Tästä tulee pitkä ja synkkä tarina mutta koittakaa pysyä messissä. Olen kyllästynyt tähän salailuun, peittelyyn ja ihan puhtaaseen informaation puutteeseen. Aion kertoa FC PoPa OY:n tarinan siten kuin itse sen näin ja koin viime vuosina, aina tähän päivään asti. Jos joku vetää siitä herneen nokkaansa niin ei voi mitään. Muutama sana myös tulevaisuudesta.
FC PoPa OY - nousu ja tuho
Kaikki asiat, joita tässä kerron, olen kuullut luotettavista lähteistä tai ne perustuvat omiin kokemuksiini. Koko sotkun luonteen vuoksi kukaan muu kuin Antti Sumiala ei tiedä kaikkea (ja kohta KRP).
Kerron ensin hieman taustaa itsestäni. Olen seurannut PoPan pelejä alkaen vuodesta 2005. Kävin tätä ennen aktiivisesti FC Jazzin peleissä muutaman vuoden ajan ja olin mukana Jazzin kannattajaryhmässä viimeisellä liigakaudella 2004. PoPan kausikortti minulla on ollut heti kaudesta 2005 alkaen ja olin myös mukana perustamassa PoPan kannattajaryhmä Siniverisiä, jonka jäsen olen edelleen. Olen kaikkiaan nähnyt kevyesti yli 100 PoPan sarjaottelua viimeisen 7 vuoden aikana ja olen ollut mukana joukkueen järjestämissä tapahtumissa, juhlinut Kakkosen B-lohkon voittoa joukkueen kanssa ja kokenut yöllisen junamatkan Rovaniemeltä takaisin etelään 8-1 -tappio niskassa. Mutta nyt itse asiaan.
Moni voisi ajatella että PoPan ongelmat alkoivat vuoden 2008 noususta kalliiseen ykkösdivariin. Tämä saattaa pitää paikkansa talouden osalta, mutta tosiasiassa ongelmat alkoivat jo silloin kun PoPan edustusjoukkueen toiminta päätettiin siirtää uudelle osakeyhtiölle. Osakeyhtiömuodossa ei sinänsä ole mitään pahaa, päinvastoin, mutta tuhon siemenet kylvettiin siinä vaiheessa kun yhtiön omistus siirtyi käytännössä yhdelle miehelle, Antti Sumialalle. Alunperin suunnitelma oli että Porin Palloilijat ry omistaisi yhtiöstä 51% eli yhdistyksen jäsenillä olisi viimeinen sanavalta edustusjoukkueen toimintaan. Tämä ei kuitenkaan Sumialalle käynyt. Tässä vaiheessa PoPan toiminnasta lähti monia tärkeitä henkilöitä, mm. FC Jazzin nykyinen nuorisovalmennuspäällikkö Teemu Eskola, taustalla oli myös muita näkemyseroja, lähinnä sen suhteen että muita kiinnosti rakentaa vahvaa seuraa, kun Sumiala halusi saada joukkueen vain mahdollisimman nopeasti liigaan. Käytännössä siis edustusjoukkueen ja muun seuran yhteys katkesi ja tämän seurauksena ry:n jalkapallopuoli kuihtui pikkuhiljaa kokonaan pois, suomalaisen edustusjoukkuejalkapallon elinehto eli vahva seurayhteisö teki nopeaa kuolemaa. Tässä vaiheessa tilanteesta ei ollut ainakaan allekirjoittaneella suurempaa tietoa, päällisin puolin tilanne vaikutti hyvältä, Porin parhaat pelaajat olivat PoPassa ja talven täytti odotus tulevasta ykkösdivisioonasta.
