Sami Hyypiä Akatemia

[Tommy Tykki]

Tuli tästä mieleeni tilanne kun Svennis oli valittu Englannin maajoukkueen valmentajaksi.
Ruotsalaiset mediat tekivät haastatteluja ja eräs TV-kanava kävi kentänlaidalla jututtamassa Svennistä.
Nais-toimittaja kyseli mm. kuka Englannin maajoukkueesta ponnauttelee eniten/pisimpään?
Tähän Svennis tokaisi, ettei kiinnosta kun sillä ei ole mitään merkitystä ottelun kulkuun.

 

[Mersault]

Allekirjoittaneelle on aivan sama ketä akatemiassa on, kunhan ne on ikäluokkien parhaimmistoa paidan väristä huolimatta, jos tarkoituksena on ihan oikeasti huippu-urheilu. Tuolla konseptilla suomalainen jalkapallo ei juurikaan tule nousemaan.

Yleensäkin kannattaisi katsoa ensin katsoa taaksepäin kun suunnittelee asioita eteenpäin. Koko inhimillisen kulttuurin kehitys perustuu siihen, että kehitystä suunnittellaan mennesyydestä opitusta käsin. Jos vaivautuu vertailemaan Suomen mittakaavassa huipulle päässeiden pelaajien taustaa, tyhmempikin huomaa, että millainen on ollut "huippupelaajien" polku. Nyt hommaa edelleenkin jatketaan samalla vanhalla konseptilla, että munat laitetaan samaan koriin ja erotuksena entiseen on vain se, että kori on hienompi kuin aikaisemmin.

No. Minua ei sami hyypiä akatemiat hirveästi hetkauta, mutta jos ihan oikeasti halutaan muutosta johonkin, silloin pitäisi ihan oikeasti miettiä, että mitä on aikaisemmin tehty ja mitä siitä on opittu. Tässä tapauksessa ei ole opittu mitään.

Palloliiton sivuilta löytyy alltime-lista taitokilpailuissa menestyneistä. Jos vaivautuu kyseistä listaa vilkaisemaan, huomaa, että taitokilpailuissa menestyneistä vain muutamalla on jonkinlaista menestystä aikuisiällä, joten temput on temppuja ja jalkapallo on jalkapalloa.

[jan vennegoor of]

Suosittelen aluksi lukemaan tuosta suosikkijoukkueeni viittavalta sivustolta seuraavat artikkelit. Jalkapallon oppimisprosessi ja jalkapallon oppimisprosessiII. Niissä kerrotaan aika hyvin suuntaviivat, miten saadaan ihanteellinen oppimisprosessi junioreille.

Toki tuolla oppimisprosessilla valtakunnallisesti käytettynä pääsee vasta fifa ranking 2. sijalle. Eiköhän se Suomelle riittäisi näin aluksi.

Mitä tulee temppuihin, niin kannattaa käydä lukemassa artikkeli Ajatuksen kauneus.

temput on temppuja ja jalkapallo on jalkapalloa.

Temppuilijat tyrmätään Hollannissa.

"Abdella Belabbas saattaa olla viihdyttävä, hän voi olla jopa taiteilija. Mutta sillä mitä hän tekee ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka hollantilaiset ymmärtävät jalkapallon."

[Messi]

Suosittelen aluksi lukemaan tuosta suosikkijoukkueeni viittavalta sivustolta seuraavat artikkelit. Jalkapallon oppimisprosessi ja jalkapallon oppimisprosessiII. Niissä kerrotaan aika hyvin suuntaviivat, miten saadaan ihanteellinen oppimisprosessi junioreille.

Toki tuolla oppimisprosessilla valtakunnallisesti käytettynä pääsee vasta fifa ranking 2. sijalle. Eiköhän se Suomelle riittäisi näin aluksi.

Mitä tulee temppuihin, niin kannattaa käydä lukemassa artikkeli Ajatuksen kauneus.

Voisiko sivujen ylläpitäjälle vihjaista, että vaihtaa vähän silmäystävällisemmät värit sivuille. Ei pysty näin vanha ihminen tuollaista lukemaan.

[drone]

...jos ihan oikeasti halutaan muutosta johonkin, silloin pitäisi ihan oikeasti miettiä, että mitä on aikaisemmin tehty ja mitä siitä on opittu. Tässä tapauksessa ei ole opittu mitään.

Sitten ei muuta kuin miettimään ja listaamaan asioita. Ja pommittamaan Palloliittoa/seuroja.

[jan vennegoor of]

Voisiko sivujen ylläpitäjälle vihjaista, että vaihtaa vähän silmäystävällisemmät värit sivuille. Ei pysty näin vanha ihminen tuollaista lukemaan.

Maalaa teksti ja ota kopio siitä. Ja liitä se vaikka yksinkertaiseen teksinkäsittelyohjelmaan. Siitä sen voi tulostaa paperillekin.

Ote1:

On harmi, että monissa maissa valmentajat valjastavat nuoret pelaajat tiettyyn taktiikkaan liian nuoressa iässä. Tässä vaiheessa on liian vähän tilaa kykyjen vapaaseen kehittämiseen. Syy? Liian monet nuorisovalmentajat ovat sitä mieltä, että heidän joukkueensa menestys on hyvin tärkeää. Tämä tapahtuu nuorten pelaajien pakottoman kehittymisen kustannuksella. Usein fyysisen voiman kartuttaminen menee jalkapallotaitojen edelle.

