Ei oo salaisuus, että PK:n kuplahallien kulmilta Pihlajamäestä löytyy tämä Hämeenlinnan etäkannattaja (sillä Hämeenlinnassa syntynyt mä oon). Hienot oli uudet Pioneeriryhmän laulut. Kuunnellessa ja pikku hiljaa laulaessa ylioppilasyskä parantumaan päin.
Ottelu vaikutti vierasjoukkeen kannalta juurikin siltä, mitä alkukauden raporteista on saanut lukea. Organisoitunutta puolustamista, varmoja topparien katkoja, raivokasta maalivahtipeliä, paskaa laitatyöskentelyä, epätietoisuutta hyökkäyksien käynnistelyssä keskialueella ja harvoissa maalipaikoissa jäätävää viimeistelyä. Hämeenlinnan laitapelissä oli kyllä jonkinlainen epätasapaino kenttäpuolien suhteen. 1. puoliajalla tämä korostui. Tuntui siltä, että vasenta laitaa ripluteltiin 10 metrin herhiläisparvena pikkuhiljaa ylöspäin. Ja oikea laita koko ajan täysin vapaana. Heräsi kysymys, miksei palloa sinne jaeta. No sitten kun se keskustan kautta, ehkä hivenen hitaasti sinne saatiin, niin niinpä niin, ei tapahtunut kerrassaan mitään järkevää. Joten pelaajavaihto tähän Kokkiseen oli erinomainen ja toi laitaan hieman säpinää.
Ylärimapommit tulleet tutuiksi! Edellisessä vieraspelissäni jokunen vuosi sitten Joenmäki mursi Atlantiksen yläriman kautta. Tuttua kauraa siis.
ISS-stadion upein Ykkösen, ellei koko Suomen kentistä.
Keinonurmet voi haistaa persettä kun ei olla kuitenkaan missään Napapiirillä. Pitäis saada ruoho kasvamaan noin etelässä
