FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
29.05.2017 klo 18:58:10 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-futisturnaus!, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 [2] 3 ... 18
 
Kirjoittaja Aihe: Turun malli!  (Luettu 58937 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #25 : 03.02.2012 klo 22:22:07

Niin on se kumma, että 85€ (tulevasta kaudesta eteenpäin 90€) vuosimaksu kategorisesti sulkisi jotkut toiminnasta pois. Tekijöistähän tämä kiinni on ja ikävä kyllä esim. Varissuolta tai Halisista näitä ei tunnu löytyvän riittävästi.

Eli bottom-5 on Linnaa lukuunottamatta lähiöitä - Linna on keskusta-alue.
kosh

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TPS Turku ja RFC Liège


Vastaus #26 : 03.02.2012 klo 22:31:30

Eli bottom-5 on Linnaa lukuunottamatta lähiöitä - Linna on keskusta-alue.
Niin, eikö kaikki nuo listalla olevat ole lähiöitä, poislukien Linna, Maaria-Paattinen ja Hirvensalo? (Pohjola kai käsittää kanssa suuremman alueen)
Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #27 : 03.02.2012 klo 22:46:43

Niin, eikö kaikki nuo listalla olevat ole lähiöitä, poislukien Linna, Maaria-Paattinen ja Hirvensalo? (Pohjola kai käsittää kanssa suuremman alueen)

No riippuu vähän miten se lähiö määritetään. Virallisesti varmaan kaikki asutuskeskittymät keskustan ulkopuolella on lähiöitä, mutta tässä itse lähinnä tarkoitan sellaisia alueita, joissa asuu paljon maahanmuuttajia sekä pienituloisia ja joissa asuinkanta on pitkälti vuokra-asunto painoitteista. Eli puhtaiksi lähiöaluejoukkueiksi itse laittaisin Varissuon, Aunelan, Pansion, Halisen, Runosmäen ja Lausteen - muut kuitenkin sisältävät joko laajempia kokonaisuuksia, erilaisia asuinmuotoja (pientaloja, kerrostaloja etc) hyvätuloisten asuinalueita tai sitten väestö on pääosin kantaväestöä (kuten esim. Hepokulta).
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #28 : 03.02.2012 klo 23:06:01

Niin on se kumma, että 85€ (tulevasta kaudesta eteenpäin 90€) vuosimaksu kategorisesti sulkisi jotkut toiminnasta pois. Tekijöistähän tämä kiinni on ja ikävä kyllä esim. Varissuolta tai Halisista näitä ei tunnu löytyvän riittävästi.

Eli bottom-5 on Linnaa lukuunottamatta lähiöitä - Linna on keskusta-alue.

Jos maksu on noin pieni, niin tosiaan veikkaisin että merkittävämpi syy on tekijöiden puute(kuten kaikkialla Suomessa) ja myös informaation kulkemisen puute. Eli veikkaan että Turussa(kin) löytyy kyllä juuri näistä maahanmuottajista lapsia jotka tahtoisivat pelata, mutta heitä ei ns. löydetä(eli siis informaatio ei kulje). Noh en toki tiedä miten aktiivisesti Turussa esim. kouluissa mainostetaan toimintaa, mutta yleistä ainakin muualla se.
Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #29 : 03.02.2012 klo 23:10:29

Toivon, että ei ainakaan mainostamisesta ole kiinni kun vain 45 vuotta ollut aikaa harjoitella näitä. Muistetaan kuitenkin se fakta, että 3/10 vastaan kävelevästä 5-11-vuotiaasta turkulaispojasta on mukana TuNL:n toiminnassa, joten ei siellä pitäisi hirveitä aukkoja kuitenkaan olla laajemmin ajateltuna.
Norppa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC TPS


Vastaus #30 : 03.02.2012 klo 23:32:58

1. Hirvensalo 39,9%
2. Kupittaa 27,1%
3. Pohjola 28,8%
4. Hannuniittu 22,9%
5. Uittamo 28,6%
6. Kärsämäki 18,8%
7. Maaria 16,0%
8. Lauste 11,5%
9. Hepokulta 23,4%
10. Pääskyvuori 21,6%
11. Runosmäki 9,6%
12. Peltola 21,3%
13. Linna
14. Aunela 10,6%
15. Pansio 9,6%
16. Halinen 15,1%
17. Varissuo 11,1%

Ulkopaikkakuntalaisile ohessa äkäseen katsottuna kultakin alueelta jonkun äänestyspisteen Kokoomuksen kannatus viime eduskuntavaaleissa eli oletuksena että tulotaso korreloinee aika hyvin Kokoomuksen kannatuksen kanssa. Kunkin alueen asukasmäärä jää yhä huomioimatta, mutta Runosmäkihän esimerkiksi Turun suurin lähiö eli romahtaisi tuolta sijalta jos asukasluku huomioitaisiin. Varissuo toiseksi suurin lähiö eli se että sieltä tulee kaikkein vähiten pelaajia on aika järkyttävää.  Maahanmuuttaja -taustaisten osuuskaan ei tuosta käy ilmi, mut lonkalta heittäisin et suurimmat prosentit on Varissuolla, Lausteella ja Halisissa.

