Pussikalja
Poissa
|
|
Vastaus #125 : 05.09.2011 klo 21:15:39 |
|
AGR ymmärsi hienosti viestin ajatuksen. Eiköhän se ole jokaisen oma asia mitä haluaa harrastaa.
Juuri sen takia talenttiryhmät täytyisi avata kaikille halukkaille, kunnes se 12-14 ikävuotta on saavutettu ja junioreilla on oma tahto.
Juuri sen vuoksi talenteista ei saa pudottaa sitä poikaa joka pelaa talvella korista tai kiekkoa, koska hän ei ole päätöstä lajistaan vielä tehnyt. (ja kun sen pojan peliäly on niin paljon parempi kuin vain futista tahkonneen pojun vastaava)
Juuri sen vuoksi talentteja eikä heidän vanhempiaan tule sitouttaa 5*viikossa tai ulos harjoitteluun, kun sen kehityksen kohde ei edes tiedä mistä on kyse. Varmaa on että valmentajan ja vanhempien päätös tehdä lahjakkudesta futari, johtaa itsenäistymisvaiheen kapinassa runsaisiin lopettamisiin.
Sen sijaan on hienoa jos lapselle on tarjolla osaavaa ja kasvattavaa jalkapallovalmennusta, mielellään vielä kannustavassa ja toiset huomioon ottavassa ympäristössä.
Lisäksi kun seuralla olisi vielä tarjota olosuhteita, aikaa ja vinkkejä lapsuuteen leikkien ja palloa kesyttäen, saadaan vielä joskus ehkä Viro futiksessa kiinni. Niitä toistoja kun joukkuetreeneissä ei tarpeeksi tule, vaikka ois kymmenen treeniä viikossa.
|
|
|
|
Alain Robbe-Grillet
Poissa
Suosikkijoukkue: Dans le labyrinthe ja Vihavaisen tahtotila
|
|
Vastaus #126 : 06.09.2011 klo 07:22:48 |
|
AGR ymmärsi hienosti viestin ajatuksen. Eiköhän se ole jokaisen oma asia mitä haluaa harrastaa.
Juuri sen takia talenttiryhmät täytyisi avata kaikille halukkaille, kunnes se 12-14 ikävuotta on saavutettu ja junioreilla on oma tahto.
Juuri sen vuoksi talenteista ei saa pudottaa sitä poikaa joka pelaa talvella korista tai kiekkoa, koska hän ei ole päätöstä lajistaan vielä tehnyt. (ja kun sen pojan peliäly on niin paljon parempi kuin vain futista tahkonneen pojun vastaava)
Juuri sen vuoksi talentteja eikä heidän vanhempiaan tule sitouttaa 5*viikossa tai ulos harjoitteluun, kun sen kehityksen kohde ei edes tiedä mistä on kyse. Varmaa on että valmentajan ja vanhempien päätös tehdä lahjakkudesta futari, johtaa itsenäistymisvaiheen kapinassa runsaisiin lopettamisiin.
Sen sijaan on hienoa jos lapselle on tarjolla osaavaa ja kasvattavaa jalkapallovalmennusta, mielellään vielä kannustavassa ja toiset huomioon ottavassa ympäristössä.
Lisäksi kun seuralla olisi vielä tarjota olosuhteita, aikaa ja vinkkejä lapsuuteen leikkien ja palloa kesyttäen, saadaan vielä joskus ehkä Viro futiksessa kiinni. Niitä toistoja kun joukkuetreeneissä ei tarpeeksi tule, vaikka ois kymmenen treeniä viikossa.
No, jos haluaa sekä pelata jalkapalloa että vastustaja irroittaa etuhampaat lasikuitutikulla kuminpalasta tapellessa, sitä varten on haasteryhmät. Voihan näille haasteryhmillekkin hommata komiat verkkarit ja vetää hienoja alkuverryttelyjä. En tiiä miten homma käytännössä menee, mutta jos valmentaisin talenttiryhmää, haluaisin, että jengi käy harjoituksissa aktiivisesti eikä vain silloin kun kiakkomiähille soppii. Kyllähän se näkyy myös pelikentällä jos joukossa pyörii yksi, jolla sen vuoksi ettei ole käynyt treeneissä, ole aavistustakaan missä pitäis milloinkin olla. Ja eikö talenttiryhmät, lajista riippumatta, ole tarkoitettu sellaisille lapsille, jotka tosissaan haluavat panostaa tiettyyn lajiin? Tarinoiden mukaan esimerkiksi uinnissa ja telinevoimistelussa 10-11 -vuotiailla treenejä on viikossa sen verran tiuhaan, että eipä siinä ehdi enää palloa potkia tai hampaidenirrottimella huiskia.
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
|
Vastaus #127 : 06.09.2011 klo 13:58:03 |
|
-
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.04.2019 klo 09:25:35 kirjoittanut Lenko »
|
|
|
|
|
#666
Poissa
|
|
Vastaus #128 : 06.09.2011 klo 14:39:42 |
|
Juuri sen vuoksi talenteista ei saa pudottaa sitä poikaa joka pelaa talvella korista tai kiekkoa, koska hän ei ole päätöstä lajistaan vielä tehnyt. (ja kun sen pojan peliäly on niin paljon parempi kuin vain futista tahkonneen pojun vastaava)
Juuri sen vuoksi talentteja eikä heidän vanhempiaan tule sitouttaa 5*viikossa tai ulos harjoitteluun, kun sen kehityksen kohde ei edes tiedä mistä on kyse. Varmaa on että valmentajan ja vanhempien päätös tehdä lahjakkudesta futari, johtaa itsenäistymisvaiheen kapinassa runsaisiin lopettamisiin.
Sen sijaan on hienoa jos lapselle on tarjolla osaavaa ja kasvattavaa jalkapallovalmennusta, mielellään vielä kannustavassa ja toiset huomioon ottavassa ympäristössä.
Lisäksi kun seuralla olisi vielä tarjota olosuhteita, aikaa ja vinkkejä lapsuuteen leikkien ja palloa kesyttäen, saadaan vielä joskus ehkä Viro futiksessa kiinni. Niitä toistoja kun joukkuetreeneissä ei tarpeeksi tule, vaikka ois kymmenen treeniä viikossa.
