Todella viihdyttävä matsi, ykköstä nautittavimmillaan.
Mutta jos unohdetaan objektiivisuus hetkeksi ja tarkastellaan peli vokaalinen näkökulmasta, niin voi voi voi voi.
Kyllä tämä Hämeenlinna mikä tänään AT-areenalla esiintyi olisi pitänyt laittaa nätisti nippuun. Sen verran keskinkertaista peliä vieraat esittivät.
Hieman karrikoidusti voidaan sanoa, että vierailla yksi paikka ja tekivät silti kolme maalia.
Kyllähän vokaalit peliä veivät oikeastaan koko ajan. Keskikenttä oli isäntien, vierailijat eivät saaneet kauheammin painetta missään vaiheessa vokaalipulustukselle, isäntien laitapelaaminen oli hyvällä mallilla, hämeenlinnan laitapakit olivat enemmän ja vähemmän viennissä oikeastaan koko matsin ajan.
Tuossa laitapelaamisessa kävi vaan niin, ettei Ilja taas jaksanut tehdä sovittuja asioita loppuun asti ja Hyppönen kyllästyi katselemaan moista. Toisella laidalla kun taas pelasi kolmosdivari-tason Riku Venäläinen, jolla loppuivat keinot poikkeuksetta kesken siinä vaiheessa kun laitapakista oli päästy ohi, niin eihän siitä mitään tule. Santala oli tänään kehno, Ikävalko puolestaan oli pirteä hämptonin kolmanteen maalin asti, sitten tuntui huumori, taas kerran, katoavan.
Kentän kuningas, vähemmän yllättäen, oli taas kerran Johannes Laaksonen. Tänäänkin huikea määrä työtä ja oikeita ratkaisuja. Kyllä tämän pojan paikka on ensi kaudella jossain ihan muualla kuin ykkösessä.
Vieraista topparipari Graciano-Vanninen oli hyvä. Santalasta ei ollut miesten puristuksessa yhtään mihinkään. Muuten ei koko porukasta kauheammin kukaan mieleen jäänyt. Vaihtomies Latvaselta kylmä viimeistely voittomaalissa, jossa pääsi yksi karkuun. Itselläni pääkatsomon tolpat peittivät näkökentän juuri sen verran, etten nähnyt oliko tilanne paitsio vai ei. Eivät vokaalipelaajat tilannetta kuitenkaan yhtään kritisoineet, joten olisikohan siellä linjassa sitten kuitenkin joku nukkunut? Rankkari oli selvä tapaus. Jos muutama minuutti aikaisemmin Vannisen vastaavasta vihellettiin vapari toisessa päässä, niin kyllä tuostakin kuului pillin soida. Hämeenlinnan avausmaali nyt oli sitten tuollainen epäonnekas kosketus Jammehilta, joita aina silloin tällöin sattuu.
Lopussa oli todella lähellä Vokaalien tasoitus kun ylösnoussut veskari Lomidze pääsi jatkamaan Nitin vaparin. Vieraiden virkaveljen komean venytys alakulmasta pelasti Hämeenlinnalle kolme pistettä. Mitä siihen avausjakson maalinpuolelta pelastettuun tilanteeseen tulee, niin itse tulkitsin tilanteen niin, että siinä vaadittiin enemmin käsivirheestä rankkaria kuin maalia. Toki en taas toiseen päätyyn tilannetta täysin hyvin nähnyt.
Toki on huomioitava hyvin epätasainen koti-vieraspeli jaottelu. AC ja Kotka ovat pelanneet VAIN 3 peliä kotonaan, vs Lahti (5), Viikkarit (5) ja PK (7). Eli tuo huomioon otettaessa PK tippunee kärkikahinoista ja Kotka on paremmissa asemissa kuin Viikkarit, jopa tasoissa LAhden kanssa. Heinäkuu on tärkeä sekä AC:lle että Kotkalle, kotona 4 peliä. Tosin Kotkalla 6 pisteen otteluita heinäkuu täynnä (PK, Viikkari ja Lahti kotona), joten heinäkuun lopussa tiedämme tilanteen jo huomattavasti paremmin.
On tämä ykkönen vaan melkonen sarja. Todella tasainen ja kuka vaan voi voittaa kenet vaan, missä vaan. Ja mikäs sen parempaa.
Kun tarkastellaan noita yllä mainittuja kolmea kotimatsia ja lisätään siihen joukon jatkoksi tämä ehtoo, niin vähän nakertaa tuolta jostain takaraivosta kun vilkaisee sarjataulukkoa. Lahtikin meni tänään puppeloimaan, joten taas kerran olisi ollut vielä oljenkortta tarjolla.
