FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
28.03.2020 klo 16:04:19 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 6 [7] 8
 
Kirjoittaja Aihe: Yleisöennätykset Suomessa vol. 2  (Luettu 39344 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #150 : 27.02.2020 klo 00:00:27

Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan vuoden 1989 kokonaiskatsojalukuja ja katsojakeskiarvoja uusien aineistojen pohjalta tulee tosiaan jälleen tähän alle:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1989: 99 467 katsojaa (Vähempääkin tarjottiin kokonaiskatsojaluvuissa myös juuri alle 100 000 katsojan pysytelleiden kokonaiskatsojamäärien takia useiden lehtien valittamien todella pienten katsojalukujen ottelujen tai jopa oletettavasti ilman katsojia pelattavienkin ottelujen perusteella ja katsojaluvut olivat sitä vasten nyt vähän paremmat. Tosin edeltävän vuoden katsojien kokonaismäärään nähden lisäys oli enää todella vähän niitä parempi eikä montaa tuhatta katsojaa parempi ollut parin vuoden takaiseenkaan nähden. Vuosien 1981-1984 katsojalukuihin samassa sarjassa ei ollut mitään asiaa ja vuosien 1985 ja 1986 katsojaluvutkin olivat parempia tuolloin 117 090 katsojalla, 101 220 katsojalla, mutta ei enää vuosi 1987 jolloin oli ollut vain 92 363 katsojaa tai vuosi 1988 jolloin oli ollut 97 194 katsojaa.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa yksittäistä ottelua kohti 1989: 250 katsojaa (Edellisen vuoden ottelujen määrällä eli kahdella vähemmän katsojakeskiarvo olisi ollut 251 katsojaa ja pari vuotta aiemmalla ottelujen määrällä eli yhdellä vähemmän katsojakeskiarvo olisi ollut myös 251 katsojaa. Edeltävien vuosiensa osalta ottelujen keskimäärän pysyessä samana paremman katsojien kokonaismäärän johdosta katsojia olisi ollut vuosina 1986 ja 1985 ottelua kohti suurempi määrä eli 256 katsojaa ja 296 katsojaa jotka yhdellä ottelulla lisää olisivat olleet 255 katsojaa ja 295 katsojaa ja vielä yhdellä ottelulla lisää vuoden 1989 tapaan olisi ollut 254 katsojaa ja 294 katsojaa. Vuonna 1987 oli yksi ottelu lisää vuosiin 1985-1986 ja 1988 verrattuna ja yksi ottelu vähemmän vuoteen 1989 nähden ja tuolloin tietysti luku olisi pysynyt samana kaikkiaan, mutta silloin oli tietysti omalla tavallaan vähemmän katsojia jolloin katsojakeskiarvo olisi ollut pienempi eli 232 katsojaa ja vuonna 1988 katsojakeskiarvo olisi ollut 244 katsojaa. Vuosien 1977-1988 ajan ottelumäärillä katsojakeskiarvot tuntuivat vaihtelevan 245-251 katsojan väliltä vuodesta riippuen silloin kun olisi käyttänyt niissä vuoden 1989 katsojalukuja.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #151 : 27.02.2020 klo 00:49:35

Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan vuoden 1990 kokonaiskatsojalukuja ja katsojakeskiarvoja uusien aineistojen pohjalta tulee tosiaan jälleen tähän alle tulevaan viestiin.

Tällä kertaa valitettavasti sellaisenaan katsojalukujen suhteen viimeistä kertaa kun näiden uusien aineistojen pohjalta vuodesta 1991 lähtien vuoteen 2000 asti ulottuen ei varsinaisesti katsojalukuja mainittu sinänsä suoraan ainakaan ja viitteetkin niihin ovat tällä erää epävarman tuntuisia joko aivan liian suurina ja toisinaan myös aivan liian vähätellyn pieninä.

Tässä joka tapauksessa katsojaluvut Jalkapallon 2. Divisioonasta/2-divisioonasta 30 vuoden takaa:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1990: 89 378 katsojaa (Vähempääkin tarjottiin kokonaiskatsojaluvuissa jälleen alle 100 000 katsojan pysytelleiden kokonaiskatsojamäärien takia useiden lehtien valittamien todella pienten katsojalukujen ottelujen tai jopa oletettavasti ilman katsojia pelattavienkin ottelujen perusteella ja katsojaluvut olivat sitä vasten jälleen vähän huonontuneet.

Itse asiassa ne olivat aikavälin 1985-1990 vuosista puhuttaessa huonoimmat.

Vuosien 1981-1984 katsojalukuihin samassa sarjassa ei ollut mitään asiaa ja vuosien 1985 ja 1986 katsojaluvutkin olivat parempia tuolloin 117 090 katsojalla, 101 220 katsojalla, vuosi 1987 jolloin oli ollut tosin erotuksena muista 1980-luvun jälkipuoliskon vuosista puhuttaessa tässä sarjassa vain 92 363 katsojaa, vuosi 1988 jolloin oli ollut 97 194 katsojaa ja vuosi 1989 jolloin oli ollut 99 467 katsojaa.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa yksittäistä ottelua kohti 1990: 226 katsojaa (Edellisen vuoden ottelujen määrällä eli kahdella enemmän katsojakeskiarvo olisi ollut 225 katsojaa, kolme vuotta aiemmalla ottelujen määrällä eli yhdellä enemmän katsojakeskiarvo olisi ollut myös 225 katsojaa.

Vuosien 1985, 1986 ja 1988 katsojakeskiarvo olisi ollut sama kuin vuonna 1990 eli 226 katsojaa juurikin vuoden 1990 katsojien kokonaismäärällä.

Edeltävien vuosiensa osalta ottelujen keskimäärän pysyessä samana paremman katsojien kokonaismäärän johdosta katsojia olisi ollut vuosina 1986 ja 1985 ottelua kohti suurempi määrä eli 256 katsojaa ja 296 katsojaa jotka yhdellä ottelulla lisää olisivat olleet 255 katsojaa ja 295 katsojaa ja vielä yhdellä ottelulla lisää vuoden 1989 tapaan olisi ollut 254 katsojaa ja 294 katsojaa.

Vuonna 1987 oli yksi ottelu lisää vuosiin 1985-1986 ja 1988 verrattuna ja yksi ottelu vähemmän vuoteen 1989 nähden ja tuolloin tietysti luku olisi pysynyt samana kaikkiaan, mutta silloin oli tietysti omalla tavallaan vähemmän katsojia jolloin katsojakeskiarvo olisi ollut pienempi eli 232 katsojaa, vuonna 1988 katsojakeskiarvo olisi ollut 244 katsojaa ja vuonna 1989 katsojakeskiarvo olisi ollut 250 katsojaa.

Vuosien 1977-1989 ajan ottelumäärillä katsojakeskiarvot tuntuivat vaihtelevan 220-226 katsojan väliltä vuodesta riippuen silloin kun olisi käyttänyt niissä vuoden 1990 katsojalukuja.)

Vuodesta 1991 eteenpäin tosiaan näitä aineistoja selatessa Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojalukuja ei sen viimeiseen vuoteen 1993 mennessä kerrottu oikeastaan lainkaan ja vuosilta 1994-2000 olleen Jalkapallon Kakkosen osalta ei myöskään kerrottu käytännöllisesti katsoen melkein lainkaan mitään.

Sinänsä se oli hyvin omituista sillä 2. Divisioona/2-divisioona pysyi historiansa loppuun asti Palloliiton sarjana kuten myös omalla tavallaan pysyi myös vuodesta 1994 eteenpäin alkanut Jalkapallon Kakkonenkin.

Ajoittain niin Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan kuin myös Jalkapallon Kakkosen osalta on sitä välillä yritetty ajaa niin Piirien kuin Jalkapallon Aluehallinnon toimielinten järjestämäksi, mutta varsinaisesti se ei sinällään ole tapahtunut periaatteen kautta näihin päiviinkään mennessä ihan samalla tapaa kuin mitä tosiaan sitä alemmille sarjoille kävikin.

Toisaalta arvostus tälle sarjalle ei ole ollut aina järin suuri ja aineistoja läpikäydessä siitä yritettiin tehdä 1990-luvunkin aikana valtakunnallista sarjaa ja eräs murheellinen jossittelun arvoinen seikka oli myös se, että Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan ja myöhemmän Jalkapallon Ykkösen tapaan ei niin Nesteen Futura tai Veikkaus alkanut tukea näitä sarjoja osana erittäin vahvaa valtakunnallistamista tai myöhemmin erikseenkään sitä.

Tuolloin vuoden 1991 tai 1992 alkaen uudistuksesta riippuen näistä kun olisi tullut melkoisten muutosten kautta Jalkapallon Futisykkönen ja Jalkapallon Futiskakkonen eli tavallaan Nesteen Futuran Jalkapallon Ykkönen ja Jalkapallon Kakkonen kun Futisliiga olisi ollut edelleen nimi tai sitten vuodesta 1992 alkaen Veikkauksen huomattavasti vahvemman sponsoroinnin myötä Jalkapallon Veikkauksen Ykkönen ja Jalkapallon Veikkauksen Kakkonen kun Futisliigasta olisi tullut Veikkausliiga.

Lopulta näistä oikeammin toteutui vain Veikkausliiga ja sekin oikeammin oli ollut kyllä jossain määrin sarjan toiminimi jo vuodesta 1989 lähtien, mutta sitä ei vain ennen vuotta 1992 yksinkertaisesti Veikkauksen silloisen vähemmän sponsoroinnin myötä käytetty.

Tosin tutkitun aineiston pohjalta Veikkaus vaikutti olleen aika ylimielinen sarjan pääsponsoriksi jopa jo tuolloin kun vihdoin ja viimein tosiaan suostui kyllä sponsoroimaan entistä Futisliigaa, mutta tosiaan torppasi Veikkauksen Ykkösen ja Veikkauksen Kakkosen edes ajatuksenakin lepikkoon.

Mikäli muuten nuo Futisykkönen tai Futiksen Ykkönen ja Futiskakkonen tai Futiksen Kakkonen tai Veikkauksen Jalkapallon Ykkönen ja Kakkonen olisivat toteutuneet niin jäljellä olevia divisioonia olisi ollut kuusi kappaletta jolloin esimerkiksi Jalkapallon 3. Divisioonasta/3-divisioonasta olisi tullut Jalkapallon uusi 1. Divisioona/1-divisioona ja alimmasta sarjasta eli Jalkapallon 8. Divisioonasta/8-divisioonasta olisi tullut Jalkapallon uusi 6. Divisioona/6-divisioona.

Tosiaan Nesteen Futuran ja Veikkauksen laajemman valtakunnallisen panostuksen myötä olisi teoriassa ilman Suomen Lamaa tai välillä ihan Veikkauksenkin suorastaan naurettavan pientä panostusta ja äksyilyä asian tiimoilta 1990-luvulla suomalaisessa jalkapalloilussa saatu kaikki kolme pääsarjaa vahvan saman katon alle ja voitu luoda selvästi parempaa panostusta lajiin.

Ehkä osin vähän samalla tapaa kuin miten Eestin Jalkapallossa ollaan vahvasti järjestäydytty Jalgpalli Meistriliiga/Premiumliigan hallintoalaisuuteen kun sen alla etelänaapurissamme ovat juurikin Jalgpalli Esiliiga A ja B ja ehkä jonain päivänä myös Jalgpalli Teise Liigan mahdollisen muutoksen myötä myös Jalgpalli Esiliiga C.

Hallintonimenkin osalta muuten puhuttaessa jalkapallon numerosarjoista ainakin Jalkapallon Ykkönen ja Kakkonen näin uudemman aineiston pohjalta puhuttaessa ovat tai ovat vahvasti saattaneet olla muuten ainakin tuotenimenä tai ajatuksena jopa vanhempia kuin miten ne ovat olleet todella vuodesta 1994 lähtien Suomessa!

Niistä kysymyksistä pitää keskutella enemmän sarjapuolten tai sarjajärjestelmien puolella ennen pitkää tai kysyä jalkapallokysymyksenä kysymyspuolella kunhan ehdin.

Vuosien 1991-2000 ajalta tai miksi ei myös uudempanakin aikana Jalkapallon 2. Divisioonasta/2-divisioonasta ja Jalkapallon Kakkosesta saa tosiaan kertoa noita katsojalukuja tai niiden ennätyksiä joskin oletettavasti ne ovat aiemminkin voineet tulla ainakin tämän sarjan divisioonan aikakauden osalta jo ehkä mainituksikin. Jalkapallon Kakkosen osalta välttämättä ei niinkään kun yllättävän hämäräperäisiä ja vähäteltyjä ne ovat olleet.

Pahinta tuossa tosiaan on ollut se, että noissa uusimpien aineistojen pohjalta ovat ainakin Palloliiton edustajat tuntuneet koko ajan vain tarjoavan viittauksia mahdollisiin Piirien tai myöhempien Hallintoaluetoimistojen tietokantoihin tai sitten itse Jalkapallokirjan osuuksiin jolloin noita uudempia lukuja tosiaan ei tunnu löytyvän sitten mistään!

Vuoden 1993 ajalta tosin löytyi vielä kotimaisten jalkapallon divisiooniemme päätteeksi yksi asia minkä kerron pian, mutta sitä ennen aion jatkaa hieman kotimaisista seuroista puhumista sen omalla alueellaan.
« Viimeksi muokattu: 27.02.2020 klo 00:54:38 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #152 : 27.02.2020 klo 05:59:21

Muutaman tunnin tauon jälkeen ja kun yritin vielä etsiä noita vuoden 1993 seuroja päätin tosiaan vielä laittaa aiemmin vuoden 1993 kotimaisen jalkapallon katsojaluvuista mietintöjä kun uuden aineiston päätteeksi vuoteen 2000 mennessä ei löytynyt mitään varsinaisesti uutta kokonaislukua.

Vuonna 1993 kotimaisessa jalkapalloilussa saatettiin tehdä myös uusi lajiennätyskin ainakin kenties.

Vuonna 1993 kun uusimpien tietojen mukaan Suomen kaikkia jalkapallosarjoja olisi seurannut sinä vuonna 1,5 miljoonaa katsojaa.

Siitä olisivat muodostaneet Jalkapallon Veikkausliiga 398 602 katsojaa ja Jalkapallon 1. Divisioona/1-divisioona 100 611 katsojaa eli 499 113 katsojaa yhteensä parhaimpien sarjojen osalta ja Jalkapallon 2. Divisioonasta/2-divisioonasta alkaen aina Jalkapallon 8. Divisioonaan/8-divisioonaan asti loput 7 sarjaa olisivat muodostaneet puuttuvat 1,00887 miljoonaa katsojaa.

Määrä tuntuu tosin aika huikealta kun kaikkea arvioi sinänsä ja tiedä sitten, että olisiko tuohon lukuun saatettu liittää kenties päälle myös Jalkapallon Naisten SM-Sarjan eli nk. Mimmiliigan, Jalkapallon Naisten 1. Divisioonan/1-divisioonan, eli nk. Mimmidivarin ja Naisten Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojalukuja?

Ja ehkä vielä kaikkien niidenkin sarjojen päälle vielä mahdollisesti Jalkapallon Veikkaajan Suomen Cupin ja Jalkapallon Veikkaajan Naisten Suomen Cupin katsojalukuja niidenkin päälle sitten vielä?

Lähinnä se on kovin kysymyspohjainen tilanne kun miettii muun muassa Suomen jalkapallon nk. Miljoonavuotta 1967 katsojissa.

Tuolloin ainoan kerran tosiaan kerättiin miljoona tai ihan vähän ylikin miljoona katsojaa ihan sellaisenaan.

Joskin vuonna 1967 erinäisiä kilpatason jalkapallosarjoja oli 12 erilaista alkaen Jalkapallon Mestaruussarjasta aina Jalkapallon Piirisarjan Suurlohko 4:een asti ja milloin näistä Jalkapallon Mestaruussarjasta aina Jalkapallon Aluesarjaan asti sanottiin muodostaneen sen varmaankin jotain 700 000 katsojaa tai hieman ehkä vielä enemmänkin jolloin loput sarjat Jalkapallon Korkeimmasta Piirisarjasta/Piirisarjasta lähtien alas päin muodostivat loput noin 300 000 katsojaa.

Muuta erityisen ihmeteltävää kaudessa 1993 sinänsä ei ollut paitsi, että se tosiaan oli erinäisten divisioonien viimeinen kausi sinänsä Suomessa ja samalla se lähtökohtaisesti saattaisi olla viimeinen vuosi tuolloin jo erittäinkin rajoitettuna Helsingissä olleelle Jalkapallon 8. Divisioonalle/8-divisioonalle.

Tuonkin sarjan osalta on vielä ongelmallista sanoa se, että ehtikö se nähdä koskaan päivänvaloa Jalkapallon Kasina/Kahdeksikkona vuonna 1994?

Samalla vuoden 1993 lopulla ja 1994 alkua lähestyen tosiaan ainakin hallinnollisesti divisioonat alkoivat muuntua ilmaistaviksi yhä suuremmin määrin jalkapallon numerosarjoilla joten on paha sanoa, että olisiko ehkä tietyllä tapaa vaikkapa Jalkapallon Ykkönen ja Kakkonen näin esimerkiksi aloittanut ainakin hallinnollisesti aiemmin Suomessa?

Viimeinen suuri mysteeri on sitten vielä aivan viimeinen mahdollinen muu divisioonien aikakausi Jalkapallon 8. Divisioonan/8-divisioonan lisäksi se, että luotiinko tai ehdittiinkö luoda Jalkapallon Naisten 3. Divisioonaa/3-divisioonaa koskaan muuna kuin hallinnollisena Suomeen noin vuosina 1994-1996 pelattavaksi?

Jatkokysymyksenä voisi esittää myös sen, että oliko mahdollinen epävirallinen Jalkapallon Naisten Piirisarja/Suurpiirisarja/Suursarja/Liittosarja/Liittoaluesarja/Valtakunnansarja/Hallintoaluesarja sama asia kuin Jalkapallon Naisten 3. Divisioona/3-divisioona vai alettiinko sarjaa tosiaan pelata virallisesti vasta myöhemmin Jalkapallon Naisten Kolmosena suoraan sen koskaan varsinaisesti olematta divisioonasarja?

