28. 05. 2011 FC Barcelona - Manchester United F.C., Wembley Stadium, London
VS.
Muiden englantilaisseurojen vetäytyessä kesälomille jatkaa Manchester United vielä yhden ottelun verran positiivisesti pitkittynyttä kauttaan. Viime kesän ennakoissa turuilla, toreilla ja foorumeilla räikeästi aliarvioitu United matkaa Wembleyn finaaliin Englannin mestarina, kun taas vastaavasti Maailman Parhaaksi jo hetken aikaa tituleerattu Barcelona valmistautuu taistoon Espanjan mestarina. Asetelmat ennakkoon ovat siis selvät, United on asiantuntijoiden silmissä altavastaaja.
Asetelmat ovat kuitenkin siinä mielessä harhaanjohtavasti aseteltu, että United on finaalissa kolmatta kertaa neljään vuoteen, mikä ei nyt ihan heppoinen suoritus ole. Ja tässä kohtaa muistutellaan C. Ronaldon (ja jopa Tevezin) poistumisesta seurasta, mutta kuten on huomattu, näiden poistumisen jälkeen United on osoittanut olevansa edelleenkin Englannin ykkönen ja viime kaudellakin mestaruus jäi vain pisteen päähän. Totta, viime kaudella United tippui UCL:sta melko aikaisessa vaiheessa, mutta tuolloinkin pienimmällä mahdollisella marginaalilla - vierasmaalisäännöllä.
Ehkä altavastaajana lähteminen on myös siunaus, sillä onhan Manchester United osoittanut Englannissa Tuomionpäivää jo pitkään kailottaneille
asiantuntijoille kerta toisensa jälkeen, että joukkue on kuitenkin enemmän kuin osiensa summa ja menestyy ilman C. Ronaldoa, sillä lopulta suuressa kuvassa pelaajat ovat kuitenkin vain osia suuremmasta kokonaisuudesta. Ja nämä kokonaisuudet niitä mestaruuksia voittavat, ei yksittäiset palaset (mikä saattoi tulla yllätyksenä monelle sivustaseuraajalle).
Mutta eipä FC Barcelona ole aivan syyttä nostettu framille, kyllä joukkue on ollut viime vuodet vähintäänkin top3 jalkapalloseura ja siis ihan ansioillaan näin. Viime kaudella Barça ei juhlinut Euroopassa, kun Mourinhon Inter otti voiton semifinaaleissa ja vei lopulta joukkueensa mestariksi asti, joten nälkää näyttää toteen tuo "Maailman Parhaus" pitäisi riittää Katalonian ylpeydelläkin.
La Ligaa jo pitkän putken hallinnut Barcelona on tämän vuoden UCL:ssa ihastuttanut normaalin tapaansa, mutta toisaalta klassisessa Real Madridin ja FC Barcelonan välisestä semifinaalista jäi monelle mieleen Barçan pelaajien armoton teatteri ja Busquetsin rasistiseksi epäillyt "apina, apina" -huutelut Marcelon perään. Tämä jälkipyykki oli sinänsä selkeä kolhu Sympaattisten kiilloitettuun kilpeen, eikä moiseen pelleilyyn ole enää varaa finaalissa.
Ja tuskinpa Barcelona moiseen syyllistyy Unitedia vastaan. 2009 UCL-finaali oli näiden joukkueiden välillä puhtaasti jalkapalloiluun keskittyvä tapahtuma, eikä vuotta aikaisemmassa semifinaalissakaan nähty sen ihmeellisempiä teatraalisuuksia tai muita ylilyöntejä. On kuitenkin muistettava, että Real Madridin ja FC Barcelonan väliset kohtaamiset ovat usein täynnä kiistanalaisia tilanteita, joten ylilyönnit eivät sinänsä tulleet yllätyksenä tuossa semifinaalissa ja näin tuon otteluparin tapahtumat tuskin tässä finaalissa enää näkyvät. Tai no, Busquets nyt tuskin on parantanut tapojaan, mutta noin muiden pelaajien osalta voi toivoa itse peliin keskittymistä.