Vaikka kuinka Nappulaliigan kynnys on alhainen, niin silti huonosti toimeentulevien ja maahanmuuttajien lapsia ei saada mukaan. Alempien tuloluokkien perheiltä vaan puuttuu sellainen järjestäytymisen harrastamisen kulttuuri vaikka pihoilla pelaavat ihan samalla lailla. Aika lailla sama fakta pätee maahanmuuttaja -taustaisiin.
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #31 : 03.02.2012 klo 23:36:44

Toivon, että ei ainakaan mainostamisesta ole kiinni kun vain 45 vuotta ollut aikaa harjoitella näitä. Muistetaan kuitenkin se fakta, että 3/10 vastaan kävelevästä 5-11-vuotiaasta turkulaispojasta on mukana TuNL:n toiminnassa, joten ei siellä pitäisi hirveitä aukkoja kuitenkaan olla laajemmin ajateltuna.

Niin, eikös tuossa tilastossa kuitenkin just ollut hännässä mm. Varissuo, jossa luulisi innokkaita lapsia riittävän? Eikö se ole aukko?

Järjestääkö näillä lähiöalueilla kukaan futistoimintaa? Jos järjestää, niin sitten tilanne on toinen, mutta jos toiminta on monopolisoitu Nappulaliigalle ja siinä syntyy tuollaisia aukkoja, niin eikös se merkkaa sitä, että tällainen keskitetty toiminta ei futaa ainakaan vähänkään isommassa kaupungissa vaan silloin voitaisiin tarvita sitä ihan oman kylän seuratoimintaa? Tiedän kyllä, että Nappulaliiga on ollut ansiokas toimija, mutta jospa ajat ja alueet ovatkin muuttuneet?
Willer

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TPS


Vastaus #32 : 04.02.2012 klo 11:20:13

Se on varmasti totta, että maahanmuuttajalapsia ei saada niin paljon Nappulaliigan toimintaan kuin pitäisi. Täällä nyt tunnutaan arvioida Nappulaliigan osanottajiamääriä pelkästään asuinluvun tai tulotason perusteella kuin se pitäisi myös arvioida lapsiperheiden määrän perusteella. Turun asuinalueet ovat hyvin erilaisia, esimerkiksi Kurjenmäen alueella asui 2010(tutkimus muistaakseni) eniten 75-vuotiaita eikä yhtään 20-29-vuotiasta. Pieniä lapsia ja Nappulaliigaikäisiä oli suhteessa eniten Hirvensalossa. Samaten Hirvensaloon on rakennettu viime vuosina paljon kun taas vanhat isot lähiöt Runosmäki ja Varissuo ovat pysyneet staattisina kaikilta osin, niin rakennuskannaltaan kuin väestömäärältään. Varissuon osalta toki monikulttuurisuus on tullut alueelle viimeisen 20 vuoden aikana. Runosmäki taas ei ole perinteinen vuokralähiö(ensisijaisesti vuokra-asuntoja suhteessa kohtuullisen vähän).

Itä-Turun osalta pitää sanoa kaupungin erään sektorin virkamiehenä se, että Varissuo on monikulttuurinen, mutta myös hyvin vanhunväestövaltainen lähiö. Siihen vielä lisäksi 70-80-luvulta alueella asuneet perheet joiden lapset ovat jo keski-ikäisiä. Eli ei kannatta kauhistella asuinmäärien perusteella asiaa vaan katsoa ensin lapsiperheiden määrää alueella. Halinen puolestaan on suurimmaksi osakseen täynnä opiskelija-asuntoja ja kaupungin vuokrataloja, ja kiitos Turun huonon sosiaalipolitiikan niin alueen yksi katu kattaa maahanmuuttajien lisäksi Sosiaalikeskuksen tuella tuetut asunnot.