Tuo vaihtoehtoinen pitkä nimiluettelo tosiaan oli sinänsä ehdolla uudeksi alemmaksi sarjatasoksi kun noista nimistä puhuttaessa muun muassa Naisten 2. Divisioonan/2-divisioonan yksi epävirallinen lempinimi tai nimitys oli Jalkapallon Naisten Piirisarja vuosina 1991-1995.

Sitäkin suunniteltiin tavallaan muun muassa Jalkapallon Naisten 2. Divisioonan/2-divisioonan alapuolelle olemaan se uusi sarjataso mikäli siitä tulisi erikseen Jalkapallon Naisten Kakkonen ja sen asema valtakunnallistuisi tai muutoin se olisi ollut uusi Jalkapallon Naisten Naisdivisioona/Naisdivari kun Jalkapallon Naisten Ykköstäkin aiottiin aluksi kutsua hieman eri nimellä kun sillä miten sitä lopulta kutsuttiin eli Jalkapallon Naisten Valiodivisioonana.

Oletuksena kun oli tuolloin, että nk. Mimmiliigasta olisi tullut sen vähän yli 10 vuotta aiemminkin 1990-luvullakin ihan Jalkapallon Naisten Liiga toisin kuin lopulta tuli tai oikeammin tuolloin tietysti nimi olisi ollut Naisten Veikkausliiga/Veikkaajaliiga/Veikkaaja-Liiga tietenkin kyseisen yrityksen urheilulehden mukaan.

Ja Jalkapallon Naisten Piirisarjalla tosiaan oli hieman samanlaista perintöä kuin mitä aikanaan ihan pelatulla Jalkapallon Naisten Aluesarjallakin kun sekin piti aluksi vuodeksi 1984 lopettaa, mutta tuolloinhan sen arvoa vain laskettiin toisesta sarjatasosta kolmanneksi sarjatasoksi ja se sai jäädä sellaisenaan olemaan vielä useiksi vuosiksikin.

Jalkapallon Naisten Aluesarja tosiaan oli aivan alkujaan uudelleen nimetty entinen Jalkapallon Naisten Perussarja.

Paljon tosiaan on tämän aineiston jälkeen jäänyt kysymyksiä ja toivottavasti niihin löytäisi vastauksia tai sitten pitäisi toivoa, että mahdollisesti vielä ihan 1990-luvun alun Jalkapallokirjat sinne 1990-luvun puoleenväliin tai loppupuolelle asti antaisivat jotakin viitteitä asiaan.

Itse divisioonasarjojen lähestyessä loppuaan vuonna 1993 niiden sanottiin usein keränneen hyviä katsojalukuja, mutta mitkä sitten olivat nk. Alempien Divareiden katsojaennätykset todella niiden historiassa 2. Divisioonasta/2-divisioonasta aina 8. Divisioonaan/8-divisioonaan asti?

Kerrottiinko niitä välttämättä edes koskaan unohtaen laskusta tietenkin ne noin 3. Divisioonaan/3-divisioonaan tai 4. Divisioonaan/4-divisioonan asti edes Jalkapallokirjoissakaan?

Tai myöskään sitä, että mikä vuosi Suomen jalkapallossa olisi ollut vuoden 1967 jälkeen vanhempana aikana kuten vaikka vuosina 1968-1992 lähimpänä olemaan se nk. Miljoonavuosi vai menikö sarjat jossain vaiheessa uudestaan miljoonan katsojan yli ja parempaankin?

Mene ja tiedä tuosta kaikesta!
« Viimeksi muokattu: 01.03.2020 klo 04:30:09 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #153 : 01.03.2020 klo 06:54:46

Vuonna 1953 Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja oli kerännyt päivämäärään 18.6.1953 mennessä seuraavan määrän katsojia kun harmittavasti Kotkan alueen joukkueiden eli KTP:n ja Jäntevän katsojalukuja ei löytynyt tietoja tuohon hetkeen mennessä pelatuista sarjapeleistä ja niiden katsojaluvuista kun kokonaisuudessaankin katsojaluvut osin valitettavasti ovat jakautuneet vain kaupunkien osalle jolloin vain osasta seuroja voi saada selville niiden katsojaluvut:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Katsojaluvut päivämäärään 18.6.1953 mennessä

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 15 210 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2535 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 12 837 katsojaa ja keskimäärin 2140 katsojaa ottelulta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 11 955 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 1993 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

KaPa: 5315 katsojaa ja keskimäärin 886 katsojaa ottelulta

KuPS: 3909 katsojaa ja keskimäärin 652 katsojaa ottelulta

Haka: 3897 katsojaa ja keskimäärin 650 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan 18.6.1953 mennessä: 53 123 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille 18.6.1953 mennessä: 1476 katsojaa

Tähän mennessä oli pelattu kuusi ottelukierrosta ja ennen Kevätkierroksen päätöstä tuona vuotena pelattiin vielä kaksi ottelukierrosta lisää jolloin ennen 28.6.1953 pelattua Kevätkierroksen ottelua katsojaluvut eri otteluista olivat seuraavat eri joukkueilla kun laitan vielä listan ulkopuolisina mukaan tietenkin myös KTP:n ja Kotkan Jäntevän ottelut niiltä kierroksilta miltä ne oli mahdollista löytää ja Helsingin ja Vaasan tapauksissa niiden katsojaluvut menevät seuroittain yhteiseen katsojalukujen tilastoon:

21.6.1953: VPS-HJK 1529 katsojaa

21.6.1953: KIF-Haka 2355 katsojaa

21.6.1953: KuPS-KTP 2761 katsojaa

21.6.1953: KaPa-VIFK 1712 katsojaa

26.6.1953: Kotkan Jäntevä-VPS 1290 katsojaa

28.6.1953: VIFK-KTP 2285 katsojaa

28.6.1953: KIF-KaPa 1617 katsojaa

28.6.1953: KuPS-HJK 2742 katsojaa

28.6.1953: Turun Pyrkivä-Haka 2745 katsojaa

Otteluista puhuttaessa ennen 28.6.1953 jälkeen alkanutta kuukauden mittaista kesätaukoa ei ollut mahdollista löytää 21.6.1953 pelatun ottelun Kotkan Jäntevä-Turun Pyrkivä katsojalukua, mutta muutoin kun myös 26.6.1953 pelatun ottelun Kotkan Jäntevä-VPS katsojaluvun unohtaen sinänsä laskuista vain yksittäisotteluna saatiin vuoden 1953 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Kevätkierroksen päätteeksi seuraavat katsojaluvut kaikkiaan:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Kevätkierros Katsojaluvut

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 19 182 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2398 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 15 582 katsojaa ja keskimäärin 2226 katsojaa ottelulta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 15 769 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 1971 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

KuPS: 9412 katsojaa ja keskimäärin 1177 katsojaa ottelulta

KaPa: 7027 katsojaa ja keskimäärin 1004 katsojaa ottelulta

Haka: 3897 katsojaa ja keskimäärin 650 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan Kevätkierroksen päätökseen 28.6.1953 mennessä: 70 869 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille Kevätkierroksen päätökseen 28.6.1953 mennessä: 1611 katsojaa

Luvuista tietenkin valitettavasti puuttuvat kokonaan tai melkein kokonaan tietenkin KTP:n ja Kotkan Jäntevän pelit ja ne varmasti tavallaan ovat keränneet melko hyviäkin katsojia kenties.

Oletusarvoisesti voi tietenkin olla, että jälleen vasta sarjan Syyskierroksella katsottiin enemmän pelejä kun muutenkin kausi venyi odotettua pidemmäksi päätökseltään kun tuona vuonna pelattiin tietenkin myös Mestaruuden Uusintaottelukin.
1961

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HIFK


Vastaus #154 : 01.03.2020 klo 09:44:04

Sattuipa silmään avausviestistä:
Lainaus
Liiga:
HIFK: 10 071   23.04.2015 | HIFK - HJK | Sonera Stadium(Liiga)

Sekä Soccerwayn että Transfermarktin mukaan ennätys on 10500. Ja kappas, Veikkausliigan sivuiltakin löytyy. Palloliiton sivuilta en viitsi edes etsiä... eiku hetkinen, breaking news: sieltä löytyy jopa pöytäkirja. Uskoni tilastojen säilymiseen palailee pätkittäin. :)

https://uk.soccerway.com/matches/2016/08/10/finland/veikkausliiga/hifk-soccer-helsinki/helsingin-jalkapallokubi/2188050/
https://www.transfermarkt.co.uk/helsinki-ifk_hjk-helsinki/index/spielbericht/2656144
http://www.veikkausliiga.com/tilastot/2016/veikkausliiga/ottelut/498127/seuranta/
https://www.palloliitto.fi/ottelupoytakirja?x&498127


HIFK: 10500     10.08.2016 | HIFK - HJK | Sonera Stadium (Liiga)

Röytän Karhu

Poissa Poissa


Vastaus #155 : 01.03.2020 klo 23:12:26

Avausviestin väärään tietoon luonnollinen selitys on siinä, että sitä on viimeksi päivitetty ennen kyseisen ottelun pelaamista.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #156 : 02.03.2020 klo 06:44:30

Vuoden 1953 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kauden puolivälin katsojaluvut tulevat seuraavaksi tässä kun jonkin verran otteluja oli pelattu enemmän silloin kun palattiin 26.7.1953 tauolta noin kuukauden mittaisen kesätauon päättyessä sarjassa ja katsojaluvut olivat siihen mennessä seuraavia:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Kauden Puolivälin Katsojaluvut

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 21 815 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 4848 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 17 261 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 3836 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 15 582 katsojaa ja keskimäärin 3463 katsojaa ottelulta

KuPS: 9412 katsojaa ja keskimäärin 2092 katsojaa ottelulta

KaPa: 8079 katsojaa ja keskimäärin 1935 katsojaa ottelulta

Haka: 5470 katsojaa ja keskimäärin 1216 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan puoliväliin mennessä: 77 619 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan puoliväliin mennessä: 2875 katsojaa

Luvuista tietenkin valitettavasti puuttuvat kokonaan tai melkein kokonaan tietenkin KTP:n ja Kotkan Jäntevän pelit ja ne varmasti tavallaan ovat keränneet melko hyviäkin katsojia kenties.

Muun muassa 26.7.1953 pelattu KTP-KIF keräsi siitä ottelusta puhuttaessa 2423 katsojaa joten ehkä jossain vaiheessa mikäli mahdollista tai yleensäkin niin voisi ehkä yrittää löytää ja laskea yhteen noita KTP:n ja Kotkan Jäntevänkin pelejä kenties.

Ja muutoin sitten keskittyä joihinkin muihin sarjoihin kuten Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1960-luvun alkuvuosien yksityiskohtaisempien seuratietojen tilanteisiin mikäli vain mahdollista niiden kohdalla vanhemmilta ajoilta vain on.
« Viimeksi muokattu: 02.03.2020 klo 06:47:40 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #157 : 04.03.2020 klo 12:04:27

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan vuoden 1953 katsojaluvut tulevat tähän seuraavaksi tällä kertaa erikoistuneiden seurojen eli KTP:n ja Kotkan Jäntevän osalta niiltä osin kun se oli mahdollista aiemmin laitettuihin katsojalukuihin ennen 18.6.1953 ja mikäli vain mahtuu niin myös Kevätkierroksen päätteeksi ja sitten sarjan puoliväliin asti kun sittemmin menee harkinnanvaraiseksi, että tekisikö tai yrittäisikö etsiä seurakohtaiset katsojaluvut koko sarjalle kaikille seuroille tai edes nimetyille alueille seuroista riippumatta vai ei.

Joka tapauksessa tässä Kotkan seurojen katsojalukuja tältä vuodelta niiden peleistä niiltä osin kun ne oli mahdollista katsojaluku vertailua varten löytää:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Katsojaluvut Kotkan seurojen osalta päivämäärään 18.6.1953 mennessä

Otteluista puhuttaessa näin poikkeuksellisesti hieman eri tavalla ennen 18.6.1953 pelattuja otteluja ei ollut mahdollista löytää 17.5.1953 pelatun ottelun KTP-Haka katsojalukua ja katsojaluvuista puhuttaessa siis kokonaiskatsojaluvut olivat seuroilla seuraavat kun katsojaluvut tarkoilta määriltään oli myös erittäin vaikeaa löytää ja kun paras KTP:n ottelu oli katsojien osalta 31.5.1953 pelattu KTP-Kotkan Jäntevä 4000 katsojalla ja Kotkan Jäntevän paras ottelu oli katsojien osalta 10.5.1953 pelattu Kotkan Jäntevä-VIFK 1764 katsojalla:

KTP: 9052 katsojaa ja keskimäärin ottelua kohti 1509 katsojaa

Kotkan Jäntevä: 3236 katsojaa ja keskimäärin ottelua kohti 539 katsojaa

28.6.1953 mennessä Kevätkierroksen päätteeksi katsojaluvut olivat seuraavat:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Kevätkierros Katsojaluvut Kotkan seurojen osalta

KTP: 9052 katsojaa ja keskimäärin ottelua kohti 1509 katsojaa

Kotkan Jäntevä: 4526 katsojaa ja keskimäärin ottelua kohti 566 katsojaa

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan saavutettua puolivälinsä katsojaluvut olivat seuraavat kotkalaisittain:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Kauden Puolivälin Katsojaluvut Kotkan seurojen osalta

KTP: 11 475 katsojaa ja keskimäärin ottelua kohti 1275 katsojaa

Kotkan Jäntevä: 4526 katsojaa ja keskimäärin ottelua kohti 503 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #158 : 04.03.2020 klo 12:31:56

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan osalta vuodelta 1953 tulee nyt katsojalukuja ennen 18.6.1953 pelattua tilannetta, sen jälkeen sen vuoden Kevätkierroksen katsojaluvut 28.6.1953 alkaneen silloisen sarjajalkapallon kesäloman ja 26.7.1953 jälkeen saavutetun koko sarjan puolivälin jälkeen nyt kun kaikessa puutteellisuudessaan sellaisenaan KTP:n ja Kotkan Jäntevän katsojalukuja oli mahdollista löytää.

Lisäksi pitää korjata hieman noita keskikatsojalukuja kun vahingossa olen laskenut niitä puolet pienemmin ottelumäärin vahingossa kaksinkertaisena kooltaan lähinnä tuon sarjan puolivälin osalta, mutta tässä itse katsojaluvut lisättynä nyt KTP:llä ja Kotkan Jäntevällä:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Katsojaluvut päivämäärään 18.6.1953 mennessä

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 15 210 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2535 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 12 837 katsojaa ja keskimäärin 2140 katsojaa ottelulta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 11 955 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 1993 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

KTP: 9052 katsojaa ja keskimäärin  1509 katsojaa ottelulta

KaPa: 5315 katsojaa ja keskimäärin 886 katsojaa ottelulta

KuPS: 3909 katsojaa ja keskimäärin 652 katsojaa ottelulta

Haka: 3897 katsojaa ja keskimäärin 650 katsojaa ottelulta

Kotkan Jäntevä: 3236 katsojaa ja keskimäärin 539 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan 18.6.1953 mennessä: 65 411 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille 18.6.1953 mennessä: 2180 katsojaa

Tähän mennessä oli pelattu kuusi ottelukierrosta jolta tosin ei ollut mahdollista löytää 17.5.1953 pelatun ottelun KTP-Haka katsojalukua ja ennen Kevätkierroksen päätöstä tuona vuotena pelattiin vielä kaksi ottelukierrosta lisää jolloin ennen 28.6.1953 pelattua Kevätkierroksen ottelua katsojaluvut eri otteluista olivat seuraavat eri joukkueilla kun laitan vielä listan ulkopuolisina mukaan tietenkin myös KTP:n ja Kotkan Jäntevän ottelut niiltä kierroksilta miltä ne oli mahdollista löytää ja Helsingin ja Vaasan tapauksissa niiden katsojaluvut menevät seuroittain yhteiseen katsojalukujen tilastoon:

21.6.1953: VPS-HJK 1529 katsojaa

21.6.1953: KIF-Haka 2355 katsojaa

21.6.1953: KuPS-KTP 2761 katsojaa

21.6.1953: KaPa-VIFK 1712 katsojaa

26.6.1953: Kotkan Jäntevä-VPS 1290 katsojaa

28.6.1953: VIFK-KTP 2285 katsojaa

28.6.1953: KIF-KaPa 1617 katsojaa

28.6.1953: KuPS-HJK 2742 katsojaa

28.6.1953: Turun Pyrkivä-Haka 2745 katsojaa

Otteluista puhuttaessa ennen 28.6.1953 jälkeen alkanutta kuukauden mittaista kesätaukoa ei ollut mahdollista löytää 21.6.1953 pelatun ottelun Kotkan Jäntevä-Turun Pyrkivä katsojalukua, mutta muutoin kun myös 26.6.1953 pelatun ottelun Kotkan Jäntevä-VPS katsojaluvun unohtaen sinänsä laskuista vain yksittäisotteluna saatiin vuoden 1953 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Kevätkierroksen päätteeksi seuraavat katsojaluvut kaikkiaan:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Kevätkierros Katsojaluvut

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 19 182 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2398 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 15 582 katsojaa ja keskimäärin 2226 katsojaa ottelulta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 15 769 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 1971 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

KuPS: 9412 katsojaa ja keskimäärin 1177 katsojaa ottelulta

KTP: 9052 katsojaa ja keskimäärin 1509 katsojaa ottelulta

KaPa: 7027 katsojaa ja keskimäärin 1004 katsojaa ottelulta

Kotkan Jäntevä: 4526 katsojaa ja keskimäärin 566 katsojaa ottelulta

Haka: 3897 katsojaa ja keskimäärin 650 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan Kevätkierroksen päätökseen 28.6.1953 mennessä: 84 447 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille Kevätkierroksen päätökseen 28.6.1953 mennessä: 2111 katsojaa

Luvuista tietenkin valitettavasti puuttuvat kokonaan tai melkein kokonaan tietenkin KTP:n ja Kotkan Jäntevän pelit ja ne ovat ainakin KTP:n kohdalla kaikkiaan näillä näkymin kuitenkin keränneet hyvin katsojia siinä missä taas Kotkan Jäntevän osalta eivät välttämättä kovinkaan paljoa kaikkiaan.