Juurikin näin se, että harrastaa jotain toista lajia ei saa olla esteenä taidoilleen sopiviin treeneihin. Se useammasta lajista kiinnostunut/harrastava omaa paremman fyysisen ja hermostollisen pohjan huipulle, kuin pelkästään jalkapalloa treenannut kaveri. Hermostohan nopeutuu kokonaisuutena yläkropan harjoittaminen nopeuttaa myös jalkojen työskentelyä. Ja lapset voivat harjoitella vaikka, joka päivä. Palautumisen puolesta ylärajaa ei ole. Mutta vaikka töitä tehtäisiin paljon, harjoitukset voivat olla hauskoja ja silti juuri oikeaa asiaa harjoittavia. Jos ei osaa tehdä junnuille sopivia kivoja harjoitteita ei ole mielestäni pätevä junnuvalmentaja. Kaikista taidoista/tekniikoista pystyy keksimään pelin, leikin tai kilpailun ja näitä lapset rakastavat sekä yrittävät niissä kaikkensa. DDR tyylinen valmennus on mennyttä aikaa eikä mikään nykyaikainen opetusmenetelmä tue sitä tehokkaana, varsinkaan junnupuolella.
|
|
|
|
Alain Robbe-Grillet
Poissa
Suosikkijoukkue: Dans le labyrinthe ja Vihavaisen tahtotila
|
|
Vastaus #129 : 06.09.2011 klo 15:21:48 |
|
Juurikin näin se, että harrastaa jotain toista lajia ei saa olla esteenä taidoilleen sopiviin treeneihin. Se useammasta lajista kiinnostunut/harrastava omaa paremman fyysisen ja hermostollisen pohjan huipulle, kuin pelkästään jalkapalloa treenannut kaveri. Hermostohan nopeutuu kokonaisuutena yläkropan harjoittaminen nopeuttaa myös jalkojen työskentelyä.
Tuo nyt pitää sisällä olettaman siitä, että jalkapalloharjoituksissa ei tehdä muuta kuin potkitaan palloa. Toki näin voi jossakin olla, mutta uskon, että aika monessa seurassa jalkapalloharjoitukset eivät ole pelkkää pallon potkimista. Eikö se Palloliittokin korosta herkkyyskausiajattelua, joten jos valmentaja on vähänkin tutustunut valmennukseen, eiköhän fyysinen ja hermostollinen pohja kehity siinä missä salibandynpelaajilla. Muutenkin lahjakkaimmat kaverit taitavat pääsääntöisesti olla muutenkin urheilullista porukkaa ja fyysinen ja hermostollinen pohja saa arkipäiväisen puuhailun sivussa vahvistusta.
|
|
|
|
jiibzter
Poissa
|
|
Vastaus #130 : 06.09.2011 klo 16:52:14 |
|
Juurikin näin se, että harrastaa jotain toista lajia ei saa olla esteenä taidoilleen sopiviin treeneihin. Se useammasta lajista kiinnostunut/harrastava omaa paremman fyysisen ja hermostollisen pohjan huipulle, kuin pelkästään jalkapalloa treenannut kaveri. Hermostohan nopeutuu kokonaisuutena yläkropan harjoittaminen nopeuttaa myös jalkojen työskentelyä.
Miksi lutuurimaissa ei sitten pelata muita lajeja vaan superjunnut potkivat pelkästään palloa?
|
|
|
|
Kaihlamo
Poissa
Suosikkijoukkue: Jalkapallo
|
|
Vastaus #131 : 07.09.2011 klo 10:42:01 |
|
FC Inter ja Turun Nappulaliigan Kaupparitoiminta yhteistyöhön Sami Hyypiä Akatemian osalta
Lehdistötiedote 7.9.2011
FC INTER ja TURUN NAPPULALIIGAN KAUPPARITOIMINTA YHTEISTYÖHÖN SAMI HYYPIÄ AKATEMIAN OSALTA
FC Inter ja Turun Nappulaliiga ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on luoda Suomen Palloliiton strategian mukainen huippujalkapalloon tähtäävä polku lahjakkaille junioripelaajille.
FC Inter varmistaa yhteistyösopimuksen turvin pääsynsä Suomen Palloliiton alaiseen Sami Hyypiä Akatemiaan. Sami Hyypiä Akatemia keskittyy erityisesti huippu-urheilun vaatimusten mukaisen jalkapallotoiminnan kehittämiseen lapsesta aikuiseksi. Akatemian toiminta perustuu Suomen Palloliiton ja Eerikkilän Urheiluopiston strategioihin sekä jalkapallon lajiprosessiraportointiin.
Akatemia-toiminta koskee ensimmäisessä vaiheessa poikaseurojen osalta 2001, 2000, 1999 ja 1998 syntyneitä pelaajia. Turkulaisesta seuratoiminnan ikäryhmärakenteesta johtuen, FC Interillä ei ole omaa ryhmää 2001 syntyneille pojille. Yhteistyösopimus mahdollistaa näin ollen FC Interin osallistumisen Sami Hyypiä Akatemia toimintaan ja Turun Nappulaliigan lahjakkaiden pelaajien pääsyn osalliseksi kyseisestä toiminnasta.
Yhteistyö toteutetaan siten, että FC Inter nimeää valmentajan mukaan Turun Nappulaliigan 2001-syntyneiden poikien Kaupparitoimintaan. Hän puolestaan vastaa Sami Hyypiä Akatemia-projektiin osallistumisesta.
Yhteistyösopimus turvaa samalla, että myös lahjakkaimmilla 2001-syntyneillä pojilla on edelleen mahdollisuus olla mukana Turun Nappulaliigan alue- ja kaupparijoukkuetoiminnassa. Valittavalla ryhmällä on näin ollen Turun Nappulaliigan toiminnan lisäksi mahdollisuus päästä mukaan Sami Hyypiä Akatemia-toimintaan jo sen ensimmäisessä vaiheessa FC Interin kautta.
Lisätietoja: FC Inter Turun Nappulaliiga
junioripäällikkö Puheenjohtaja
Pasi Hyvätti 050-5509363 Harri Laaksonen 044-0456191
-Turun Nappulaliigan tiedote"Seuralla on oltava pojissa kaikki juniori-ikäluokat (F junioreista - A-junioreihin) ja edustusjoukkue vähintään miesten 2. divisioonassa." -suoraan SHA:n hakukriteereistä, joten jos Palloliitossa on yhtään munaa niin tämä järjestely tälläisenä ei pitäisi vielä riittää.
|
|
|
|
Pussikalja
Poissa
|
|
Vastaus #132 : 07.09.2011 klo 11:09:21 |
|
Miksi lutuurimaissa ei sitten pelata muita lajeja vaan superjunnut potkivat pelkästään palloa? Aika iso osa suurseuroista on yleisseuroja ja samoissa juniorikeskuksissa ovat mm. koripalloilijat, lentopalloilijat ja jalkapalloilijat. Pitäisin jopa mahdottomana ajatusta, etteivätkö juniorit vapaa-ajallaan pelaisi kaikkia lajeja. Tärkeintä on että pelaavat, ihan sama mitä. Lisäksi väittäisin, että peliäly kehittyy parhaiten lajissa, jossa et ole teknisesti ja fysiikaltasi ylivoimainen, vaan tarvitset pelikavereita avuksesesi. Silloin pelinlukeminen, pallotonliike ja syöttöjen laatu korostuvat.
|
|
|
|
Kaihlamo
Poissa
Suosikkijoukkue: Jalkapallo
|
|
Vastaus #133 : 07.09.2011 klo 11:23:32 |
|
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?month=2011-09Mitä reittiä huipulle? Forsman Hannele, Sami Hyypiä Akatemian projektikehittäjä
Tutkimukset osoittavat, että huipputason saavuttaminen vaatii suuren määrän harjoittelua niin urheilussa kuin muillakin sektoreilla. Puhutaan 10-vuoden säännöstä, mikä tarkoittaa sitä, että huipputason saavuttaminen vaatii 10 vuoden määrätietoista harjoittelua omassa lajissaan. Sääntöä tukevia tutkimuksia löytyy niin musiikin, matematiikan kuin urheilunkin saralta. Myös palloilusta on olemassa tutkimuksia, joissa huipulle päässeet pelaajat ovat ennen sen saavuttamista harjoitelleet vähintään kymmenen vuotta ja 10 000 tuntia. Paljon puhuttava kysymys niin käytännön elämässä kuin tutkimusmaailmassakin on se, minkälainen matka pelaajan on kuljettava päästäkseen huipulle. Minkälainen harjoittelu on olennaista lapsuudessa ja nuoruudessa? Onko parempi harrastaa yhtä lajia vai useita lajeja? Mitä hyötyä on vain yhden lajin harrastamisesta ja mitä usean lajin harrastamisesta? Mitkä lajit tukevat jalkapallon harrastamista? Niin käytännön elämässä kuin tutkimusmaailmassakin löytyy monipuolisuuden ja useiden lajien harrastamisen kannattajia/ puolustajia. Usein myös nykyiset huippu-urheilijat kertovat harrastaneensa lapsuudessa monipuolisesti eri lajeja. Yleisesti ottaen tätä myöhäisen erikoistumisen reittiä pidetään parempana niille lajeille, joissa huipputaso saavutetaan vasta myöhemmällä iällä kuten esim. palloilussa. Useiden lajien harrastamisen kautta ajatellaan pelaajan oppivan perusliiketaitoja, joita hän voi myöhemmin hyödyntää päälajissaan. Myös hyvän sisäisen motivaation, pienemmän loukkaantumisriskin ja pidemmän urheilu-uran on todettu olevan usean lajin harrastamisen etuja. Mitä jos lapsi harrastaakin usean lajin sijaan vain jalkapalloa? Voisiko tästä olla lapselle etua myöhempää menestystä ajatellen? Voimmeko opettaa perusliiketaitoja myös jalkapallon kautta? Voiko pelkän jalkapallon harrastaminen lisätä sisäistä motivaatiota harjoitella ja pelata myöhemmällä iällä? Voidaanko jalkapalloharjoittelu toteuttaa niin, ettei loukkaantumisriski ole suuri ja uran jatkuminen pitkään on mahdollista? Uskoisin, että voimme hyvillä mielillä vastata jokaiseen edellä mainittuun kysymykseen myönteisesti, kun vain suunnittelemme ja toteutamme jalkapalloharjoittelua ottaen huomioon edellä mainitut asiat. Jalkapalloharjoitteluun lasken mukaan joukkue- ja yksilöharjoitukset ja kaikki niiden eri muodot. Lisäksi oletan, että jokainen lapsi omalla ajallaan leikkii, kokeilee ja pelailee erilaisia urheilumuotoja, kuten ovat tehneet nykyiset huippu-urheilijatkin. Myös tutkimusmaailmasta löytyy tukea aikaisen lajivalinnan reitille. Aikaista lajivalintaa ja erikoistumista pidetään yleisesti ottaen tärkeänä etenkin lajeissa, joissa uran huippuhetket ovat jo melko nuorella iällä. Kuitenkin myös esimerkiksi englantilaisessa jalkapallossa on todettu aikaisen erikoistumisen ja runsaan lajiharjoittelun lapsuudessa olevan edellytys tulevalle menestykselle. Jalkapallo poikkeaa muista palloilulajeista siinä, että jalkapallossa olennaista on jalan ja silmän yhteistyö sekä jalkojen toiminnan tarkka hermotus. Muissa palloilulajeissa yleensä on kyse käden ja silmän yhteistyöstä sekä käsien tarkasta toiminnasta. Käsillä on hermostollisesti helpompaa toteuttaa tarkkaa työtä ja sitä on helpompi kehittää kuin jaloilla, koska käsissä yksi yksittäinen hermo hermottaa pienempää määrää lihassoluja kuin jaloissa. Tästä syystä jalkapallossa menestymisen kannalta olennaista on jo lapsuudessa tehdä runsaasti jalkojen hermotusta ja jalkasilmäkoordinaatiota kehittävää harjoittelua eli käytännössä olla paljon pallon kanssa tekemisissä. Joukkueharjoittelun lisäksi olennaista on jalkapallon harjoittelu ja pelaaminen omalla ajalla kavereiden kanssa. Maailmanluokan pelaajienkin on eri tutkimuksissa todettu pelanneen runsaasti oman lajinsa pienpelejä omalla ajallaan. Tämän on todettu lisäävän pelaajan sisäistä motivaatiota ja halua harrastaa lajiaan. On selvää, että tulevan huippujalkapalloilijan harjoittelun ytimen tulee koostua erilaisesta harjoittelusta jalkapallon kanssa. Muiden lajien rooli voi olla jalkapalloharjoittelun laadusta ja määrästä riippuen lapsen kokonaisliikuntamäärän lisääminen ja eri ominaisuuksien kehittymisen tukeminen, kunhan pidämme huolen siitä, että aikaa pallon kesyttämiseen ja pelikäsityksen kehittämiseen löytyy riittävästi aikaa jo lapsuudessa.
|
|
|
|
Jullu
Poissa
Suosikkijoukkue: 1882
|
|
Vastaus #134 : 07.09.2011 klo 16:20:04 |
|
FC Inter varmistaa yhteistyösopimuksen turvin pääsynsä Suomen Palloliiton alaiseen Sami Hyypiä Akatemiaan.
Näinkö helposti se tosiaan käy..hieman ihmetyttää kyllä.
|
|
|
|
Alain Robbe-Grillet
Poissa
Suosikkijoukkue: Dans le labyrinthe ja Vihavaisen tahtotila
|
|
Vastaus #135 : 07.09.2011 klo 20:38:31 |
|
Hanu on näköjään käynyt yliopiston kirjastosta käynyt lainaamaassa muutaman jalkapalloa käsittelevän kirjan. Tuollaiseen akateemiseen jargoniin yleensä törmää proseminaareissa. Mielenkiinnolla odotan, että miten Hanu ja Köpi suunnittelevat ja toteuttavat jalkapalloharjoittelua ottaen huomioon Hanun jalkapalloa käsittelevistä teoksista lainaamat asiat. Ja tuo huippu-urheilusta puhuminen särähtää korvaan, kun ottaa huomioon pelaajamateriaalin joka on valittu koekaniineiksi. Henkilökohtaisesti en usko, että keskinkertaisesta pelaajamateriaalista pystyy muokkaamaan huippu-urheilijoita. Tällä en tietenkään halua arvostella toimintaan valittujen seurojen pelaajia. Jokainen harrastaa omalla tasollaan ja kun valmennusta lähestyy tuolta pohjalta, ei ole oikein, että lapsille annetaan kuva, että he ovat nyt valmennuksessa joka tekee heistä huippu-urheilijoita, jos lapsen muu tausta ei mitenkään tue sitä toivetta, että lapsella todella on edellytyksiä tulla huippu-urheilijaksi.
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #136 : 07.09.2011 klo 21:08:26 |
|
Hanu on näköjään käynyt yliopiston kirjastosta käynyt lainaamaassa muutaman jalkapalloa käsittelevän kirjan. Tuollaiseen akateemiseen jargoniin yleensä törmää proseminaareissa. Mielenkiinnolla odotan, että miten Hanu ja Köpi suunnittelevat ja toteuttavat jalkapalloharjoittelua ottaen huomioon Hanun jalkapalloa käsittelevistä teoksista lainaamat asiat. Ja tuo huippu-urheilusta puhuminen särähtää korvaan, kun ottaa huomioon pelaajamateriaalin joka on valittu koekaniineiksi. Henkilökohtaisesti en usko, että keskinkertaisesta pelaajamateriaalista pystyy muokkaamaan huippu-urheilijoita. Tällä en tietenkään halua arvostella toimintaan valittujen seurojen pelaajia. Jokainen harrastaa omalla tasollaan ja kun valmennusta lähestyy tuolta pohjalta, ei ole oikein, että lapsille annetaan kuva, että he ovat nyt valmennuksessa joka tekee heistä huippu-urheilijoita, jos lapsen muu tausta ei mitenkään tue sitä toivetta, että lapsella todella on edellytyksiä tulla huippu-urheilijaksi.
Mielestäni puhut asioista, jotka on paras ottaa tosissaan. Nämä ovat niitä haasteita joille ei saa ummistaa silmiä. Se, että toivotaan että oltaisiin tilanteessa jossa olisi joukkueita joita voi huippuvalmennuksessa viedä kohti huippua ei riitä. Oma varovainen arvioni on, että koko tuosta pelaajamassasta joka tuonne ilmeisesti tänä vuonna menee testailtavaksi ja seurantaan, niin jo etukäteen juniorijalkapalloa paremmin tuntevat varmaan voisivat todeta, että ehkä n. 10-20 % jokaisen ikäluokan pelaajista, jotka seuloutuu tuonne nyt ovat sellaisia, että heidän todella siellä pitäisi olla. Siinä hilkulla sitten hieman isompi määrä ja puolet sellaisia joiden mukana oleminen ei ole perusteltua. Tämä siis liittyen niihin lähtökohtiin mistä akateemikko tuossa yllä puhuu. Lisäksi tuon 10-20 % seulominen ei tarkoita että näistä tulee välttämättä huippujalkapalloilijoita ja todennäköisyydet ovat yksilötasolla joka tapauksessa tätä vastaan, mutta mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Tällä matematiikalla toimien lopulta sitten suomalaisesa pelaajatuotannossa tulee vääjäämättä lopulta muutama täysosuma, ”huippuvalmennusta vähän kaikille” ajattelulla ei koskaan edes vahingossa. Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä: on pakko eriyttää yhä edelleen! Tarjottava mahdollisuuksia harjoitella ja toimia niille jotka eivät vain haaveile ammattilaisuudesta, vaan tekevät sitä työtä riittävistä lähtökohdista systemaattisesti sitä kohti melko nuoresta iästä lähtien. Nykyiset edustusryhmät valitettavasti vertaantuvat kelvolliseen harrastajaporukkaan johtuen ennen kaikkea siitä että huippua kohti vievään harjoitteluun sopivaa ainesta ei hirveästi riitä. Tämä on mielestäni todellisuus missä tällä hetkellä mennään. Totta kai pitää toivoa, että tilanne muuttuisi, mutta nyt pitää elää sen kanssa mikä tilanne on nyt ja tehdä sitten ratkaisuja sen mukaan, että tästä tilanteesta saataisiin mahdollisimman paljon irti. Ei mulla muuta kuin komppasin proffaa.
|
|
|
|
defcon1
Poissa
|
|
Vastaus #137 : 08.09.2011 klo 08:49:13 |
|
mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Eikö todellakaan? Tällä matematiikalla toimien lopulta sitten suomalaisesa pelaajatuotannossa tulee vääjäämättä lopulta muutama täysosuma Eli ollaan samassa tilanteessa kuin aiemminkin..? ”huippuvalmennusta vähän kaikille” ajattelulla ei koskaan edes vahingossa. Tuossa ennen Hollantimatsia tuli TVstä insertti, jossa kerrottiin Cruyff-säätiön tehneen Hollantiin jo sata minikenttää. Näissä pelataan max 6v6-matseja periaatteessa katufutiksen tavoin. Ruohonjuuri on siis aika isossa osassa rankinykkösen kasvatusfilosofiaa - meilläkö se tie ei sinusta toimisi? Mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä: on pakko eriyttää yhä edelleen! Eli pakko kaventaa pyramidin kärkeä aikaisemmin ja rankemmalla kädellä..? Lisätään tähän vielä tuo palstalla esitetty "vaatimus" keskittymisestä futikseen "ajoissa", niin saadaan tosi pieni rinki tehovalmennukseen. Voi kun ymmärrettäis miten mahdotonta on seuloa tulevat huiput nuorista pelaajista (viite: majukeskusteluissa vielä pukkidallavalleraitalajne-ikäisistäkin on eri mielipiteitä syttyykö tähti vai ei...). Nämä huippuvalmennusyksiköt, akatemiat yms. kilpafutisideologiajutut on tarpeellinen (välttämätönkin) lisä valmennukseen. Se perusjuttu on kuitenkin että koko futiksen taso nousee, ja siinä ne pienseurat, niiden pelaajamäärät ja valmennuksen taso on avainasemassa. (Siinä se vaihtoehto tuolle ainoalle vaihtoehdolle). Sidekick: FIFA-ranking #1 Hollanti, noin 16,5 M asukasta, #5 Uruguay, noin 3,3 M asukasta.
|
|
|
|
mtontola
Poissa
|
|
Vastaus #138 : 08.09.2011 klo 09:31:27 |
|
Nyt et tavoittanut mun pointtia. Huippuvalmennusta tarjoavat akatemiat ja ruohonjuuritason toiminta ovat eri juttuja. Molempia tarvitaan, että kumpikin toimii. Se että nämä menevät käsi kädessä tarkoittaa myös sitä, että akatemiatoiminnasta ei pyritä tekemään koko ruohonjuuritason tavoittavaa toimintaa sellaisenaan. Kyseessä on vain pientä prosenttia koskeva toiminta. Samalla tämän keskittyessä jää huomattava määrä resursseja sinne ruohonjuuritasolle. Juuri näiden minikenttien yms. rakentaminen on edellytys sille, että kehittyy sitä riittävää materiaalia joka sitten kannattaa laittaa tehostettuun akatemiatoimintaan tietyn ikäisenä. Homma menee saman tien pilalle, kun pelimerkit laitetaan siihen, että Herra Isoherran, joka katsoo mestarien liigan finaalin ja muuten on kiekkomies, pojan pitää kakkoslajissa päästä myös akatemiaan. Tai kun laitetaan näitä 50 pojan akatemiaikäluokkia kun pelko on suuri että joku ehkä lopettaa jos ei pääse siihen iki-ihanaan edariin. Tässä suhteessa sitä mallia pitäisi juurikin ottaa sieltä Hollannista. Kuinka suuri on Ajaxin edustusryhmät? Minkälaisesta massasta sinne valitaan? Onko toiminnan tarkoitus "edaria vähän kaikille"? Jäljessä ollaan, mutta tämä akatemiatoiminnan ja ruohonjuuritason parantaminen tulee omasta mielestäni nähdä kahtena eri kysymyksenä, joita molempia tulee yhtä lailla viedä eteenpäin ja jotka palvelevat toinen toistaan.
|
|
|
|
Tommy Tykki
Poissa
|
|
Vastaus #139 : 20.09.2011 klo 08:57:37 |
|
Oma varovainen arvioni on, että koko tuosta pelaajamassasta joka tuonne ilmeisesti tänä vuonna menee testailtavaksi ja seurantaan, niin jo etukäteen juniorijalkapalloa paremmin tuntevat varmaan voisivat todeta, että ehkä n. 10-20 % jokaisen ikäluokan pelaajista, jotka seuloutuu tuonne nyt ovat sellaisia, että heidän todella siellä pitäisi olla. Siinä hilkulla sitten hieman isompi määrä ja puolet sellaisia joiden mukana oleminen ei ole perusteltua.
Kun Suomessa (Palloliitto) halutaan osoittaa, että vika on seuroissa perustetaan erilaisia ryhmiä, joukkioita, kokouksia, valiokuntia ja akatemioita, jossa vain valituilla on oikeus saada äänensä kuuluviin. Muut ei ymmärrä jalkapallosta tippaakaan ja voivat pitää turpansa kiinni. Perustetaan nyt vielä Jari Litmanen-Akatemia, jonne nuo "vähemmän" huiput laitetaan testattavaksi ja "harrastelijoille" vaikka Pekka Hämäläinen-Akatemia. Mikäli ei tulosta synny perustetaan lisää Akatemioita. Onko kenties taustalla vain määrättyjen henkilöiden työllistäminen ja suomalaisen jalkapallon suuri kusetus? Koko Akatemia nimikin suomalaisessa jalkapallossa on huvittava kun sitä vertaa ammattilaisseuroihin muualla maailmassa .
|
|
|
|
drone
Poissa
Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat
|
|
Vastaus #140 : 20.09.2011 klo 09:06:52 |
|
Onko kenties taustalla vain määrättyjen henkilöiden työllistäminen ja suomalaisen jalkapallon suuri kusetus? Koko Akatemia nimikin suomalaisessa jalkapallossa on huvittava kun sitä vertaa ammattilaisseuroihin muualla maailmassa .
Itse ajattelen, että tässä on sentään jonkinlainen yritys saada suomalaisen jalkapalloilun asiaa eteenpäin. Meidän on turha verrata itseämme tässä kohdin "ammattilaisseuroihin muualla maailmassa", koska meillä ei ole Suomessa yhtään ammattilaisseuraa (no, ehkä yksi jos katsellaan asiaa erittäin sinivalkoisten silmälasien läpi). Kukaan ei kiellä mitä tahansa suomalaista seuraa hankkiutumasta yhteistyöhön Sami Hyypiä Akatemian kanssa. Sen ovet ovat avoinna kaikille seuroille, jotka hoitavat asiansa mallikkaasti ja pystyvät osoittamaan kehityspotentiaalinsa. SHA antaa ymmärtääkseni myös konsulttiapua, jos joku seura kääntyy heidän puoleensa ja kysyy, mitä meidän tulisi tehdä paremmin, jotta kelpaisimme. Rahaa ei ole, mutta halua sitäkin enemmän. Eli kyllä minä näen että tarkoituksena on nimenomaan kannustaa suomalaisia seuroja hoitamaan asiansa paremmin - mikäli näillä siihen on riittävästi tahtoa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.09.2011 klo 09:09:09 kirjoittanut drone »
|
|
|
|
|
Tommy Tykki
Poissa
|
|
Vastaus #141 : 20.09.2011 klo 10:23:01 |
|
Kukaan ei kiellä mitä tahansa suomalaista seuraa hankkiutumasta yhteistyöhön Sami Hyypiä Akatemian kanssa. Sen ovet ovat avoinna kaikille seuroille, jotka hoitavat asiansa mallikkaasti ja pystyvät osoittamaan kehityspotentiaalinsa. SHA antaa ymmärtääkseni myös konsulttiapua, jos joku seura kääntyy heidän puoleensa ja kysyy, mitä meidän tulisi tehdä paremmin, jotta kelpaisimme. Rahaa ei ole, mutta halua sitäkin enemmän.
Eli kyllä minä näen että tarkoituksena on nimenomaan kannustaa suomalaisia seuroja hoitamaan asiansa paremmin - mikäli näillä siihen on riittävästi tahtoa.
Onko tarkoitus kehittää suomalaista jalkapalloa vai Sami Hyypiä Akatemiaa? Suomalaisessa jalkapallossa seuratasolla puuttuu raha, jota tämä kateellinen yhteiskunta ei pysty kanavoimaan jalkapalloon. Täällä paukutellaan hekseleitä sillä, että on helvetisti vapaaehtoista työvoimaa mukana. Tottakai on, kun sitä fyrkkaa ei kanavoida seuroihin eikä maan sulkeutunut markkinatalous tunne urheiluseurojen tukemista/sponsorointia. Enkä minä ole vertaamassa muun maailman ammattilaisjalkapalloa suomalaiseen jalkapalloon. Otin tuon "Akatemian" vain esimerkkinä kuinka hassua se on kun suomalaiset käyttävät tuota sanaa jalkapallon yhteydessä. Jokainenhan tekee niin kuin haluaa. Mutta, kun esim. eräät seurat käyttävät tuota sanaa osoittaakseen määrättyjen juniorijoukkueidensa tasoa muihin seuran juniorijoukkueisiin. Minä olen oppinut, että Akatemia-sanaa liitetään jalkapallossa seuran/seurojen yhdistettyyn koulu- ja jalkapallotoimintaan. Ehkä olen ymmärtänyt väärin. Sami Hyypiä Akatemian vanha nimi oli minusta huomattavasti parempi. Kertoi mistä on kyse, eli jalkapallon valmennus ja kehityskeskus (VKK). Tuntuu kuin uskottaisiin, että uusi nimi (=Akatemia) tuo jotakin uutta suomalaiseen jalkapalloon. Ymmärtääkseni toiminta jatkuu kuten ennen, vain nimi ja tarkempi toiminta-ajatus on lisänä. Olenko väärässä?
|
|
|
|
drone
Poissa
Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat
|
|
Vastaus #142 : 20.09.2011 klo 10:53:26 |
|
Onko tarkoitus kehittää suomalaista jalkapalloa vai Sami Hyypiä Akatemiaa? Suomalaisessa jalkapallossa seuratasolla puuttuu raha, jota tämä kateellinen yhteiskunta ei pysty kanavoimaan jalkapalloon. Täällä paukutellaan hekseleitä sillä, että on helvetisti vapaaehtoista työvoimaa mukana. Tottakai on, kun sitä fyrkkaa ei kanavoida seuroihin eikä maan sulkeutunut markkinatalous tunne urheiluseurojen tukemista/sponsorointia.
En tunne SHA:ta niin hyvin, että osaisin vastata strategisiin kysymyksiin. Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä heihin ( http://www.samihyypiaakatemia.fi/). Arvostavat varmasti sitä, että "kentältä" tulee palautetta ja kysymyksiä. Mitä tulee yhteiskuntaan kokonaisuutena, keskustelua kannattaa ehkä käydä muitakin kuin jalkapalloihmisiä tavoittavilla foorumeilla. Esimerkiksi lehtien yleisönosastoissa.
|
|
|
|
Tommy Tykki
Poissa
|
|
Vastaus #143 : 20.09.2011 klo 11:29:40 |
|
En tunne SHA:ta niin hyvin, että osaisin vastata strategisiin kysymyksiin. Kannattaa ottaa suoraan yhteyttä heihin ( http://www.samihyypiaakatemia.fi/). Arvostavat varmasti sitä, että "kentältä" tulee palautetta ja kysymyksiä. Mitä tulee yhteiskuntaan kokonaisuutena, keskustelua kannattaa ehkä käydä muitakin kuin jalkapalloihmisiä tavoittavilla foorumeilla. Esimerkiksi lehtien yleisönosastoissa. Kysymys oli heitetty "suomalaiselle jalkapallolle" = yleinen taso. Eivät näytä arvostavan "kentältä" tullutta palautetta ja/tai kysymyksiä. Tomivat kuten suomalainen jalkapallo on aina toiminut. Ei auta millä forumeilla keskustellaan. Lehtien yleisönosastokirjoituksien julkaisemisesta vastaavat (valitsevat) toimittajat ja silloin julkaistaan lyhyitä ja lukijoita (=toimittajan mielestä) kiinnostavia aiheita. Jono on pitkä. Jalkapallon ongelmista kannattaa mielestäni ensin keskustella jalkapallon "sisällä", mutta myös se näyttää olevan maassamme mahdotonta. Esimerkkejä löytyy ihan 90min-lehdestä vuosien varrelta. Kriittisen kirjoittajan kirjoitusta lytätään lähes poikkeuksetta suomalaisen "jalkapalloperheen" taholta, varsinkin jos kirjoittaja itse ei ole aktiivisesti mukana jalkapallotoiminnassa.
|
|
|
|
drone
Poissa
Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat
|
|
Vastaus #144 : 20.09.2011 klo 11:48:21 |
|
Kysymys oli heitetty "suomalaiselle jalkapallolle" = yleinen taso. Eivät näytä arvostavan "kentältä" tullutta palautetta ja/tai kysymyksiä. Tomivat kuten suomalainen jalkapallo on aina toiminut. Ei auta millä forumeilla keskustellaan. Lehtien yleisönosastokirjoituksien julkaisemisesta vastaavat (valitsevat) toimittajat ja silloin julkaistaan lyhyitä ja lukijoita (=toimittajan mielestä) kiinnostavia aiheita. Jono on pitkä. Jalkapallon ongelmista kannattaa mielestäni ensin keskustella jalkapallon "sisällä", mutta myös se näyttää olevan maassamme mahdotonta. Esimerkkejä löytyy ihan 90min-lehdestä vuosien varrelta. Kriittisen kirjoittajan kirjoitusta lytätään lähes poikkeuksetta suomalaisen "jalkapalloperheen" taholta, varsinkin jos kirjoittaja itse ei ole aktiivisesti mukana jalkapallotoiminnassa.
Olet oikeassa, että asioista kannattaa ja pitääkin keskustella "jalkapallon sisällä". Meidän on luotava suomalaiseen jalkapalloiluun rakentavan ja ideoivan keskustelun perinne. On tärkeää, että asioita pidetään koko ajan esillä. Silloin ne eivät pääse unohtumaan. Muuten olen kyllä hieman eri linjoilla väitteidesi suhteen. Olen maallikko, mutta minulla on erilainen kokemus siitä, miten "kentältä" tullutta palautetta arvostetaan. Olen laittanut paljonkin palautetta Palloliitolle ja muillekin alan toimijoille ja olen myös saanut sieltä positiivista palautetta. Lehdetkin ovat julkaisseet yleisönosastokirjoituksia. Kokemukseni mukaan parhaiten julkaistaan sellaisia kirjoituksia, joissa esitetään konkreettisia ehdotuksia suomalaisen jalkapalloilun hyväksi. Monesti (esim. Urheilulehdessä) nähdään kyllä jyrkkiäkin kriittisiä kirjoituksia, mutta kritiikin perään ei esitetä ideaa, mitä asian hyväksi tulee tehdä. Ainakin näennäisesti tämä puoli toimii esimerkiksi yleisurheilun kohdalla paremmin.
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.09.2011 klo 11:50:55 kirjoittanut drone »
|
|
|
|
|
Alain Robbe-Grillet
Poissa
Suosikkijoukkue: Dans le labyrinthe ja Vihavaisen tahtotila
|
|
Vastaus #145 : 20.09.2011 klo 16:03:00 |
|
Itse ajattelen, että tässä on sentään jonkinlainen yritys saada suomalaisen jalkapalloilun asiaa eteenpäin. Meidän on turha verrata itseämme tässä kohdin "ammattilaisseuroihin muualla maailmassa", koska meillä ei ole Suomessa yhtään ammattilaisseuraa (no, ehkä yksi jos katsellaan asiaa erittäin sinivalkoisten silmälasien läpi). Kukaan ei kiellä mitä tahansa suomalaista seuraa hankkiutumasta yhteistyöhön Sami Hyypiä Akatemian kanssa. Sen ovet ovat avoinna kaikille seuroille, jotka hoitavat asiansa mallikkaasti ja pystyvät osoittamaan kehityspotentiaalinsa. SHA antaa ymmärtääkseni myös konsulttiapua, jos joku seura kääntyy heidän puoleensa ja kysyy, mitä meidän tulisi tehdä paremmin, jotta kelpaisimme. Rahaa ei ole, mutta halua sitäkin enemmän.
Eli kyllä minä näen että tarkoituksena on nimenomaan kannustaa suomalaisia seuroja hoitamaan asiansa paremmin - mikäli näillä siihen on riittävästi tahtoa.
Tuolla systeemillä ei seuroja kannusteta mihinkään, vaan todennäköisemmin käy niin, että SHA -leimalla varustetut seurat imuroivat kaikki vähänkään jalkapalloa ymmärtävät pelaajat "valmennukseensa" joka tunnetusti tuottaa tasalaatuista massaa. Sen jälkeen kaikkien pienten seurojen on parempi pistää lippu luukulle. Henkilökohtaisesti en edelleenkään ymmärrä, että mitä järkeä on perustaa akatemia seuroja varten. Tuo on puhdasta rahojen ja resurssien haaskausta ellei alunperinkin tarkoituksena ole ollut parhaiden pelaajien keskittämisestä tiettyihin seuroihin, jos taas näin ei ole, huippu-urheiluvalmennusta annetaan monissa seuroissa lapsille, joista ei ikinä mitään huippu-urheilijoita tule. Katselin Uefa training groundista KNVB talent identification -videon ja jos SHA:ssa tosissaan haluttaisiin tehdä pelaajista huippu-urheilijoita, akatemiaan valittavat pelaajat pitäisi seuloa Hollannissa käytössä olevalla metodilla. Mutta Suomessa taas pelaajien lahjakkuutta tärkeämpi asia on seurat, joka on täysin absurdia. No, ehkäpä 10-vuoden päästä kun SHA täyttää tasavuosia niin hoksataan, että huippu-urheilijoita on akatemian toimita-aikana koulittu yhtä monta kuin silloin kun akatemiaa ei ollut, joku valopää hoksaa, että pitäisikö yhteisöjen sijaan kiinnittää huomio yksilöihin. http://www.uefa.com/trainingground/grassroots/video/videoid=1649093.html?autoplay=true
|
|
|
|
jan vennegoor of
Poissa
Suosikkijoukkue: Suomalaisen jalkapallon vallankumous
|
|
Vastaus #146 : 20.09.2011 klo 18:13:50 |
|
Tuolla systeemillä ei seuroja kannusteta mihinkään, vaan todennäköisemmin käy niin, että SHA -leimalla varustetut seurat imuroivat kaikki vähänkään jalkapalloa ymmärtävät pelaajat "valmennukseensa" joka tunnetusti tuottaa tasalaatuista massaa. Sen jälkeen kaikkien pienten seurojen on parempi pistää lippu luukulle. Henkilökohtaisesti en edelleenkään ymmärrä, että mitä järkeä on perustaa akatemia seuroja varten. Tuo on puhdasta rahojen ja resurssien haaskausta ellei alunperinkin tarkoituksena ole ollut parhaiden pelaajien keskittämisestä tiettyihin seuroihin, jos taas näin ei ole, huippu-urheiluvalmennusta annetaan monissa seuroissa lapsille, joista ei ikinä mitään huippu-urheilijoita tule. Katselin Uefa training groundista KNVB talent identification -videon ja jos SHA:ssa tosissaan haluttaisiin tehdä pelaajista huippu-urheilijoita, akatemiaan valittavat pelaajat pitäisi seuloa Hollannissa käytössä olevalla metodilla. Mutta Suomessa taas pelaajien lahjakkuutta tärkeämpi asia on seurat, joka on täysin absurdia. No, ehkäpä 10-vuoden päästä kun SHA täyttää tasavuosia niin hoksataan, että huippu-urheilijoita on akatemian toimita-aikana koulittu yhtä monta kuin silloin kun akatemiaa ei ollut, joku valopää hoksaa, että pitäisikö yhteisöjen sijaan kiinnittää huomio yksilöihin. http://www.uefa.com/trainingground/grassroots/video/videoid=1649093.html?autoplay=true Ylläolevassa viestissä ollaan jäljillä. Se joka haluaa, keksii keinot!