Omaan silmääni tuo lista menee hyvin siinä suhteessa missä lapsiperheet ovat. Maahanmuuttajaperheiden varmasti jäävät osakseen ulkopuolelle, mutta ei asia ole noin yksinkertainen kuin esimerkiksi Norppa antaa viestissään ymmärtää.
Norppa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC TPS


Vastaus #33 : 04.02.2012 klo 14:15:43

Taitaa olla puolet totuudesta kummallakin :) Demografiset tekijät selittävät paljon; Hirvensalon uudet asukkaat eivät taida muita ollakkaan kuin lapsiperheitä, kun sit taas näihin 70-80 -luvun lähiöihin eivät nykysukupolvet enää muuta kuin pakon edessä.

Toisen puolen sitten selitää kulttuurierot eri tuloluokkiin kuuluvien perheiden kesken ja se että tulonjako aluiden sisällä kuitenkin sitten aika homogeeninen. Et tällaisen perus, kahden työssäkäyvän vanhemman perheen melkeimpä jo ongelma nykypäivänä alkaa olla se, että järjestetyn harrastustoiminnan piirissä touhamista on liikaa; lapset vetävät futista, lätkää, partiota, viulunsoittoa, taitoluistelua jne., äiti käy jumpissa ja perheen hurtan kanssa agilityssä ja isä vetää höntsä säbä -joukkueessa. Tällaiselle perheelle kun sanoo että mitäs jos lapsenne ei harrastaisi mitään, niin eivät he edes ymmärrä kysymystä, niin itsestään selvyys tuo harrastaminen on.

Mut sitten vaikkapa yh-äidin perheen tai jollain lailla syrjäytyneiden vanhempien lapsiperheiden arjessa tuo järjestettyyn harrastustoimintaan kuuluminen ei ole lainkaan itsestäänselvyys. Eivät he välttämättä edes ymmärrä ajatella ja kaivata tuollaisen perään; heille riittää että lapsella on lähialueella kavereita ja että tämä touhuaa ulkona päivät pitkät. Ja sitten vaikka halua olisikin, niin arki pyörii ensisijaisesti siitä arjesta selviämisen ehdoilla ja aikataulutetut harrastukset ovat ensimmäinen asia mistä luovutaan.

Ero noiden kahden perheen välillä on loppujen lopuksi aika mieletön ja sitä täytyy itsekin oikein kääntää joku vipu päässä eri asentoon kun noiden perheiden kanssa on tekemisissä, koska asioista puhutaan heidän kanssaan ihan eri tavoilla ja eri sanoilla.

Maahanmuuttajataustaisten osalta mä en ole oikein päässyt perille miksi se pelaaminen päättyy, jos sen piiriin on joskus saatu; jotenkin vaan tuo aikataulutettu toiminta ja pienet käytännön asiat yhdessä et ollaan ajoissa paikalla, varusteet kunnossa, laskut maksettuna, pelimatkat tuntuvat tekevän sen kynnyksen. Tuo toiminnan piiriin saaminen on tietysti kanssa kysymys erikseen; kärjistettyimmillään voi sanoa et samanikäiset mamu -pojat häipyvät samalta kentältä kun siellä alkaa samanikäisten poikien harjoitukset. Sekin on todettava että jos maahanmuuttaja taustaisia poikia on paljon, niin se vaatii valmentajalta kyllä ainakin alussa hiukan ekstra energiaa, eksta kärsivällisyyttä ja ekstra ymmärrystä.

Edellisiin liittyy myöskin sellainen et ns. hyvinvoivilla alueille valmentajia ja joukkueenjohtajia tuntuu riittävän vuodesta toiseen puolen tusinaa jokaiseen joukkueesseen, kun heikoimmilla alueilla ei löydy edes yhtä ihmistä valmentajaksi että joukkueen kasaamista edes voitaisiin yrittää.
fingerström

Poissa Poissa


Vastaus #34 : 04.02.2012 klo 14:21:45

Hyvä selvitys.

Kiitos Willerille erittäin hyvästä selvityksestä. Tiedätkö muuten, pystyikö Nappulaliiga vastaamaan haasteeseen silloin 90-luvulla, kun esimerkiksi Varissuo taisi kansoittua uudelleen?

Onko Turussa muuten lähiöissä toimivia seuroja, jotka voisivat pitää toiminnassa mukana hieman vanhempaa asujaimistoa esimerkiksi juuri maahanmuuttajaväestöä, joitten lähtömaissa futis on kuitenkin monesti selkee ykköslaji?

PS EDIT:
Edellisiin liittyy myöskin sellainen et ns. hyvinvoivilla alueille valmentajia ja joukkueenjohtajia tuntuu riittävän vuodesta toiseen puolen tusinaa jokaiseen joukkueesseen, kun heikoimmilla alueilla ei löydy edes yhtä ihmistä valmentajaksi että joukkueen kasaamista edes voitaisiin yrittää.