Viestin loppuun tulee tietenkin Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1953 Kauden Puolivälin Katsojaluvut korjattuina ja lisättynä tietenkin KTP:llä ja Kotkan Jäntevällä:

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 21 815 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2424 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 17 261 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 1918 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 15 582 katsojaa ja keskimäärin 1732 katsojaa ottelulta

KTP: 11 475 katsojaa ja keskimäärin 1275 katsojaa ottelulta

KuPS: 9412 katsojaa ja keskimäärin 1046 katsojaa ottelulta

KaPa: 8079 katsojaa ja keskimäärin 968 katsojaa ottelulta

Haka: 5470 katsojaa ja keskimäärin 608 katsojaa ottelulta

Kotkan Jäntevä: 4526 katsojaa ja keskimäärin 503 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan puoliväliin mennessä: 93 620 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan puoliväliin mennessä: 2080 katsojaa

Mahdollisesti pitänee yrittää etsiä Syyskierroksen loput ottelut tälle kyseiselle vuodelle 1953 tästä sarjasta katsojaluvuiltaan tai sitten miettiä aiempia mahdollisia paluuita Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1960-luvun alkuvuosien pariin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #159 : 04.03.2020 klo 15:33:06

Pienen harkinnan jälkeen ajattelin laittaa vuoden 1953 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Syyskierroksen katsojaluvut niiltä osin kun ne olivat mahdollista löytää ja tässä ne tulevat muutoin kun jo mainitun sarjan puolivälin osalta eli ottelukierroksilta 10-18 ennen sarjan päätöstä ja Uusintaottelua Mestaruudesta:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Syyskierros Katsojaluvut

2.8.1953: KIF-KTP 2877 katsojaa

2.8.1953: KuPS-VPS 2021 katsojaa

2.8.1953: Turun Pyrkivä-HJK 3413 katsojaa

2.8.1953: VIFK-Haka 1651 katsojaa

2.8.1953: Kotkan Jäntevä-KaPa 1786 katsojaa

9.8.1953: Haka-Turun Pyrkivä 1787 katsojaa

9.8.1953: KaPa-KIF 1201 katsojaa

9.8.1953: KTP-VIFK 2793 katsojaa

9.8.1953: VPS-Kotkan Jäntevä 1614 katsojaa

21.8.1953: VIFK-VPS 3089 katsojaa

21.8.1953: Kotkan Jäntevä-KTP 3473 katsojaa

21.8.1953: HJK-KIF 1450 katsojaa

23.8.1953: KaPa-Haka 1422 katsojaa

23.8.1953: KuPS-Turun Pyrkivä 1287 katsojaa

6.9.1953: KuPS-Kotkan Jäntevä 2321 katsojaa

6.9.1953: Haka-HJK 1075 katsojaa

6.9.1953: KTP-KaPa 1038 katsojaa

6.9.1953: VPS-Turun Pyrkivä 1475 katsojaa

13.9.1953: KaPa-VPS 1761 katsojaa

13.9.1953: Kotkan Jäntevä-HJK 1687 katsojaa

13.9.1953: VIFK-KuPS 1951 katsojaa

13.9.1953: KIF-Turun Pyrkivä 2438 katsojaa

20.9.1953: HJK-VPS 2363 katsojaa

20.9.1953: Turun Pyrkivä-Kotkan Jäntevä 3628 katsojaa

20.9.1953: Haka-KIF 1340 katsojaa

20.9.1953: KTP-KuPS 1442 katsojaa

20.9.1953: VIFK-KaPa 1813 katsojaa

27.9.1953: Turun Pyrkivä-VIFK 4240 katsojaa

27.9.1953: HJK-KTP 2434 katsojaa

27.9.1953: VPS-KIF 1295 katsojaa

27.9.1953: Kotkan Jäntevä-Haka 1497 katsojaa

27.9.1953: KuPS-KaPa 2390 katsojaa

11.10.1953: Haka-VPS 946 katsojaa

11.10.1953: VIFK-Kotkan Jäntevä 3422 katsojaa

11.10.1953: KaPa-HJK 1689 katsojaa

11.10.1953: KIF-KuPS 2010 katsojaa

11.10.1953: KTP-Turun Pyrkivä 1228 katsojaa

18.10.1953: HJK-VIFK 4718 katsojaa (Tämä ottelu oli vuoden katsotuin normaali Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan ottelu ja samalla se tietysti oli koko vuoden katsotuin ottelu Syyskierroksella ja yleensäkin kun Uusintaottelu Mestaruudesta ei aivan kyennyt keräämään näin hyvää katsojalukua kaikkiaan.)

18.10.1953: VPS-KTP 1913 katsojaa

18.10.1953: Kotkan Jäntevä-KIF 1914 katsojaa

18.10.1953: KuPS-Haka 2791 katsojaa

Uusintaottelu Mestaruudesta 1953: 1.11.1953 VIFK-Kotkan Jäntevä 4690 katsojaa

Otteluista puhuttaessa Syyskierroksen osalta ei ollut valitettavasti mahdollista löytää 9.8.1953, 6.9.1953, 13.9.1953 ja 18.10.1953 pelattujen ottelujen HJK-KuPS, KIF-VIFK, Haka-KTP ja Turun Pyrkivä-KaPa katsojalukuja, mutta muiden tosiaan oli ja niiden kokonaismäärällä Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan katsojaluvut Syyskierroksella olivat seuraavat kun edelleen Helsingin Alueen ja Vaasan Alueen seuroja ei ihan tarkoilta katsojaluvuiltaan ole saatavilla muuten kuin melkein kokonaan Helsingin osalta ja kokonaan Vaasan osalta Syyskierroksella ja Kevätkierroksella:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Syyskierros Katsojaluvut

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 18 290 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2032 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 18 223 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2025 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 11 281 katsojaa ja keskimäärin 1253 katsojaa ottelulta

KuPS: 10 810 katsojaa ja keskimäärin 1201 katsojaa ottelulta

Kotkan Jäntevä: 10 357 katsojaa ja keskimäärin 1151 katsojaa ottelulta

KTP: 6501 katsojaa ja keskimäärin 722 katsojaa ottelulta

KaPa: 6073 katsojaa ja keskimäärin 675 katsojaa ottelulta

Haka: 5148 katsojaa ja keskimäärin 572 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan Syyskierroksen päätökseen 18.10.1953 mennessä: 86 683 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille Syyskierroksen päätökseen 18.10.1953 mennessä: 1926 katsojaa

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1953 kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot tulevat seuraavaksi tähän alle:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Kokonaiskatsojaluvut ja Keskiarvot

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 40 105 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 4456 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 35 484 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 3943 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 26 863 katsojaa ja keskimäärin 2985 katsojaa ottelulta

KuPS: 20 222 katsojaa ja keskimäärin 2247 katsojaa ottelulta

KTP: 17 976 katsojaa ja keskimäärin 1997 katsojaa ottelulta

Kotkan Jäntevä: 14 883 katsojaa ja keskimäärin 1654 katsojaa ottelulta

KaPa: 14 152 katsojaa ja keskimäärin 1572 katsojaa ottelulta

Haka: 10 618 katsojaa ja keskimäärin 1180 katsojaa ottelulta

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953: 180 303 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953 yksittäiselle ottelulle: 2003 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953 Mestaruuden Uusintaottelun kanssa: 184 993 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953 yksittäiselle ottelulle lisättynä Uusintaottelulla Mestaruudesta: 2033 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #160 : 06.03.2020 klo 08:46:43

Vuoden 1953 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kokonaiskatsojaluvuista puhuttaessa on aiempaan nähden seuraavaan viestiin päivitettävä melkoisesti uutta tai ainakin osin uutena asiana tulevaa asiaa kun joukkueiden katsojalukuja jälleen hieman löytyi kokonaan ja lopullisesti tarkennettuina hieman lisää kuin aiemmin.

Siten muun muassa Kajaanin KaPa:n luvut ja Valkeakosken Hakan luvut päivittyvät lopullisiin muotoihinsa kun Hakan ainut puuttuva ottelu katsojaluvuiltaankin löytyi jolloin luvut oli mahdollista sinänsä tehdä täydeltään.

Varsinaisena suurempana ilon aiheena päivitykseen löytyivät vuoden 1953 Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvokin ja myös Jalkapallon Maakuntasarjakin vuodelta 1953.

Siten näillä näkymin vuoden 1953 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan ja Suomen Sarjan/Suomensarjan yhteiskatsojaluvut olivat 333 192 katsojaa ja Jalkapallon Maakuntasarjan katsojaluvut lisäten vielä siihen päälle kokonaiskatsojaluvut olivat vuonna 1953 hyvin samaa luokkaa kuin vuotta aiemmin vuonna 1952 eli noin puoli miljoonaa katsojaa mahdollisesti ihan vähän alle tai vähän sen ylikin.

Se jää sinällään hieman ristiriitaiseksi kun aivan kaikkea tutkittavaa määrää katsojaluvuista ei vuoden 1952 tapaan ollut saatavilla.

Vuoden 1953 kokonaisluvuista puhuttaessa ennen lukujen löytymistä ja tarkentumista oli hyvinkin villejä katsojalukuja reippaasti ylikin puolesta miljoonasta katsojasta aivan miljoonan katsojan porteille asti, mutta vuoden 1952 tapaan näissä oli varsin räikeästi näillä näkymin lisätty niihin lukuihin myös jo maaottelut katsojineen päälle ja vuoden 1953 erikoisuutena ollut Moskovan Zeniithin vierailun katsojaluku eikä edes niidenkään avulla tainnut tulla kuitenkaan sitä miljoonaa katsojaa.

Kun jo puolen miljoonankin katsojan kanssa menee hieman täpärälle, että olisiko ollut sittenkään ihan niin paljon katsojia vai ei.

Toki vuonna 1953 oli myös jo tuolloinkin kasvavasti lukuisia alasarjoja aina Jalkapallon Piirisarjan Suurlohko 4:ään asti näillä näkymin tai sitten oli ehkä kenties yksi tai kaksi Suurlohkoa vähemmän alasarjana hieman riippuen noiden eri alimpien sarjojen alkamisesta, mutta tosiaan lukemattomat alasarjatkaan eivät välttämättä liikoja katsojia keränneet toisin kuin myöhemmin 1950-luvulla tai kun jalkapallon nk. Miljoonavuotta 1967 miettii.

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kohdalta alkavatkin jo hyvänä uutisena melkein jokaisen vuoden katsojaluvut sellaisenaan olla sen sarjan historian osalta jo löydettykin.

Huonommista uutisista puhuttaessa tässä päivityksessä Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojaluvut ovat enimmäkseen vain kokonaiskatsojalukuja eikä järkevää lohkojen katsojalukuja voi kovinkaan monen seuran kohdalta tehdä kun jostain syystä vuoden 1953 osalta tuohonkin sarjaan katsojaluvut määriteltiin kaupunkialueittain kuin itse seuraan ja kaikkia seuroja ei muutenkaan käynyt Suomen Sarjan/Suomensarjan osalta vielä ilmi edes kaupunkialueittainkaan.

Samoin vieläkin ihan Jalkapallon SM-Sarjaan/Mestaruussarjaan/Pääsarjaan jäi edelleen muutama katsojaluvuiltaan puuttunut ottelu.

Jalkapallon Maakuntasarjalla vuorostaan siitä puhuttaessa toki vuonna 1953 oli hienot katsojaluvut, mutta niiden on melkein varmasti täytynyt olla kokonaiskatsojalukujensa osalta juurikin laskettu aivan kaiken mahdollisen osalta sillä luvut vain vaikuttivat niin kovin suurilta olemaan muuta jopa ehkä tavallisen sarjankin katsojaluvuiksi joskin välttämättä eivät ole aivan täysin mahdottomia olemaan toki niin hyviä kuin olivat.

Pahinta on oikeastaan Jalkapallon Maakuntasarjasta puhuttaessa juurikin ne Maakuntasarjan erilaiset Karsinnat puuttumiseltaan.

Ja on vieläkin vaikea verrata sitä, että onko esimerkiksi nyt Jalkapallon Maakuntasarja vuodelta 1953 se kaikkien aikojen katsotuin sarjan vuosi sen historiassa vai vieläkö vuoden 1950 ja 1952 vastaavat vievät pidemmän korren?

Niistä onkin selvinnyt niiden katsojakeskiarvo ja vuoden 1952 osalta osa Jalkapallon Maakuntasarjan Karsinnoistakin katsojaluvuiltaankin, mutta niissä tosiaan esimerkiksi vuoden 1952 vastaavan osalta sen vuoden Jalkapallon Maakuntasarjan Nousukarsintojen katsojaluvut olivat kovin pieniä määrittämään niiden tasoa ihan varmasti koko sarjan osalta.

Ja vuoden 1951 Jalkapallon Maakuntasarja edelleen jää arvoitukseksi kokonaan katsojaluvuiltaan kun niistä ei ollut mainintaa käytännössä missään verrattuna tosiaan vaikka sen vuoden Suomen Sarjaan/Suomensarjaan tai Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan tilanteeseen nähden.

Joka tapauksessa seuraavaan viestiin tulee omalta osaltaan merkittävää päivitystä sellaisenaan jalkapallovuoden 1953 osalta ja pitää katsoa tilannetta myös mahdollisen alue-erittelyn lopulliseen selvitykseen Helsingin tai Vaasan seurojen eli HJK:n, KIF:n, VIFK:n ja VPS:n osalta mikäli aikaa vain järjestyy Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan osalta.

Myös vuodet 1951, 1954 ja ehkä vuosi 1958 saattaa tulla etsittyä jossakin vaiheessa kun niiden lukukatsauksia seuroittain ei ole merkitty tuonne Wikipediaan samalla tapaa kun mitä erittäin monen muun vuoden vastaavat ovat.

1960-luvun alkuvuosien Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaankin pitää vuoteen 1964 myös jossakin vaiheessa keskittyä mikäli vain mahdollista.

Laitetaan vielä 13.9.1953 pelatun Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan ottelun Haka-KTP katsojalukukin sen vuoden Syyskierrokselta kun löytyi ja kun se oli yksi kadonnut ottelu sen vuoden puuttuvista otteluista puhuttaessa:

13.9.1953: Haka-KTP 1122 katsojaa
« Viimeksi muokattu: 06.03.2020 klo 08:51:31 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #161 : 06.03.2020 klo 11:54:10

Edellisen viestin mukaisesti tähän viestiin tulee päivitettyjä Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan vuoden 1953 kokonaiskatsojalukuja ja katsojakeskiarvoja hieman erilaisemmalla päivityksellä kun aiemmin johtuen siitä syystä, että nyt oli mahdollista löytää aivan tarkat ja täsmennetyt luvut sarjasta toisin kuin sinänsä aiemmin jolloin oli ollut vain alustavia katsojalukuja, kierrosjaotteisia katsojalukuja tyyliin Kevätkierros ja Syyskierros ja sarjan puolivälin lukemia.

Tosin pieni poikkeus oli vain säännöstä puhuttaessa aivan koko Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kokonaiskatsojaluku joka on katsojakeskiarvonsa myötä ihan kokonaan mainittu ja oikeaksi todettu näillä näkymin.

Valitettavasti osalle sarjan seuroista katsojaluvut olivat jälleen luettuja kaupunkialueittain.

Samalla tähän viestiin tulee mahtumisen mukaan katsaus tietenkin myös vuoden 1953 osalta kokonaan uutena löydettyihin Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan ja Jalkapallon Maakuntasarjan katsojalukuihin joista Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa käsitellään myös erittäin harvoin ihan seuroittain ja valitettavasti selvästi enemmän kaupunkialueittain kun osa seuroista kokonaan on hämärän peitossa vielä toistaiseksi muutenkin.

Katsojalukutiedot voivat myös vielä päivittyä tilanteen mukaan mikäli vielä jossain vaiheessa yritän eriyttää vielä esimerkiksi HJK:lle, KIF:lle, VIFK:lle ja VPS:lle omat katsojalukunsa joista täysin mahdollisia ovat VIFK:n ja VPS:n kun taas HJK:n ja KIF:n katsojalukuja kadonneiden ottelujen osalle ei sinänsä ollut mahdollista tehdä ja samoin harmittavasti Turun Pyrkivältäkin yksi peli katsojaluvultaan on kateissa sinänsä.

