Reissusta kotiuduttu noin 13 tuntia sitten ja jotain pientä rapoa ajattelin laittaa tässä seuraavan kierroksen arvontaa odotellessa.
Tiistaina 12.7 klo 10.00 neljän hengen porukka kokoontui Helsinki - Vantaan lentokentällä suuntana Tukholman Arlanda, josta muutaman tunnin odottelun jälkeen suunta vei Manchesteriin.
Kone laskeutui Manchesteriin about 18.00 ja siitä sitten taksi alle ja hotellin suuntaan, jossa odottelikin jo Amsterdamin kautta tullut mobi.
Hotellin vieressä oli sympaattinen pieni pubi, jossa tuli muutama olut nautittua.
Illan aikana tuli lähinnä pyörittyä hotellin lähistöllä ja syötyä italialaisessa vähän pidemmällä kaavalla. Sen jälkeen pari pinttiä naamaan ja nukkumaan seuraavan päivän matsia odotellen. Pari reissaajaa ehti käydä myös Old Traffordiin tutustumassa.
Keskiviikkona hyvien unien jälkeen oli aikaa tutustua paremmin Manchesterin keskustaan. Suuren kauppakeskuksen tuntumassa törmäsimme myös AC Milanin tuotteita myyvään liikkeeseen:
Tietämättömille kerrottakoon, että kyseinen väritys on Manchester Cityn tämän kauden vierasasu. Kaupassa sai myös infoa värityksestä ja inspiraationa tuolle on tosiaan toiminut AC Milanin rossonerikuosi, jonka joku oli nyt halunnut myös Cityn asuihin. :
Sai sieltä sentään myös vähän tutumman väristä tavaraa. Mukaan tarttui kaksi huivia, jotka maksoivat 4£ ja 8£ eli varsin edullisesti sai "matkamuistot" ostettua.
Rohkeliaimmat uskaltautuivat jopa maailmanpyörään.
Kyseinen hulppean kokoinen rakennus herätti heti mielenkiinnon kun päädyssä luki kyseessä olevan National Football Museum. Harmiksemme museo avataan vasta vuoden 2012 alussa, eli sisältö jäi näkemättä.
Museon vieressä oli Manchesterin katedraali, joten pakollisen kirkkokuvan sai myös napattua.
Tässä vaiheessa olikin jo aika siirtyä hotellille odottelemaan tilausbussia. Kuskimme soitti pari tuntia ennen sovittua lähtöaikaa niin krapulaisen kuuloisena, että hetken jo epäilimme saako hän bussia ollenkaan liikkeelle.
"Vieläkö olette menossa? Mihin aikaan? Mistä pitikään hakea?".
Lopulta kuitenkin bussi saapui ja pääsimme matkaan kohti reissun kohokohtaa.
Englannin puolella ei juuri lampaita näkynyt. Tien varsilla oli kuitenkin jonkinlaisia mystisiä eläimiä, joiden nimi jäi seurueellemme tuntemattomaksi. Hämmennys oli oikeasti suuri kun Walesia lähestyttäessä lampaita alkoi näkymään jo vähän, mutta "rajan" yli päästyämme mitään muuta ei tuntunut tien varressa olevankaan kuin satoja ja satoja lampaita. Eipä jäänyt sen lampaisiin liittyvän hellittelysanan alkuperä enää mysteeriksi.
Parin tunnin ajelun jälkeen saavuimme lopulta pelipaikalle. Lähipubiin muutamalle oluelle ja nappaamaan Liverpoolin ja Irlannin kautta tulleet kannattajat messiin.
Bangorin sektio. Väkeä oli, mutta ääntä ei juurikaan lähtenyt suurimman osan keskittyessä kaivelemaan muniaan. Huomatkaa muuten kentän korkeuserot!
Bangorin kannattajien Che Guevava- ja Neuvostoliitto-liput myös mukana kuvissa. Mustat kulmaliput olivat myös ihan vekkuleita.
Pääkatsomo. Stadion oli tosiaan hyvin pieni.
Puoliajalla Bangorin kannattajat siirtyivät kokonaisuudessaan toiseen päätyyn. Siellä ääntä lähti selvästi paremmin. Tuomari oli runkkari ja kuuluttajan kuulutukset eivät huutojen perusteella kiinnostaneet.
Temppuja!
Kentän muotoja vähän zoomattuna:
0-3 ja kiitokset n. 25 henkiselle vierassektiolle.
Bangorin #6 kävi vielä pelin jälkeen yksin kiittämässä Helsingissä saapuneita.
Analysoimismielinen Muurinen antamassa IS:lle haastattelua.
Tällaista tällä kertaa. Ensimmäistä kertaa tuli lädisaarilla oltua ja ihan mukava mestahan se lopulta oli. Erityismaininta Hollannista Walesiin tulleelle Jari-fanille, joka tosin joutui pettymään Litmasen ollessa kotonaan.
Yksi kannattajista ei muuten päässyt "humalatilasta" johtuen matsiin sisään, niinkuin jossain lehdessä mainittiinkin jo. Poliisi kuitenkin ohjasi kyseisen herrasmiehen läheiseen pubiin odottamaan ottelun loppumista. Pubin "saat ilmaisen viskin aina kun Klubi tekee maalin" tarjoukselle tuli myös hymähdeltyä.