|
|
|
|
Tommy Tykki
Poissa
|
|
Vastaus #147 : 21.09.2011 klo 06:32:20 |
|
Tuolla systeemillä ei seuroja kannusteta mihinkään, vaan todennäköisemmin käy niin, että SHA -leimalla varustetut seurat imuroivat kaikki vähänkään jalkapalloa ymmärtävät pelaajat "valmennukseensa" joka tunnetusti tuottaa tasalaatuista massaa. Sen jälkeen kaikkien pienten seurojen on parempi pistää lippu luukulle. Henkilökohtaisesti en edelleenkään ymmärrä, että mitä järkeä on perustaa akatemia seuroja varten. Tuo on puhdasta rahojen ja resurssien haaskausta ellei alunperinkin tarkoituksena ole ollut parhaiden pelaajien keskittämisestä tiettyihin seuroihin, jos taas näin ei ole, huippu-urheiluvalmennusta annetaan monissa seuroissa lapsille, joista ei ikinä mitään huippu-urheilijoita tule. Katselin Uefa training groundista KNVB talent identification -videon ja jos SHA:ssa tosissaan haluttaisiin tehdä pelaajista huippu-urheilijoita, akatemiaan valittavat pelaajat pitäisi seuloa Hollannissa käytössä olevalla metodilla. Mutta Suomessa taas pelaajien lahjakkuutta tärkeämpi asia on seurat, joka on täysin absurdia. No, ehkäpä 10-vuoden päästä kun SHA täyttää tasavuosia niin hoksataan, että huippu-urheilijoita on akatemian toimita-aikana koulittu yhtä monta kuin silloin kun akatemiaa ei ollut, joku valopää hoksaa, että pitäisikö yhteisöjen sijaan kiinnittää huomio yksilöihin. http://www.uefa.com/trainingground/grassroots/video/videoid=1649093.html?autoplay=trueKiitos. Harmittaa, etten osaa kirjoittaa yhtä hyvin ja osuvasti kuin sinä. Tummennettuna ehkä suomalaisen jalkapallon kehityksen suurin jarru. Edit: Luettuani vielä kerran mitä SHA tekee olen tullut siihen käsitykseen, että on luotu uusi scouttaus-systeemi, joka helpottaa maajoukkuevalmentajien työtä. Kerätään valittujen (haluttujen) seurojen juniorit Eerikkilään. Ja, mikäli et ole tässä porukassa voit olla varma, ettei sinusta olla kiinnostuneita. Näitä seuroja ja junioreita käytetään todennäköisesti myös malliryhminä kun SPL järjestää Eerikkilässä valmentajakursseja.
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.09.2011 klo 06:56:14 kirjoittanut Tommy Tykki »
|
|
|
|
|
Pussikalja
Poissa
|
|
Vastaus #148 : 21.09.2011 klo 09:12:41 |
|
Samoilla linjoilla ARG:n ja Tykin kanssa, luulisin. Ainakin jos oikein ymmärsin.
Mielestäni palloliitto on onnistunut hyvin koulutuksessaan D-kurssiin asti. Niitä järkätään usealla paikkakunnalla ja niihin osallistumisen kynnys on matala. Siitä ylöspäin jalkapallotietoudesta on tehty vähän salatiedettä ja esim C-kurssit ovat piirinen keskuksessa ja vaativat jo taloudellisia uhrauksia, jos mieli niihin osallistua.
B-kurssit puhumattakaan A-kursseista ovat jo harvojen ja valikoitujen herkkua, mikä sinänsä on ihan OK! On hyvä etä tietylle tasolle vaaditaan jo joku kirjallinen suorite, jolla osaaminen suoritetaan. Kurssien sisältö sen sijaan kuuluu kaikille jalkapallon parissa pyörijöille ja sen levittämiseen nykyisillä resursseilla olisi mahdollisuus, jos vain on halua siihen.
Mielestäni olisi kohtuullisen helppoa velvoittaa palloliiton tuella palkattu ison seuran päätoiminen pitämään esim. treenit viikossa, jotka toimisivat pikkuseurojen valmentajille koulutustilaisuuksina. Olisi myös mahdollista, että piirijoukkueiden valmentajat kiertäisivät piirin seuroissa pitämässä esimerkkitreenejä ja levittämässä oppejaan. Samoin piirijoukkueiden tapaamiset olisi vietävä kiertävällä systeemillä eri keskuksiin piirin alueella, jotta ne oikeasti onnistuisivat haravoimaan piirin pelaajat.
Kehittämistä olisi myös seurojen sisällä, sillä melkein joka seurasta joku koulutettu hyvä valmentaja löytyy. Seuran sisäisiä koulutuksia ei silti taideta kovinkaan usein järjestää.
Väittäisin, että olisi helpohkosti järjestettävissä piirin toimesta koulutustilaisuus, jossa koulutettavan harrastelijaryhmän ikäluokan tavoitteet ja tapa miten niitä harjoitellaan tulisi paikanpäällä opastetuksi. Aika paljon tehokkaampaa, kun ujona takarivissä jossain 20 valmentajan ryhmässä D-kurssilla.
Viisautta olisi tietysti rakentaa jonkinlainen kouluttaja sertifikaatti, joka oikeuttaa koulutusta antamaan. Muuten on mahdollista järjestää melkoinen sisällissota, sillä kukapa meistä oikeassaolijoista olisi valmis ottamaan oppia toiselta, ilman henkistä loukkaantumista.
Ajatus on tiivistettynä sama kuin mikä oli hallituksella kun lukutaitoa alettiin suomeen levittämään. Ei kannata kerätä fiksuja oppilaita 6v. vanhana siihen ainoaan kouluun, vaan kannattaa kouluttaa opettajia joka niemeen ja niemennotkoon. Sitten kun kaikki 6v. ihmiset ovat oppineet lukemaan, lukutaitoisista oppilaista voidaan haarukoida testeillä ne oikeasti parhaat yliopistotason koulutuksiin.
|
|
|
|
rukkanen
Poissa
|
|
Vastaus #149 : 21.09.2011 klo 10:25:14 |
|
Aika paljon tehokkaampaa, kun ujona takarivissä jossain 20 valmentajan ryhmässä D-kurssilla. Tämä "ujona takarivissä" ei periaatteessa ole enää mahdollista D-kurssilla(kaan), sillä nykyään jokainen kurssilainen saa pitää itsekseen valmennusnäytteen. Ainakin näin viime keväänä Taidon opettaminen- ja Pelikäsityksen opettaminen -kursseilla. Toisin sanoen jokaisen kurssilaisen osaaminen tulee varmasti mitattua ja palaute annettua henkilökohtaisesti.
|
|
|
|
|
|