Joka tapauksessa tässä itse katsojaluvut Suomen eri korkeimmilta sarjatasoilta vuodelta 1953 josta päivitetään ja korjataan vielä ennen loppulukuja sarjan Syyskierros ja sen eri kokonaisluvut sellaisenaan samaan nippuun sarjan ottelukierroksilta 10-18:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Syyskierros Katsojaluvut

2.8.1953: KIF-KTP 2877 katsojaa

2.8.1953: KuPS-VPS 2021 katsojaa

2.8.1953: Turun Pyrkivä-HJK 3413 katsojaa

2.8.1953: VIFK-Haka 1651 katsojaa

2.8.1953: Kotkan Jäntevä-KaPa 1786 katsojaa

9.8.1953: Haka-Turun Pyrkivä 1787 katsojaa

9.8.1953: KaPa-KIF 1201 katsojaa

9.8.1953: KTP-VIFK 2793 katsojaa

9.8.1953: VPS-Kotkan Jäntevä 1614 katsojaa

21.8.1953: VIFK-VPS 3089 katsojaa

21.8.1953: Kotkan Jäntevä-KTP 3473 katsojaa

21.8.1953: HJK-KIF 1450 katsojaa

23.8.1953: KaPa-Haka 1422 katsojaa

23.8.1953: KuPS-Turun Pyrkivä 1287 katsojaa

6.9.1953: KuPS-Kotkan Jäntevä 2321 katsojaa

6.9.1953: Haka-HJK 1075 katsojaa

6.9.1953: KTP-KaPa 1038 katsojaa

6.9.1953: VPS-Turun Pyrkivä 1475 katsojaa

13.9.1953: KaPa-VPS 1761 katsojaa

13.9.1953: Kotkan Jäntevä-HJK 1687 katsojaa

13.9.1953: VIFK-KuPS 1951 katsojaa

13.9.1953: KIF-Turun Pyrkivä 2438 katsojaa

13.9.1953: Haka-KTP 1122 katsojaa

20.9.1953: HJK-VPS 2363 katsojaa

20.9.1953: Turun Pyrkivä-Kotkan Jäntevä 3628 katsojaa

20.9.1953: Haka-KIF 1340 katsojaa

20.9.1953: KTP-KuPS 1442 katsojaa

20.9.1953: VIFK-KaPa 1813 katsojaa

27.9.1953: Turun Pyrkivä-VIFK 4240 katsojaa

27.9.1953: HJK-KTP 2434 katsojaa

27.9.1953: VPS-KIF 1295 katsojaa

27.9.1953: Kotkan Jäntevä-Haka 1497 katsojaa

27.9.1953: KuPS-KaPa 2390 katsojaa

11.10.1953: Haka-VPS 946 katsojaa

11.10.1953: VIFK-Kotkan Jäntevä 3422 katsojaa

11.10.1953: KaPa-HJK 1689 katsojaa

11.10.1953: KIF-KuPS 2010 katsojaa

11.10.1953: KTP-Turun Pyrkivä 1228 katsojaa

18.10.1953: HJK-VIFK 4718 katsojaa (Tämä ottelu oli vuoden katsotuin normaali Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan ottelu ja samalla se tietysti oli koko vuoden katsotuin ottelu Syyskierroksella ja yleensäkin kun Uusintaottelu Mestaruudesta ei aivan kyennyt keräämään näin hyvää katsojalukua kaikkiaan.)

18.10.1953: VPS-KTP 1913 katsojaa

18.10.1953: Kotkan Jäntevä-KIF 1914 katsojaa

18.10.1953: KuPS-Haka 2791 katsojaa

Uusintaottelu Mestaruudesta 1953: 1.11.1953 VIFK-Kotkan Jäntevä 4690 katsojaa

Otteluista puhuttaessa Syyskierroksen osalta ei ollut valitettavasti mahdollista löytää 9.8.1953, 6.9.1953 ja 18.10.1953 pelattujen ottelujen HJK-KuPS, KIF-VIFK ja Turun Pyrkivä-KaPa katsojalukuja, mutta muiden tosiaan oli ja niiden kokonaismäärällä Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan katsojaluvut Syyskierroksella olivat seuraavat kun edelleen Helsingin Alueen ja Vaasan Alueen seuroja ei ihan tarkoilta katsojaluvuiltaan ole saatavilla muuten kuin melkein kokonaan Helsingin osalta ja kokonaan Vaasan osalta Syyskierroksella ja Kevätkierroksella:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Syyskierros Katsojaluvut

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 18 290 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2032 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 18 223 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2025 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 11 281 katsojaa ja keskimäärin 1253 katsojaa ottelulta

KuPS: 10 810 katsojaa ja keskimäärin 1201 katsojaa ottelulta

Kotkan Jäntevä: 10 357 katsojaa ja keskimäärin 1151 katsojaa ottelulta

KTP: 6501 katsojaa ja keskimäärin 722 katsojaa ottelulta

Haka: 6270 katsojaa ja keskimäärin 697 katsojaa ottelulta

KaPa: 6073 katsojaa ja keskimäärin 675 katsojaa ottelulta

Katsojaluvut kokonaisuudessaan Syyskierroksen päätökseen 18.10.1953 mennessä: 87 805 katsojaa

Keskimäärin katsojia otteluille Syyskierroksen päätökseen 18.10.1953 mennessä: 1951 katsojaa

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1953 kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot tulevat seuraavaksi tähän alle:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1953 Kokonaiskatsojaluvut ja Keskiarvot

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 40 105 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 4456 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HJK:sta ja KIF:stä piittaamatta

Vaasan Alueen Katsojaluvut: 35 313 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 3924 katsojaa ottelulta sen seuroista eli VIFK:stä ja VPS:stä piittaamatta

Turun Pyrkivä: 26 863 katsojaa ja keskimäärin 2985 katsojaa ottelulta

KuPS: 20 222 katsojaa ja keskimäärin 2247 katsojaa ottelulta

KTP: 17 976 katsojaa ja keskimäärin 1997 katsojaa ottelulta

Kotkan Jäntevä: 14 883 katsojaa ja keskimäärin 1654 katsojaa ottelulta

KaPa: 14 617 katsojaa ja keskimäärin 1624 katsojaa ottelulta

Haka: 11 740 katsojaa ja keskimäärin 1304 katsojaa ottelulta

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953: 181 719 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953 yksittäiselle ottelulle: 2019 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953 Mestaruuden Uusintaottelun kanssa: 186 409 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ilman kadonneiden ottelujen katsojalukuja vuonna 1953 yksittäiselle ottelulle lisättynä Uusintaottelulla Mestaruudesta: 2048 katsojaa

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan katsojalukujen osalta vuodelle 1953 tuli siis pientä lisäystä Hakan ja KaPa:n katsojalukuihin ja pienennystä Vaasan kaupunkialueen seurojen eli VIFK:n ja VPS:n katsojalukuihin. Edelleen tosiaan muutama ottelu puuttuu katsojaluvuiltaan kaikkiaan ja niillä väistämättä on pientä heijastusta myös tähän alle tuleviin Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan vuoden 1953 katsojalukuihin.

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1953 katsojaluvut olivat siis seuraavat kun kerrankin tosiaan katsojalukuja löytyi vähän tarkemmin eriteltyinäkin, mutta suurin osa on valitettavasti laitettu kaupunkialueittain ja osaa seuroista ei ollut tutkimuksissa lainkaan mainittu:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1953 Kokonaiskatsojaluvut ja Keskiarvot

Turun Alueen Katsojaluvut: 46 140 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 5127 katsojaa ottelulta sen seuroista eli TuTo:sta, TuPK:sta, TPS:stä, TuWe:sta ja TuTe:sta piittaamatta

Helsingin Alueen Katsojaluvut: 31 027 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 3447 katsojaa ottelulta sen seuroista eli HPS:stä, HIFK:stä, Helsingin Kullervosta, Helsingin Susista, Helsingin Ponnistuksesta ja Kallion Palloseurasta eli KaPS:sta/KPS Kalliosta piittaamatta

Pietarsaaren Alueen Katsojaluvut: 19 572 katsojaa kokonaisuudessaan ja keskimäärin 2175 katsojaa ottelulta sen seuroista eli JBK:sta ja IF Drottista piittaamatta

Tampereen Kisa-Toverit eli TKT: 11 416 katsojaa ja keskimäärin 1268 katsojaa ottelulta

Kuopion Pallo-Toverit/Pallotoverit eli KPT: 9124 katsojaa ja keskimäärin 1014 katsojaa ottelulta

Kotkan Reipas eli KoRe: 8792 katsojaa ja keskimäärin 977 katsojaa ottelulta

Toistaiseksi selvinneistä katsojaluvuista puhuttaessa TKT on näillä näkymin ollut vuonna 1953 Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan seuratuin seura ainoana aivan täysin varmasti selvinneistä seuroista puhuttaessa kun KPT:n lukemat oli osin sisällytetty Kuopion alueen kokonaiskatsojalukuihin jotka taas vuorostaan olivat sisällytetty osaksi KuPS:n katsojalukuja ja epävarmin on KoRe kun tosiaan sen luvut ovat sisällytettyjä erotuksia ja perustuvat Kotkan alueen kokonaiskatsojalukuihin ja voivat olla pienempiäkin kun sarjaa ylempänä olivat KTP ja Kotkan Jäntevä ja kun osin niiltäkin tosiaan puuttuu jokunen ottelu sinänsä katsojaluvuistaan.

Tässä vaiheessa selvinneet Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan seurat sellaisinaan tai alueittain muodostavat 126 071 katsojaa kun Hämeenlinnan Pallokerhosta eli HPK:sta, Rosenlewin Urheilijat-38:sta eli RU-38:sta Porista, Gamlakarleby Bollklubbista eli GBK:sta Kokkolasta ja R-Pallosta Raumalta eli Rauman Pallosta ei löytynyt yksinkertaisesti sanottuna mitään katsojalukutietoa tai edes viitettäkään paria-kolmea GBK:n katsojien kehupuhetta huomioimatta.

Ne näillä näkymin muodostavat osan puuttuvista kokonaiskatsojaluvuista kaikkiaan.

Havaintojen perusteella myös sarjan Länsilohko näillä näkymin oli vuonna 1953 katsotumpi kuin Itälohko, mutta ei kuutta eri Helsingin alueen seuran tai HPK:n kaltaisen seuran panosta voi kuitenkaan liikaa vähätelläkään näillä näkymin.

Varmennuksia ei välttämättä hirveästi ole odotettavissa seurakohtaisesti ilman ihmeitä sillä Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojalukujen merkinnät lehtiin tuntuivat olevan harvinaisempia kuin korkeimman sarjatason vastaavat joskin mahdollisesti ruotsinkielisen rannikon sanomalehdet merkitsivät niitä vähän paremmin kuin mitä suomenkielisiin lehtiin niitä oli merkitty.

Tässä kuitenkin itse varmasti selvinneet Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan vuoden 1953 kokonaiskatsojaluvut ja katsojakeskiarvo:

Kokonaiskatsojaluvut kaikkiaan Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1953: 141 451 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1953: 786 katsojaa

Ennen Jalkapallon Maakuntasarjan kokonaiskatsojalukua ja keskiarvoa näillä näkymin laitan vielä tähän alle vuoden 1953 kaikkein katsotuimmat jalkapallopaikkakunnat ja alueet Suomessa vuodelta 1953 nimenomaan Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan aivan täyden kokonaiskatsojaluvun eli 191 741 katsojan ja Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kokonaiskatsojaluvun eli 141 451 katsojan yhteisluvun eli 333 192 katsojan muodostaessa pääluvun siihen kaikkeen jolloin suosituimpien alueiden katsojaluvut yhteisistä sarjoista puhuttaessa olivat seuraavat:

Eniten katsotuimmat Jalkapallopaikkakunnat Suomessa kahden korkeimman sarjatason osalta 1953

Turku: 73 003 katsojaa

Helsinki: 71 132 katsojaa

Kotka: 41 651 katsojaa

Vaasa: 35 313 katsojaa

Kuopio: 29 346 katsojaa

Pietarsaari: 19 572 katsojaa

Kajaani: 14 617 katsojaa

Valkeakoski: 11 740 katsojaa

Tampere: 11 416 katsojaa

Suosituimmat sarjapaikkakunnat kahdelta korkeimmalta sarjatasolta muodostivat tässä vaiheessa 307 790 katsojaa yhteensä jolloin HPK, RU-38, GBK ja R-Pallo ovat keränneet yhdessä enintään 25 402 katsojaa kauden peleistään.

Pieniä epäselvyyksiä tietenkin on Helsingin, Turun ja Kotkan alueen katsojaluvuissa ja vuoden 1953 kokonaiskatsojaluvut ovat joskus olleet ajoittain tutkittua korkeampiakin määriltään osin juurikin erinäisten lisäottelujen kuten Mestaruuden Uusintaottelunkin takia.

Lopuksi itse Jalkapallon Maakuntasarjan kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvo katsojien osalta vuodelta 1953:

Jalkapallon Maakuntasarja 1953 Katsojaluvut

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1953: 166 808 katsojaa (Tässä vaiheessa tämä katsojaluku perustuu sille, että melkein 167 000 katsojan kokonaisosuuteen on saatettu mahdollisesti laskea aivan kaikki mahdolliset sarjan eri ottelut ja vaiheet mukaan lukien erilaiset Maakuntasarjan Karsinnat joskin myös ihan koko sarjankin osalta sinällään katsojaluvut saattoivat olla erittäinkin korkeita vuoden 1950 ja 1952 tapaan samassa sarjassa. Mikäli tämä olisi pelkän tavallisen sarjan perusteella niin siinä tapauksessa sekin olisi loistava saavutus sarjalle sinänsä joskin alempi kyllä on kuin vuosina 1950 ja 1952 ellei sitten niiden lukuja pysty muuta kautta varmentamaan toisiksi.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1953: 632 katsojaa (Tässä vaiheessa tuo on korkein mahdollinen katsojakeskiarvo yksittäiselle ottelulle ja perustuisi näillä näkymin pelkkään tavalliseen sarjaan ellei muuta pysty varmentamaan koska muutoin aivan kaiken laskien katsojakeskiarvo myöhempiin Jalkapallon Maakuntasarjan vuosiin nähden pysyisi silti huippuhyvänä tavallaan, mutta tippuisi aina 416 katsojaan asti. Jälleen tämä lukema olisi reilusti alempi kuin vuonna 1950 ja 1952 ellei sitten niiden lukuja pysty muuta kautta varmentamaan toisiksi.)

Jalkapallon Maakuntasarjalla oli vuonna 1953 siis erittäin korkeat luvut ja tätä korkeammat lähtökohtaisesti ovat olleet vain vuosien 1950 ja 1952 vastaavat luvut joskin niiden osalta siis ovat vain katsojakeskiarvot olemassa ja ne olivat vuonna 1953 niistä jo tippuneet roimasti alas.

Vuonna 1952 Jalkapallon Maakuntasarjassa kun on alustavasti olemassa 1073 katsojaa katsojakeskiarvona ja vuoden 1950 kohdalla sarjaennätys 1078 katsojaa katsojakeskiarvona ellei muuta pysty erikseen osoittamaan tai laskemaan.

Kaikissa noissa vuosissa kuitenkin on muistettava, että tuolloin Jalkapallon Maakuntasarjassa pelattiin hirvittävä määrä otteluja mitkä väistämättä nostavat katsojalukemia.

Mielenkiintoisella tavalla Jalkapallon Maakuntasarja meni harvinaisesti myös kokonaiskatsojaluvuin mitaten Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjankin ohi tänä kyseisenä vuotena kuten on kertaalleen aiemminkin merkitsemistäni sarjaluvuistani puhuttaessa!

Jalkapallon Maakuntasarjan 1953 kokonaiskatsojalukukin osin perustuu vuoden 1953 kokonaiskatsojalukuun kotimaisessa jalkapallossa kaikkien sarjojen osalta eli noin 500 000 katsojaan ja se saattoi olla vielä ehkä jopa ihan vähän pienempi tai vähän suurempikin kuin vuonna 1952 oli ollut, mutta vuodet 1952 ja 1953 olivat jo yhteisesti ihan vähän pienempiä tai jo vähän selvemminkin pienempiä kuin vuodet 1954-1955 olivat omilla kokonaiskatsojaluvuillaan.

Päivitysjatkoa voi hyvinkin seurata vielä lähiaikoina noihin kotimaisten jalkapallon sarjoihin aiemmin mainituissa puitteissa ja apua toki otetaan mieluusti vastaan mikäli vain on jollakin parempaa tietoa tai tarkempaa taustatietoa jostakin vanhempien aikojen vuosien luvuista!
« Viimeksi muokattu: 06.03.2020 klo 11:59:29 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #162 : 06.03.2020 klo 13:45:33

Jalkapallon Maakuntasarja vuonna 1963 oli mielenkiintoinen omalla tavallaan ja katsojaennätyksiä tehtiin myös uusien sarjanousijoidenkin tai lähes uusien sarjanousijoidenkin mukaan.

Tällaiset olivat aiemminkin mainitut sarjan kokonaisluvut ja keskiarvot:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1963: 64 960 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1963: 128 katsojaa

Näillä näkymin tärkeän osan sarjan katsojaluvuista muodostivat erinäiset sarjan nousua vauhdittavat ratkaisuottelut aivan sarjan loppuvaiheessa.

Yleensä erittäin harvoin löytyvien katsojatietojen osalta nimenomaan seuratarkennetusti tästä sarjasta puhuttaessa näillä näkymin tuon vuoden seuratuin seura sarjassa oli Lapuan Virkiä.

Lapuan Virkiällä oli vuonna 1963 Jalkapallon Maakuntasarjan otteluissaan 500 katsojaa keskimäärin ottelua kohti ja aivan eniten katsotuin ottelu lähenteli jo melkein seuran omaa katsojaennätystä eli 1055 katsojaa.

Lapuan Virkiän ennätykseen vuodelle 1962 kaikkiaan seurana se ei Jalkapallon Maakuntasarjassa vuonna 1963 yltänyt kun Jalkapallon Suomen Cupissa 1962 Lapuan Virkiä-Haka ottelussa oli ollut enemmän katsojia eli 1055 katsojaa.

Vuoden 1963 katsotuimmassa Jalkapallon Maakuntasarjan ottelussa Lapuan Virkiällä oli 1050 katsojaa kun kaikkiaan sen otteluissa oli näillä näkymin katsojia 3500 katsojan verran tuolloin.

Muista nousijoista puhuttaessa PK-37 Iisalmesta nousi vihdoin ja viimein Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan vuodeksi 1964 kun tätä aiemmin se oli hävinnyt kolme kertaa nousunsa sarjaan joista kahdesi KajPS:lle ja kerran vuonna 1961 Kuopion Elolle jonka se vuonna 1963 voitti.

PK-37 myöskin vuorostaan oli melko hyvä yleisöjoukkue Maakuntasarjassa, mutta erona Lapuan Virkiään nähden sillä ei kai tiettävästi koskaan ennen vuotta 1963 tai edes juuri vuonna 1963 ollut 1000 katsojaa sen missään pelaamassa ottelussa.

Yksi syy alle 1000 katsojan otteluihin tuolloin oli tiettävästi se, että Iisalmessa ei näillä näkymin tuolloin jo vuodesta 1959 lähtien seuraa pelaajavalmentaneen Matti Keisalon mukaan ollut kunnollista istumakatsomoa tai sellaiseksi tarkoitettua tilaa ja nousuotteluja huomioimatta seura ei tuntunut saavan katsojia otteluihinsa ei sitten millään vaikka sinällään innostusta kyllä oli ollut.