Tää tukee musta ajatusta omista, lähiöissä toimivista seuroista, jotka toki voisivat olla vanhoja ja perinteisiäkin vain toiminta-aluettaan muuttaneita. Vähän kuin HPS:n muutto stadissa.
« Viimeksi muokattu: 04.02.2012 klo 14:25:48 kirjoittanut fingerström »
Willer

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: TPS


Vastaus #35 : 04.02.2012 klo 15:59:31

Kiitos Willerille erittäin hyvästä selvityksestä. Tiedätkö muuten, pystyikö Nappulaliiga vastaamaan haasteeseen silloin 90-luvulla, kun esimerkiksi Varissuo taisi kansoittua uudelleen?

Onko Turussa muuten lähiöissä toimivia seuroja, jotka voisivat pitää toiminnassa mukana hieman vanhempaa asujaimistoa esimerkiksi juuri maahanmuuttajaväestöä, joitten lähtömaissa futis on kuitenkin monesti selkee ykköslaji?

Koetan vastata jotenkin ja pyöritellä oman taustani, kokemukseni ja tietämyksen perusteella:

Itse olen pelannut itäisen Turun nappulaliigajoukkueessa(Pääskyvuori) 90-luvulla ja silloin Varissuolla oli muistaakseni ainakin kolme aluejoukkuetta(Varissuo, Itäkeskus, Varissuon Kurre). Omassa joukkueessani pelasi tuolloin yksi Varissuolla asuva maahanmuuttaja. Tulotasoltaan Varissuo oli silloin suhtkoht samanlainen kuin nykyään. Mielestäni suurin osa Varissuon joukkueiden pelaajista oli kantaväestöä eli toisin sanoen Nappulaliiga ei siltä osin pystynyt oman kokemukseni mukaan vastaamaan haasteeseen, mutta toisaalta myös Varissuo ei kansoittunut uudestaan. Väestö vaihtui ja väheni samanaikaisesti. Ja mielestäni Varissuo alkoi muuttua vielä enemmän vasta 2000-luvun alkupuolella kuin 90-luvulla.

Kantaväestön lapset vanhenivat ja tilalle ei tullut tarpeeksi kantaväestön lapsia tai maahanmuuttajaväestön lapsia. Oman kokemukseni mukaan Varissuo koostuu enimmäkseen vanhusväestöstä, maahanmuuttajista ja 70-80-luvulla alueelle muuttaneista pariskunnista ja heidän asuinalueelle jääneistä lapsistaan. Varissuo on kuoleva lähiö eikä ole kansoittunut oikeastaan uudestaan. Parhaimpina aikoina oli 12 000 asukasta ja nyt maahanmuuttajataustaisista huolimatta alle 9 000.

Silti potentiaalia Nappulaliigan toiminnan vahvistamiselle ja maahanmuuttajien aktivoinnille Varissuolla ja muissakin maahanmuuttajalähiöissä varmasti on, mutta missä määrin niin siihen en osaa vielä vastata. Pitää hieman katsoa tilastoja ja demografisia muutoksia. Norpan viimeinen kappale erittäin hyvä sillä vetäjistä on paljon myös kyse ja sekin on mielenkiintoinen yhteiskunnallinen kysymys. Ylos Varissuon osalta uskoisin, että iso ongelma on myös vetäjien puutteessa eikä pelkästään sopivan ikäisten lasten uupumisella. Silti Varissuo ei ole niin musta aukko kuten aiemmin mainitsin.

Varissuon osalta on tehty paljon tutkimuksia yliopistotasolla sillä Varissuolla on taloja missä 75% asuakkaista on maahanmuuttajia. Luulisi, että myös vapaa-ajan harrastuksia on selvitetty. Pitää katsella jos tulee jotain vastaan asiasta.

Vikaan kysymykseen en osaa vastata. Turun lähiöissä toimivien seurojen osalta en tiedä muuta kuin nämä 5-6 divarin maahanmuuttajajoukkueet. Joita on ihan muutamia, mutta en tiedä mihin lähiöihin nuo seurat ovat aktivoituneet jos sitä edes voi määritellä. Veikkaan, että näihin maahanmuuttajalähiöihin suurimmaksi osakseen. Turku on myös erilainen tässä kysymyksessä lasten osalta kuin muut kaupungit, Nappulaliigan toiminnan vuoksi.

