ILKKA-Lehti / Mielipide: Jalkapallostadion kuuluu maakuntakeskukseentiistai 20.09.2011
Kirjoittajat huomauttavat, että vaikka keskuskenttä on sijainniltaan erinomainen, se ei sovellu juoksuratojen ja yleisurheilukäytön vuoksi ammattilaisjalkapalloon. Kuva: Kari Löfhjelm Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 12. syyskuuta hylätä esityksen Seinäjoelle pääosin yksityisin voimin rakennettavasta jalkapallostadionista. Eri valtuustoryhmien perustelujen mukaan (Ilkka 13.9.) suurimpina esteinä hankkeen toteutumiselle olivat kaupungilta odotettu 3,5 miljoonan euron rahoitusosuus sekä stadionin sijainniksi kaavailtu paikka uimahallin takana.
Ottamatta kantaa edellisiin, me jalkapallon ystävät haluamme ilmaista huolemme kunnanvaltuuston päätöksen kielteisistä vaikutuksista kehittyvän kaupungin imagoon sekä korjata tälläkin mielipidepalstalla esitettyjä ongelmallisia käsityksiä stadionhankkeen luonteesta.
Seinäjoen kaupungin tavoitteet ovat korkealla. Vireillä olevissa kuntaliitoskeskusteluissa on puhuttu jopa 130000 asukkaan Suur-Seinäjoesta. Nykyisilläkin asukasmäärillä mitattuna Suomen kahdenkymmenen suurimman kaupungin joukossa on vain kaksi kuntaa, Seinäjoki ja Salo, joilla ei ole mitat täyttävää jalkapallopyhättöä.
Hieman oudolta tuntuukin, että maakunnan ylpeyden oma joukkue saattaa pelata kotiottelunsa jatkossa rakkaan kilpailijansa Vaasan laatustandardit täyttävällä stadionilla. Toki tämä vaatii toteutuakseen Seinäjoen Jalkapallokerholta tulevaisuudessa sellaisia esityksiä, että liigatason kriteereitä vaativalle areenalle tulee käyttöä.
Lokakuussa pelataan toisen divisioonan karsintaottelut, joiden voittaja selviytyy sarjaporrasta ylemmäs. Mikäli SJK vie upeasti menneen kautensa kunnialla loppuun asti, voidaan toivoaksemme kaupungin johdossa ottaa stadionhanke mahdollisimman pikaisesti uuteen harkintaan.
Myös TP-Seinäjoen junioritoiminnan siirtyminen SJK:n alaisuuteen nostaa stadionhankkeen merkitystä entisestään. Seinäjoen juniorityö on koko maan laajuisesti aivan Suomen huippua, mistä todisteena vaikkapa A-junioreiden hieno menestys SM-sarjassa.
Tähän liittyen haluamme ilmaista kuitenkin oman näkemyksemme keskuskentän saneeraamisesta, jota monet ovat esittäneet jalkapallostadionin vaihtoehdoksi. Ajatus ei ole nykypäivää eikä ainakaan tulevaisuutta. Vaikka keskuskenttä on sijainniltaan erinomainen, se ei sovellu juoksuratojen ja yleisurheilukäytön vuoksi ammattilaisjalkapalloon.
Tällaiset välimallin ratkaisut eivät poista todellista ongelmaa. Kunnanvaltuuston kokoomuspoliitikko Kimmo Heinonen peräänkuuluttaa "tasapuolista kohtelua eri urheilulajeille". Tätä me juuri toivomme.
Seinäjokelaisella futiksella on hienot ja pitkät perinteet, mutta kilpailuolosuhteiden puolesta se on pitkään joutunut kärsimään kakkoslajin asemasta. Tällä hetkellä jalkapallo on Seinäjoella suosituin urheilumuoto niin harrastaja- kuin katsojamääriä ajatellen, ja se on myös globaalisti maailman ykköslaji.
Veikkausliigan lisenssikriteerejä on viime vuotisen sarjauudistuksen yhteydessä tiukennettu tuntuvasti, joten jatkossa seurat eivät voi toimia vuosia "erikoisluvilla", kuten esimerkiksi Rovaniemellä ja Pietarsaaressa on tehty.
Palloliitto on tekemässä myös Ykkösestä huippusarjan, jonka näkyvyyttä pyritään lisäämään selkeästi. Samalla lisenssi- ja stadionvaatimukset kiristyvät sielläkin. Ymmärrämme kaupungin päättäjien huolen nykyisessä taloustilanteessa: 3,5 miljoonaa euroa on paljon, kun rahaa vaativia investointeja on jonossa useampia.
Samalla tulemme kuitenkin pohtineeksi, nukkuiko kaupunki onnensa ohi, sillä tässä hankkeessa oli mukana mittava yksityinen rahoitus (4,5 miljoonaa euroa) sekä todennäköinen valtion merkittävä tuki (jalkapallomyönteinen Paavo Arhinmäki kulttuuri- ja urheiluministerinä). Toivottavasti SJK:n johdolla ja hankkeen puuhamiehellä Raimo Sarajärvellä riittää kuitenkin vielä uskoa projektin tulevaisuudelle. Jalkapallostadion Seinäjoen maakuntakeskuksessa?
Unelma elää edelleen.
Seinäjoen Jalkapallokerhon kannattajat, Klopit
Seinäjoki
