Tarkoittanee jälleen kahta-kolmea nimimerkkiä. Tuot mieleeni erään tuttavani, joka muka kuuli, kuinka vastapäisessä talossa kadun toisella puolen kuiskittiin hänestä pahaa, vaikka koko pihalla ei edes näkynyt ketään. Jossain vaiheessa oli myös varma että radiossa puhuttiin hänestä salakielellä. "Ne ovat KAIKKI minua vastaan!"
No tuo on kyllä totta, että se on yleinen piirree foorumeilla. Mutta vaikka oikeassa oleminen Futisforumilla kuuluukin kiistatta maailman tärkeimpien asioiden joukkoon, niin henkilökohtaisesti en vain jaksaisi lukea muuten mielenkiintoisissa aiheissa 20 päivittäisen viestin verran marttyyrimaista itkemistä ja kiukuttelua joidenkin vuosientakaisista mielipiteistä. Kai tämä on suomalainen piirre, että asiat eivät pysy vain asioina.
Onhan täällä viillelty jo vuosia ranteita auki maajoukkuetta seuratessa. Ehkä viimeksi Hodarin aikana tuli sellainen laajempi positiivinen tuulahdus, jolloin kritiikki jäi vähän vähemmälle.
Ja sitten sorrut itse samaan. En todellakaan ole kuullut ääniä tai kokenut itseäni marttyyriksi, vaan muodostanut käsitykseni ylioptimismista mm. siihen, että lukuisat äänestykset Huuhkajien ympärillä ovat mielestäni selkeästi kertoneet ylioptimismista. Jos nyt katsot tuota äänestyksen tilannetta, niin ei se mistään ranteitten auki viiltelystä kerro. Lisäksi tosiaan on ollut paljon kirjoituksia, joissa on kerrottu, ettei mitään ongelmia ole tulossa.
Suurin ongelma on ollut toki forumin ulkopuolella, kun mistään ei ole löytynyt sitä suurta ja voimakastahtoista johtajaa, joka olisi lyönyt nyrkkiä pöytään ja sanonut, että nyt nää asiat korjataan. Häpeällinen aallonpohja tässä koettiin jokunen vuosi sitten, kun kielet ruskeina huudettiin puhikseksi täysin vailla futisvisioita ollut poliitikko, joka ilmoitti mieliharrastuksekseen jääkendon.
Mielestäni nykymaajoukkueen kehittymiseen vaaditaan keskipitkällä tähtäimellä kaksi asiaa:
1) Pohjanpalon pitää ottaa ratkaiseva harppaus eteenpäin. Sinällään, mikäli paikat pysyy ehjänä, en olisi kovin huolissani tästä. Aivan poikkeuksellinen pelaaja Suomi-kentillä. Pohjanpalo toisi hyökkäykseen vaihtoehdon, jota vähään aikaan ei ole ollut mj:ssä käytössä. Kaveri, joka pystyy tulemaan vastaan ja pitämään palloa, on kullanarvoinen. Lisäksi tämä vapauttaisi Pukin keskittymään omaan ydinosaamiseensa eli pystyjuoksuihin.
Heil Tatti Valle, meil Pohjanpalo...
Nyt on tullut seurattua hivenen vaille 10 vuotta Saksan junnumaajengien ns. lupauksia, ja sen perusteella on pakko sanoa, että ei maksa vaivaa pohdiskella maajengin kärjen tulevaa iskukykyä lasten nimiä pyörittelemällä. En ole laskenut mitään hukkaprosenttia kärkimies- tai muille lupauksille, osin siitä syystä, että lupauksia on niin montaa laatua, mutta hukkaprosentti on joka tapauksessa huikean korkea. Ei tästä ole kauaa, kun yksi nikki kirjoitti, että eräs Lauri on 90% todennäköisyydellä Huuhkajien tuleva ykköskärki. En muista ihan tarkkaa prosenttia, minkä nikki antoi, mutta se oli anyway ihan typerän korkea. Ei tästä sen enempää. Jolle on erittäin lupaava hyökkääjä, mutta se ei tarkoita sitä, että kannattaisi ryhtyä pidättelemään hengitystä aikuisten maaottelutasoa odotellessa.
Äänestys