- Sori, että tuli hieman sekavaa ja pohdinnallista tekstiä. Asia osuu vähän oman mielenkiintoni alueelle ja vielä fudis tässä bonuksena, niin pitää vähän pyöritellä. :)
LFC84

Poissa Poissa


Vastaus #36 : 04.02.2012 klo 20:59:59

Täältä: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=306327&nodeid=23 löytyy aluetietoa ja kuten yllä on todettu, niin kannattaa seurata lapsiperheiden määrää ja alueen ikärakennetta sekä väestöennustetta. Ja jos joku on todella kiinnostunut, niin vapaa-ajan harrastuneisuudesta alueittain on olemassa myös tuoretta tietoa mutta en sitä tähän löydä (=jaksa kaivaa). Kuriositeettina vielä muuten raportin laatijan futistausta.

Nappulaliiga on hiljattain aloittanut futiskerhotoiminnan maahanmuuttajavoittoisilla alueilla, Helsingin esimerkin mukaisesti:
Ko. juttu alkaa ajassa 8.30 http://www.katsomo.fi/?progId=99619

Raha on todellinen kynnys monella pienituloisella perheellä, kun pelkkä kausimaksu ei kuitenkaan kata koko harrastuksen kustannusta. Vetäjien ja ohjaajien puute on myös vaikuttava tekijä kuten myös kulttuuriset erot - suomalainen organisoitu ja kellontarkka harrastaminen ei kaikille muulta saapuneille iske, varsinkaan kun kyse on nappulaikäisistä lapsista.
Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #37 : 04.02.2012 klo 21:20:48

Raha on todellinen kynnys monella pienituloisella perheellä, kun pelkkä kausimaksu ei kuitenkaan kata koko harrastuksen kustannusta. Vetäjien ja ohjaajien puute on myös vaikuttava tekijä kuten myös kulttuuriset erot - suomalainen organisoitu ja kellontarkka harrastaminen ei kaikille muulta saapuneille iske, varsinkaan kun kyse on nappulaikäisistä lapsista.

Jos puhutaan nappulaikäisten aluetoiminnasta niin kyllä se vaan aika pitkälti kattaa. Toki jonkun alle 20 euron pallon ja muutaman kympin nappikset pitää tuohon lisäksi hankkia. Toki edustusjoukkuetoiminta sitten asia täysin erikseen. Lisäksi jos osallistuu eri leireille ja/tai taitokouluun niin sitten hinta nousee. Mutta perustoiminta jossain Varissuolla tai Halisissa maksaa tasan tuon kausimaksun verran, johon sisältyy peliasu, lisenssi, vakuutus ja nappulaliigan pelitoiminta sekä harjoitukset valmennuksineen. Aika harva aluejoukkue kuitenkaan esim. halleista ostaa vuoroja tai käy nappulaliigan pelien lisäksi paria halpaa lähiturnausta enemmän pelailemassa (aika moni ei osallistu yhteenkään turnaukseen ilmaisen Naperogamesin lisäksi). Sen verran voin kertoa, että esim. meidän "aluejoukkue" käy pelaamassa kymmenisen turnausta kaudessa (osan myös Turun seudun ulkopuolella), pelaa talvisin kahdessa maksullisessa talvisarjassa sekä käy maksullisella hallivuorolla treenaamassa kerran viikossa talvisin jne., hankkii uusia varusteita (kahdet peliasut, edustusasu etc.) ja siltikään kausimaksu tuskin nousee edes 300 euroon. Ja tässä siis täysin poikkeustapauksesta kyse alueryhmän toiminnan tason suhteen. Ei kuitenkaan tuosta määrästä mikään ihan mahdoton hinta ole mun mielestä. Se välillä ihmetyttää, että tulee ilmoitus pojan lopettamisesta kustannuksiin vedoten - ja samalla kuitenkin perheellä on varaa lähteä parin viikon ulkomaan reissulle joka vuosi. Ei tosin meidän joukkueessa tälläistä ole tapahtunut, mutta muilta näitä tapauksia olen kuullut harmittavan usein.
« Viimeksi muokattu: 04.02.2012 klo 21:23:02 kirjoittanut Kaihlamo »
eiks oo kauheet

Poissa Poissa


Vastaus #38 : 05.02.2012 klo 12:05:44

Talvella joukkueet pääsee ilmaiseksi myös sisähalleihin kun nappulaliigalla on vapaita vuoroja. Kannattaa järjestää oma turnaus josta tulee helposti 1000 euroa osallistumis maksuista ja puffetin tuotosta. Tuolla tonnilla voi jo osallistua turnauksiin ja tehdä varuste hankintoja, joten perusmaksu on edelleen 90 vuodessa.
LFC84