Hollantilaiset nuorisojoukkueet pärjäävät harvoin hyvin kansainvälisellä tasolla. Ne pelaavat kivaa jalkapalloa, mutta keskinkertaisin tuloksin. Vasta myöhemmin, kun nämä pelaajat aikuistuvat, tämä kehittyminen antaa optimaalisia tuloksia.
Varsinkin hyökkäävämmälle ja riskejä kaihtamattomalle pelityylille pelaajien pakoton kehittyminen on oleellisen tärkeää. Monissa maissa nuorten pelaajien kehitys estyy. Pelaajat eivät saavuta täyttä potentiaaliaan, koska heidät uhrataan liian nuorina tuloksen alttarille. Heidän kehittymisensä pysähtyy, koska sovelletaan periaatetta ”tulos on tärkeämpi kuin tapa jolla se saavutetaan”. Heitä ei varmastikaan kasvateta pelaamaan hyvin luovaa, hyökkäävää jalkapalloa.

Ote2:

Varsinkin Alankomaissa totutamme pelaajat jo nuorina hollantilaisen pelityylin tärkeimpään peruskiveen: jokaisessa ottelussa, siis myös 4v4- ja 7v7-otteluissa, koetamme hyökätä mahdollisimman paljon. Tämä vaatii pallon pitämistä ja sitä, että menetetty pallo yritetään saada takaisin haltuun nopeasti menetyksen jälkeen – tämä taas vaatii kehittyneitä yksilöllisiä ja joukkueominaisuuksia, kun vastustajalta puserretaan pallo pois.

Jalkapallopelin tarkoitus on luoda mahdollisuuksia, tehdä maaleja ja pelata voittaakseen. Tämän periaatteen pohjana on se, että aina etsitään ja otetaan aloite.
Tämä toimii vain, jos joukkueella on ote vastustajastaan. Ote vastustajasta merkitsee erittäin organisoitua puolustusta. Kun pallo on oman joukkueen hallussa, tarvitaan erinomaisten mahdollisuuksien luomista hyvällä asema- ja sommitelma/yhdistelmäpelillä.

Pitäisi olla selvää, että ylhäältä alas, nuorista vanhoihin, tämä pelityylin perusta voidaan johtaa suoraan treenausaktiviteeteista. Hollannissa olemme sitä mieltä, että hyökkäävä pelityyli varmistaa parhaan pelikokemuksen ja tyydytyksen. Kutsumme tätä pelin tarkoitukseksi samalla tavalla kuin voittaminen on pelin tarkoitus ja päämäärä.
Niinpä näiden kahden tarkoituksen täytyy muodostaa pohja treenaussessioille kaikilla tasoilla. Tämä asettaa suuret vaatimukset asema- ja sommitelmapelille, jotka sen lisäksi vaativat hyviä yksilöllisiä ja joukkuetaktisia taitoja. Mitä enemmän kehittyvä pelaaja jää toisarvoiseksi pelitulokseen verrattuna, sitä vähemmän kyseessä on vapaa kehittyminen.

[Tommy Tykki]

Hyvä, ellei jopa loistava!

Kuten niin monasti olen kirjoittanut suosittelen Tahko Pihkalan mottoa: Hitaasti kiiruhtaen tulosta syntyy!

Kuten Hollannissa myös Ruotsissa, eli harvemmin juniorijoukkueet pärjäävät kansainvälisesti. Nyt en puhu Brommapojkarnasta, joka harrastaa, Ruotsissa monen mielestä, typerää juniorityötä. BP:ssä pärjätään nuorena muttei enää vanhempana.

Edit: Pikkasen pitää vetää takaisin. BP on yllättäin pärjännytkin myös vanhemmissa tänä kautena. Onnittelut.
Ehkä ovat muuttaneet systeemejä?

[drone]

Jalkapallopelin tarkoitus on luoda mahdollisuuksia, tehdä maaleja ja pelata voittaakseen. Tämän periaatteen pohjana on se, että aina etsitään ja otetaan aloite. Tämä toimii vain, jos joukkueella on ote vastustajastaan. Ote vastustajasta merkitsee erittäin organisoitua puolustusta. Kun pallo on oman joukkueen hallussa, tarvitaan erinomaisten mahdollisuuksien luomista hyvällä asema- ja sommitelma/yhdistelmäpelillä.

Kätkeytyyköhän nimimerkin "jan vennegoor of" taakse mahdollisesti FC Hongan väkeä? Jotenkin kuulostaa niin honkalaiselta...
Mutta ei se mittään. Honka tekee hyvää työtä. Hyvä niin!

"Päivän ajatus": tarvitsemme enemmän ulkomaalaista verta (mm. Hollanti) nimenomaan junioripuolelle pelaajia kehittämään. Sen sijaan maajoukkueet toiminevat parhaiten suomalaisissa käsissä. Eli runnotaan sisään perisuomalainen, meille parhaiten sopiva pelitapa ja kehitetään taustalla pelaajia, jotka ymmärtävät kansainvälisten kenttien vaatimukset ja joiden osaaminen riittää kansainvälisten otteluiden haasteisiin.

[Rino]

1. Pompottelut, temppuilut ja muut pallonkäsittelytaidot ja motoriset taidot ovat tarpeen, jotta kentällä pystyy toteuttamaan tahtomansa asiat.
2. Kemppisen liivinnostelu auttaa opettamaan katseen ylhäälläpitämistä, joka on edellytys ympäristön seuraamiselle ja tilanteen hahmottamiselle.
3. ...
4. ...
jne.

Kaikki nämä tähtäävät siihen, että jalkapalloilijalla on työkaluja pelata peliä. Työkalut voi hankkia monella tavalla, kellään ei ole ainoaa lääkettä tai edes parasta lääkettä. Työkalujen omaaminen ei tarkoita että osaa pelata jalkapalloa, esimerkiksi nopeasti liivien nostamiseen reagoimisella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että osaisi pelata. Siinä vain harjoitellaan ympäristön havainnointia pallo jalassa ja reagointia tiettyihin ärsykkeisiin tietyillä rajoitetuilla tavoilla, deterministisesti. Jalkapallo on puolestaan epädeterminististä. Itse ongelmaan pelaamisen oppimisesta tämä harjoittelu ei anna vastausta.

Suomalaisen jalkapallovalmennuksen ongelmakohtia on tunnistaa lahjakkuus ja olla tuhoamatta sitä ja saada jalkapalloilijat intohimoisesti oppimaan pelaamista, ongelmanratkaisua, toteuttamaan itseään jalkapallossa omalla tavallaan vajoamatta vääriin tai edes mihinkään muotteihin ja menettämättä innokkuuttaan ja persoonansa ulostuomista ja mahdollisuutta toteuttaa itseään. Jalkapallon sisäisen taktisen konseptin/idean puute valmentajilla ja pelaajilla näkyy koko lajikulttuurissa ja pelaajien kehityksessä.

Tämänsuuntaisesti näen nämä asiat joista täällä on enemmän tai vähemmän keskusteltu.

[jan vennegoor of]

Kätkeytyyköhän nimimerkin "jan vennegoor of" taakse mahdollisesti FC Hongan väkeä? Jotenkin kuulostaa niin honkalaiselta...
Mutta ei se mittään. Honka tekee hyvää työtä. Hyvä niin!

Ei kätkeydy.

"Päivän ajatus": tarvitsemme enemmän ulkomaalaista verta (mm. Hollanti) nimenomaan junioripuolelle pelaajia kehittämään.

Nimenomaan. Hollannista voisi palkata junioripuolen keskeisiä osaajia esim. 2 vuoden pesteillä tai pitemmillä. Ja näiltä imettäisiin oppia tuon 2 vuoden aikana.

Sen sijaan maajoukkueet toiminevat parhaiten suomalaisissa käsissä. Eli runnotaan sisään perisuomalainen, meille parhaiten sopiva pelitapa ja kehitetään taustalla pelaajia, jotka ymmärtävät kansainvälisten kenttien vaatimukset ja joiden osaaminen riittää kansainvälisten otteluiden haasteisiin.

Uskon, että kannattaa rakentaa se tyyli lähelle tuota hollantilaista mallia. Eli,

- hyökkäävä pelityyli mahdollistaa parhaan pelikokemuksen ja tyydytyksen (pelin tarkoitus) Etenkin junioripuolella!
- harjoitusten pitää antaa jotakin peliin, eli niiden pitää olla mahdollisimman pelinomaisia, toisin sanoen pelitilanteita pitää simuloida
- jalkapallo on ajattelupeliä, se ei merkitse juoksemista ympäriinsä, jalkapalloa täytyy pelata aivoilla ei jaloilla, ei tarvitse olla shakinpelaaja, mutta täytyy ajatella eteenpäin, ennekuin saa pallon täytyy jo tietää mitä sillä tekee, jos pallonhallinta on luontaista, pelaja ei tarvitse kuin yhden kosketuksen saadakseen pallon sinne minne haluaa. Pallo on annettava toiselle pelaajalle oikealla hetkellä
- tekniikka ja taktiikka ovat kaiken A ja O
- joukkueen rakennus (filosofia) on aloitettava jo varhain, tähän kuuluvat mm. pelaajan mentaliteetin kehitys, pelaajan joukkuetaktisten ominaisuuksien kehitys, ja pelaajan henkilökohtaisen taidon kehitys
jne.. jne..
Tuo oppimisprosessi on muokattu ideaaliseksi hollannissa vuosien aikana ja tuo teksti on timantin kovaa asiaa, joka mahdollistaa pelaajan maksimaalisen kehittymisen. Tuollahan otetaan kantaa mm. lahjakkuuksiin ja ns. puurtajalahjakkuuksiin, joista voi kovalla työllä tulla A-maajoukkue tason pelaajia. Mielestäni tuossa on se ihanteellinen oppimisprosessi, joka pitää nyt jalkauttaa. Ja tuskinpa tekee pahaa Kyösti Lampiselle perehtyä asiaan. Sinänsä huvittavaa, että tuossa Palloliiton tiedoteessa, jossa kerrotaan näitten 4v4, 7v7 pelien muokkaamisessa kerrotaan, että he ovat tulleet tähän päätelmään 2 vuoden työn jälkeen. Nuo opit on jo valmiina ja kehitetty ja käytetty jo vuodesta 1985 asti tähän päivään Hollannissa!!! Kaikki perustuu vuonna 1965 alkaneeseen vallankumoukseen, jonka pohjalta on luotu viitekehys koko jalkapallotoimintaan. Ja ihanteellinen oppimisprosessi, joka tuottaa jatkuvasti putken päästä toinen toistaan parempia jalkapalloilijoita.


Lukekaa rauhassa nuo sivun kaikki artikkelit. Antaa itsellenne aikaa omaksua ne (samaan tyyliin kuin pelaajille on annettava vapaus ratkaista itse ongelmatilanteet kentällä). Siinä on täysin mullistavia, mutta lopulta erittäin yksinkertaisia juttuja mihin kaikki perustuu. Toisin sanoen, mihin perustuu hollantilaisen jalkapallon ylivoima.

Oli jonkinlainen shokki asiaan perehtymisen jälkeen (artikkelit) katsella pätkiä MM-finaalista Espanja - Hollanti. Tutkin nauhaa vain 10 minuuttia. Mutta, joka kerta kun pysäytti kuvan, niin hollannin pelaajat muodostivat kentälle koreograafisia kuvioita. Eli kun pysäytti kuvan ja piirsi pisteet hollantilaispelaajien sijoittumisen välille sai aikaan geometrisiä kuvioita. Ympyröitä, puoliympyröitä, kolmioita, neliöitä yms. piirrosohjelmien kuvioita. Se oli täysin hämmästyttävää.

[Pussikalja]

Mielestäni suomessa on ollut olemassa ihan hyvä systeemi aiemmin käytössä lahjakkuuksien löytämiseksi. On pyritty pitämään mahdollisimman iso osa ikäluokasta lajin parissa mahdollisimman pitkään ja piirijoukkuetoiminnalla löytämään massasta ne erityisen lahjakkaat yksilöt, jotka ovat sitten siirtyneet isoimpien seurojen junioreihin c-b-junnuina ja sitäkautta edustusjoukkueiden harjoittelurinkiin. Selkeä pyramidijärjestelmä, jossa pelaajilla on ollut halutessaan mahdollisuus siirtyä kovempiin ympyröihin.
Se, mikä on tökkinyt, on ollut piirien passiivisuus pelaajien etsinnässä, sekä laajan massan treenien tason kirjavuus. Lahjakkuuksia on hukattu aivan liian paljon.

Se, mikä MTV 3:n insertistä ja Vennegoordin linkeistä itselleni tarttui, on tuo ajatus pikkujunioreiden valmennuksessa pelin ymmärtämisestä. Pikkujunnuilla pitäisi olla rauha opetella ja tehdä myös virheitä harjoituksissa sekä peleissä, jotta pelin lainalaisuudet tulisivat syvällisesti ymmärretyksi. En tiedä miten kova karsiminen pelaajistossa ja peluuttaminen yli-ikäisiä tai muuten ylikovia vastuksia vastaan rauhoittaa pikkujunioria ymmärtämään ja kokeilemaan eri ratkaisumalleja peleissä.

Esim.  Kaihlamon viesteissäkin huokuu tuomitsevaisuus vastustajia kohtaan, jotka eivät turnauksissa hyvin sijoitu. Onko siinä kyse huonosta joukkueesta vai joukkueesta jossa on oppimisprosessi käynnissä ja tulos turnauksessa ei ole se, mitä joukkue peleistä hakee. Tämä tosin on varmasti tapauskohtaista. Itse en näe mitään lisäarvoa sarjamuotoisissa kilpasarjoissa yms. turnauksissa, jos ajattelee asiaa juniorin kehittymisen kannalta. Mitä vähemmän kilpailullisen pelitapahtuman pikkujunnuille kykenee aikuiset järjestämään, sen paremmin pikkupojat uskaltavat pelitapahtumissa itseään toteuttaa.

Liian aikaisin yhteen taktiikkaan sitouttaminen on vähän ristiriitainen juttu. Väittäisin mieluummin, että kyse on pelaajien opettamisesta liian varhain yhteen pelipaikkaan ja sille pelipaikalle aikuisten peleistä kopioituihin ratkaisumalleihin, jolloin pelaajat eivät varsinaisesti toteuta mitään taktiikkaa. He vain oppivat tietyssä tilanteessa roiskasemaan pallon johonkin suuntaan ja jos suunta on valmentajasta hyvä, kannattaa seuraavallakin kerralla sinne päin roiskasta. Roiskaisija ei kuitenkaan ymmärrä pelitilannetta siellä roiskaisun vastaanottajapäässä, kun ei ole koskaan sillä pelipaikalla itse  pelannut. Pelkään pahoin, että tälläkin hetkellä suomen majussa on pelaajia, jonka pelinluku on karrikoidusti tällä tasolla.

Sitten vielä kerran, vaikka tiedänkin tämän aivan turhaksi. Kuinka hemmetissä erotellaan lahjakkuus pikkujunioreissa omiksi ryhmikseen? Kyse on kuitenkin jalkapallosta, jossa jokainen kykenee harjoittelemaan itsensä fyysisesti riittävälle tasolle, vaikkei urheilullisia superlahjoja olisikaan. Se lahja millä epäurheilullinen yksilö voi huipulle päästä, voi olla mm. peliäly, taito, ajoitus tai vaikkapa kova asenne. Suomen maajoukkuejalkapalloilija ei pärjäisi missään urheilutestissä esim. piirikunnallisen tason keskimatkanjuoksialle ja ei tarvitsekkaan. Tämä on joukkuepeli ja joukkuelajeissa on kyse muustakin kuin urheilullisuudesta.

Jalkapalloilija koostuu lukemattomista ominaisuuksista, jota laji vaatii. En ymmärrä millä testillä voidaan tulkita joku pelaaja niin lahjattomaksi, ettei häneltä löytyisi kykyä harjoitella itseään riittävälle tasolle kokonaisuutena ja ettei hänellä joku kyky olisi vielä keskimääräistä parempi. Ne ominaisuudet vaativat vuosien työmäärän hioutuakseen riittävälle tasolle ja nyt ne jotka siihen saavat tilaisuuden, ovat arvalla valitut. Me luovumme pyramidista ja uskomme lottoon. Ei hyvä..

[Viinioksa]

Sitten vielä kerran, vaikka tiedänkin tämän aivan turhaksi. Kuinka hemmetissä erotellaan lahjakkuus pikkujunioreissa omiksi ryhmikseen? Kyse on kuitenkin jalkapallosta, jossa jokainen kykenee harjoittelemaan itsensä fyysisesti riittävälle tasolle, vaikkei urheilullisia superlahjoja olisikaan. Se lahja millä epäurheilullinen yksilö voi huipulle päästä, voi olla mm. peliäly, taito, ajoitus tai vaikkapa kova asenne. Suomen maajoukkuejalkapalloilija ei pärjäisi missään urheilutestissä esim. piirikunnallisen tason keskimatkanjuoksialle ja ei tarvitsekkaan. Tämä on joukkuepeli ja joukkuelajeissa on kyse muustakin kuin urheilullisuudesta.

Todellisuudessa valtaosa maailman ja Suomenkin kaikkein kovimmista huipuista on erottunut lahjakkuudellaan harvinaisen selvästi jo hyvin nuorella iällä. Toki myöhäisheränneitäkin löytyy, mutta ei kai kukaan esitäkään mitään kiveenhakattuja tasoryhmiä, joihin ei voisi tasonnoston myötä myöhemmin nousta. Lahjakkaiden varhainen erottelu auttaa myös myöhempään herääviä luomalla kannusteen treenata ja pyrkiä tähän eliittijengiin.

[Tommy Tykki]

Lahjakkaiden varhainen erottelu auttaa myös myöhempään herääviä luomalla kannusteen treenata ja pyrkiä tähän eliittijengiin.

Ja kuinka moni seura tekee näin? Aivan....
Täällähän juuri sanottiin, että HJK-j:n junnupelaajat ovat harrastepelaajia eikä heitä tarvita SHA:han.
Tyypillistä on juuri se, että puhutaan kauniita, mutta teot ovat jotakin muuta. Omat kokemukset löytyy.
Näitä "myöhempään herääviä" ei oteta huomioon muulla tavalla kun annetaan joukkueelle valmentaja ja harjoitusaikoja.
Saavat pärjätä omilla. Aina on toki mahdollista siirtyä eliittijengiin, mutta seurojen taholta tätä prosessia ei auteta millään - varsinkaan ei eliittijengin taholta. Kaikki jää ko. pelaajan omalle kontolle. Motivoivaako?

[fingerström]

Todellisuudessa valtaosa maailman ja Suomenkin kaikkein kovimmista huipuista on erottunut lahjakkuudellaan harvinaisen selvästi jo hyvin nuorella iällä. Toki myöhäisheränneitäkin löytyy, mutta ei kai kukaan esitäkään mitään kiveenhakattuja tasoryhmiä, joihin ei voisi tasonnoston myötä myöhemmin nousta. Lahjakkaiden varhainen erottelu auttaa myös myöhempään herääviä luomalla kannusteen treenata ja pyrkiä tähän eliittijengiin.

Olipas jopa näissä piireissä harvinaisen idioottimainen kirjoitus.

Tämä

Toki myöhäisheränneitäkin löytyy, mutta ei kai kukaan esitäkään mitään kiveenhakattuja tasoryhmiä, joihin ei voisi tasonnoston myötä myöhemmin nousta.

viimeistään osoittaa, että kirjoittajalla ei ole aavistustakaan siitä, mistä puhuu. Tsekkaa esim. KäPa:n sivut: siellähän sanotaan suoraan, missä mennään: on eliittijengi, josta toivotaan eliittiä ja johon panostetaan se mikä kyetään, on kakkoskasti, josta voi tulla piirisarjapelaajia ja joita valmennetaan jos ehditään ja on rupusakki, jolla futis on kakkos-kolmosharrastus ja jotka saavat olla mukana, jos maksavat maksut, mutta joihin ei uhrata sen enempää vaivaa.

OK, toki alemmissa ryhmissä voi olla kunnon valmennusta, jos isät ja äidit näin haluavat.

Jos puolestaan kaikissa ryhmissä olisi tasapuolisesti hyvä valmennus (= alemmissa paras, koska sieltä voidaan "nousta", kuten mantra kuuluu), miksi puhua edes tasoryhmistä?

PS EDIT: Tähän mennessä on tullut mielikuva SHA:sta samanlaisena hölynpölynä mitä oli tämä Fortum tutorointi. Tai no, ei kai tässä sentään suoranaisesti häiritä pienempien seurojen toimintaa kuten tuossa Fortumissa? Mutta siis idea vaikuttaa samalta: "yhteisen hyvän" varjolla fyrkat ohjataan muutamalle valitulle.

[Kaihlamo]

Eli vastaus on nyt se, että jaetaan jatkossa kaikki nallekarkit tasan niin kaikki on hyvin ja kenellekkään ei tule paha mieli.

[fingerström]

Eli vastaus on nyt se, että jaetaan jatkossa kaikki nallekarkit tasan niin kaikki on hyvin ja kenellekkään ei tule paha mieli.

Niin, esimerkiksi Fortum -tutoroinnissa jo projektin nimi viittaa rahoittajaan. Jos sille rahoittajalle olisi sanottu suoraan, että jaamme rahat muutamalla valitulle ja teille esitämme koko scenen tukemista järjestämällä jonkun hölynpölyohjelman, josta on vain haittaa näille tutoroitaville raukoille, niin uskotko, että rahat olisi tulleet?

PS EDIT: Vai tarkoititko kenties tasoryhmiä? Jos tosiaan haluat, että skideistä alle kymmenvuotiaina valitaan se kolmannes (vai onko liikaa?), jotka saavat valmennusta, jonka maksaisi se kaksikolmasosaa, joille ei tätä mahdollisuutta anneta, koska he ovat niin huonoja, niin eikö sekin olisi asiallista sanoa suoraan? Sitten nähtäisiin, riittääkö maksajia niihin kuukausipalkkaisiin valmentajiin.

[Tommy Tykki]

PS EDIT: Tähän mennessä on tullut mielikuva SHA:sta samanlaisena hölynpölynä mitä oli tämä Fortum tutorointi. Tai no, ei kai tässä sentään suoranaisesti häiritä pienempien seurojen toimintaa kuten tuossa Fortumissa? Mutta siis idea vaikuttaa samalta: "yhteisen hyvän" varjolla fyrkat ohjataan muutamalle valitulle.

Täsmälleen näin!
Erään seuran huippuvalmentaja (seuran palkkaama) oli valittu tutoriksi (Palloliiton sivuilla listattu). Tietääkseni seura vaihtoi sisäisesti tutorin, mutta varmisti itselleen tällä tempulla tutorointipaikan ja toiselle valmentajalle "palkkaa". Loistavaa, eikö?
Samainen seura on myös SHA touhussa mukana "valittuna" seurana.

[kalatahna]

Täsmälleen näin!
Erään seuran huippuvalmentaja (seuran palkkaama) oli valittu tutoriksi (Palloliiton sivuilla listattu). Tietääkseni seura vaihtoi sisäisesti tutorin, mutta varmisti itselleen tällä tempulla tutorointipaikan ja toiselle valmentajalle "palkkaa". Loistavaa, eikö?
Samainen seura on myös SHA touhussa mukana "valittuna" seurana.

Nää ne vaan jaksaa päivästä toiseen Vituttamaan.
Jos halu on mustamaalata, jotain seuraa, laita seuran nimi ja faktat pöytään eikä mitään saatanan mutu paska... muuten saa olla hiljaa.
Menee liikaa energiaa ihmisillä siihen, että mietitään mitä muut tekee eikä keskitytä oman tekemisen laatuun. Sori OT. Enkä laita vielä korkkia kiinni .

[harmooni]

PS EDIT: Tähän mennessä on tullut mielikuva SHA:sta samanlaisena hölynpölynä mitä oli tämä Fortum tutorointi.

Suomalainen löytää kaikesta vikaa, mutta mielenkiinnosta kysyn: Mikä vika Fortum Tutor -ohjelmassa on? Käsittääkseni siinä on tarkoituksena auttaa näitä isä-valmentajia, joilla ei ole mittavaa kokemusta junnuvalmennuksesta. Onko tämäkin projekti, kuten kaikki muukin mitä suomalaisessa futiksessa tehdään, ollut täysin turhaa? Itse olen käsittänyt, että tästä ohjelmasta on aikuisten oikeastikin ollut hyötyä.

[Tommy Tykki]

Suomalainen löytää kaikesta vikaa, mutta mielenkiinnosta kysyn: Mikä vika Fortum Tutor -ohjelmassa on? Käsittääkseni siinä on tarkoituksena auttaa näitä isä-valmentajia, joilla ei ole mittavaa kokemusta junnuvalmennuksesta. Onko tämäkin projekti, kuten kaikki muukin mitä suomalaisessa futiksessa tehdään, ollut täysin turhaa? Itse olen käsittänyt, että tästä ohjelmasta on aikuisten oikeastikin ollut hyötyä.

Tarkoitus ei ole mustamaalata ketään eikä mitään seuraa. Kerroin vain miten väljät säännöt (valvonta) ovat ja miten noita voi kiertää.
Ihan samanlaista tapahtui (ehkä edelleenkin) jääkiekossa kun jollain seuralla oli rahavaikeuksia, niin ilmoittauduttiin NuoriSuomi-projektiin. Siitä sai jotakin rahallista tukea.
Jotta sun ei tarvitse tulle pullon äärestä pois voin kertoa, että olen ollut tällaisessa keskustelussa mukana.

Edit: Lainasin prkl**#!! väärn tekstin, sorry.
Oikea lainaus alla:

Nää ne vaan jaksaa päivästä toiseen Vituttamaan.
Jos halu on mustamaalata, jotain seuraa, laita seuran nimi ja faktat pöytään eikä mitään saatanan mutu paska... muuten saa olla hiljaa.
Menee liikaa energiaa ihmisillä siihen, että mietitään mitä muut tekee eikä keskitytä oman tekemisen laatuun. Sori OT. Enkä laita vielä korkkia kiinni .

[harmooni]

Tarkoitus ei ole mustamaalata ketään eikä mitään seuraa. Kerroin vain miten väljät säännöt (valvonta) ovat ja miten noita voi kiertää.
Ihan samanlaista tapahtui (ehkä edelleenkin) jääkiekossa kun jollain seuralla oli rahavaikeuksia, niin ilmoittauduttiin NuoriSuomi-projektiin. Siitä sai jotakin rahallista tukea.
Jotta sun ei tarvitse tulle pullon äärestä pois voin kertoa, että olen ollut tällaisessa keskustelussa mukana.

Oma kommenttinihan liittyi tuohon fingerströmin toteamukseen, että Fortum Tutor -ohjelma on ollut hölynpölyä. Kukaan tuskin tuomitsee mitään projektia hölynpölyksi yksittäistapausten takia.

[Tommy Tykki]

Oma kommenttinihan liittyi tuohon fingerströmin toteamukseen, että Fortum Tutor -ohjelma on ollut hölynpölyä. Kukaan tuskin tuomitsee mitään projektia hölynpölyksi yksittäistapausten takia.

Korjasin yllä.
Sorry.

[Pussikalja]

Eli vastaus on nyt se, että jaetaan jatkossa kaikki nallekarkit tasan niin kaikki on hyvin ja kenellekkään ei tule paha mieli. Ylös

Meillä lienee vähän erilainen katsonta kanta tähän lajiin.

En näe tässä SH-akatemiassa mitää uutta ja mullistavaa jalkapallon kehittämisen kannalta. Niin pitkään kuin muistan, on futista "kehitetty"  haalimalla kaikki "lahjakkuudet" yhteen joukkueeseen ja satsattu kovaa treeniä hyvillä valmentajilla tietyille pelaajille ja toivottu, että tämä ikäluokka on se seuran pelastaja. On uskottu siihen yhteen ryhmään, että sieltä "kasvatetaan" uudenaikaisia taitavia yksilöitä, jotka kykenevät senaikaiseen aikuisten huipulla olevan ryhmän kaltaiseen jalkapalloon.

Yhdistävä tekijä kaikille näille kokeiluille on ollut paine menestyä ikäluokkiensa sarjoissa ja heikko hyötysuhde pelaajien aikuisuran suhteen. Jotenkin tuntuu, että ihmisten pitäisi oppia virheistään, eikä toistaa niitä aina uudestaan ja uudestaan. Vissiin kun ihmiset vaihtuvat, vanhat jutut keksitään aina uudestaan ja kehitys loppuu.

Esim yksilötaitoa on suomessa ihannoitu jo 80-luvun alusta Brassien futiksen ihailijoiden toimesta. Voit uskoa että 1v1 taitoa on suomen junnut treenanneet melko hemmetisti, mutta kun se taito pitäisi soveltaa pelitilanteisiin... Erityisryhmät ja jonkun jalkapallon osa-alueen eteenpäinviemistä keihäänkärkenä on kyllä kokeiltu...Aina niistäkin ryhmistä joku on veikkausliigatasolle kivunnut, mutta majutasolle on aina ilmestynyt kaverit jostain syrjästä, jonka taidot on löydetty vasta b-junnuna tai myöhemmin.

Se mitä suomessa ei ole ikinä kokeiltu, olisi kouluttajien siirtyminen kentälle. Miksi jalkapalloihmisten täytyy matkustaa sen suuren gurun luokse b-valmentajakurssille? Eikö niiden gurujen kuuluisi kiertää seuroissa ja jakaa suurta tietämystään kenttäväelle? Toinen mitä ei olla kokeiltu, on ensin opetella pelaamaan ja sitten vasta pelaamalla oppia voittamaan. Ei olla kokeiltu kiireettä ja rauhassa opettaa jalkapallon perusteita kokonaisuutena, ilman kilpailua, karsintaa ja menestymisen paineita. Ja se ole sama asia kuin harrastaa kyläseurassa nuorisuomihengessä ilman hyvää valmennusta. Jalkapallon opettaminen vaatii hyvät valmentajat, joita meillä ei liikaa ole. Jotain tälläistä kokeilua akatemiatoiminnan rinnalle toivoisin.

[Mersault]

Meillä lienee vähän erilainen katsonta kanta tähän lajiin.

En näe tässä SH-akatemiassa mitää uutta ja mullistavaa jalkapallon kehittämisen kannalta. Niin pitkään kuin muistan, on futista "kehitetty"  haalimalla kaikki "lahjakkuudet" yhteen joukkueeseen ja satsattu kovaa treeniä hyvillä valmentajilla tietyille pelaajille ja toivottu, että tämä ikäluokka on se seuran pelastaja. On uskottu siihen yhteen ryhmään, että sieltä "kasvatetaan" uudenaikaisia taitavia yksilöitä, jotka kykenevät senaikaiseen aikuisten huipulla olevan ryhmän kaltaiseen jalkapalloon.

Yhdistävä tekijä kaikille näille kokeiluille on ollut paine menestyä ikäluokkiensa sarjoissa ja heikko hyötysuhde pelaajien aikuisuran suhteen. Jotenkin tuntuu, että ihmisten pitäisi oppia virheistään, eikä toistaa niitä aina uudestaan ja uudestaan. Vissiin kun ihmiset vaihtuvat, vanhat jutut keksitään aina uudestaan ja kehitys loppuu.

Esim yksilötaitoa on suomessa ihannoitu jo 80-luvun alusta Brassien futiksen ihailijoiden toimesta. Voit uskoa että 1v1 taitoa on suomen junnut treenanneet melko hemmetisti, mutta kun se taito pitäisi soveltaa pelitilanteisiin... Erityisryhmät ja jonkun jalkapallon osa-alueen eteenpäinviemistä keihäänkärkenä on kyllä kokeiltu...Aina niistäkin ryhmistä joku on veikkausliigatasolle kivunnut, mutta majutasolle on aina ilmestynyt kaverit jostain syrjästä, jonka taidot on löydetty vasta b-junnuna tai myöhemmin.

Se mitä suomessa ei ole ikinä kokeiltu, olisi kouluttajien siirtyminen kentälle. Miksi jalkapalloihmisten täytyy matkustaa sen suuren gurun luokse b-valmentajakurssille? Eikö niiden gurujen kuuluisi kiertää seuroissa ja jakaa suurta tietämystään kenttäväelle? Toinen mitä ei olla kokeiltu, on ensin opetella pelaamaan ja sitten vasta pelaamalla oppia voittamaan. Ei olla kokeiltu kiireettä ja rauhassa opettaa jalkapallon perusteita kokonaisuutena, ilman kilpailua, karsintaa ja menestymisen paineita. Ja se ole sama asia kuin harrastaa kyläseurassa nuorisuomihengessä ilman hyvää valmennusta. Jalkapallon opettaminen vaatii hyvät valmentajat, joita meillä ei liikaa ole. Jotain tälläistä kokeilua akatemiatoiminnan rinnalle toivoisin.

Ruotsissa on palkattu viime vuosina alueellisia valmentajia ja Suomessakin pitäisi akatemioiden sijaan jokaiseen piiriin palkata piirivalmentaja joka voisi tietoa piirin joukkueisiin viedä. Suomessa tuo vain kaatuu siihen, että piirien suuret seurat ovat sitä mieltä, että tällainen toiminta kuuluisi yksin heille.

[Tommy Tykki]

Pussikaljan kirjoitukseen liittyen.

1989
15-vuotiaitten maajoukkue
Suomi-Tanska 01.08.1988 (0-2)
Panu Toivonen, Jani Keula, Jari Marjamäki, Tuomo Nuoja, Tero Rytkönen, Petri Koskinen, Petteri Nummelin, Antti Janas, Sami Väisänen, Mika Kanerva, Jukka Koskinen.
Vaihdossa: Ari Kallioinen, Ari Rantanen, Janne Lehtinen, Tomi Leivo-Jokimäki, Jouni Pettisalo

16-vuotiaiden maajoukkue
Suomi-Saksan Liittotasavalta 15.5.1988 (1-2)
Rami Aho, Patrik Borg, Marko Helin, Mika Wallden, Tommi Kautonen, Tomi Hakulinen, Joni Kaikkonen, Timo Rönnberg, Sipi Savolainen, Juha Tuominen, Mika Nurmela
Vaihdossa: Antti Niemi, Juhani Mäenpää, Kai Nyyssönen, Jari Sulander, Jussi Mannila

1997
15-vuotiaiden maajoukkue
Unkari-Suomi 4.9.1996 (2-1)
Kim Ekroos, Harri Haapaniemi, Teemu Vihtilä, Ilja Venäläinen, Karl Lintukangas, Petri Pasanen, Janne Papunen, Ville Vataja, John Weckström, Mikael Forssell, Karro Katavisto
Vaihdossa: Tatu Niskanen, Teemu Ronni, Vesa Pahkamaa, Hannu Haarala, Mikko Sevon

16-vuotiaiden maajoukkue
Puola-Suomi 21.6.1996 (3-1)
Henry Sillanpää, Justus Könkkölä, Marko Dahlstedt, Roope Heilala, Marko Rytkönen, Riku Hakala, Janne Karppinen, Mikko Lindström, Juhani Tähkävuori, Tuomas Haapala, Mikael Muurimäki
Vaihdossa: Janne Korhonen, Janne Salminen, Juha Leskinen, Matti Honkala, Petri Luoma

Moniko näistä on sittemmin esiintynyt A-maajoukkueessa ja moniko pelaa yhä/pelasi missä ja kuinka kauan? Näihin valittuihin satsattiin silloin.