Sami Hyypiä Akatemia

[Messi]

Tässä jutussa tuota asiaa on käsitelty hyvin:
http://www.tiede.fi/artikkeli/916/leikki_treenaa_lapsen_urheilun_huipulle

Tasoryhmistä olen samaa mieltä, ne eivät mielestäni ole ristiriidassa tämän kanssa pikemminkin päinvastoin.

[mtontola]

kanadalaiset, yhdysvaltalaiset ja australialaiset ammattiurheilijat.

Noista voi miettiä lajien luonnetta joissa ammattiurheilijoita on tutkittu, kyseessä yleiseen atleettisuuteen perustuvia lajeja pääosin, ei aikaisempaa harjaantumista vaativia. Tuskin mukana on yhdysvaltojen naisten voimistelujoukkue. Toki, peruslinjat totta kai oikein. Mutta jalkapalloilijaksi on vaikea tulla, jos olet viettänyt nuoruudessa 8 tuntia joka päivä jäällä. Harjaantumisen osalta jalkapallo lienee jossain siellä välimaastossa aikaisen ja myöhäisen erikoistumisen välillä. Hommaa hankaloittaa jaloilla pelattavan lajin vaikeus suhteessa vaikka siihen korikseen tai jenkkifutikseen. Näitä juttuja toki on toisteltu harva se päivä, mutta sopii kaiketi edelleen toistella. Eli 10000 tuntia liikuntaa, josta puolet futista 18-v. mennessä ei kovin suurella todennäköisyydellä tuota kenestäkään futaria. 10000 tuntia futista ja 3000-5000 tuntia muuta liikuntaa saattaisi ehkä jo tuottaa.

[SirL]

Tässä jutussa tuota asiaa on käsitelty hyvin:
http://www.tiede.fi/artikkeli/916/leikki_treenaa_lapsen_urheilun_huipulle

Tasoryhmistä olen samaa mieltä, ne eivät mielestäni ole ristiriidassa tämän kanssa pikemminkin päinvastoin.

Hyvä artikkeli, eikä tuosta oikein mistään voi olla eri mieltä.

Jalkapallon kannalta jollain tavalla tulkinnallinen on kuitenkin tuossa tiivistelmässä "6 keinoa torpata menestys" on tämä kohta: "Erikoistu päälajiin aikaisin, lopeta muu liikunta."

Päälajiin eli jalkapalloon ei tarvitse erikoistua aikaisin, jos sitä aikaa vaan jotenkin liikenee myös muihin lajeihin. Muuta liikuntaa ei siis missään nimessä pidä lopettaa, mutta pallon kanssa tulee jo pienestä pitäen viettää erittäin paljon aikaa, jos huipulle haluaa.

Tämä on myös hyvä kohta:

"Psykologisissa tutkimuksissa on näytetty toteen, että valmentajat ja opettajat ohjaavat tiedostamattaan parhaiten niitä lapsia, joiden he uskovat olevan lahjakkaita.

Ohjaajien ja valmentajien pitäisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että he antavat aikaa ja tukea myös jälkijunassa kehittyville lapsille, sanoo urheilupedagogiikan lehtori Timo Jaakkola Jyväskylän yliopistosta. Jos kaikki parhaat kyvyt halutaan käyttöön, ohjausta ja harjoittelua täytyy eriyttää yksilöllisten edellytysten mukaan."

Tasoryhmät on erittäin jees, mutta ei valmennuksen tason kustannuksella.

Jos käytännöllisistä syistä on pakko "suosia" eli kiinnittää erityistä huomiota joidenkin pelaajien valmennukseen, niin tässä mielestäni pitäisi pyrkiä tunnistamaan se poikkeuksellinen innokkuus lajiin ja (omalla ajalla) harjoitteluun/pelailuun/höntsäilyyn – ei suosia siinä kehitysvaiheessa parhaita pelaajia.

Eli parasta valmennusta eniten treenaaville, ei parhaille pelaajille. Usein nämä tietysti kulkevat käsi kädessä, mutta on myös paljon innokkaita treenaajia, joiden taso ei kuitenkana sillä hetkellä ole joukkueen parhaimmistoa. Nämä pitää tunnistaa.

[murdock]

Eli parasta valmennusta eniten treenaaville, ei parhaille pelaajille. Usein nämä tietysti kulkevat käsi kädessä, mutta on myös paljon innokkaita treenaajia, joiden taso ei kuitenkana sillä hetkellä ole joukkueen parhaimmistoa. Nämä pitää tunnistaa.

Tähän liittyen artikkelissa oli vielä tämä kohta:

Reippaat pelit ja leikit ovat ylivoimaisesti paras tapa lapsen hapenottokyvyn kehittämiseen. Runsas hengästyttävä liikunta vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä. Se tihentää lihasten verisuonistoa, lisää entsyymien määrää ja parantaa rasvanpolttokykyä.

Yllättävää kyllä tulokset eivät juuri näy lapsen suorituskyvyssä. Sen sijaan ne näkyvät aikuisena. Jos ei ole saanut aerobista harjoitusta elämän alkutaipaleella, tilannetta on hyvin vaikea parantaa täysikasvuisena. Vaikka ihmisellä olisi kestävyyslajeihin suotuisat geenit, ne eivät tuota optimaalisia ominaisuuksia, jos ne ovat jääneet lapsuudessa aktivoimatta.

- Lapsuuden liikunta kertyy pankkiin, valmentaja-lääkäri Hakkarainen tiivistää.

Runsaalla lapsuuden liikunnalla hankittu aerobinen perusta antaa pohjan myös nopeus- ja voimalajeihin. Sen turvin harjoitusta kestää paremmin, treenistä palautuu nopeam¬min ja harjoituksen vaikutus on suurempi.

[Led It Be]

Yllättävää kyllä tulokset eivät juuri näy lapsen suorituskyvyssä. Sen sijaan ne näkyvät aikuisena.

Hollantilaiset nuorisojoukkueet pärjäävät harvoin hyvin kansainvälisellä tasolla. Ne pelaavat kivaa jalkapalloa, mutta keskinkertaisin tuloksin. Vasta myöhemmin, kun nämä pelaajat aikuistuvat, tämä kehittyminen antaa optimaalisia tuloksia.

Varsinkin hyökkäävämmälle ja riskejä kaihtamattomalle pelityylille pelaajien pakoton kehittyminen on oleellisen tärkeää. Monissa maissa nuorten pelaajien kehitys estyy. Pelaajat eivät saavuta täyttä potentiaaliaan, koska heidät uhrataan liian nuorina tuloksen alttarille. Heidän kehittymisensä pysähtyy, koska sovelletaan periaatetta ”tulos on tärkeämpi kuin tapa jolla se saavutetaan”. Heitä ei varmastikaan kasvateta pelaamaan hyvin luovaa, hyökkäävää jalkapalloa.

[Pussikalja]

Hollantilaiset nuorisojoukkueet pärjäävät harvoin hyvin kansainvälisellä tasolla. Ne pelaavat kivaa jalkapalloa, mutta keskinkertaisin tuloksin. Vasta myöhemmin, kun nämä pelaajat aikuistuvat, tämä kehittyminen antaa optimaalisia tuloksia.

Varsinkin hyökkäävämmälle ja riskejä kaihtamattomalle pelityylille pelaajien pakoton kehittyminen on oleellisen tärkeää. Monissa maissa nuorten pelaajien kehitys estyy. Pelaajat eivät saavuta täyttä potentiaaliaan, koska heidät uhrataan liian nuorina tuloksen alttarille. Heidän kehittymisensä pysähtyy, koska sovelletaan periaatetta ”tulos on tärkeämpi kuin tapa jolla se saavutetaan”. Heitä ei varmastikaan kasvateta pelaamaan hyvin luovaa, hyökkäävää jalkapalloa.

Joo, hollannissa harjoitusmäärät ovat kohtuullisia joukkueena. Mutta ne vähät yhteisharjoitukset käytetään tehokkaasti kehittämällä niitä perusasioita, joita jalkapallossa tarvitaan. Samoin vaatimustaso suorituksissa on korkealla, jotta ne perusasiat tulee opituksi. Ei ne villinä luonnonlapsina siellä elä. Treeneissä opetetaan, omalla ajalla opitaan, kun opittua toistetaan paineetta leikinomaisesti. Meillä ei malteta antaa aikaa oppia ja ei uskalleta nähdä hyötyjä muusta leikistä lajin kannalta, oli se leikki sitten koripallo tai hippa.

[J. Soini]

Led It Been kommentti pitää osittain paikkansa. Hollanti tosiaan menestyy juniorimaajoukkuetasolla heikommin kuin miehissä. Tästä on kuitenkin vaikea vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska pääosin parhaat nuorten maajoukkueet ovat samoja maita kuin miehissäkin.

Hollanti on viime vuosina saanut nuorissa huomattavasti parempia tuloksia kuin aikaisemmin. Maa on ollut U17 EM-lopputurnauksissa finaalissa kolme kertaa viimeisen neljän vuoden aikana. Hollannilla on myös kaksi peräkkäistä mestaruutta. U19-kisoissa maa on tosin menestynyt hämmästyttävän huonosti, jäänyt miltei poikkeuksetta ulos lopputurnauksesta.

Jos verrataan menestystä alle 17- ja alle 19-vuotiaiden EM-lopputurnauksissa (mikä on varmaan hyvä vertailukohta, kun puhutaan nuorten menestyksestä) esimerkiksi vuosina 2002-2012, niin Espanja on täysin omaa luokkaansa. Maa on voittanut mestaruuden 8 kertaa ja ollut hopealla kahdesti. Maailman parhaan jalkapallomaan kohdalla ns. hitaasti kiiruhtamisen teoria ei näytä pitävän paikkansa.

Sijoitusten perusteella Euroopan 10 parasta maata nuorten maajoukkueissa 2002-2012 ovat olleet Espanja, Englanti, Ranska, Saksa, Turkki, Tshekki, Portugali, Hollanti, Serbia ja Italia. Ei mikään kovin yllättävä lista. Yksi merkittävä alisuorittaja on Venäjä.

[Messi]

Led It Been kommentti pitää osittain paikkansa. Hollanti tosiaan menestyy juniorimaajoukkuetasolla heikommin kuin miehissä. Tästä on kuitenkin vaikea vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska pääosin parhaat nuorten maajoukkueet ovat samoja maita kuin miehissäkin.

Hollanti on viime vuosina saanut nuorissa huomattavasti parempia tuloksia kuin aikaisemmin. Maa on ollut U17 EM-lopputurnauksissa finaalissa kolme kertaa viimeisen neljän vuoden aikana. Hollannilla on myös kaksi peräkkäistä mestaruutta. U19-kisoissa maa on tosin menestynyt hämmästyttävän huonosti, jäänyt miltei poikkeuksetta ulos lopputurnauksesta.

Jos verrataan menestystä alle 17- ja alle 19-vuotiaiden EM-lopputurnauksissa (mikä on varmaan hyvä vertailukohta, kun puhutaan nuorten menestyksestä) esimerkiksi vuosina 2002-2012, niin Espanja on täysin omaa luokkaansa. Maa on voittanut mestaruuden 8 kertaa ja ollut hopealla kahdesti. Maailman parhaan jalkapallomaan kohdalla ns. hitaasti kiiruhtamisen teoria ei näytä pitävän paikkansa.

Sijoitusten perusteella Euroopan 10 parasta maata nuorten maajoukkueissa 2002-2012 ovat olleet Espanja, Englanti, Ranska, Saksa, Turkki, Tshekki, Portugali, Hollanti, Serbia ja Italia. Ei mikään kovin yllättävä lista. Yksi merkittävä alisuorittaja on Venäjä.

En tiedä olenko jäänyt jostain paitsi, mutta jostain muistan lukeneeni / kuulleeni espanjalaisen nuorisomaajoukkuevalmentajan sanovan, että tulosta tärkeämpää heille on pelitapa. Tuloksesta he pelaavat vasta aikuisiässä. Voi toki olla sanhelinääkin, mutta näin tosiaan muistelen.

[RaneKa]

pitäisi pyrkiä tunnistamaan se poikkeuksellinen innokkuus lajiin ja (omalla ajalla) harjoitteluun/pelailuun/höntsäilyyn – ei suosia siinä kehitysvaiheessa parhaita pelaajia.

Eli parasta valmennusta eniten treenaaville, ei parhaille pelaajille. Usein nämä tietysti kulkevat käsi kädessä, mutta on myös paljon innokkaita treenaajia, joiden taso ei kuitenkana sillä hetkellä ole joukkueen parhaimmistoa. Nämä pitää tunnistaa.

Mielestäni SirL toteaa tuossa jotain hyvin olennaista.

[J. Soini]

Valtaosaa suomalaisista junnuista ei kiinnosta harjoitella niin paljon kuin pitäisi. En tiedä, miksi.

[Messi]

Valtaosaa suomalaisista junnuista ei kiinnosta harjoitella niin paljon kuin pitäisi. En tiedä, miksi.

Koska aihe on liian laaja käsiteltäväksi muutamalla lauseella, niin pistän vain pikaisesti löytämäni linkin: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9467/G0000419.pdf?sequenc

[zekki]

Koska aihe on liian laaja käsiteltäväksi muutamalla lauseella, niin pistän vain pikaisesti löytämäni linkin: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9467/G0000419.pdf?sequenc

Vaikeita asioita mitata noin vain suoraan kysymällä. Jospa vastaajat miettivätkin, miten pitäisi vastata, eikä sitä mitä oikeasti ajattelevat. Suomalaisessa kultuurissahan pitää ainakin esittää tehtäväsuuntauntuneisuutta. On väärä vastaus, jos niin ei sano.

Sisäinen motivaatio, joka ei jää vain haaveiluun vaan ohjaa tavoitetta kohden suuntautuvaan tekemisen, eli käytännössä harjoitteluun ja uuden oppimiseen on varmasti tärkein tekijä pitkällä juoksulla. Lähipiirin vaikutus ja esimerkki ovat varmasti toinen keskeinen tekijä. Kolmantena sitten tulee erilaiset "systeemiin" liittyvät tekijät.

[zekki]

Palloliitto nyt lisännyt materiaalia: http://www.palloliitto.fi/uutiset/suomen-palloliitto/valmennuslinjan-toinen-vaihe-valmis

Pikaisella vilkaisulla videoiden lisääminen ihan hyvä asia. Ei kuitenkaan olisi luullut, että lyhyt kommenttiraita videokuvan oheen olisi maksanut kovin paljon lisää, tokihan asia selviää, kun vertaa otsikkoa ja videon sisältöä, mutta kumminkin. Toivottavasti seuraavassa päivityksessä käytetään myös animaatiota, sillä saadaan myös monia asioita selkeästi esiin

Huomaa muuten, että poikien osion vastuussa on ollut tekninen johtaja ja tyttöjen puolestaan ruotsalainen valmentaja. Pelitavan pääesittely on aika mitäänsanomaton ja ryhmityskeskeinen. Jeglerzt oli sen sijaan naisten puoleen lisännyt pelifilosofian, joka toi siihen edes vähän ihmiskeskeistä otetta. Eiväthän pelaajat ole sentään mitään koneita.

PS Jos SHA:lla vielä paukkuja jäljellä olisi hienoa, jos joku tekisi vanhojen TV taltiontien ja nauhojen perusteella videokoosteen Suomen maajoukkueen pelin kehittymisestä kautta vuosikymmenten. Siihen voisi pyytää joltain huippuvalmentajaltamme selostusraidan.

[TE]

SHA:n yhteistyöseurojen valinnat seuraavaksi kahdeksi vuodeksi julkistettu tänään:

http://www.samihyypiaakatemia.fi/ajankohtaista/?issue=22

[SirL]

Otetaan ne nyt esille tännekin.

Sami Hyypiä Akatemian yhteistyöseurat ajanjaksolle 8/2013 – 7/2015 (kursivoidut ei aiemmin mukana):

Pojat:

HJK
JIPPO
Honka
KäPa
Ilves
Kuusysi
Inter
TPS
Jazz
VPS
HJS
KooTeePee
JJK
OLS
KuPS
Pallo-Iirot


Tytöt:

Honka
Ilves
Ons
Jypk
Pallokissat
Tips
TPS

[TE]

SHA-johtaja Kyösti Lampinen oli tänään Huomenta Suomessa.

http://www.katsomo.fi/?progId=203855

[koera]

Todella hyvä haastattelu, yllättävän paljon asiaa ja toimittaja tehnyt taustoituksen kunnolla

[ZZlatan]

Sami Hyypiä Akatemian pilottivaiheen loppuraportti julkaistu. Toivottavasti jaksatte lukea enemmän kuin vähän alusta ennen kuin keskustelu alkaa taas kulkea samaa vanhaa ympyrää...

http://www.samihyypiaakatemia.fi/ajankohtaista/getfile.php?file=180

[vastakierre]

Kriteerit muuttuvat mutta muuttuvat niiden arvostuskin valittaessa seuroja Sami Hyypiä Akatemiaan!

Kun tarkastelee näitä uusia valittuja seuroja niin sieltä pomppasi silmiin kotkalainen FC KooTeePee. Eipä ollut kokemusta seurasta mutta on nyt valittu Akatemiaan. Oli siis pienen tarkastelun paikka ns. peruskriteereihin

- Seuralla kaikki junioriluokat? Yllätys: seuralla on vain kaksi juniorijoukuetta D12 ja D13. Pikkujunnut, alle 12 v., täydennettiin yhteistyöllä Kotkan Nappuloiden kanssa, mutta poissaolollaan loistavat C14-, C15-, B- ja A- juniorit. FC KooTeepee pelaa ykköstä.
- pelaajat piirijoukkueessa (ei siis haavitoiminta ): Viimeisin piirijoukkuepelaaja, siis yksi, on Saku Kvist -95 vuodelta 2010 , ja -94 syntyneistä taisi 1 tai 2. pelaajaa ja tällöinkin mennään jo edelliselle vuosikymmelle? Saku Kvist on esiintynyt maajoukkueessa vakiokasvona.
- kansainvälinen toiminta: eipä juurikaan ole mainittavaa- FC KooTeePee juniorit ovat taineet pelata yhden kansainvälisen pelin viime vuonna,  HJK turnauksessa viime syksynä? Kotkan Nappulat eivät ole ilmeisesti pelanneet kansainvälisijä pelejä/peliä- luulisi että jostain löytyisi jotain mainintaa.
- menestyminen kotimaassa: Tällä hetkellä D13 joukkue pelaa Helsinki-Uusimaa aluesarjaa ollen keskivaiheilla ja D12 joukkue on kilpasarjakarsinnassa ja taitaa olla vaarassa joutua piirisarjaan. Pitäisikö tässä ajatella osallistumisia vaiko todellakin menestymistä?
- taitomerkit: No tässä ollaan hyvässä vedossa. Ei ollenkaan hävettävää.
- harjoitteluolosuhteet: Tyypillinen suomalainen olosuhde: talviharjoitteluun yksi halli- monta käyttäjää. Kesä ok Kotkassa. Talveksi yksi halli kotkalaiseen jalkapallokaupunkiin merkitsee varmasti kisaa ja pulaa vuoroista niinkuin esim. Kokkolassa ja Lahdessa- mene ja kysy.
- Päätoimiset: Löytyy maininta, Steven Pollack- täyttyy
- toimitusjohtaja/toiminnanjohtaja: eipä löydy FC KooTeePee sivuilta ja historiasta paljastui: Jukka Vilkki toimi toiminnanjohtaja joitakin vuosia sitten (veikkausliigan aikana?). Sen jälkeen ei ole ollut, mutta kai siihen voidaan nimetä kuka tahansa ja milloin tahansa. Mitähän tällä kriteerillä oikein haetaan?
- talous on varmaan kunnossa.
- pelaajien sitouttaminen tapahtumaan kustannuksineen: lienee kaikilla ok jotka hakevat toimintaan mukaan.

Eipä muuta kuin kootaan seuraavan kerran hyvä combo about paikkakuntajoukkeista ja hakemus sisään.




 

[Yourworstnightmare]

Sami Hyypiä Akatemian pilottivaiheen loppuraportti julkaistu. Toivottavasti jaksatte lukea enemmän kuin vähän alusta ennen kuin keskustelu alkaa taas kulkea samaa vanhaa ympyrää...

http://www.samihyypiaakatemia.fi/ajankohtaista/getfile.php?file=180

Pitääkin tulostaa ainakin noiden tulosten jne. osalta luettavaksi bussireissuille.

[ZZlatan]

Tuota vastakierteen listaa, kun katsoo, niin herää kysymys, jäikö SHA-valintojen ulkopuolelle ainoatakaan hakijaa? Ja jos jäi, niin millä perusteilla?

[John Rambo]

Tuota vastakierteen listaa, kun katsoo, niin herää kysymys, jäikö SHA-valintojen ulkopuolelle ainoatakaan hakijaa? Ja jos jäi, niin millä perusteilla?

Kuuleman mukaan ei jäänyt. Toivottavasti laajennus ei ollut liian suuri ja kaikkien taso riittää. Se tuskin palvelisi kenenkään etua, jos jotkut seurat taistelevat alimmassa lohkossa jokaisessa ikäluokassa. Onnea ja työn iloa joka tapauksessa kaikille valituille!

[vastakierre]

toisaalta kun katsoo aikaisemmin ei valittuja ja niiden hylkyperusteita

Valittujen seurojen ulkopuolelle jäi pilottivaiheessa neljä poikaseuraa ja kaksi tyttöseuraa. Alla
kriteereihin perustuvat perustelut, miksi nämä seurat jäivät pilottivaiheessa toiminnan
ulkopuolelle.

1) Poikaseurat
- JJk = JJk:lla ei ole päätoimisia henkilöitä junioreissa = JJK ei täytä peruskriteereitä.
- HJS = HJS:llä ei ole omaa edustusjoukkuetta = HJS ei täytä peruskriteereitä
- OLS = OLS:lla ei ole omaa edustusjoukkuetta = OLS ei täytä peruskriteereitä
- KoiPS = KoiPS:lla ei edustusjoukkuetta, eikä kaikkia juniorijoukkueita = KoiPS ei täytä
peruskriteereitä


Erittäin hyviä ja pitkäjännitteistä työtä tehneitä junnuseuroja, joilla jokin pieni osa ei natsannut.

Jos tuo J. Rambon väite pitää  paikkansa että käytännösä valituksi tuli kun ei ollut muitakaan hakijoita, niin se kyllä asettaa Herra Lampisen sanoman kyseenalaiseksi- Sovittiin ettei Samin nimeä mokata tässä asiassa. Nythän valittiin kaikki vaikka kriteerit eivät täyttyneet- tärkeämpi oli siis määrä kuin laatu.

[ZZlatan]

Kuuleman mukaan ei jäänyt. Toivottavasti laajennus ei ollut liian suuri ja kaikkien taso riittää. Se tuskin palvelisi kenenkään etua, jos jotkut seurat taistelevat alimmassa lohkossa jokaisessa ikäluokassa. Onnea ja työn iloa joka tapauksessa kaikille valituille!

Ok. Tuo selittäisi paljon...

Nythän SHA:sta puuttuu pelaajakehityksen kannalta merkittävämmistä paikoista Itä-Helsinki/Vantaa (VJS, TiPS, PK-35), Kouvolan seutu ja Keski-Uusimaa (PKKU, JäPS). Myös Turun ja Helsigin tapaan toinen seura oli itselläni Espoon (FC Espoo) osalta odotuksissa. Myös jokin YJ-hässäkkä soisi olevan Länsi-Uusimaalla jatkossa mahdollinen... Pelaajia riittäisi varmasti se 15 / SHA-ikäluokka.

Seuraavasta korista ovat vielä ulkona ainakin Rovaniemi, Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta...

[ZZlatan]

toisaalta kun katsoo aikaisemmin ei valittuja ja niiden hylkyperusteita

Valittujen seurojen ulkopuolelle jäi pilottivaiheessa neljä poikaseuraa ja kaksi tyttöseuraa. Alla
kriteereihin perustuvat perustelut, miksi nämä seurat jäivät pilottivaiheessa toiminnan
ulkopuolelle.

1) Poikaseurat
- JJk = JJk:lla ei ole päätoimisia henkilöitä junioreissa = JJK ei täytä peruskriteereitä.
- HJS = HJS:llä ei ole omaa edustusjoukkuetta = HJS ei täytä peruskriteereitä
- OLS = OLS:lla ei ole omaa edustusjoukkuetta = OLS ei täytä peruskriteereitä
- KoiPS = KoiPS:lla ei edustusjoukkuetta, eikä kaikkia juniorijoukkueita = KoiPS ei täytä
peruskriteereitä


Erittäin hyviä ja pitkäjännitteistä työtä tehneitä junnuseuroja, joilla jokin pieni osa ei natsannut.

Jos tuo J. Rambon väite pitää  paikkansa että käytännösä valituksi tuli kun ei ollut muitakaan hakijoita, niin se kyllä asettaa Herra Lampisen sanoman kyseenalaiseksi- Sovittiin ettei Samin nimeä mokata tässä asiassa. Nythän valittiin kaikki vaikka kriteerit eivät täyttyneet- tärkeämpi oli siis määrä kuin laatu.

Kun kerran viimeksikin on näin avoimesti tiedotettu siitä ketkä jäivät ulos ja miksi, olisi varmaan niin nytkin toimittu, jos joku olisi jäänyt ulos.

Sikäli 16 valittua on ihan järkeen käypä "helppo" parillinen luku, mutta vähän ihmetyttää hakemusten vähäinen määrä eli vain 2 enemmän kuin viimeksi, jolloin asia ei vielä yhtään tunnettu.