Toinen episodi, mikä lopulta syöksi PoPan tulevaan konkurssiin, tapahtui kauden 2010 loppupuolella. Jo ensimmäinen ykkösen kausi oli ollut taloudellisesti raskas. Kun näytti selvältä että PoPalla todella olisi mahdollisuus liiganousuun, Sumiala hylkäsi viimeisenkin maltin ja panosti joukkueeseen todella rajusti. Esim. Iiro Aalto ja Aleksandr Kokko eivät olleet ilmaisia miehiä. Tämä hirvitti muita omistajia, Rami Niemistä ja Teemu Eloa, mutta koska Sumialalla oli ehdoton valta yhtiössä, hän päätti asiasta yksin. Tuloksena tietysti loistava loppukausi ja yhden voiton päähän jäänyt liiganousu, haave, jonka tuhosi eräs syksyinen sunnuntai napapiirillä. Osakeyhtiö oli nyt korviaan myöten veloissa ja omistajat keskenään lähes ilmiriidoissa. PoPan ykkösen kausi 2011 oli vain loogista seurausta tapahtumaketjulle joka oli alkanut vuosia aiemmin, singaporelaisen rahat ja muiden omistajien lähtö yhtiöstä olivat vain viimeiset naulat arkkuun.
Täälläkin huhuiltu uusien omistajien mukaantulo oli tosiaan suunnitteluvaiheessa, tarkoitus oli että FC PoPan annetaan mennä konkurssiin ja uusi osakeyhtiö ottaa haltuun sarjapaikan sekä kuittaa ne velat jotka palloliitto vaatii. Kynnyskysymys oli, saavatko he neuvoteltua verottajan kanssa maksusuunnitelman verorästeille. Selkeästi homma ei toiminut kun verottaja laittoi konkurssihakemuksen sisään.
TulevaisuusPoPan tilanne on nyt se, että kaikki haihattelut kakkosdivarista voidaan lopettaa. Me kannattajat ja Porin Palloilijat ry:n jäsenet yritämme koota joukkuetta ensi kaudeksi Satakunnan vitosdivariin. Pyydänkin nyt, että kaikki ne PoPan peleissä viihtyneet, jotka kokevat olevansa seuran kannattajia, tarjoaisivat apuaan. Emme tavoittele liigapaikkaa viidessä vuodessa tai kuuta taivaalta. Haluamme vain että rakkaan seuramme tarina jatkuu. Kaikkien apu kelpaa, olet sitten kovaluinen divarijyrä, pitkäaikainen kannattaja tai lipunmyyjä. Yhdessä voimme palauttaa PoPaan sen hengen ja tunnelman, joka vei minut mennessään PoPan cupin ottelussa Turun Palloseuraa vastaan vuonna 2006. Apua voi tarjota heti vaikka ilmoittautumalla tähän osioon tai minulle yksityisviestillä. Tilanne selkiytyy muutaman kuukauden sisällä jolloin tiedotamme asiasta muun muassa täällä sekä Porin Palloilijat ry:n kotisivuilla
http://popa.sporttisaitti.com/Ja ne PoPan otteluissa viihtyneet, jotka eivät tunne itseään kannattajiksi, vaan olivat vain seuraamassa hyvätasoista jalkapalloa, älkää ihmeessä lopettako sitä. Ja jos PoPan vitosen ottelut eivät tyydytä nälkäänne, niin Porissa riittää seuroja jotka ovat kiitollisia jokaisesta katsojasta, joka tukee seurojen toimintaa matsilipun ostamisella. Haluan vielä kiittää kaikkia pelaajia jotka edustivat taivaansinisiä näiden vuosien ajan, joukossa hienoja persoonia: Andrew "Johnie" Walker, Juha Luoma, Lauri Pirhonen, Dema, Timo Laurila, S-P Mäkelä, Santahuhdan veljekset, Marcelo Da Silva... Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
YhteenvetoPorin edustusjalkapallossa on nyt tuhlattu yli kymmenen vuotta yksinkertaisesti huonoon toimintaan ja se on ainakin minusta melkoisen pitkä aika. FC Jazz on nyt kaupungin kiistaton ykkösseura, toivottavasti oppi on mennyt perille sinne. Toivon Jazzille kaikkea hyvää ja käyn varmasti katsomassa joitakin heidän pelejään. Olen kuitenkin loppuikäni PoPan kannattaja ja jos tämä hetki PoPan historiasta on seuralle kohtalokas, no, sitten ainakin kaaduimme saappaat jalassa taistellen viimeiseen asti.
PoPa tai kuolema!