Poissa Poissa


Vastaus #39 : 05.02.2012 klo 14:11:41

Jos puhutaan nappulaikäisten aluetoiminnasta niin kyllä se vaan aika pitkälti kattaa. Toki jonkun alle 20 euron pallon ja muutaman kympin nappikset pitää tuohon lisäksi hankkia. Toki edustusjoukkuetoiminta sitten asia täysin erikseen. Lisäksi jos osallistuu eri leireille ja/tai taitokouluun niin sitten hinta nousee. Mutta perustoiminta jossain Varissuolla tai Halisissa maksaa tasan tuon kausimaksun verran, johon sisältyy peliasu, lisenssi, vakuutus ja nappulaliigan pelitoiminta sekä harjoitukset valmennuksineen. Aika harva aluejoukkue kuitenkaan esim. halleista ostaa vuoroja tai käy nappulaliigan pelien lisäksi paria halpaa lähiturnausta enemmän pelailemassa (aika moni ei osallistu yhteenkään turnaukseen ilmaisen Naperogamesin lisäksi). Sen verran voin kertoa, että esim. meidän "aluejoukkue" käy pelaamassa kymmenisen turnausta kaudessa (osan myös Turun seudun ulkopuolella), pelaa talvisin kahdessa maksullisessa talvisarjassa sekä käy maksullisella hallivuorolla treenaamassa kerran viikossa talvisin jne., hankkii uusia varusteita (kahdet peliasut, edustusasu etc.) ja siltikään kausimaksu tuskin nousee edes 300 euroon. Ja tässä siis täysin poikkeustapauksesta kyse alueryhmän toiminnan tason suhteen. Ei kuitenkaan tuosta määrästä mikään ihan mahdoton hinta ole mun mielestä. Se välillä ihmetyttää, että tulee ilmoitus pojan lopettamisesta kustannuksiin vedoten - ja samalla kuitenkin perheellä on varaa lähteä parin viikon ulkomaan reissulle joka vuosi. Ei tosin meidän joukkueessa tälläistä ole tapahtunut, mutta muilta näitä tapauksia olen kuullut harmittavan usein.
Ihan oikeassa olet, että kausimaksu on suurin yksittäinen kustannuserä nappuloissa ja sillä pääsee harrastuksessa alkuun. Helposti siihen tulee kuitenkin toinen mokoma päälle varusteista ja vaikka kokonaissumma ei silloinkaan kovin korkealle vuositasolla nouse, on se pienituloisille merkittävä meno osuessaan yhdelle tai kahdelle peräkkäiselle kuukaudelle. Omassa aluejoukkueessa oli kaksi poikaa, toinen maahanmuuttaja- ja toinen yhden huoltajan perheestä. Kummankin pojan harrastus oli kahtena viimeisenä nappulavuotena katkolla maksujen takia ja ainoastaan joustavuus kausimaksun kanssa sekä lahjoitusvermeiden saanti mahdollisti pelaamisen. Toinen tekijä on mainitsemasi perheiden tekemä kustannusten vertailu ja valinta esim. lomamatkojen ja lasten harrastusten välillä. Vaikka esimerkki on tässä hiukan kärjistetty, viittaa se kuitenkin siihen valitettavaan oletukseen että vanhempien mielikuvat lasten harrastusten haitoista (raha) ja hyödyistä saattavat olla kovin vääristyneitä. Tästä löytyy myös se toinen ääripää, joka vie alakoululaista naperoa neljään eri harrastukseen viikossa.
Ohi aiheen alkaa lipsua kirjoittelu, joten jos palataaan tähän Turun malliin, niin olisi mielenkiintoista kuulla väliaikatietoa vaikutuksista jotka Tepsin ja Interin siirtyminen nappulaikäisiin on aiheuttanut. Itse olen ymmärtänyt että joukkueiden muodostaminen ei ole sujunut mitenkään helposti mutta onko kenttien laidalla asia aiheuttanut vanhempien joukossa spekulaatiota? Entä onko Interin tai TPS:n tarkoituksena keskittyä tietyille alueille tai suuntautua voimakkaasti kaupungin rajojen ulkopuolelle. Saattaa olla vähän naivi ajatus mutta toivoisin kuitenkin että päätöksen taustalla on ollut järkevä suunnitelma eikä ainoastaan SHA:n aiheuttama hätä.
Keijot

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Intohimosta ylikriittinen, Keijoille kettuilu


Vastaus #40 : 05.09.2012 klo 19:16:37

Pakko kommentoida tuohon lapsien osallistumisesta nappulaliigan toimintaan. Alueelliset erot näyttävät olevan isoja, mutta itse näkisin, että kyse on vain lapsiperheiden tavoittamisesta. Ilmainen leikkitunti kerran tai kaksi viikossa on suhteellisen houkutteleva tarjous kulttuurista riippumatta.

Nappulaliiga ei mielestäni pidä riittävästi meteliä itsestään ja ryhmien aloittamisesta ja niihin liittymisestä. Kuulemani mukaan aina ei edes päiväkotien ilmoitustauluille saada nappulaliigan infolappuja. Kotihoidossa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan ei tavoiteta.
Superjunnukoutsi

Poissa Poissa


Vastaus #41 : 05.09.2012 klo 20:33:11

Pakko kommentoida tuohon lapsien osallistumisesta nappulaliigan toimintaan. Alueelliset erot näyttävät olevan isoja, mutta itse näkisin, että kyse on vain lapsiperheiden tavoittamisesta. Ilmainen leikkitunti kerran tai kaksi viikossa on suhteellisen houkutteleva tarjous kulttuurista riippumatta.

Ja valmennukselliselta puolelta katsottuna haastava kun "leikkitunnille" lapsensa tuovia vanhempia on hankala saada sitoutumaan ja tukemaan (kehityksellisessä mielessä) lapsen harrastusta.

Nappulaliiga ei mielestäni pidä riittävästi meteliä itsestään ja ryhmien aloittamisesta ja niihin liittymisestä. Kuulemani mukaan aina ei edes päiväkotien ilmoitustauluille saada nappulaliigan infolappuja. Kotihoidossa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan ei tavoiteta.

Varmasti totta. Noissa "kädestä suuhun" elävissä yhdistyksissä ei markkinointia paikallislehden pikkuilmoituksen ja puskaradion ulkopuolella juuri näe, markkinoinnin puute on varmasti pitkälti kustannus/kannattavuuskysymyskin.
sammunut tahti

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Leeds, Inter, TPS, LoPS sekä ÅIFK


Vastaus #42 : 05.09.2012 klo 20:52:13

Nappulaliiga ei mielestäni pidä riittävästi meteliä itsestään ja ryhmien aloittamisesta ja niihin liittymisestä.
Kuulemani mukaan aina ei edes päiväkotien ilmoitustauluille saada nappulaliigan infolappuja. Kotihoidossa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan ei tavoiteta. 
 
Sama...
Mielestäni myös koulujen pitäisi tiedoittaa nappulajoukkueista. En tiedä mitä infoa kouluihin jaetaan.
Pidetäänkö opettajille jotakin tiedoituspakettia?
Itse ainakin annoin pelaajille "jullarin" ja käskin pistää koulun ilmoitustaululle.
Sillä pelastettiin ainakin meidän kuihtuva jengi taas vuodeksi, kun mustavalkoiset imaisi muutaman ukkon.
leijona

Poissa Poissa


Vastaus #43 : 18.09.2012 klo 16:17:43

Tänään olis TPS:n info tilaisuus klo 18. Aikovat nyt sitten perustaa -05 syntyneistä eteenpäin kaikki ikäluokat.

Pahoin pelkään, et taas kuihtuu muutama porukka nappulaliigasta. :(
Hieronymus

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kaikki tarkoituksensa ymmärtävät seurat


Vastaus #44 : 19.09.2012 klo 15:35:33

Tänään olis TPS:n info tilaisuus klo 18. Aikovat nyt sitten perustaa -05 syntyneistä eteenpäin kaikki ikäluokat.

Pahoin pelkään, et taas kuihtuu muutama porukka nappulaliigasta. :(

Alueita joudutaan varmasti yhdistämään. Tässä on tärkeää juuri tuo aikaisemmin mainittu toiminnan esille tuonti ja rummutus eri kanavia pitkin, jotta tieto siirtyy tehokkaasti. En näe sitä pelkästään pahana, sillä nostaa paremmalla todennäköisyydellä myös pienten alueiden valmennustasoa. TPS:n toiminta antaa ainakin vaihtoehdon Nappulaliigalle, jossa pelaajat ovat sidottuja alueisiinsa ja sitä kautta valmentajiinsa.



leijona

Poissa Poissa


Vastaus #45 : 19.09.2012 klo 15:40:33

Alueita joudutaan varmasti yhdistämään. Tässä on tärkeää juuri tuo aikaisemmin mainittu toiminnan esille tuonti ja rummutus eri kanavia pitkin, jotta tieto siirtyy tehokkaasti. En näe sitä pelkästään pahana, sillä nostaa paremmalla todennäköisyydellä myös pienten alueiden valmennustasoa. TPS:n toiminta antaa ainakin vaihtoehdon Nappulaliigalle, jossa pelaajat ovat sidottuja alueisiinsa ja sitä kautta valmentajiinsa.




Onhan toi toisaalta hyväkin juttu, mut järkevämpää olis mun mielestä seurojen järjestämä lisä treeni nappulaliigalaisille.
sammunut tahti

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Leeds, Inter, TPS, LoPS sekä ÅIFK


Vastaus #46 : 19.09.2012 klo 15:52:23

TPS:n toiminta antaa ainakin vaihtoehdon Nappulaliigalle, jossa pelaajat ovat sidottuja alueisiinsa ja sitä kautta valmentajiinsa.
Eilen syksyn viimeisessä nappulapelissä vanhemmat olivat kauhuissaan Tepsin maksuista.
Samanlaisia 150 euro kuukausimaksuja myös Liedossa ja Kaarinassa. Sauvossakin väitetään olen saman suuruisia kk maksuja.
Nappuloissa pärjää muutaman kympin vuosimaksulla.
Valmennuksesta voi olla monta mieltä mutta tärkeintä on kuitenkin näiden nappuloiden säilyminen jalkapallossa mahdollisimman pitkään.
Itse ainakin ohjeistaisin siirtymään vasta nappulaiästä kasvettua ulos siirtymään Interiin tai mihin tahansa turkulaiseen seuraan.
Kaihlamo

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #47 : 19.09.2012 klo 16:13:52

No eipä se TPS yhtään sen kalliimmaksi tule kuin laadukas aluetoiminta + kauppari. Kaikki riippuu siitä mitä tehdään. Jos ei tehdä mitään niin ei se mitään myöskään maksa.
Hieronymus

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Kaikki tarkoituksensa ymmärtävät seurat


Vastaus #48 : 19.09.2012 klo 16:16:13

TPS:n toiminta antaa ainakin vaihtoehdon Nappulaliigalle, jossa pelaajat ovat sidottuja alueisiinsa ja sitä kautta valmentajiinsa.
Eilen syksyn viimeisessä nappulapelissä vanhemmat olivat kauhuissaan Tepsin maksuista.
Samanlaisia 150 euro kuukausimaksuja myös Liedossa ja Kaarinassa. Sauvossakin väitetään olen saman suuruisia kk maksuja.
Nappuloissa pärjää muutaman kympin vuosimaksulla.
Valmennuksesta voi olla monta mieltä mutta tärkeintä on kuitenkin näiden nappuloiden säilyminen jalkapallossa mahdollisimman pitkään.
Itse ainakin ohjeistaisin siirtymään vasta nappulaiästä kasvettua ulos siirtymään Interiin tai mihin tahansa turkulaiseen seuraan.

Nappulaliigan pelaajakohtainen kausimaksu on 80 Euroa. Tämä siis silloin, kun pelataan ja harjoitellaan ainoastaan aluejoukkuessa. Tähän hintaan ei sisälly esim. aluejoukkueen turnauksia tai varusteita (poislukien pelipaita). Arvioisin, että 2-3 viikkotreeniä ympäri vuoden ja aktiivisuudeltaan keskitason aluejoukkueen vuosibudjetti pyörii noin 150-200 Eurossa per pelaaja. Aktiivisimmat alueet saavat budjetin helposti yli 500,00 Euron

Kaupparipelaajien kustannukset sensijaan lähenevät normaalien seurajoukkueiden kustannuksia. 1. joukkueella, (riippuu joukkueen tapahtumista ja ulkomaan turnauksista) pelaajakohtainen budjetti nousee helposti yli tuhannen Euron, jopa 1500,00 Euron. Yleensä 2. ja 3. peliryhmä selviää hieman pienemmillä, mutta kuitenkin tuhannen Euron nurkilla nekin.

Nämä, kun vielä yhdistää, niin aktiivisten alueiden (joista kaupparipelaajat usein jostain kummasta yleensä tulevat) kaupparipelaajilla summat voivat nousta aina 2000,00 Euroon asti.

Harmi juttu, että Sampoa ei siis vieläkään ole keksitty...
eiks oo kauheet

Poissa Poissa


Vastaus #49 : 19.09.2012 klo 17:29:11

Suosittelen aluejoukkueille omia turnauksia, niistä tulee helposti 1500 joukkueen tilille. Tällä summalla saa varusteita ja voi osallistua muihin turnauksiin. Buffetti vaatii tietysti vanhempien panosta, mutta perusmaksu kaudessa pysyy 90 eurossa. Kaupparin maksu saadaan nopeasti ylös, jos ei ole sponsseja. yksi saksan turnee on helposti 1000 per lärvi. Ruotsin turneeseen pääsee jo n.350 eurolla. Mutta buffetti pystyyn omissa turnauksissa, saadaan kulut pienemmäksi.
 
Sivuja: 1 [2] 3 ... 18
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines