Niin lyhyitä kulmia pitäisi tottakai harjoitella. Uskallan väittää, että valtaosa noistakin tilaston kulmista on näitä suoria keskityksiä ja jos esim. Milfin kohdalta tilastoa katsoo niin, jos nuo kaikki yli 80 kulmaa olisi annettu lyhyenä niin ei tilasto ainakaan heikompi olisi.
Käytännössähän nuo tilastot näyttää siltä (ja tiedän että aiempien vuosien tilastot on yhtä murheellisia), että ei kauheasti kannata uhrata harjoitusaikaa hyökkäyspään kulmien harjoitteluun. Ei se tietenkään ihan näin mustavalkoista ole, mutta kieltämättä se fakta että onnistumisprosentti kulmatilanteista on 2,5 % luokkaa ja se että kaikista maaleista vain n. 8 prosenttia on kulmamaaleja kertoo sen että kulmapotkut loppupeleissä on aika merkityksetön osa nykyfutista - tai siis ainakin Veikkausliigassa. Tai näin ainakin itse asian näen...
Niin tästähän en ole kauheasti eri mieltä. Tosin sanoisin että sekin riippuu aina joukkueesta. Jos nyt esim. Veikkausliigaan heitettäisiin Juninho antamaan kulmia/vapareita ja sitten joku Alex(Chelsean) hyökkäämään Juninhon keskityksiin, niin tilastot voisivat olla aivan toista luokkaa.
Mutta jos ei löydy sekä päättäjää/päättäjiä että hyviä antajia, niin silloin voikin keskittyä ihan muihin asioihin. Ja oikeastaan tällöinkään ei tarvitse paljoa miettiä, pari perus kuviota ja siinä se onkin.
Huipputasolla sitten puhutaan todella pienistä marginaaleista, pelaajien taso on jo niin korkealla, että se yksi erikoistilanne voikin muuttaa paljon. Varsinkin kun taktisesti ollaan todella valmistautuneita vastustajiin, niin se yksi yksittäinen erikoisuus voi muuttaa sen yhden yksittäisen pelin. Hyvänä esimerkkinä esim. Slovakian/Napolin vaparikuviot joissa Hamsik ollut arkkitehtinä.
