan, joita vielä kaiken lisäksi tilastot tukevat, kuten sanoin.

[Ricardo Leite]

Luotan omaan näkemykseeni, siis nähtyihin otteluihin perustuvaan mielikuvaan, joita vielä kaiken lisäksi tilastot tukevat, kuten sanoin.

Aa ok. Pitää jossain vaiheessa alkaa taas lukemaankin kirjoittamisen ohella, mutta nyt ei ole se hetki .

[Odessan mies]

Niin, tosiaan kukaan ei ole kai vielä vienyt futiksessa asiaa niin pitkälle, että pallosta luovuttaisiin vapaaehtoisesti, jotta saataisiin mahdollisimman paljon mahdollisuuksia riistää se lähellä vastustajan maalia.

Jari Pyykölä on. Tai sille se ainakin katsomoon näytti.

[elinho]

Määritelläänkö vastahyökkäys jollain tietyllä aikamääreellä pallonriistosta maalintekoyritykseen? Syöttöjen määrällä? Vai kenties siitä, mistä vastahyökkäys lähtee? Jos vanhan kansan futisjääriltä kysytään mikä on vastahyökkäys, tulee spekseissä varmasti esiin näkemyksiä kuten, että vastahyökkäys lähtee syvältä omalta kenttäpuoliskolta kun ollaan puolustettu ensin lähellä omaa maalia. Ei Barca sellaisia tee, se on selvä.

Nykyään käytetään nimitystä tilanteenvaihto eli puolustamisesta  ----> hyökkäämiseen ja päinvastoin. Usein siihen liitetään eteen vielä sana "nopea"

Suomi ei tule ikinä kykenemään pelaamaan pallonhallintapeliä joten tämä ns. kontrapeli sopii meille huomattavasti paremmin. Eria asia on sitten kun vastassa ihan kaikkein pienimmät futiskääpiöt, mutta niitä vaan alkaa olla todella vähän. Mixu, oivalla tämä pliis!

[rupsupylly]

Nykyään käytetään nimitystä tilanteenvaihto eli puolustamisesta  ----> hyökkäämiseen ja päinvastoin. Usein siihen liitetään eteen vielä sana "nopea"

Suomi ei tule ikinä kykenemään pelaamaan pallonhallintapeliä joten tämä ns. kontrapeli sopii meille huomattavasti paremmin. Eria asia on sitten kun vastassa ihan kaikkein pienimmät futiskääpiöt, mutta niitä vaan alkaa olla todella vähän. Mixu, oivalla tämä pliis!

Suomella ei ole koskaan ollut näin pallovarmaa aloituskokoonpanoa. Ja tämä ei ole kehu, sillä ne edelliset ovat olleet aina joltain osin katastrofeja. Juuri nyt Suomella on mahdollisuus pelata pallonhallintapeliä, jos joskus. Pelkkä kyttääminen ei tule onnistumaan, vaan johtaa vain pienempiin tappioihin.

Mutta pelin sisällä Suomen on kyettävä ottamaan vastaan nimenomaan isoja vastaan. Variaatiota olisi syytä olla.

Kaikki pelkän kontran nimiin vannovat antijalkapallon puolustajat ovat mielestäni luovuttajia. Ei ole haihattelua odottaa pelin vientiä Unkaria tai Valko-Venäjää vastaan, ja ajoittain siihen täytyy pystyä ykkösiäkin vastaan.

[elinho]

Suomella ei ole koskaan ollut näin pallovarmaa aloituskokoonpanoa. Ja tämä ei ole kehu, sillä ne edelliset ovat olleet aina joltain osin katastrofeja. Juuri nyt Suomella on mahdollisuus pelata pallonhallintapeliä, jos joskus. Pelkkä kyttääminen ei tule onnistumaan, vaan johtaa vain pienempiin tappioihin.

Kaikki pelkän kontran nimiin vannovat antijalkapallon puolustajat ovat mielestäni luovuttajia. Ei ole haihattelua odottaa pelin vientiä Unkaria tai Valko-Venäjää vastaan, ja ajoittain siihen täytyy pystyä ykkösiäkin vastaan.

Täyttä potaskaa!

Eli mielestäsi Suomen pitäisi nykyisillä jannuilla viedä pelejä ja sen lisäksi vielä voittaa ne. Suuruudenhulluutta edes
haaveilla moisesta pitkään aikaan. Nyt pitää löytää ne kadoksissa olleet omat vahvuutemme ja käyttää niitä, oli tyyli sitten kontra tai jokin muu. Ei pelaamaan enää opi A-maajoukkueessa

[Callit]

Kaikki pelkän kontran nimiin vannovat antijalkapallon puolustajat ovat mielestäni luovuttajia.

En ymmärrä miten antijalkapallo liittyy kontraamiseen. Toki antijalkapalloilijatkin voivat harrastaa sitä, mutta tehokkaimmillaan se toimii nimenomaan ns. oikeitten jalkapalloilijoiden pelaamana.

Ei ole haihattelua odottaa pelin vientiä Unkaria tai Valko-Venäjää vastaan, ja ajoittain siihen täytyy pystyä ykkösiäkin vastaan.

Mitä tarkoittaa ajoittain? 15 sekuntia vai 15 minuuttia? Kyllä Espanja- ja Ranska-peleissä kupletin juoni on selvä, ja sen mukaan on kyettävä elämään. Suomen ala-arvoinen hyökkäyspeli Itävalta-pelissä johtui yksinkertaisesti siitä, ettei kyetty hallitsemaan palloa vastustajan puoliskolla kuin max. 3 sekuntia putkeen.

Itseäni on ihmetyttänyt enemmän kuin paljon kuinka huonosti forumilla on mielletty ensi karsintojen isojen kohtaamisten luonne ja se, mitä Suomelta (kunnialliseen esitykseen) vaaditaan. On puhuttu paljon enemmän joulukuusista ja muusta höpöstä, kun 99% matsin luonteesta tulee ratkeamaan pelaajien taistelutahdon perusteella, mitä kaiken muun ohella "päätön munaravaaminen" ilmentää. Mutta ilmentää sitä moni muukin asia, mm. puolustuksellisten 2-kamppailujen määrä. Käsite, jota suomalaisessa futismediassa ei oikeastaan edes tunneta.

[The Real Wolf]

En pidä joskus meillä asiantuntijapiireissäkin esiintyvästä käsitteestä antijalkapalloilija. Se kärjistää ja stereotypistää lajikuvaa tarpeettomasti, vaikka yksi lajin hienouksista on juuri se, että siinä voi pelata ja menestyä monilla erilaisilla henkilökohtaisilla vahvuuksilla ja monella eri tavalla. Jokainen jalkapalloilija, joka pelaa sääntöjen mukaan ja enemmän tai vähemmän pärjääkin, on jalkapalloilija.

On puhuttu paljon enemmän joulukuusista ja muusta höpöstä, kun 99% matsin luonteesta tulee ratkeamaan pelaajien taistelutahdon perusteella, mitä kaiken muun ohella "päätön munaravaaminen" ilmentää.

- Tästä on helppo olla samaa mieltä. Jos unohdetaan Messit ja muutamat muut poikkeukselliset yksilöhuiput, niin henkilökohtaiset fyysiset taitoerot eivät ole niin suuria, etteikö suurin merkitys olisi nimenomaan henkisellä puolella. Ja silti niillä Messeilläkin pitää olla tämä puoli kunnossa. Taisteluilme, itseensä ja omiin uskominen, sekä tietenkin pelikäsitys ja -älykkyys ovat asioita, joilla otteluita ratkaistaan ja pisteitä raavitaan. Se, että nämä saadaan maksimoitua joukkueen eduksi on managerin/valmentajan vastuulla.

Suomen kaltaisen pikkumaan dilemma on se, että meillä on niin vähän huippupelaajia, ettei oikeastaan ole varaa koota joukkuetta pelkästään henkisiä ominaisuuksia painottaen, vaan joudutaan ottamaan mukaan kaikenlaisia sirkusponeja, jotka osaavat parhaimmillaan huikeita temppuja, mutta pitkäjänteisyys ja pysyvä korkea suoritustaso ei ole heidän paras puolensa. Nämä pelurit ovat niitä, jotka ovat kapean materiaalin seassa päässeet kotimaassa koko uransa loistamaan tähtösenä, mutta sitten kansainvälisellä tasolla ollaankin oudossa ympäristössä. Juuri silloin tarvittaisiin sitä henkistä kanttia.