Siltikin kai näillä näkymin jo mikä tahansa yli 500 katsojan ottelu PK-37:lla on ollut suuri saavutus tuolloin kun alle 1000 katsojaan on nähtävästi tietenkin jääty.

Vasta Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjaan nousemisen myötä PK-37:lle tuli tai kovasti ryhdyttiin puuhaamaan ensimmäistä kertaa kunnollista katsomotilaa istumapaikkoineen 1000 katsojaan asti sovitettavaan sellaiseen.

Muista nousijoista puhuttaessa HerU:lla tai HertU:lla/HerTU:lla eli Herttoniemen Urheilijoilla ja OPS:llä ei myöskään liian suuria katsojalukuja ollut ennen nousua Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan.

Lähinnä yli 500 katsojaa parhaimpien ottelujensa osalta jonkin verran kenties parempana kuin PK-37:lla oli, mutta alle 1000 katsojaa kuitenkin parhaimmassakin tapauksessa.

Ja niilläkin tietysti vain ratkaisuvaiheessa sarjaa.

Näistä Herttoniemen Urheilijat eivät olleet koskaan nousseet Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan kun taas OPS oli aikanaan vuonna 1939 pelannut kylläkin silloisessa Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjassa.

Lapuan Virkiän osalta vuodeksi 1964 Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan odotettiin katsojakeskiarvoksi juurikin Jalkapallon Maakuntasarjan vuosien ja etenkin vuoden 1963 pohjalta korkeampaakin yleisöryntäystä ja helpostikin 1000 katsojaa yksittäiseltä ottelulta, mutta kun erityisen hyvin pelit eivät menneet ja kun muutenkin ei näillä näkymin edes seuraennätys mennyt rikki kaikessa vähäisyydessään niin eivät ne kovin hyvät näillä näkymin sitten olleet.

Ainakin ihan villeimmät keskiarvot 2000-3000 katsojan väliltä menivät kyllä ehkä lokakuun 1963 nousujuhlan riemupuheeksi eikä kyllä edes 1500 katsojan keskiarvollekaan vaikuttanut olevan pohjaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #163 : 07.03.2020 klo 11:13:17

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan osalta tehdyissä vanhempien aikojen jatkotutkimuksissa pitkälti etsiessä vielä kerran lähinnä Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan ja Jalkapallon Maakuntasarjojen katsojalukuja 1930-luvulta ja 1940-luvulta on kuitenkin niitä etsittäessä löytynyt myös korkeimman sarjatasonkin katsojalukuja eri vuosilta joita ei tosiaan ollut aina merkitty kovinkaan hyvin ja kun oli niin niitä ei harmittavasti kuitenkaan ollut merkitty kunnolla Wikipediaan.

Niitä olisi aikomus käydä läpi lähiaikojen viesteissä.

Pitkälti päivitykset ovat aiemmin tutuilta vuosilta joskin tietenkin uusiakin lukuja on paljastunut muun muassa sodanajan sarjoista joita tietenkin varjosti kokoaikainen keskeyttämisen pelko kuten myös erinäiset päätökset pelata normaalioloissa ajat sitten lopetettua Cup-järjestelmän kilpailua eli nk. Mestaruus-Cupia/Sotamestaruus-Cupia ja myös muitakin vastaavia kisoja joista tosiaan lopulta päädyttiin käymään varsinkin kausiluontoisten vuosien 1942-1943 ja 1944-1945 ja vuoden 1945 nk. Tynkäkauden osalta melkoista kiistaa muun muassa juurikin tarkasta Suomen Mestarista.

Tilannetta ei tosiaan helpottaneet aina sarjojen keskeytykset ja myöhemmät ongelmat myös TUL:n kanssa.

Varsinkin kausiluonteinen kausi 1944-1945 ja nk. Tynkäkausi 1945 olivat melkoisia juttuja ajallaan sinänsä kun vasta myöhemmin erikseen tuo nk. Tynkäkausi 1945 on hyväksytty jälkikäteen olemaan Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausikin kun lähtökohtainen tilanne osin myös Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan tapaan samana vuonna oli olla vain Karsinta näihin sarjoihin sen olematta liian virallinen sellainen.

Ja joka muutenkin tuli verraten viime hetkellä mukaan kesken vuoden sen sijaan, että olisi hyväksytty vain pelkästään kausiluonteinen kausi 1944-1945 olemaan jo mestaruuden määrävä kausi.

Lisäksi tietenkin sota-ajan tilanteet pakottivat myös julistamaan mestaritkin ajoittain nk. Kabinettipäätöksin tai nk. Huutoäänestyksin eikä sekään aina miellyttänyt varsinkaan niissä hävinneitä ja osin voittajillekin tuli toisinaan hieman vaivautunut tilanne kun näin kävi.

Keskeytyksetkin olivat toisinaan myös sellaisia, että loppupelissä niitä jäljellä olevia otteluja ei olisi ollut enää edes niin hirveänkin paljon jolloin varsinkin ihan täydelliset sarjojen lopettamiset sinällään varsinkin Toisen Maailmansodan lähestyessä loppuaan tai osin esimerkiksi vielä nk. Välirauhan ajalla vuonna 1940 olivat sellaisenaan aikamoisia.

Etenkin kun tosiaan ottelujen ollessa jo melkein lopuillaan määriltään ihan hyvin ne puuttuvat ottelut olisi voinut pelata vaikka juuri ennen erikseen olevaa seuraavaa pelattavaksi tarkoitetun kauden alkua.

Lisäksi peruutuksia olisi ollut varmaankin enemmän ilman ainakin joidenkin seurojen rajujakin vastalauseita ja yrityksiä kääntää Palloliiton päätä ottelujen pelaamisen suhteen edes jonkinlaisen tilastomerkinnän saamiseksi jälkipolville.

Niistä tulee myös asiaa tietenkin myöhemmin tarpeen ja tilanteen mukaan joskin pääasiassa keskityn silti katsojalukujen laittoon.
« Viimeksi muokattu: 07.03.2020 klo 11:17:07 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #164 : 07.03.2020 klo 14:00:06

Jalkapallon A-sarjan tai myös Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan osalta nimenomaan juurikin koko Suomen korkeimpana sarjatasona sen katsojaluvuista on selvinnyt seuraavat luvut erinäisiltä vuosilta alkaen vuodesta 1932 sarjan loppuun asti ja tähän viestiin tulee myös sarjan seuraajan eli Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan katsojalukuja vuosilta 1936-1938.

Ajoittain katsojaluvut ovat uusien tietojen löydyttyä vain kokonaislukemia, mutta on myös seurakohtaisempaa ja aluekohtaisempaakin katsojalukutietoakin.

Tässä tosiaan katsojalukuja melkein alusta lähtien kun vuosien 1930 ja 1931 katsojalukuja ei vain ollut oikein merkitty mihinkään ja ne taitavat olla erittäinkin vaikeaa löytää kun mahdollisesti ihan kaikkein vanhimmissakin Jalkapallokirjoissa oli jo vuoden 1932 katsojaluvut sellaisinaan näin esimerkiksi sanottuna:

1932

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1932: 40 042 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1932: 715 katsojaa

1933

HIFK, HJK ja HPS: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 23 534 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 1121 katsojaa seurasta riippumatta

TPS ja ÅIFK: Nämä olivat laskettu valitettavasti Turun alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 11 065 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 790 katsojaa seurasta riippumatta

VPS: 7732 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 1105 katsojaa

Viipurin Sudet: 5821 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 833 katsojaa

EIF: 1656 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 237 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1933: 49 808 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1933: 889 katsojaa

1934

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1934: 55 738 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1934: 995 katsojaa

1935

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1935: 69 848 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon A-sarjassa/Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1935: 1247 katsojaa

1936

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1936: 68 081 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1936: 1216 katsojaa

1937

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1937: 89 057 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1937: 1590 katsojaa

1938

HJK, Helsingin Toverit, HPS ja HIFK: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 69 173 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 2306 katsojaa seurasta riippumatta joskin HIFK:llä oli mahdollisesti suurin katsojaluku sarjassa kenties johtuen sen Uusintaottelusta Säilymisestä tai myös Uusintaottelusta Putoamisesta SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsintaan

TPS: 16 451 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 2350 katsojaa

VPS: 8012 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 1145 katsojaa

Kuopion Pallo-Toverit/Kuopion Pallotoverit eli KPT: 7723 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 965 katsojaa ja katsojaluku olisi ollut huonoin sarjassa ilman niitä avustaneita Uusintaotteluja Säilymisestä tai myös Uusintaotteluja Putoamisesta SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsintaan ja Uusintaotteluja SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinnassa

Viipurin Sudet: 7670 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 1096 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1938: 109 029 katsojaa (Tälle vuodelle ovat aikanaan vähän kaikki tai ainakin melkein kaikki mahdolliset tilastojen tekijät laskeneet liian vähän katsojia mukaan ja siinäkin tapauksessa väärin vaikka hieman korjausta olisi tullutkin. Muut mainitut kokonaiskatsojaluvut olivat 99 029 katsojaa ja 99 537 katsojaa.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1938: 1848 katsojaa (Tälle vuodelle ovat aikanaan vähän kaikki tai ainakin melkein kaikki mahdolliset tilastojen tekijät laskeneet liian vähäisten katsojien takia myös katsojakeskiarvonkin toisin kuin piti tai olisi pitänyt ja siinäkin tapauksessa väärin vaikka hieman korjausta olisi tullutkin. Muut mainitut katsojakeskiarvot olivat 1678 katsojaa, 1687 ja 1737 katsojaa.)
 
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #165 : 07.03.2020 klo 14:35:46

Vuoden 1939 Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja keskeytyi tietenkin tunnetusti Talvisotaan ja vielä oikeammin ei itse Talvisotaan vaan jo kauan ennen päivämäärällä 12.10.1939 annetulla YKH:n eli Ylimääräisten Kertausharjoitusten jälkeisellä Poikkeustilalla mikä tietenkin tuolloin tarkoitti kaikkien tuon ajan Suomessa alkavien urheilusarjojen kieltämistä ja käynnissä olleiden sarjojen välitöntä keskeytystä käytännössä tarkoittaen niiden lopettamisella suoraan siihen paikkaan.

Sen varsinaisesta katsojaluvusta tai paljon minkään muunkaan jalkapallon sarjatason katsojaluvuista ei valitettavasti ole paljoakaan tullut vastaan mitään tietoa.

Tai ei ainakaan mitään todella varmaa.

Epävarmoina tietoina on väitetty, että katsojaluvut olivat jo vuonna 1939 Suomen jalkapallon kaikkien sarjojen osalta huonoja ja jäivät edellisen vuoden katsojalukujensa alle kaikissa sarjoissa joskin Jalkapallon Maakuntasarja nyt käytännössä oli vain kolmen vaivaisen ottelun sarja kun sitä hädin tuskin edes varsinaisesti pelattiinkaan koko vuonna.

Välillä tosin esimerkiksi Suomen jalkapallon kaikkien sarjojen ja Helsingin alueen jalkapalloseurojen kokonaiskatsojaluvut olivat tiettävästi muka hyvinkin suuria.

Esimerkiksi koko maan sarjojen osuus oli väitetty olevan mitä tahansa 250 000 katsojan verran keskimäärin korkeimpana lukemanaan 280 366 katsojaa ja matalimmillaan 162 166 katsojaa.

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan osuus vuonna 1939 on melko epäselvä tällä hetkellä, mutta sen on sanottu olleen pienimmillään 47 435 katsojaa ja suurimmillaan 104 501 katsojaa ja keskimääräisesti samaan aikaan väitettiin korkeimman sarjatason osuuden olleen 64 447 katsojaa.

Mikäli esimerkiksi luvuista suurin eli 104 501 katsojaa pitäisi paikkansa niin tuolloin esimerkiksi Helsingin alueen seurojen eli HIFK:n, HPS:n, HJK:n ja Helsingin Tovereiden katsojalukujen sanottiin niistä muodostavan yhteensä 47 435 katsojaa eli juurikin koko sarjan kaikkien katsojien verran silloin kun sen luku oletettavasti olisi ollut pienin mahdollinen.

Ainoa varma tieto nyt näillä näkymin tästä sarjasta toistaiseksi ovat seuraavat ottelut katsojaluvuiltaan joskin nämäkin ovat varmasti sellaiset vain Helsingin alueen otteluista eivätkä ehkä aivan välttämättä koko sarjan ennätysotteluja:

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1939 Katsotuin ja Vähiten Katsotuin Ottelu

Katsotuin ottelu Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1939: HIFK-Helsingin Toverit 4099 katsojaa

Vähiten katsotuin ottelu Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1939: HPS-Kuopion Pallo-Toverit/Kuopion Pallotoverit eli KPT 742 katsojaa

Tässä vaiheessa nuo ottelut ovat lähinnä varmasti sellaisenaan ennätyksiä vain Helsingin alueelta tuon vuoden osalta ennen kuin Kansallinen Poikkeustila ja Sota-ajan Lait Sotatilalaillakin astuivat voimaan Suomessa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #166 : 07.03.2020 klo 17:30:05

Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa alettiin tietenkin vuoden 1939 tilanteen takia siirtyä tilapäisesti pelaamaan kausiluonteista sarjaa.

Kun vielä vuoden 1939 tilannetta ennen 12.10.1939 ollutta keskeytystä miettii niin tosiaan 7 ottelua jäi pelaamatta vaikka toisaalta joissakin lähteissä on esitetty, että vain muka 5 ottelua jäi pelaamatta joskin siinä tapauksessa ne ottelut jotka keskeytyshetkellä olivat pelattu loppuun asti tai juurikin ollessa loppumaisillaan erilliskäskyn tullessa ne vain jälkikäteen julistettiin tuloksettomiksi uudelleen.

Niitä olisi ollut kaksi ottelua ja nekin olisi pelattu Helsingin alueella päin.

Mielenkiintoista on ollut myös se, että 10.9.1939 harkittiin jo sarjojen keskeyttämistä jalkapallon osalta Suomessa Toisen Maailmansodan tilanteen vuoksi.

Tuolloin tosin muun muassa Palloliitonkin kokouksessa asia niukasti hylättiin kun muutoin peruttuja otteluja olisi ollut hieman liian paljon ja joidenkin seurapomojen mielestä tuolloin olisi pitänyt melkein puhua jo koko sarjan julistamisesta tuloksettomaksi jos kerran niin varhain jo peruttaisiin sarjoja niin isoin ottelumäärin kuin mitä oli tarkoitus perua.

Siitä sitten jatkettiinkin kuukausi ja 2 päivää ennen kuin lopullisesti lopetettiin vuoden 1939 sarjatason jalkapalloilu.

Erikoisena tilanteena olikin sitten kausiluonteisen jalkapalloilun alkuvaihe vuonna 1940 kun TPS:stä tuli edellisen vuoden päätteeksi Suomen Mestari nk. Kabinettipäätöksenä tai nk. Huutoäänestyksellä.

Mikäli se nyt ei ollutkaan niin ongelmallista joskin oli niin erikoisempi veto oli tosiaan järjestää Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupin pelaaminen.

Sitä eli Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupia pelattiin vuonna 1940 9.6.1940-28.7.1940 välisenä aikana ennen kausiluontoisen Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan sarjakauden 1940-1941 alkua.

Monien kriitikoiden mielestä tuollakin ajalla olisi aivan hyvin voinut jo aloittaa pikemmin tavallisen kausiluonteisen sarjan pelaamisen tai vaikka sitten pelata edes vuoden 1939 pelaamatta jääneet ottelut.

Jälkikäteen tietenkin Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupin voittaja vuodelle 1940 on ollut laskettu Suomen mestariksikin eli Helsingin Sudet kun taas kausiluonteisen sarjan mestari oli vielä senkin jäädessä Jatkosodan YKH:n ja myöhemmin koko Jatkosodan aikana niiden jalkoihin yleensäkin jälleen kerran nk. Kabinettipäätöksellä tai nk. Huutoäänestyksellä TPS.

Siten mestareita oli sitten kaksikin tuolle vuodelle tavallaan.

Kausiluontoisen sarjan osalta vuosina 1940-1941 putoamisen säännötkin muuttuivat.

Alun alkaen vain KIF:n ja HPS:n piti pudota seuraavalle kausiluontoiselle sarjakaudelle sarjasta ulos, mutta Jatkosota kestäessään muutti tämän tilanteen kovin epäselväksi. Lopulta 13.12.1942 päätettiin näiden kahden seuran voivan säilyä sarjassa. Ne yhdessä Helsingin Toverien kanssa tosin joutuivat jäämään ennen seuraavaa kausiluonteista sarjakautta eli vuosien 1943-1944 tilannetta pelaamaan erikseen järjestettävässä karsinnassa sarjapaikastaan kesällä 1943 tuolloin milloin tahansa kesäkuu, heinäkuun tai elokuun välisenä aikana.

Kausiluontoinen sarjakausi Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1941-1942 jäi pelaamatta Jatkosodasta johtuen.

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupin vuoden 1940 katsojalukuja seurakeskeisesti ja aluekeskeisesti tulee seuraavaksi tähän alle ja niihin liittyvien katsojalukujen jälkeen tulevatkin sitten seuraavaan viestiin itse kausiluontoisen Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1940-1941 katsojaluvut myös jälleen seurakeskeisesti ja aluekeskeisesti kun ne molemmat ovat itse asiassa kokonaan uutta tietoa kun aiemmin niitä ei löytynyt ja niitä ei ole merkitty muun muassa Wikipediaan:

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1940 Katsojaluvut

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1940 Karsintaottelut

9.6.1940: HIFK-Helsingin Arsenal 461 katsojaa

9.6.1940: YVP Hyvinkää eli Yhdistyneitten Villatehtaitten Palloilijat-Helsingin Pallo-Pojat eli HPP 134 katsojaa

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1940 Neljännesvälierät

14.6.1940: Helsingin Sudet-Helsingin Pallo-Pojat eli HPP 574 katsojaa

16.6.1940: HJK-Kuopion Pallo-Toverit/Kuopion Pallotoverit eli KPT 1832 katsojaa

16.6.1940: KPV eli Kokkolan Pallo-Veikot/Kokkolan Palloveikot-VPS 269 katsojaa

16.6.1940: KuPS-Helsingin Toverit 600 katsojaa

16.6.1940: TaPa eli Tampereen Palloilijat-HIFK 697 katsojaa

16.6.1940: TPS-HPS 2382 katsojaa

16.6.1940: VIFK-VPV/VaPV/VaaPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot/Vaasan Palloveikot

16.6.1940: YVPS Ylä-Vuoksi eli Imataran Tainionkosken Ylä-Vuoksen Ylä-Vuoksen Palloseura-KIF 500 katsojaa

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1940 Puolivälierät

30.6.1940: Helsingin Toverit-TPS 1754 katsojaa

30.6.1940: VPS-HIFK 1114 katsojaa

5.7.1940: HJK-KIF 787 katsojaa

7.7.1940: VIFK-Helsingin Sudet

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1940 Välierät

14.7.1940: TPS-VPS 1665 katsojaa

17.7.1940: Helsingin Sudet-HJK 3248 katsojaa

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1940 Loppuottelu

28.7.1940: TPS-Helsingin Sudet 3779 katsojaa

Valitettavasti 16.6.1940 ja 7.7.1940 pelattujen ottelujen katsojalukujen eli VIFK-VPV/VaPV/VaaPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot/Vaasan Palloveikot ja VIFK-Helsingin Sudet puuttuessa ei sinänsä aivan tarkoilta jaksotetuilta katsojaluvuiltaan niistä puhuttaessa tästä sarjasta voi niitä tehdä.

Kokonaiskatsojaluvutkin ovat hieman vaihtelevia kun ainakin yksi muu kokonaiskatsojalukujen määrä antaa hieman eriävää tietoa asiaan kuten myös muutama erinäinen seuraottelutietokin.

Lueteltujen ottelujen katsojamäärät olivat 19 796 katsojaa ja tällä tapahtumalla katsojia kaikkiaan on ollut 21 011 katsojaa jolloin 1215 katsojaa jää puuttumaan Vaasan alueen katsojaluvuista.

Vaasan alueen seurojen katsojaluvut kun olivat 2312 katsojaa yhteensä VPS:n, VIFK:n ja VPV:n/VaaPV:n/VaPV:n osalta ja niiden otteluja seurasi keskimäärin 771 katsojaa joista tosin ainoa mainittu VPS oli näillä näkymin myös hyvin todennäköisesti ilman muita todisteita seuratuin joukkue sarjassa.

TPS:n katsojaluvut olivat tietyissä lähteissä 7817 katsojaa kun varsinaisesti näillä näkymin katsojia on ollut 7826 katsojaa.

Imatran Tainionkosken Ylä-Vuoksen Ylä-Vuoksen Palloseuran eli YVPS:n luvuista puhuttaessa niitä on ainoan ottelun osalta kahta eli mainittu 500 katsojaa ja enintään katsojia oli 621 katsojaa ja KuPS:n luvuista puhuttaessa niitä oli myös kahta eli mainittu 600 katsojaa, mutta myös niinkin vähän kuin 505 katsojaa.

Helsingin alueen seuroista puhuttaessa eli Helsingin Arsenalin, HIFK:n, HPS:n, Helsingin Tovereiden, KIF:n, Helsingin Pallo-Poikien eli HPP:n ja Helsingin Susien otteluja seurasi keskimäärin seurasta periaatteessa piittaamatta 1443 katsojaa kun kokonaiskatsojien määrä oli 8656 katsojaa joskin eniten seurattiin Helsingin Susien otteluja ja vähiten HIFK:n otteluja.

TPS:n osalta katsojakeskiarvo tosiaan oli vaihtelevasti joko 2606 katsojaa tai 2609 katsojaa riippuen lähteistä.

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupissa 1940: 21 011 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupissa 1940: 1236 katsojaa
 
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #167 : 07.03.2020 klo 17:57:21

Aiemmin mainitun kausiluonteisen kauden eli 1940-1941 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan katsojaluvut tulevat seuraavaksi tähän alle kun aiemmin niitä en ole löytänytkään kun ne ovat siten sinänsä kokonaan uutta tietoa ja kun niistä ei ollut kirjoitettu mitään Wikipediaan niiden ollessa seuraavia ja kun sarja tietenkin jäi kesken Jatkosodan YKH:n takia ja kun lopulta 21.12.1941 sarja julistettiin päättyneeksi ja TPS:lle annettiin sillä sanomalla sitten myös mestaruuskin.

Tästä on olemassa myös kahta keskiarvoa katsojien osalta ainakin näillä näkymin kun välillä ottelut tunnuttiin laskevan kahtia ja sitten vain yhdistetyn osin epävarmasti niihinkin ja isompi on jaksotettu joko vuoden 1940 tai vuoden 1941 puoleen yksinään ja pienempi on koko sarjan enimmäisluku kaikkiaan:

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1940-1941 Katsojaluvut

HJK, Helsingin Toverit, HPS, HIFK, KIF ja Helsingin Sudet: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 32 174 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 1609 katsojaa seurasta riippumatta

TPS: 9923 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 2481 katsojaa

VPS: 5723 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 1431 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1940-1941: 47 820 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1940-1941: 1708 katsojaa (Tästä on olemassa myös 920 katsojan keskiarvo kun mainittu suurempi luku saattaa olla vain laskettu joko vuoden 1940 tai 1941 puolelle yksinään.)
« Viimeksi muokattu: 08.03.2020 klo 06:31:26 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #168 : 08.03.2020 klo 05:45:48

Vuosina 1941-1942 ei järjestetty mitenkään Jalkapallon SM-Sarjaa/Mestaruussarjaa/Pääsarjaa Jatkosodan vuoksi.

Melkein samaan johtopäätökseen periaatteessa päädyttiin myös kausiluonteisen sarjakauden 1942-1943 osalta.

Tosin pienenä erona kuitenkin jälleen melkoisten pitkien väittelyjen jälkeen päätettiin osana sitä tai sellaiseksi laskien pelata jälleen kerran kuitenkin Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1942 joka on tilanteesta riippuen laskettu olemaan vuoden 1942 pelkkä tavallinen Suomen Mestaruus sitä lähimpänä mahdollisena.

Vaihtoehtoisesti se voisi olla myös kausiluonteisen ja vuosien 1942-1943 Suomen Mestaruus joka tietenkin jäi myös tyngäksi vuoden 1943 osalta kun silloinkin levottomuudet sodan osalta olivat liian vaikeat pelata sarjaa tai jälleen myös jo seuraava kausiluonteinenkin kausi eli vuodet 1943-1944 iskivät liikaa päälle.

Siten aikavälin 18.8.1942-4.10.1942 välisenä aikana pelatut ottelut jäivät lyhyine tuloksineen voimaan.

Kiirettäkin ajoittain sarjassa piti kun sodan takia sen Neljännesvälierät ja Puolivälierätkin päätettiin alustavasta poiketen pelata odotettua nopeammin jolloin toisen päättyminen osui yhteen toisen alun kanssa.

Erikoisuutena hallitsevaksi mestariksi julistettu TPS pääsi suoraan sarjan Puolivälieriin ja erikoisesti Välieriä pelattiin vain yksi kappale kun HPS ei päässyt pelaamaan omaa Välieräänsä Helsingin Susia vastaan jolloin HPS:lle ei myönnetty erillistä Välierän Uusintaottelua kuohuttavasti ja jonka myötä sitten Helsingin Sudet pääsivät luovutusvoiton myötä Loppuotteluun.

Tosin ainakin epävirallisesti ja lähimpänä virallista mahdollista mestaria tälle kyseiselle vuodelle voitiin pitää Helsingin Tovereita jotka tosiaan voittivat ratkaisevan ottelun tässä sarjassa.

HelTo/HeTo eli Helsingin Toverit tosiaan oli siitä erikoisessa asemassa, että pian mestaruutensa jälkeen epävirallisena tai virallisena sellaisena se joutui 13.12.1942 tehdyn päätöksen mukaisesti kuitenkin kausiluonteisen sarjakauden 1940-1941 perusteella menemään sarjakarsintaan

Laitan niistä tuloksia jälleen seuroittain ja alueittain siinä määrin kun ne olivat mahdollisia löytää vaikka valitettavasti paljon puuttuukin jolloin ihan kunnolliset jaksotetut katsojaluvut osa-alueittain valitettavasti ovat tässä vaiheessa mahdotonta tehdä ja tämä kausi on laskettu tosiaan hieman jälkikäteen olemaan myös Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausi 1942-1943 kaikessa omituisuudessaan tavallaan joihinkin lähteisiin joten laitan myös pitkän nimenkin sellaisenaan:

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1942/Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1942-1943 Katsojaluvut

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1942/Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1942-1943 Neljännesvälierät

18.8.1942: HJK-Helsingin Toverit

21.8.1942: KIF-Helsingin Kullervo

23.8.1942: Kokkolan Pallo-Veikot/Kokkolan Palloveikot eli KPV-VPS 300 katsojaa

23.8.1942: KuPS-Helsingin Pallo-Pojat/Helsingin Pallopojat eli HPP 500 katsojaa

23.8.1942: Helsingin Sudet-Ylä-Vuoksen Palloseura eli YVPS eli Imatran Ruokolahden Tainionkosken Ylä-Vuoksen Palloseura 800 katsojaa (Tässä ottelussa mielenkiintoista oli se, että ajoittain ottelun sanottiin pelatun tai aiotun pelata juurikin Ylä-Vuoksella päin. Mikäli niin olisi käynyt niin paikallinen katsojaennakko ei olisi ollut kovinkaan suuresti odotettu tilanne. Lähinnä voitiin pitää onnekkaana jos arvioitu enimmäismäärä eli 246 katsojaa olisi saapunut paikalle. Tuo sama luku eli 246 katsojaa oli tämän ottelun huonoin mahdollinen katsojaluku Susille alustavasti ennen lukujen parantumista.)

25.8.1942: HPS-HIFK

30.8.1942: VPV/VaPV/VaaPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot/Vaasan Palloveikot-Viipurin Ilves 300 katsojaa

3.9.1942: KIF-Kullervo (Tämä ottelu oli Uusintaottelu kun ensimmäisellä ottelulla ei putoaja ratkennut.)

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1942/Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1942-1943 Puolivälierät

29.8.1942: Helsingin Toverit-TPS

30.8.1942: Helsingin Sudet-KuPS 800 katsojaa

4.9.1942: VPV/VaPV/VaaPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot/Vaasan Palloveikot-VPS 400 katsojaa

9.9.1942: HPS-KIF 500 katsojaa

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1942/Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1942-1943 Välierä

13.9.1942: VPS-Helsingin Toverit 1000 katsojaa

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1942/Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1942-1943 Loppuottelu

4.10.1942: Helsingin Toverit-Helsingin Sudet 1714 katsojaa

HJK, Helsingin Toverit, HPS, HIFK, KIF, Helsingin Kullervo, Helsingin Pallo-Pojat/Helsingin Pallopojat eli HPP ja Helsingin Sudet: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 5065 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 563 katsojaa seurasta riippumatta joskin osasta sen seuroja voi ilman muuta laskea katsojalukuja keskiarvoineen

VPS: 1000 katsojaa ainoaa ottelua kohti

VPV/VaPV/VaaPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot/Vaasan Palloveikot: 700 katsojaa josta keskimäärin 350 katsojaa ottelua kohti

KuPS: 500 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Kokkolan Pallo-Veikot/Kokkolan Palloveikot eli KPV: 300 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupissa 1942/Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1942-1943: 10 653 katsojaa (Lisäksi on ainakin yksi muu katsojalukujen kokonaismäärä eli 9464 katsojaa löytynyt joten tämä on sinänsä siten hieman epäselvä.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupissa 1942/Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1942-1943: 761 katsojaa (Tästä on olemassa myös 676 katsojan keskiarvo kun mainittu suurempi luku saattaa olla vain laskettu joko vuoden 1942 tai 1943 puolelle yksinään joskin käytännössä ottelujen tultua pelatuksi ne ovat laskettu vuoden 1942 puolelle joskin hämmennystä tosiaan aiheutti se, että nämä vuoden 1942 luvut sotkettiin ajoittain eri kotimaisissa sota-ajan lehdissä myös kausiluonteiseen sarjakauteen 1943-1944. Lisäksi toisinaan myös yksi ottelu eli tämä Helsingin Susien luovutusvoitto laskettiin välillä silti sarjaan mukaan yhdeksi otteluksi eli 15:sta asti lisää mikä sitten sekoitti tilannetta entisestään ajoittain ja minkä vuoksi joskus oli vähemmän katsojia tällä sarjalla joissakin lehdissä ja vuosikatsauksissa.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #169 : 08.03.2020 klo 10:17:21

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1943-1944 katsojalukuja tulee jälleen seuraavaksi tähän viestiin tavallaan tietenkin kokonaan uutena asiana.

Tuo kyseinen sarja oli periaatteessa ensimmäinen lähtökohtaisen virallinen sarja noin kahteen vuoteen kun se lopulta kesäkuun, heinäkuun tai elokuun 1943 mietinnän jälkeen päätettiin aloittaa pelaamaan heinäkuussa 1943.

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan osalta kuitenkin päätettiin pelata edellisen jollakin tapaa pelatun kausiluonteisen sarjakauden eli 1940-1941 pohjalta ennen varsinaista sarjan alkua Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinta johon joutuivat kolme viimeistä sarjaseuraa vuosilta 1940-1941 ja lisäksi erikoisesti Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan seurojen sijaan TUL:n seuroja.

Vielä tätäkin Karsintaa ennen pelattiin jossakin vaiheessa ja kuitenkin ennen toukokuuta 1943 ja erityisesti ennen päivämäärää 23.5.1943 erikoisia ja epävirallisia nk. SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Katsastusotteluja joita ei laskettu ainakaan näillä näkymin mihinkään sarjan lopputulokseen ja ne ovat kenties muutenkin peruja sekavien ja ajoittain hyvinkin vaihtelevien vuosien 1940-1941 ja 1942-1943 ajan Jalkapallon Mestaruus-Cupin tuloksista tai vastaavaa.

Näiden nk. SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Katsastusottelujen katsojaluvut tulevat tähän alle seuraavaksi kun ne olivat paikkakunnittain ja mahdollisesti alle olevin seuroin pelatut vain ainoan ottelun osalta:

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Katsastusottelut 1943-1944

Valkeakoski ja Haka: 374 katsojaa ainoan ottelun osalta (Tämä on voinut sekoittua muihin otteluihin saman seuran osalta. Tämä ottelu keräsi eniten katsojia nk. Katsastusotteluista.)

Tampere ja TPV: 299 katsojaa ainoan ottelun osalta (Tämä on voinut sekoittua muihin otteluihin saman seuran osalta tai olla myös kenties mahdollisesti jonkin muun Tampereen alueen seuran kuten TaPa:n eli Tampereen Palloilijoiden katsojaluku. Tosin TPV pelasi tuolloin enimmäkseen TUL:n sarjoja joten tiedä sitten siitä kaikesta.)

Kotka ja KTP: 252 katsojaa ainoan ottelun osalta (Tämä on voinut sekoittua muihin otteluihin saman seuran osalta tai olla myös kenties mahdollisesti jonkin muunkin Kotkan alueen seuran katsojaluku. Tosin KTP pelasi tuolloin enimmäkseen TUL:n sarjoja joten tiedä sitten siitä kaikesta.)

Imatra ja YVPS: 246 katsojaa ainoan ottelun osalta (Tämä on voinut sekoittua muihin otteluihin saman seuran osalta. Tämä ottelu keräsi vähiten katsojia nk. Katsastusotteluista.)

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa Katsastusotteluissa 1943-1944: 1171 katsojaa (Virheellisesti on laskettu katsojalukujen olleen 1189 katsojaa.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa Katsastusotteluissa yksittäistä ottelua kohti 1943-1944: 293 katsojaa (Virheellisesti on laskettu katsojakeskiarvon olleen 297 katsojaa.)

Itse Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinta tai myös nk. Jalkapallon Sotasarjan Karsinta oli tietenkin virallinen tapahtuma vaikka välillä senkin ollessa omalla tavallaan ristiriitainen se olisi joidenkin arvovaltaisten jalkapallopomojen mielestä kotimaisesti sanottuna tuolloin saanut jäädä pelaamatta kun sillä olisi saanut muun muassa sitten enemmän peliaikaa juurikin kausiluonteiselle sarjakaudelle 1943-1944 sitten selvästi enemmän kuten myös muillekin palaaville sarjoille kuten Jalkapallon Suomen Sarjalle/Suomensarjalle ja vaikka myös erillispäätöksellä vasta vuonna 1944 palaavalle Jalkapallon Maakuntasarjallekin.

Valitettavasti kriitikkoja ei ollut tarpeeksi perumiseenkaan joten Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinta tai myös nk. Jalkapallon Sotasarjan Karsinta pelattiin lopulta vuonna 1943 aikavälillä 23.5.1943-4.7.1943 kun itse varsinainen Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteinen sarjakausi alkaisi ja lopulta myös alkoi 25.7.1943 edelleen pessimistien mukaan aivan liian myöhäisenä kun välissä taukoakin oli kolme viikkoa mikä nähtiin turhankin pitkäksi sarjojen kannalta.

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinta tai myös nk. Jalkapallon Sotasarjan Karsinta tulee tähän alle katsojaluvuiltaan kun tosiaan niissä oli ainakin yksi erikoisuuskin mukana ainakin näillä näkymin:

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinta 1943-1944 Katsojaluvut

KIF, HPS, Helsingin Toverit ja Helsingin Kullervo: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 5065 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 563 katsojaa seurasta riippumatta

KTP: 2869 katsojaa josta keskimäärin 956 katsojaa ottelua kohti

Maarian Kisa-Veikot/Maarian Kisaveikot/MKV Maaria: 1530 katsojaa josta keskimäärin 510 katsojaa ottelua kohti (Maaria on laskettu käytännöllisesti sanoen melkein kaikissa lähteissä osaksi Turkua sen sijaan, että sitä käsiteltäisiin Maariana.)

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinnassa 1943-1944: 9464 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinnassa yksittäistä ottelua kohti 1943-1944: 631 katsojaa

Tämän tapahtuman eli Jalkapallon nk. Sotasarjan Karsinnan päätteeksi itse Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteiselle sarjakaudelle 1943-1944 mukaan pääsivät MKV ja KIF kun taas KTP, HPS, HelTo/HeTo ja H-Kullervo putosivat Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kausiluontoiseen sarjakauteen 1943-1944 sitten mukaan.

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1943-1944 aikana myöskään ei ylilyönneiltä vältytty. Etenkin kun vuoden 1944 aikana yleisen sotatilanteen heikentyessä ja ilman jopa sitäkin myös Palloliiton ja TUL:n välit tuntuivat heikkenevän heikkenemistään.

Varsinainen suurempi kohu tapahtui kun hieman Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen ja myös näillä näkymin hieman 17.6.1944 tapahtuneen kaikkien sarjojen sen hetken täyslopetuksen jälkeen kotimaisessa jalkapalloilussa sikäli kun sitä ei ollut sitä ennenkin jo toimeen pantu käytännössä juurikin Tampereen TPV:n ja Maarian MKV:n lähdettyä samaan aikaan sarjapelinsä keskeyttäen.

TUL:n seurat saivat tosiaan Palloliiton näkemään punaista, mutta erikoisesti siinä missä MKV:n kaikki yleisöottelut ennen keskeytystä näillä näkymin pyyhittiin pois aikakirjoista niin jostakin kumman syystä TPV:n vastaavat saivat jäädä aikakirjoihin ennallaan joskin niitäkin karsittiin tosin vain neljään otteluun kun enemmänkin hekin olivat pelanneet ennen päätöstään ja tietenkin itsessään kaikki sarjasijoitukset ottelutuloksineen poistettiin.

Vuoden 1944 loppuun mennessä tosiaan TUL:n kanssa välit olivat melkein käytännöllisesti katsoen poikki ja myös muiden viimeisten sijojen joukkueiden kuten Kuopion Pallo-Toverien/Kuopion Pallotovereiden eli KPT:n ja HJK:n piti aluksi pudota tietenkin Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan sen nk. Tynkäkaudelle 1945 tai sitten seuraavaan mahdolliseen kausiluonteiseen sarjakauden eli vuosien 1945-1946 vastaavaan sellaiseen kyseisessä sarjassa, mutta Palloliitto lopulta päätti säilyttää niiden sarjapaikat.

Etenkin kun itse Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan mahdollisesta tilapäisestä laajentamisesta ei päästy sopuun ja kun toisaalta oli jo kaksi seuraa tavallaan jo pudotettukin TPV:n ja MKV:n muodossa.

Vaikkakin ne eivät tosin olleet Palloliiton seuroja vaan TUL:n seuroja tuolloin.

Päätös sarjassa säilymisestä KPT:lle ja HJK:lle tuli samana päivänä kun päätettiin, että myös kausiluonteinen sarjakausi 1943-1944 voitiin erittäin pitkän väittelyn jälkeen pelata loppuun vuoden 1945 puolella eli 10.12.1944.

Aiemmin ennen ratkaisevaa päätöstä yllättävän monikin seura olisi halunnut nämä seurat pudottaa sarjatasoa alemmas, mutta ratkaisevaan kokoukseen mennessä taas kerran mielet olivat muuttuneet asian suhteen.

Toisaalta KPT:n ja HJK:n täytyi sarjapaikkansa säilymisen vastineeksi tietenkin osallistua seuraavaan nk. Sotasarjan Karsintaan 1944-1945 tai vaihtoehtoisesti myös tulevan rauhan toiveissa Jalkapallon nk. Mestaruuskarsintasarjaan mihin ne ilman muuta suostuivat.

Joka tapauksessa tässä itse Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1943-1944 katsojaluvut ja keskiarvot joista tietenkin on kokonaan pyyhitty MKV:n katsojaluvut jolloin asioita tavallaan ironisesti Turun aluetta helpottaen niiden ainoat katsojaluvut olivat TPS:n vastaavia ja katsojalukujen osalta tietenkin erikoisesti myös sarjasta tuloksettomaksi julistetun TPV:n katsojaluvut luen tähän mukaan pitkin hampain sellaisenaan kun ne kuitenkin on jostain syystä sarjan alkupuolen neljän ottelun osalta katsottu vielä olevan kuuluvia normaalin sarjapelaamisen piiriin:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1943-1944 Katsojaluvut

TPS: 11 755 katsojaa josta keskimäärin 1306 katsojaa ottelua kohti (Turun alueen yhteiset katsojaluvut olisivat olleet tätäkin isommat mikäli vielä MKV Maariasta olisi ollut hyväksytty niihin mukaan ja entistäkin ylivoimaisemmat olisivat katsojaluvut mikäli Mestaruuden Uusintaottelunkin haluaisi laskea TPS:n katsojalukuihin mukaan kun muutoin ne tietenkin menisivät osaksi Helsingin osuutta.)

KIF, HIFK ja HJK: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 11 685 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 1062 katsojaa seurasta riippumatta

VIFK ja VPS: Nämä olivat laskettu valitettavasti Vaasan alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 5496 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille 687 katsojaa seurasta riippumatta

Viipurin Sudet: 4650 katsojaa josta keskimäärin 1163 katsojaa ottelua kohti (Viipurin Sudet palasivat tämän kausiluontoisen sarjakauden aikana viimeisen kerran kunnolla evakostaan kotiseudulleen vain joutuakseen palaamaan vuosien 1941-1943 aiempaan evakkopaikkaansa Helsinkiin tällä kertaa pysyvästi. Sittemmin tietysti oli vuoden 1940 tapaan Helsingin Sudet ja pitkäänkin ennen kuin lopulta tulikin siitä sitten Kouvolan Sudet.)

KPT eli Kuopion Pallo-Toverit/Kuopion Pallotoverit: 3801 katsojaa josta keskimäärin 760 katsojaa ottelua kohti

TPV eli Tampereen Pallo-Veikot/Tampereen Palloveikot: 2727 katsojaa josta keskimäärin 682 katsojaa ottelua kohti (Nämäkin katsojaluvut olisivat voineet joutua kokonaan pois kun ne muodostuivat otteluista jotka vain Palloliitto katsoi vielä menneen sellaisenaan sarjassa oikein kun muutoin äärimmillään olisi nuo loputkin katsojaluvut jäänet pois listasta. Enemmänkin katsojalukuja oli ennen niiden hyllytyksiä joskin on paha sanoa mitään tarkkaa niistä.)

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1943-1944: 40 114 katsojaa (Katsojaluvut ovat joissakin lähteissä hieman matalammat eli 37 387 katsojaa kun TPV:n ottelut on poistettu ja jopa niinkin suuret kuin 45 839 katsojaa silloin kun Mestaruuden Uusintaottelu on laskettu niihin päälle TPV:n ottelujen mukana ollessa ja muutoin 43 112 katsojaa niiden ollessa poistetut ja lisätyt Mestaruuden Uusintaottelulla. Sarjan kokonaisluvut ilman surullista TPV:n ja MKV:n poistumista sarjasta olisivat olleet varmasti korkeammallakin.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1943-1944: 978 katsojaa (Tästä on olemassa muutamakin erilainen katsojakeskiarvo ottelumäärien mukaan ja sen verran, että mitä laskee katsojalukuina mukaan sarjaan. Muun muassa TPV:n ottelujen poistuessa kokonaan ne olisivat 1010 katsojaa keskimäärin ja korkeimmillaan Mestaruuden Uusintaottelun laskien mukaan jo 1091 katsojaa keskimäärin sellaisenaan normaalin korkeana joskin muutoin luku tietenkin olisi 1135 katsojaa.

Välillä ottelumäärien perusteella mukaan on laskettu katsojalukujen tulokset muun muassa 39 ottelun perusteella jolloin keskiarvo olisi 1029 katsojaa ja alimmillaan normaalimmin 28 ottelun perusteella jolloin katsojakeskiarvo suurimmillaan on 1433 katsojaa ilman Mestaruuden Uusintaottelua ja Mestaruuden Uusintaottelun kanssa jo 1581 katsojaa. Ilman TPV:n otteluja alimmillaan 24 ottelun perusteella katsojakeskiarvo olisi 1558 katsojaa keskimäärin ja Mestaruuden Uusintaottelun kanssa korkeimmillaan jo 1724 katsojaa.)

Mikäli haluaisi vielä yhdistää luvut kaikkiaan Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1943-1944 ja saman sarjan nk. Sotasarjan Karsinnan niin silloin luvut olisivat seuraavat:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ja nk. Sotasarjan Karsinnassa 1943-1944: 49 578 katsojaa (TPV:n katsojaluvut poistamalla luvuista saataisiin 46 851 katsojaa ja Mestaruuden Uusintaottelun kanssa korkeimmillaan 55 303 katsojaa ja muutoin matalimmillaan sen eli Mestaruuden Uusintaottelun kanssa TPV:n ottelujen katsojaluvut poistaen 52 756 katsojaa. Jälleen ilman TPV:n ja MKV:n katsojalukujen poistoa sarjasta katsojaluvut olisivat voineet olla yhteisestikin vieläkin korkeammalla kuin mitä olivat.)

Keskimäärin katsojia kaikkiaan Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa ja nk. Sotasarjan Karsinnassa 1943-1944 yksittäistä ottelua kohti: 885 katsojaa (Jälleen tietenkin on paljon riippuvaisia katsojalukujen keskiarvot myös siitä, että mitä haluaa laskea mukaan. Esimerkiksi TPV:n katsojaluvut poistamalla luvuista saataisiin 901 katsojaa ja Mestaruuden Uusintaottelun kanssa korkeimmillaan 970 katsojaa ja muutoin matalimmillaan sen eli Mestaruuden Uusintaottelun kanssa TPV:n ottelujen katsojaluvut poistaen 995 katsojaa. Kaikkein pienimmillä ottelumäärillä tulisi jo pelkästään 1771 katsojaa ja Mestaruuden Uusintaottelun kanssa 1907 katsojaa. TPV:n katsojaluvut poistaen katsojakeskiarvo nousisi ilman Mestaruuden Uusintaottelua vähimmäismäärillä otteluja 1952 katsojaan ja Mestaruuden Uusintaottelun kanssa jo 2110 katsojaan.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #170 : 08.03.2020 klo 13:12:33

Jalkapallossa Suomessa tosiaan vuosi 1945 oli melkoisen sekava huipennus sotavuosien päätteeksi ja rauhanajan aluksi.

Etenkin kun eräässä vaiheessa Suomen Mestareita oli tosiaan enemmän tai vähemmän peräti kolmekin seuraa jotka halusivat sen itselleen omia!

Jatkosodan päätös ja siitä puhjennut Lapin Sota ei helpottanut kotimaisen kilpajalkapalloilun tilannetta eikä sekavan tilanteen kestäessä Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1944-1945 pelaamisesta tahtonut tulla mitään kun ihan loppuosa kausiluonteisesta sarjakaudesta 1943-1944 oli myös kesken.

10.12.1944 oli tietenkin tärkeä päätös päivämääränä kun jotain saatiin aikaan ja kerrankin joskin täpärästi kokonaista sarjakautta ei peruttu kun toisaalta Palloliittoa oli myös enemmän tai vähemmän kritisoitu sota-aikana myös aiemmistakin sarjojen lopettaneeksi julistelusta silloin kun otteluja kaikkiaan ei olisi ollut enää niin hirveästi.

Ajateltiin toisinaan Palloliiton menettävän kasvonsakin mikäli se lopettaisi niin vain sarjoja jo kolmattakin kertaa ja kun tällä kertaa ei ollut muissakaan sarjoissa niin liikoja otteluja jäljellä.

Vähimmillään tosiaan oli vain parisen ottelua ja tietenkin mahdolliset Uusintaottelut päälle mikä helpotti tietenkin tilannetta siinä missä aiemmin oli ollut neljä ottelua keskimäärin sarjasta riippuen pelaamatta juuri ennen Jatkosotaa vuonna 1941 ja ennen Talvisotaa 7 ottelua keskimäärin juuri ennen sitä vuonna 1939.

Tietenkin oli ollut niitä ajoittain myös enemmänkin kuin vain 4-7 ottelua jotka olisi vielä pitänyt sarjasta riippuen pelata.

Tosin joitakin peruutetuksi jo julistettujakin pelejä oli pelattu ajoittain sota-aikana lopulta kovan painostuksen alla kunhan ne vain olisivat yksittäisiä ja samalla tietenkin mahdollisista Uusintaotteluista samassa yhteydessä lähtökohtaisesti olisi luovuttu kun sitäkin näillä näkymin Palloliitto tuntui ajoittain sota-aikana ja paljon myöhemminkin kotimaisessa jalkapallossa aina pelkäävän.

Tosin niitäkin päätöksiä oli kritisoitu ja jos ei itse lopettamista tai keskeyttämistä niin kuitenkin juurikin kilpatoiminnan uudelleen käynnistämisen hitautta kritisoitiin sinällään huomattavankin paljon enemmän kuin ymmärrettävää sotatilanteen luomia poikkeuslakeja rajoituksineen.

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisesta sarjakaudesta 1944-1945 tuli lopulta samanlainen kummajainen kuin sarjakaudesta 1942-1943 eli toisin sanoen sen paikalla ja rinnalla tosin vuosien 1944-1945 aikana selvästi vuosista 1942-1943 ja oikeammin vain vuodesta 1942 poiketen pelattiin käytännössä samanarvoista Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupia.

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup on joskus laitettu kausiluonteiseksi sarjaksi ja joskus myös vain vuoden 1945 pelkästään käsittäväksi sarjaksi.

Sen katsojalukuja tulee seuraavaksi tähän alle kun seuroja ja otteluja siinä tosiaan riitti joskin osa tietenkin pelasi tai ehti pelata vain yksittäisotteluja sarjassa ja jälleen näiden ollessa omalla tavallaan myös erikoiset oli sarjan pienemmistä seuroista ainakin osa laskettu jälleen olemaan osa katsojaluvuiltaan suurempien alueiden ja paikkakuntien katsojalukuja ainakin näillä näkymin.

Alkuvaiheet otteluineen sarjassa ovat epäselviä vuoden 1944 tai vuoden 1945 osalta joskin itse varsinaisen Suomen Mestaruus-Cupin omat ottelut alkoivat varmasti 27.6.1945 ja päättyivät 12.8.1945 VPS:n voitonjuhliin ja yhteen mestaruuden julistamiseen ja voi olla, että julkaisen myöhemmin ehkä vielä erikseen uuden katsauksen mikäli vain kaikkiin mahdollisiin otteluihin löytyisivät riittävät päivämäärät puhumattakaan sitten itse joidenkin pienpaikkakuntien erillisistä katsojaluvuista:

Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup 1944-1945/Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1944-1945 Katsojaluvut

TuPK/TPK eli Turun Pallokerho, ÅIFK/TIFK eli Åbo IFK/Turun IFK, TuKV eli Turun Kisa-Veikot/Turun Kisaveikot, TPS ja TuTo eli Turun Toverit: Nämä olivat laskettu valitettavasti Turun alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 12 395 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 1240 katsojaa seurasta riippumatta

Helsingin Pallo-Pojat/Helsingin Pallopojat eli HPP, Helsingin Kullervo, HJK, Helsingin Toverit, HPS, HIFK, Helsingin Ponnistus ja Helsingin Sudet: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 9583 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 737 katsojaa seurasta riippumatta (Muun muassa jotkut pienseurat kuten Eiran Kisa-Veikot/Eiran Kisaveikot/EKV oli laskettu näiden alueen seuroihin mukaan puhumattakaan myös joistakin Espoon alueen seuroistakin mistä varmaan myöhemmin tulee oma katsojalukujen etsintä mikäli vain aikaa järjestyy.)

VPS, VIFK ja VaaPV/VaPV/VPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot/Vaasan Palloveikot Vaasa: Nämä olivat laskettu valitettavasti Vaasan alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 6136 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 877 katsojaa (Toisinaan tämän alueen seuroihin on laskettu VaTo/VaaTo/VaasTo eli Vaasan Toverit, mutta sen luvut voivat olla laskettu väärin tai niitä ei toistaiseksi muuten vain ole huomioitu.)

Kotkan Jäntevä ja KTP: Nämä olivat laskettu valitettavasti Kotkan alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 5668 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 1134 katsojaa (Toisinaan tämän alueen seuroihin on laskettu Metsolan Kiri ja Puistolan Reipas kun näistähän myöhemmin tuli tosiaan Kotkan Kiri ja Kotkan Reipas ja myös KPS Kotka eli Kotkan Palloseurakin on toisinaan laskettu mukaan, mutta niiden luvut voivat olla laskettu väärin tai niitä ei toistaiseksi muuten vain ole huomioitu.)

Tampereen Pallo-Veikot/Tampereen Palloveikot eli TPV, Tampereen Ilves ja Tampereen Ilves-Kissat: Nämä olivat laskettu valitettavasti Tampereen alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 2777 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 926 katsojaa (Toisinaan tämän alueen seuroihin on laskettu TKT eli Tampereen Kisa-Toverit ja TaPy eli Tampereen Pyrintö, mutta niiden luvut voivat olla laskettu väärin tai niitä ei toistaiseksi muuten vain ole huomioitu.)

Kuopion Pallo-Toverit/Kuopion Pallotoverit eli KPT ja KuPS: Nämä olivat laskettu valitettavasti Kuopion alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 1426 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 475 katsojaa (Toisinaan tämän alueen seuroihin on laskettu Kuopion Työväen Urheilijat eli KTU ja Kuopion Kisa-Veikot/Kuopion Kisaveikot eli KKV, mutta niiden luvut voivat olla laskettu väärin tai niitä ei toistaiseksi muuten vain ole huomioitu.)

Rauman Iirot ja Rauman Työväen Urheilijat eli RTU: Nämä olivat laskettu valitettavasti Rauman alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 1248 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 416 katsojaa

Porvoon Veikot eli PoVe/PorVe, Porvoon Akilles ja Porvoon Visa: Nämä olivat laskettu valitettavasti Porvoon alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 763 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 254 katsojaa

JyP ja Jyväskylän Ahmat: Nämä olivat laskettu valitettavasti Jyväskylän alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 570 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 285 katsojaa

EIF: 738 katsojaa ainoaa ottelua kohti (Pari epävarmaa suurempaa ja osin pienempääkin katsojalukua on EIF:n osalta tälle vuodelle olemassa.)

Kokkolan Pallo-Veikot/Kokkolan Palloveikot: 510 katsojaa ainoaa ottelua kohti (Pari epävarmaa suurempaa ja osin pienempääkin katsojalukua on KPV:n osalta tälle vuodelle olemassa.)

Loviisan Riento: 391 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Vuoksenniskan Vesa: 385 katsojaa ainoaa ottelua kohti

JoPS eli Joensuun Palloseura: 313 katsojaa ainoaa ottelua kohti (Ainakin yksi epävarma suurempi tai pienempikin katsojaluku on JoPS:n osalta tälle vuodelle olemassa.)

SalVi eli Salon Vilpas: 300 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Porin Pallo-Toverit/Porin Pallotoverit eli PPT: 298 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Varkauden Työväen Palloilijat eli VarTP: 281 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Mariehamns IFK eli Maarianhaminan IFK eli MIFK: 254 katsojaa ainoaa ottelua kohti (Ainakin pari epävarmaa suurempaakin tai pienempääkin katsojalukua on MIFK:n osalta tälle vuodelle olemassa.)

JBK: 245 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Haka: 223 katsojaa ainoaa ottelua kohti (Ainakin yksi epävarma suurempi tai pienempikin katsojaluku on Hakan osalta tälle vuodelle olemassa.)

Kouvolan Urheilijain Palloilijat eli KUP: 217 katsojaa ainoaa ottelua kohti (Ainakin pari epävarmaa suurempaakin tai pienempääkin katsojalukua on KUP:n osalta tälle vuodelle olemassa.)

Hangon Toverit: 202 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Lappeenrannan Työväen Urheilijat eli LTU: 175 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupissa 1944-1945/Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1944-1945: 45 098 katsojaa (Katsojalukujen kokonaismäärän sanottiin olevan tuon verran vaikkakin useita pienempien seurojen katsojalukuja puuttuu tai voi puuttua joukosta kun turnauksen alkuvaiheita ei juurikaan kunnolla kerrottu julkisuudessa ja osa kaikkein pienimmistä katsojaluvuistakin olivat hämärän peitossa. Toisin sanoen katsojaluvut voivat olla vielä jonkin verran ilmoitettua pienemmät joskin myös mahdollisesti jonkin verran suuremmatkin joskin eivät varmastikaan liikaa.)

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupissa 1944-1945/Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1944-1945: 716 katsojaa (Lisäksi on myös huomattavasti pienempikin katsojakeskiarvo jolloin se olisi niinkin pieni kuin vain 518 katsojaa ja voi olla vielä tätäkin vähemmän kun turnauksen alkuvaiheita ei tosiaan kerrottu julkisuuteen yhtä tarkasti lähtökohtaisesti ainakaan toisin kuin kierrosvaihetta ja myöhempää selvempää ratkaisuottelujen vaihetta. Katsojakeskiarvo voi olla vielä paljonkin matalampi, mutta myös parhaimmassa tapauksessa vielä hivenen korkeampikin kuin mitä on näillä näkymin tilastoitu.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #171 : 08.03.2020 klo 13:58:43

Vuoden 1945 osalta tosiaan erikoisinta oli lopulta pelata jo aiemmin sovitun ja sittemmin osin hätäisesti muutetun Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupin lisäksi lopulta sitten vielä vuoden 1945 oma nk. Tynkäkausikin Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa.

Tämä nk. Mestaruuskarsintasarja on myöhemmin tosiaan erikoisesti liitetty jälkikäteen olemaan nimenomaan yksi Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausi ja kun osin tämänkin nk. Mestaruuskarsinnan voittajakin eli TPS julisteli olevansa Suomen Mestari niin siinä sitä sitten oli jo aikanaan saatikka sitten jälkipolvilla miettimistä tuon vuoden mestareiden osalta kaikkiaan.

Puhumattakaan siihen vielä TUL:n mestaruuden arvon sopan hämmentelyt päälle!

Tämä nk. Mestaruuskarsintasarja tuli tosiaan melko pitkien riitelyjen jälkeen yleensäkin pelattavaksi kun 8.4.1945 jälleen kerran erikoisesti jo muutenkin melko tiukassa ja sekavassa tilanteessa Palloliitto runnoi sarjan alkamaan heti kun vain yhtään mahdollista eli keväällä 1945 ja lopultahan sarjaa pelattiin 13.5.1945-17.6.1945 välisenä aikana kun osin Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup ja myös aivan Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1943-1944 ratkaisut myös olivat vielä kesken joista etenkin Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cup oli vielä karsintakierroksillaan menossa.

Tuon päivämäärän 17.6.1945 jälkeen piti vielä erikseen pelata erillinen nk. Mestaruuskarsinnan Loppuottelu mieluiten niin pian kuin mahdollista kesän 1945 aikana ja myöhemmin heti Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupin jälkeen elokuussa 1945 ennen kausiluonteisen sarjakauden 1945-1946 alkua, mutta koko tapahtuma lopulta lykkäytyi niinkin kauaksi loppuvuoteen kuin 4.11.1945 saakka.

Tuohon mennessä oli pelata pitkäänkin Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan omaa kausiluonteista sarjakautta 1945-1946 jo hyvän matkaa kun se taas oli aikanaan alkanut 19.8.1945!

Toisaalta taas tietynlainen revanssi oli hyvä juttu kaikessa noloudessaan nk. Mestaruussarjakarsinnalle kun sen ylipäätään pelaaminen oli monen mielestä sekoittanut normaalin sarjajärjestyksen vain entisestään kuin alustavasti Jalkapallon oman kausiluonteisen sarjakauden 1945-1946 olisi pitänyt alun perin olla juurikin enemmän keväällä tai kesällä alkanut sarja eikä elokuussa tai syksyllä alkanut sarja kuten pahimmillaan pelättiin niinkin pitkälle aloituksen venyvän.

Jalkapallon nk. Mestaruuskarsintasarjan ainoa hyvä puoli tietyllä tapaa oli kuitenkin se, että sarjalaajentumista 12 joukkueen sarjaksi kokeiltiin ja oltiin nk. Tynkäsarjassakin valmiita pelaamaan melko paljon pelejä joskin ei lähimainkaan niin paljon kuin nk. Mammuttisarjassa Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa jossa olikin jo 16 joukkuetta kerralla.

Paljon kohua herätti kuitenkin päätös pelata yhden sarjan ja neljän suoran putoajan sijaan vain kahdessa kuuden joukkueen lohkossa joista vain lohkojen kaksi viimeistä putoaisivat Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan sen kausiluonteisen sarjakauden 1945-1946 väliseksi ajaksi ja muut seurat säilyivät tietenkin seuraavaksi kausiluontoiseksi sarjakaudeksi 1945-1946 mukana sarjassa.

Muuna huonona asiana lopulta 12 joukkueen sarjassa pysymisen tai jopa laajentumisen osalta aina 16 joukkueeseen asti Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan tapaan päätettiin lopulta molemmissa sarjoissa lopulta supistaa joukkuemääriä 8 joukkueen sarjoihin asti juurikin kausiluonteisen sarjakauden 1945-1946 osalta puhuttaessa.

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan osalta tosin puhuttaessa supistamiset ja laajennukset johtuivat osittain vain tietenkin myös Jalkapallon Maakuntasarjan pelaamattomuudesta ja sen palaamisesta sitten kausiluonteista sarjakautta 1945-1946 ajatellen.

Joka tapauksessa tässä itse Jalkapallon nk. Mestaruuskarsintasarjan katsojaluvut vuodelta 1945 sellaisenaan kun harmittavasti ainakaan alueittain ilmoitettujen seurojen osalta ei ollut mahdollista arvella sitä, että mihin lohkoon niiden katsojaluvut voisivat sinänsä tarkasti sijoittua:

Jalkapallon SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja 1945 Katsojaluvut

HJK, HPS, HIFK, KIF ja Helsingin Sudet: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 19 433 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 1767 katsojaa seurasta riippumatta

TPS: 8361 katsojaa josta keskimäärin 2787 katsojaa ottelua kohti

VPS, VIFK ja VaaPV/VaPV/VPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot/Vaasan Palloveikot Vaasa: Nämä olivat laskettu valitettavasti Vaasan alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 8316 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 1188 katsojaa

KPT eli Kuopion Pallo-Toverit/Kuopion Pallotoverit: 2743 katsojaa josta keskimäärin 914 katsojaa ottelua kohti

Pietarsaaren IF Drott: 2053 katsojaa josta keskimäärin 684 katsojaa ottelua kohti

Haka: 1435 katsojaa josta keskimäärin 478 katsojaa ottelua kohti

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1945: 42 341 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1945: 1411 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1945 lisättynä nk. Mestaruuskarsinnan Loppuottelulla: 43 712 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1945 lisättynä nk. Mestaruuskarsinnan Loppuottelulla: 1410 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #172 : 08.03.2020 klo 14:07:18

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1945-1946 katsojaluvut ja keskiarvot tulevat tähän alle joskin valitettavasti tällä kertaa muutamien viime aikojen viestien sijaan ne eivät ole valitettavasti seurakeskeisiä tai aluekeskeisiä vaan ainoastaan kokonaiskatsojalukuja ja keskiarvoja sarjasta.

Ne tulevat tähän alle:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1945-1946: 79 815 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1945-1946: 1425 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #173 : 08.03.2020 klo 14:31:22

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1946-1947 katsojaluvut ja keskiarvot tulevat tähän alle joskin valitettavasti tällä kertaa muutamien viime aikojen viestien sijaan edelleen ne eivät ole valitettavasti seurakeskeisiä tai aluekeskeisiä vaan ainoastaan kokonaiskatsojalukuja ja keskiarvoja sarjasta.

Ne tulevat tähän alle:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1946-1947: 103 209 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa yksittäistä ottelua kohti 1946-1947: 1811 katsojaa (Virheellisesti Wikipediassa on ihan vähän pienempi katsojakeskiarvo itse asiassa katsojalla vähemmän jolloin se olisi ollut 1810 katsojaa. Sarjakauden lopuksi pelattiin Mestaruuden Uusintaottelu ja se ilmeisesti kasvatti noita katsojalukuja vastaavasti korkeammaksi kun muutoin näillä näkymin ilman sitä olisi tullut 99 596 katsojaa ja keskimäärin sarjassa olisi ollut katsojia siten 1779 katsojaa.

Sellaisenaan ja kuin myös Mestaruuden Uusintaottelun katsojaluvun lisäten kuitenkin kuin ottelulla vähemmän katsojakeskiarvo olisi ollut jo ottelulla enemmän eli 1843 katsojaa, mutta tavallisin katsojalukemin ja toteutunein ottelumäärin tavallaan kuin ilman Mestaruuden Uusintaottelua olisi ollut keskimäärin 1747 katsojaa.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #174 : 09.03.2020 klo 07:12:34

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan Karsinnasta ja myös Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluontoisesta sarjasta vuosilta 1943-1944 on molemmista tapahtumista puhuttaessa löytynyt hieman lisää katsojalukueriteltyä tietoa, mutta ei paljon varsinkaan kun osin olen niitä jo maininnut aiemmin ja nyt ne vain pikkuisen selkeytyy paremmaksi eri alueen kuten esimerkiksi Helsingin tilanteen osalta vaikkakin ei tietenkään kovinkaan paljon edelleen.

Lähinnä muutoin tässä ja seuraavissakin viesteissä ilman eri ilmoitusta asiaan käsitellään ainoastaan olemassa olevien seurojen kulloinenkin katsojaennätys kautta kohti ja myös vähiten katsotuin ottelu.

Valitettavasti joidenkin seurojen osalta edelleen jää myös hämärän peittoon ihan tarkka alueen katsotuin ottelu tai myös ihan tarkka alueen vähiten katsotuin ottelu juurikin tarkkaa seuraa kohti vaikka itse alueena itsessään ne tietenkin selviävät alle tuleviin lukuihin.

Aiemmat nk. Katsastusottelut epävirallisina Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1943-1944 kausiluonteisen sarjakauden osalta ennen saman sarjan Karsintaa ovat kerrottu jo aiemmin kun ne olivat vain yksittäisotteluja.

Tässä katsojalukuja nyt vähän aiempaa tarkemmin joista tietenkin on kokonaan pyyhitty MKV:n katsojaluvut huippuineen ja pohjineen jolloin asioita tavallaan ironisesti Turun aluetta helpottaen niiden ainoat katsojaluvut olivat TPS:n vastaavia ja katsojalukujen osalta tietenkin erikoisesti myös sarjasta tuloksettomaksi julistetun TPV:n katsojaluvut luen tähän mukaan pitkin hampain sellaisenaan kun ne kuitenkin on jostain syystä sarjan alkupuolen neljän ottelun osalta katsottu vielä olevan kuuluvia normaalin sarjapelaamisen piiriin:

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1943-1944 Katsojaluvut Seuroittain ja Alueittain Kaikkiaan

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1943-1944 Karsinnan Katsojaluvut Seuroittain ja Alueittain

KIF, HPS, Helsingin Kullervo ja Helsingin Toverit: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen, mutta parhaiten katsotuinta ottelua katsoi jollakin näistä seuroista kerran kauden aikana 994 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 255 katsojaa mikä oli vähiten koko Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1943-1944 Karsinnassa ja kaikkiaankin ellei halunnut huomioida nk. Katsastusotteluja sarjassa

KTP: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 1053 katsojaa ja se oli samalla Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1943-1944 Karsinnan parhaiten katsotuin ottelu koko sarjassa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 855 katsojaa (Mikäli yhden KTP:n pelaaman nk. Katsastusottelun haluaisi teoriassa huomioida niin silloin olisi ollut tietenkin vain 252 katsojaa ja se olisi ollut vähiten koko Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa/Pääsarjassa 1943-1944 Karsinnassa ja kaikkiaankin joskin erittäin täpärästi, mutta epävirallisuutensa takia niitä nk. Katsastusotteluja ei tosin ole huomioitu tietenkään.)

Maarian Kisa-Veikot/Maarian Kisaveikot/MKV Maaria: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 744 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 334 katsojaa (Tietenkin nämäkin katsojahuiput ja katsojapohjat on melkein kaikissa lähteissä laskettu kuuluvaksi Turkuun enemmin kuin Maariaan.)

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan 1943-1944 Katsojaluvut Seuroittain ja Alueittain

TPS: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 2024 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 614 katsojaa ja mikäli tietenkin Mestaruuden Uusintaottelun olisi halunnut laskea 5725 katsojalla sarjaotteluihin TPS:lle kuuluvaksi tavallaan niin silloin se olisikin ollut sillä kausiluonteisen sarjakauden katsotuin seura

KIF, HIFK ja HJK: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen, mutta parhaiten katsotuinta ottelua katsoi jollakin näistä seuroista kerran kauden aikana 2707 katsojaa ja se oli samalla koko Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan parhaiten katsotuin ottelu aivan koko sarjassa nimenomaan kausiluonteisen sarjakauden 1943-1944 välisenä aikana silloin kun Mestaruuden Uusintaottelua ei mahdollisesti katsojalukuineen eli 5725 katsojalla liitetty Helsingin alueen otteluihin ja kun sarjasta ulosheitettyjen seurojen katsojalukujen todennäköisesti silti tuota 2707 katsojaa pienempiä katsojahuippuja ei huomioitu ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 433 katsojaa

VIFK ja VPS: Nämä olivat valitettavasti laskettu Vaasan alueen katsojalukujen piiriin, mutta parhaiten katsotuinta ottelua seurasi 1123 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua seurasi 344 katsojaa ja se oli samalla koko Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan kausiluonteisen sarjakauden 1943-1944 vähiten katsotuin ottelu koko sarjassa sellaisista otteluita joita ei varmuudella pyyhitty sarjasta pois ja näistä seuroista toinen oli parempi toista jolloin yhteismäärin seurattiin kolmanneksi eniten Jalkapallon SM-Sarjaa/Mestaruussarjaa/Pääsarjaa tällä seudulla kausiluonteisella sarjakaudella 1943-1944 vaikkakin vain kokonaisluvussa kun yksittäisinä yleisöennätyksinä ei oltu ihan niin lähelläkään parhaiten katsotuinta ottelua tai edes seuraa Helsingin seudun tapaan

Viipurin Sudet: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 2153 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 653 katsojaa

KPT eli Kuopion Pallo-Toverit/Kuopion Pallotoverit: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 1060 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 517 katsojaa

TPV eli Tampereen Pallo-Veikot/Tampereen Palloveikot: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 846 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 472 katsojaa (Nämäkin katsojahuiput ja katsojapohjat olisivat voineet joutua kokonaan pois kun ne muodostuivat otteluista jotka vain Palloliitto katsoi vielä menneen sellaisenaan sarjassa oikein kun muutoin äärimmillään olisi nuo loputkin katsojahuiput ja katsojapohjat jääneet pois listasta. Enemmänkin katsojalukuja oli ennen niiden hyllytyksiä joskin on paha sanoa mitään tarkkaa niistä, että oliko niissä korkeampia vai matalampiakin katsojalukuja. Myös yksi nk. Katsastusottelu aiemmin mainittuna olisi ollut pienempi katsojaluvultaan kun se epävirallisena oli tietenkin 299 katsojaa kerännyt ottelu.)
« Viimeksi muokattu: 09.03.2020 klo 08:47:31 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 ... 6 [7] 8
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines