Olympiakulta ei toki kuulosta kenenkään korvaan miltään tai herätä suurta mitään kunnioitusta (ikävä kyllä), mutta kun Brasilia voittaa sen kotikisoissaan täpötäydellä Maracanalla niin lupaan ja vannon tuon olleen Brasilian kansalle hieno tapahtuma ja Neymarin ja kaikkien muidenkin joukkueessa pelanneiden uran parhaita hetkiä.
Ups, tämä meni tosiaan ohi.
Eihän siitäkään ole kuin se kuusi vuotta, joten hyvin voi vielä lämmitellä mitalin lämmössä, kun joukkuekaverit poissaollessa kävivät voittamassa Copan.
Jälkimmäiseen tietysti sama, mutta eri siihen etteikö Neymar voisi olla osa toimivaa kokonaisuutta. Vähemmän se mielestäni ottaa erivapauksia kun Messi tai Cristiano.
Ihan hyvin MSN toimi ja kenellekään ei ollut erivapauksia.
Neymarin ongelma on varmasti, että liian paljon ja liian varhain, kaikki tullut aika helpolla. Rahaa ja puolijumalan asema Brasiliassa jo teininä, jolloin on syntynyt se oma kupla. Kultaisen Pallon piti langeta taivaasta Neymarin käsiin vuosikymmenen ajan ja mestaruuksia tippua liukuhihnalta. Mukava siirto Barcelonaan, josta käydään edelleen oikeutta ja vieressä heti kaksi maailman kovin hyökkääjää, takana kolme maailman parasta keskikenttäpelaajaa. Messin varjosta ei kuitenkaan nousta edes
la remontadan kapellimestarina, joten ei muuta kuin Pariisiin höntsäämään vielä suuremmalla palkalla helpompia vastustajia vastaan.
Maajoukkueessa monet valmentajat antaneet liikaa vapauksia ja PSG:ssa vähän sama juttu. Neymar on kuitenkin ollut pelaaja, joka on saatu pelaamaan joukkueelle ja selkeästi ymmärtää homman. Huonona puolena sitten ottaa niitä vapauksia kentällä ja kentän ulkopuolella heti, jos joku antaa löysää.