Ja jos (ja kun) FC Barcelona keskittyy pelaamiseen täysillä, tulee sen kaataminen olemaan jättiläismäinen urakka Unitedille. Kun Barçan peli kulkee, sen pysäyttäminen vaatii kärsivällisyyttä, keskittymistä ja virheettömyyttä puolustuksessa. Yksikin virhe ja Blaugrana kuittaa. Asiantuntijat ovatkin lopulta oikeilla jäljillä, Barcelona on kuitenkin se ennakkosuosikki, kohtuullisen selkeäkin sellainen, mutta kuten on ennenkin nähty, ei altavastaajan asema henkisellä puolella ole huono lähtökohta finaalissa, kun kyseessä ei nyt kuitenkaan ole mikään täysi vastaantulija.
Josep Guardiola VS. Sir Alex Ferguson
VS.
Taktisella ja henkisellä puolella tullaan näkemään suurin taisto tässä ottelussa. Miten joukkueet ovat latautuneet otteluun henkisesti? Onko fyysinen osasto kunnossa, eikä jalat paina kenelläkään? Miten Sir Alex varautuu Alvesin nousuihin? Onko Xaville/Messille/Iniestalle tarkoitus pistää henkilökohtaista vartiointia? Avaako Rooney kärjessä vai keskikentän hyökkäävänä kärkenä? Pep tulee mitä luultavammin marssittamaan joukkuettaan kuten ennenkin, eikä siinä tietenkään ole mitään väärää. Toimivaa palettia ei kannata lähteä muuttamaan.
Guardiolalla on kuitenkin henkisellä puolella paljon tekemistä, niin kovasti on ennakkoon katalaanien ennakkosuosikin asemaa huudettu ympäri lehdistöä. Kun ennakkosuosikin asema on kuitenkin oikeutetusti vakaasti Barcelonalla ja menestystä on tullut viime vuosina ovista ja ikkunoista, niin sen joukkueen herättämisen vaikeus kuitenkin kasvaa, sitä myötä kuin menestys tuo lisää pöhötystä. Ja tuon henkisen kantin ja nälän herättäminen on suuri kynnyskysymys siinä missä taktiset hienoudetkin - yhtään väheksymättä Guardiolan osaamista tuollakin puolella.
Sir Alex Fergusonilla onkin sitten helpompi työ herättää joukkue taistelemaan, kun lähtökohtaisesti kaikki odottavat Barcelonan voittokulkua. Avoimia kysymyksiä on sitten runsaammin pelillisellä puolella. Henkilökohtaisesti toivoisin Fergusonin pitäytyvän Rooneyn ja Chichariton sisältävässä avauskokoonpanossa, mutta Rooneyn aloittaminen yksinäisenä piikkinä ei ole mikään mahdottomuus. 2009 UCL-finaalissa Fletcher oli pelikiellossa, eikä tälläkään kertaa pahan viruksen kourista palaavan puolikuntoisen skotin pelaaminen ole todennäköistä, joten mielenkiintoista on nähdä miten Sir Alex vastaa Barçan keskikentän dominointiin. Park siellä todennäköisesti ainakin on hämmentämässä soppaa, saa nähdä onnistuuko tällä kertaa paremmin kuin 2009.
Noin pähkinänkuoressa ottelu tullee kulkemaan odotetusti, Barcelona sahaa syöttelyllään hitaamman Unitedin puolustusta rikki, kun taas United kyttää vastaiskun mahdollisuutta. Jos Chicharito on avauksessa, niin Barcelonan puolustus joutunee pelaamaan alempana, jolloin tilaa syntyisi enemmän puolustuksen ja keskikentän väliin, johon Rooney voisi iskeä. Tämän lisäksi Manchester United elää hyökkäyksistään vahvasti laitapelaamisen kautta, jonka onnistumiseen tai epäonnistumiseen Unitedin hyökkäyspelaaminen kulminoituu. Tabloid-huhujen kourissa taistelevan Sir Ryan Giggsin päivän kunto määrittelee sen kuinka manchesterilaisten keskikentän keskustasta löytyy luovuutta, Carrick kun kuitenkin pelaa "kolmantena topparina" ja Rooney astetta ylempänä.
Suurin kysymys Unitedissa keskikentän/hyökkäyksen kärjen lisäksi on oikean laitapuolustajan tontti. Tarjolla olisi Rafael, Fabio ja O'Shea, joista kaksi ensimmäistä ovat tällä kaudella pelanneet pääsäännöllisesti varsin hyvin, mutta molemmat ovat kärsineet loukkaantumisista. O'Shean puolesta puhuu kokemus, jokapaikanmies on ehkä hieman puujalkainen ja hidas, mutta on kyllä osoittanut ennenkin epäilijöille olevansa riittävän tasokas mies otteluun kuin otteluun. Brassiveljeksistä varsinkin Rafael on kokemattomuuttaan potentiaalinen heikko lenkki henkisellä puolella, kun turhautumistaan viljelee myöhästyneitä taklauksia, jolloin punakortiakin on nähty heiluteltavan. Kääntyykö vaaka kokemuksen vai nuoruuden innon puolelle, jää nähtäväksi. Itse toivon Fabion olevan avauksessa, O'Shean hitaus on kuitenkin kaikesta huolimatta ongelma tässä ottelussa.
Man Unitedin ja Barcelonan UCL 2010-11 tilastoissaManchester United - Barcelona:
Maalit tehdyt 18-27
Päästetyt 4-8
Vedot maali kohti 68 - 86
Ohi 53 - 76
Pallonhallinta 58% - 62%
Kulmat 76-55
Tilastoissa ei ole mitään yllättävää. Manchester United tekee vähemmän ja päästää vähemmän, Barcelona vetää enemmän maalia kohti ja ohi. Molemmat hallitsevat palloa yleisesti ja Unitedin laitapelaamiseen painottuva hyökkäyspelaaminen aiheuttaa kulmapotkuja huomattavasti Barcelonan keskikaistaa pitkin etenevää hyökkäyspelaamista enemmän.
Jos Manchester Unitedissa uskotaan Vidicin ja muiden tuovan ylilyöntiaseman erikoistilanteissa myös hyökkäyspäässä, niin näiden tilastojen pohjalta voisi kuvitella kulmia tulevan Unitedille vastustajaa runsaammin. Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin varsinkin Unitedin kulmia usein täysin hyödyttöminä, joten tuosta tuskin on mitään suurempaa lyömäasetta syntymässä, vaikka toki Vidic osaa niitä puskumaaleja tehdä.
Glory Glory vai Campeones Barcelona?Lopulta tässä kohtaamisessa voi kuitenkin hyvillä mielin unohtaa kaikki ennakko-odotukset ja asetelmat. Vastassa on kaksi Maailman Parasta seurajoukkuetta, jotka molemmat ovat sarjojensa mestarit, sarjojen joita voi hyvin mielin pitää Euroopan tasokkaimpina. Nämä joukkueet tuntevat toisensa, sillä vuoden 2009 finaalin pelaajista Unitedilla on joukkueessa vielä 16/18 ja Barcelonallakin vaihtuvuus on pysynyt vähäisenä, olennaisista pelaajista ainoastaan Eto'o puuttuu. Penkkien päässä istuu niin ikään samat miehet ja nyt punnitaankin onko Sir Alex Ferguson oppinut jotain vuoden 2009 finaalista vai viekö Josep Guardiola taas pidemmän korren.
Toivon luonnollisesti Manchester Unitedia voittajaksi, mutta realistina FC Barcelonan onnistuminen tuntuisi varsin todennäköiseltä. Silti, ei United tule antamaan helposti periksi ja ehkä lopulta tässä otteluparissa aliarvioidaan Fergusonin miehistöä ja yliarvioidaan vastaavasti katalaaneja, joten katsotaan nyt miten käy. Selvää kuitenkin on, ettei alustusta voi lopettaa ilman kuvallista post scriptumia.
Äänestys
