FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
21.02.2020 klo 18:26:05 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 3 [4] 5 6
 
Kirjoittaja Aihe: Yleisöennätykset Suomessa vol. 2  (Luettu 33860 kertaa)
0 jäsentä ja 3 vierasta katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #75 : 19.01.2020 klo 06:31:38

Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjassa ja Jalkapallon Maakuntasarjassa vuonna 1938 oli seuraavanlaisia katsojalukuja seuroittain joista muutama seura tosin tulee vain yhteisenä sellaisena kun niille ei välttämättä koskaan kunnolla suoritettu omaa eriteltyä laskentaa vaan ne laskettiin kaupungeittain yhteen.

Lisäksi mukana on pari muuta lukua koskien näitä sarjoja nimenomaan niiden erityistapahtumien osalta.

Tällaisia luvut tosiaan olivat peräti seuroittain kun sellaisiakin löytyi ja kun on muistettava, että Maakuntasarjaa edelleen pelattiin yksittäisottelujen muodossa yhteensä 7 ottelun verran pois lukien tietenkin Nousukarsintoja Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjaan:

Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan 1938 Katsojaluvut

Jalkapallon Itä-Länsi-Sarja Itäinen Etelälohko 1938

Viipurin Reipas, Viipurin Ilves ja ViiPS Viipuri eli Viipurin Palloseura: Nämä olivat laskettu valitettavasti Viipurin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 3013 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 167 katsojaa seurasta riippumatta

SiU eli Simpeleen Urheilijat: 1398 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 233 katsojaa

KoPS/KPS Kotka eli Kotkan Palloseura: 1374 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 229 katsojaa

YVPS Vuoksenniska eli Ylä-Vuoksen Palloseura: 960 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 160 katsojaa

KUP Kokkola eli Kouvolan Urheilijain Palloilijat: 884 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 147 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Itäisellä Etelälohkolla 1938: 7629 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Itäisen Etelälohkon yksittäisellä ottelulla 1938: 182 katsojaa

Jalkapallon Itä-Länsi-Sarja Itäinen Pohjoislohko 1938

SoPa/SorPa Sortavala ja SorPS/SoPS Sortavala eli Sortavalan Palloilijat ja Sortavalan Palloseura: Nämä olivat laskettu valitettavasti Sortavalan alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 2170 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 271 katsojaa seurasta riippumatta

KuPS: 883 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille Kuopiossa 221 katsojaa

WP-35: 536 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille Varkaudessa tai välillä tuolloin kirjoitettuna Warkaudessa 134 katsojaa

JoPS: 378 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille Joensuussa 95 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Itäisellä Pohjoislohkolla 1938: 3967 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Itäisen Pohjoislohkon yksittäisellä ottelulla 1938: 198 katsojaa

Jalkapallon Itä-Länsi-Sarja Läntinen Etelälohko 1938

TuUL eli Turun Urheiluliitto ja ÅIFK: Nämä olivat laskettu valitettavasti Turun alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 3112 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 259 katsojaa seurasta riippumatta

KIF eli myöhemmin tietenkin Kiffen: 1690 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 282 katsojaa

HBK Hanko eli Hangö Bollklubb tai myös HPK Hanko eli Hangon Pallokerho: 1522 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 254 katsojaa

EIF eli Ekenäs IF tai myös TIF eli Tiffen Tammisaaresta Tammisaaren IF:nä: 1245 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 208 katsojaa

Porvoon Akilles: 1156 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 193 katsojaa

YVP/HYVP Hyvinkää eli Hyvinkään Yhdistyneitten Villatehtaitten Palloilijat: 142 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Läntisellä Etelälohkolla 1938: 9579 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Läntisen Etelälohkon yksittäisellä ottelulla 1938: 228 katsojaa

Jalkapallon Itä-Länsi-Sarja Läntinen Pohjoislohko 1938

IF Drott: 3734 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 622 katsojaa

VIFK: 2587 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 431 katsojaa

TaPa eli Tampereen Palloilijat: 2157 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 360 katsojaa

GBK: 2153 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 359 katsojaa

RPI Rauma eli Rauman Pallo-Iirot: 1496 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 249 katsojaa

Haka: 1427 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 238 katsojaa

PoPa/PorPa Pori eli Porin Palloilijat: 1245 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 208 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Läntisellä Pohjoislohkolla 1938: 14 799 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Läntisen Pohjoislohkon yksittäisellä ottelulla 1938: 352 katsojaa

Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Nousukarsinnat 1938

KIF Kronohagen/Kruunuhaka eli Kronohagenin/Kruunuhaan Kiffen: 2310 katsojaa ja keskimäärin 1155 katsojaa paria pelattua ottelua kohti

IF Drott: 916 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Viipurin Reipas: 767 katsojaa ja keskimäärin 384 katsojaa paria pelattua ottelua kohti

SoPa/SorPa/SP Sortavala eli Sortavalan Palloilijat: 402 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Katsojia yhteensä Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Nousukarsinnoilla 1938: 4395 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Nousukarsinnan 1938 yksittäistä ottelua kohti: 733 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjassa 1938: 35 974 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Länsilohkossa 1938: 24 378 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Itälohkossa 1938: 11 596 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Länsilohkossa yksittäistä ottelua kohti 1938: 290 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan Itälohkossa yksittäistä ottelua kohti 1938: 187 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan otteluissa kaikkiaan 1938: 40 369 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjassa kaikkiaan yksittäistä ottelua kohti 1938: 266 katsojaa

Jalkapallon Maakuntasarjan 1938 Katsojaluvut

PIF/PAIF/PARIF eli Pargas IF tai myös Paraisten IF eli myöhemmin tunnettuna Piffen: 254 katsojaa

JyP eli Jyväskylän Palloilijat: 229 katsojaa

HI Heinola eli Heinolan Isku: 209 katsojaa

VaaPV/VPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot: 200 katsojaa

VäTe/VärTe eli Värtsilän Teräs: 187 katsojaa

Hangö IK/Hangon IK eli HIK Hanko tai myös myöhemmin tunnettuna Hikken: 136 katsojaa

TKV Tampere eli Tampereen Kisa-Veikot: 36 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1938: 1251 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1938: 179 katsojaa

Jalkapallon Maakuntasarjan Nousukarsinnat 1938

KPV Kokkola ja GBK: Nämä olivat laskettu valitettavasti Kokkolan alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 603 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 302 katsojaa seurasta riippumatta

HIK Hangö/Hanko eli Hikken: 288 katsojaa ainoaa ottelua kohti

HYVP/YVP Hyvinkää eli Yhdistyneitten Villatehtaitten Palloilijat Hyvinkää: 266 katsojaa ainoaa ottelua kohti

VUV/VoiUV Voikkaa eli Voikkaan Urheilu-Veikot: 206 katsojaa ja keskimäärin 103 katsojaa paria pelattua ottelua kohti

MP eli Mikkelin Palloilijat: 84 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Katsojia yhteensä Jalkapallon Maakuntasarjan Nousukarsinnoilla 1938: 1447 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon Maakuntasarjan Nousukarsinnan 1938 yksittäistä ottelua kohti: 207 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjan otteluissa kaikkiaan 1938: 2698 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa kaikkiaan yksittäistä ottelua kohti 1938: 193 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #76 : 19.01.2020 klo 11:02:28

Sotavuodet 1939-1945 olivatkin Suomen jalkapalloilulle rikkonaista aikaa.

Kaikki tavallaan alkoi vuoden 1939 lopputilanteista.

Mestariksi julistettiin lopulta sinänsä paljonkin myöhässä 28.4.1940 Välirauhan aikana TPS joka tietenkin oli johtanut keskeytyshetkellä ja muutkin mitalistit otettiin sen perusteella kuten putoajatkin joskin väittelyjäkin ajoittain asiasta sinänsä oli kun sarjassa ei olisi ollut kun sen seitsemisen ottelukierrosta enää jäljellä.

Alemmissakin sarjoissa oli keskeytyksiä ja erikoista kyllä Jalkapallon viimeinen Itä-Länsi-Sarja pelattiin tai aiottiin pelata laajennettuna kun Jalkapallon Maakuntasarjaa ei pelattu kun lopulta pelkästään kolme ottelua koko vuonna muutenkin kun kyse oli viimeisestä rauhan kesästä.

Jostain syystä kun Maakuntasarja nimettiin jälleen ja lopulta ainoan kerran täysin lopullisen viralliseksi Suomen Jalkapallon C-sarjaksi niin tuolloin vietettiin jalkapallollista välivuotta siinä ja muutoin elettiin siten ainoana virallisena pitovuotena kausiluontoisessa sarjassa koko ajan keskeytysuhan alla.

Poikkeustila astui voimaan tietenkin YH:n tai YKH:n myötä ja 12.10.1939 annettiin kaikkien vielä voimassa olevien jalkapallosarjojen tai minkä tahansa muunkin lähtökohtaisen urheilulajin aloittamisen tai lopettamisen osalta päätös milloin ei mitään käynnistymäisillään olevaa sarjaa saanut aloittaa ja käynnissä olleet sarjat olivat lopetettava.

Siitä eteenpäin alkoikin aina vuoteen 1945 asti jatkunut poikkeustila virallisesti laajentuen myös sotatilaksi kaikkine vastaavine lakeineen jotka koskivat ja rajoittivat myös suomalaista urheilua.

Yllättävänkin hyvin silti jalkapallosarjoja yritettiin vaikeina aikoinakin pitää jollakin tavalla käynnissä ja ainakin valmiutta ja halukkuutta oli pelata keskeytettyjäkin sarjoja yllättävän pitkään.

Koko ajan myös elettiin muutoksessa myös nk. Sotamestaruussarjassa, Sota-ajan SM-Sarjassa tai Sota-ajan Pääsarjassa.

Välillä ja oikeastaan ainoan kerran hieman sota-ajan ylikin jatkuen Suomessa tosiaan jalkapalloa pelattiin tuolloin kausittaisena sarjana ja välillä jopa ehdotettiin jatkuvien keskeytysten ja yleisten resurssipulienkin takia pelattavan mieluummin mestaruuden osalta Suomen jalkapallossa erillistä nk. Mestaruus-Cupia jonka ideoimalta ratkaisupohjalta oli varmasti jotain itua myös myöhemmän, selvemmän rauhan ajan Suomen Cupissakin joskin Suomen Cupissa nyt ei tietenkään sarjapohjaista mestaruutta ratkaista.

Vuonna 1940 Välirauhan aikana koko suomalainen jalkapallo tuntui olevan pysähtyneisyyden ja jatkuvan väittelyn tilassa kun välillä olisi selvästi haluttu jättää kaikki sarjat kokonaan pelaamatta kun taas osa halusi pelata sarjoja.

Samana päivänä kun TPS julistettiin mestariksi vuoden 1939 jälkikäteen niin samalla päätettiin ainakin osin erikoisesti näin jälkikäteen siitä, että vuonna 1940 toki pelataan vaikkakin hieman Vapun 1940 tai sen jälkeisen ajan sijaan selvästi toukokuussa 1940 kuitenkin aloittaen koko SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan ja välillä tuolloin nimetysti myös nk. Sota-ajan A-sarjan tai Sota-ajan Suomen Sarjan/Suomensarjan vasta 2.8.1940.

Toki viivästytetty aloituspäivämäärä ja muutenkin tullut ilmoitus pelata sarja poikkeuksellisesti vaikkakin myöhemmin olosuhteiden takia useampanakin vuonna Suomen mestaruudesta kausiluontoisena sarjana ei vielä ollut niin erikoinen juttu, mutta myöhemmille ajoille ongelmia varsinkin ja osin ihan aikanaankin kummeksuttu sekava päätös oli aloittaa osin harjoittelutasoa ylläpitäenkin Jalkapallon Suomen Mestaruus-Cupin pelaaminen.

Tuo kyseinen Suomen Mestaruus-Cup oli kaikille avoin turnaus ja jälkikäteen sitä on ajoittain pidetty jopa rinnakkaisena Suomen mestaruuden ratkaisevana asiana turnausmuodossa.

Kausiluontoista päätöstäkin kritisoitiin kun vuoden 1941 kevättä pidettiin liian myöhäisenä ja osin olisi haluttu jälkikäteenkin vain pelata sarjaa erittäinkin myöhään vuodelle 1940 ja päättää kausi silloin ilman kausiluonteisuutta, mutta Palloliitto ja osin maailmanpoliittinen tilanne ilman Palloliittoakin vaiensi kriitikot melko äkkiä.

Lopulta ainakin ihan pahimmat pessimistit eivät sanoissaan pettyneet vaan myös kausiluonteinenkin sarja jouduttiin keskeyttämään vuoden 1941 kesäkuussa, tarkemmin sanottuna 15.6.1941 jotta voitaisiin antaa aikaa pelaajille valmistautua 18.6.1941 tuolloin alkavan Jatkosodan YH:n tai YKH:n takia.

Samoihin aikoihin muullekin urheilulle käytännössä pistettiin pillit ja pallot pussiin Suomessa.

Tuolla päivämäärällä ei Suomessa koskaan ole ollut samalla tapaa niin suurta merkitystä kuin mitä vuoden 1939 Ylimääräisellä Kertausharjoituksella kansaan oli koska koko Välirauhan ajan oltiin eletty Poikkeuslain, Sota-aikalain ja Sotatilalain puitteissa eikä niitä milloinkaan edes kaikkein rauhallisimmallla mahdollisellakaan Välirauhan ajalla koskaan julistettu päättyneeksi.

Ainoa ehkä merkittävä Talvisodan Ylimääräiseen Harjoitukseen verrattava ero oli se, että äärettömän paljon selkeämmin ja vahvemmin vedettiin kansan mobilisointi sotaan kuin mitä edeltävällä kerralla tehtiin.

Ja mikä joillakin paikkakunnilla olisi voinut muodostua erittäin kohtalokkaaksi erityisesti siviiliväestön kannalta syksyn lopulla ja talvella 1939 ennen Neuvostoliiton hyökkäystä.

Erikoista kyllä Neuvostoliitto olisi ehkä vähän pidemmällä malttamisella, sen viikon tai kahden viivytelyllä muka todellista neuvotteluyhteyttä ylläpitäen voinut jopa voittaa koko Talvisodan kun olisi antanut jopa jo silloinkin suomalaisia vaivanneen liian pitkien poikkeustilan lakien aiheuttaman tyytymättömyyden ja valittamisherkkyyden tuoneen lopulta poliitikoille painostuksen alla huutia ja siirtymistä rauhan ajan asioiden kanssa elämiseen tavalliseen tapaan jolloin tuhoyllätys olisi ollut taattu.

Etenkin kun joillakin seuduilla tuolloin jopa vuonna 1939 sodan ollessa erittäinkin lähellä yllättävänkin monella seudulla harkittiin esimerkiksi lasten koulunkäyntejäkin aloitettavan uudelleen ja osia aiemmin evakuoiduista ihmisistä oltiin jopa lähellä alkaa suuremmissakin määrissä siirtää takaisin silloisille kotiseuduilleen kun osahan ei aina välttämättä lähtökohtaisilla evakkoreissuillaan silloin ollut vielä ehtinyt lokakuun ja marraskuun aikana hirveän kauaksi mennäkään!

Ja hirveän kaukana ainakin ajoittain ei tuntunut olevan Suomen liittyminen vuoden 1940 Norjan virheen tekoon heti pohjan naapurimme Talvisodan välittömän tilanteen jälkeen.

Tuolloinhan kun Norja nimenomaan oli mobilisoinut joukkonsa selkeästi rajalleen Suomen ja Neuvostoliiton tilannetta erittäin vahvasti silmällä pitäen ja tietenkin myös Suomea lopulta toiseksi tai kolmanneksi eniten vaihtelevasti avustaneena maana Talvisodassa avustaen aseavuin ja miesavuinkin mitä on valitettavan usein vähätelty tai mitä ei vain oikein tunnuta Suomessa harmittavasti muistettavan.

Virhehän sitten Norjalla tunnetusti tapahtui sitten heti kun vain Talvisota oli ohi eli joukot vetäytettiin takaisin rauhanajan tilaan eikä edes merkittäviä omia Poikkeustilan aikaisia sääntöjä Norjan Armeija saanut samalla tapaa noudattaa kun poliitikot sanelivat tahtoaan pahimmillaan jopa itse kuninkaan yli siinä maassa!

Jatkosodan YH:n tai YKH:n yhteydessä päätettiin lopullisesti myös Talvisodan aikana Suomeen huonosti suhtautuneen, Norjan hyökkäyksen aikana jopa Suomeakin vakavasti uhanneen Natsi-Saksankin joukkojen täydellisestä mobilisoinnista sinänsä Suomen avuksi ensitilan tullen kun siihen asti tilanne oli elänyt enemmän tai vähemmän vaiheessa ja kuitenkin edellyttäen tietenkin Neuvostoliitonkin erillistä, todellista hyökkäystä Suomeen ensin kuten tulisi käymään ja kävikin.

Lopultahan edes kausiluonteista sarjakautta 1940-1941 ei Suomessa loppuun asti pelattu vaan keskellä Jatkosotaa 21.12.1941 päätettiin, että kausiluonteinenkin sarja päättyy, sitä ei pelattaisi edes vuoden 1942 puolella ja niillä puhein TPS oli jälleen erillisellä julistuksella Suomen Mestari.

Kausiluontoisena sarjana 1940-1941 Suomessa lopetettiin Jalkapallon Itä-Länsi-Sarja ja keskityttiin vielä kerran pelaamaan sarja aiemmalla nimellään eli Suomen Jalkapallon B-sarjana josta tosin huolimatta sen pidemmällekin suunnitellusta kaudesta ei yhden ainoan koko maan kattavalla sarjalla sen jälkeen enää pelattu sillä nimellä kun myöhempinä sotavuosina ei pelattu tietenkään lainkaan ja kun pelattiin niin sitten vihdoin ja viimein lopullisen lopullisesti vähän aikaan yleensäkin ja kaikkiaan ensimmäistä kertaa todellisesti vain toista sarjatasoa tarkoittaen alettiin pelata Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa sarjakaudella 1943-1944 kausiluontoisena sarjana.

Suomen Jalkapallon B-sarjan viimeisenä kautena jäi kolme ottelua pelaamatta eli se periaatteessa korkeimpaan sarjatasoon nähden ehdittiin melko hyvin pelata läpi ja osin tuntui siltä, että ainakin siitä nousijat ja putoajat olisi voitu korkeimpaan sarjatasoon nähden ratkaista paremmin kun oli niin vähän enää otteluja jäljellä kun oli.

Suomen Jalkapallon ainoa täysin virallinen C-sarjan kausikin kuuden lohkon sarjana lopulta keskeytyi loppuvaiheissaan ja siinä tauko oli pidempi minkä aikana periaatteessa käytännön lopullisesti ja vuodesta 1945 lähtien pysyvästi luovuttiin Jalkapallon C-sarjan nimestä Suomessa ja otettiin yhtä pysyvästi käyttöön Jalkapallon Maakuntasarja nimenä kolmannelle sarjatasolle.

Lisäksi sota-ajan tilanteiden luomien pakkotaukojen takia kuluikin katsauksesta riippuen 3-4 vuotta ennen kun vuonna 1944 alettiin kahdesta muusta korkeammasta sarjatasosta poiketen pelata kolmatta sarjatasoa ja tuolloin erikoisesti jälleen normaalisssa mitassaan joskin tynkäluontoisena saman vuoden sarjana ennen taas muuttumista kausiluontoiseksi sarjaksi mitä pidettiin myös erikoisena ratkaisuna.

Tosin tuolloin pelattiin pakostakin sellaisissa oloissa kun uutta Suomen Sarjaa/Suomensarjaa ei haluttu laajentaa liikaa.

Välirauhan ajan kausiluonteisen ajan sarjojen eli vuosien 1940-1941 katsojaluvut Suomen Jalkapallon B-sarjasta ja Suomen Jalkapallon C-sarjasta tulevat nyt tähän alle kun vuoden 1939 vastaavia silloisista Suomen Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjasta ja Jalkapallon Maakuntasarjasta ei löytynyt ja jälleen tulee hieman erikoisempaakin tilannetietoa kun joiltakin seuroilta laskettiin katsojaluvut taas tavan mukaan tuolloin seurojen kotiseudun mukaan yhteiseen tilastoon ja valitettavasti Suomen Jalkapallon C-sarjasta ei löytynyt loppuvaiheen ottelujen katsojalukuja joten ne kuvastavat vain normaaleja katsojalukuja sarjasta:

Jalkapallon B-sarjan 1940-1941 Katsojaluvut

KuPS ja KPT: Nämä olivat laskettu valitettavasti Kuopion alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 3614 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 452 katsojaa seurasta eli Kuopion Palloseurasta tai Kuopion Pallo-Tovereista riippumatta

Porvoon Akilles: 2252 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 563 katsojaa

IF Drott: 2145 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 536 katsojaa

TaPa eli Tampereen Palloilijat: 1522 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 304 katsojaa

VIFK: 1463 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille Vaasassa 488 katsojaa

Haka: 895 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 298 katsojaa

YVPS/Ylä-Vuoksen Palloseura Imatra: 829 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 207 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon B-sarjassa 1940-1941: 12 720 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon B-sarjassa yksittäistä ottelua kohti 1940-1941: 410 katsojaa

Jalkapallon C-sarjan 1940-1941 Katsojaluvut

Jalkapallon C-sarja 1940-1941 Lohko 1

Turun Riennon Palloilijat/TuRiPa ja Åbo IFK/ÅIFK: Nämä olivat laskettu valitettavasti Turun alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 854 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 142 katsojaa seurasta riippumatta

EIF Ekenäs/Tammisaari: 599 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 200 katsojaa

PIF Pargas/Parainen: 551 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 276 katsojaa

HPP eli Helsingin Pallo-Pojat: 484 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 161 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon C-sarjan Lohkolla 1 1940-1941: 2488 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon C-sarjan Lohkon 1 yksittäisellä ottelulla 1940-1941: 178 katsojaa

Jalkapallon C-sarja 1940-1941 Lohko 2 (Huom! Tämä lohko pitää sisällään erikoisen seuran eli joko Porin Kärppien tai Turun Kärppien ottelujen katsojaluvut yhdessä sisällytettyinä joko Porin Palloiljoitten tai Turun Urheiluliiton ottelujen katsojalukuihin jolloin tässä yhteydessä ainoa varma katsojalukujen kokonaismäärä tai keskiarvo ennen lisätietoja on vain Rauman Pallo-Iirojen vastaavilla.)

Porin Palloilijat ja Porin Kärpät: 969 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 194 katsojaa

Turun Urheiluliitto ja Turun Kärpät: 235 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 118 katsojaa

Rauman Pallo-Iirot: 234 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 117 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon C-sarjan Lohkolla 2 1940-1941: 1438 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon C-sarjan Lohkon 2 yksittäisellä ottelulla 1940-1941: 160 katsojaa

Jalkapallon C-sarja 1940-1941 Lohko 3

Lahden Pallo-Miehet/LPM Lahti: 474 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 158 katsojaa

HPK eli Hämeenlinnan Pallokerho: 319 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 106 katsojaa

Riihimäen Kisko: 279 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 140 katsojaa

HYVP/YVP Hyvinkää eli Hyvinkään Yhdistyneitten Villatehtaitten Palloilijat: 179 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 90 katsojaa

PU/PorU/PorvU/PorVU eli Porvoon Urheilijat: 106 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 35 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon C-sarjan Lohkolla 3 1940-1941: 1357 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon C-sarjan Lohkon 3 yksittäisellä ottelulla 1940-1941: 104 katsojaa

Jalkapallon C-sarja 1940-1941 Lohko 4

OPS eli Oulun Palloseura: 1748 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 437 katsojaa

GBK ja KPV: Nämä olivat laskettu valitettavasti Kokkolan alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 800 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 160 katsojaa seurasta eli Gamlakarlebyn Bollklubbista tai Kokkolan Pallo-Veikoista riippumatta

KePS eli Kemin Palloseura: 603 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 201 katsojaa

VaaPV/VPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot: 478 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 239 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon C-sarjan Lohkolla 4 1940-1941: 3629 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon C-sarjan Lohkon 4 yksittäisellä ottelulla 1940-1941: 259 katsojaa

Jalkapallon C-sarja 1940-1941 Lohko 5

SiU eli Simpeleen Urheilijat: 645 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 215 katsojaa

KPS/KoPS Kotka eli Kotkan Palloseura: 497 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 166 katsojaa

LUM eli Lappeenrannan Urheilu-Miehet: 366 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 122 katsojaa

KUP eli Kouvolan Urheilijain Palloilijat: 355 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 118 katsojaa

Kaipiaisten Kajastus: 268 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 134 katsojaa

Katsojia yhteensä Jalkapallon C-sarjan Lohkolla 5 1940-1941: 2131 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon C-sarjan Lohkon 5 yksittäisellä ottelulla 1940-1941: 152 katsojaa

Jalkapallon C-sarja 1940-1941 Lohko 6

KaPa eli Kajaanin Palloilijat: 598 katsojaa ainoaa ottelua kohti

JyP Jyväskylä: 314 katsojaa ainoaa ottelua kohti

WP-35 Warkaus/Varkaus: 141 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Katsojia yhteensä Jalkapallon C-sarjan Lohkolla 6 1940-1941: 1053 katsojaa

Katsojia keskimäärin Jalkapallon C-sarjan Lohkon 6 yksittäisellä ottelulla 1940-1941: 351 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon C-sarjassa 1940-1941: 12 096 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon C-sarjassa yksittäistä ottelua kohti 1940-1941: 181 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #77 : 19.01.2020 klo 14:28:59

Vuoden 1941 jälkeen sota-ajan Suomessa jalkapallo oli vähän aikaa aivan täysin pysähdyksissä käytännössä.

Tilanne oli sellainen Jatkosodan aikana vuosina 1941-1942.

Vuoden 1942 nk. Asemasodan aikana Jatkosodan ollessa käynnissä, mutta paljon vähäisemmällä temmolla Neuvostoliiton ajoittain erittäinkin kovista hyökkäyksistä, niiden torjunnoista ja sattumanvaraisista tai enintäänkin Jatkosodan alkuvaiheisiin nähden vähäisemmän oloisista isommistakin suomalaisten vastahyökkäyksistä huolimatta alettiin jo siltikin miettiä kotimaista ja sodan jälkeistä jalkapallotoimintaa.

Jatkuvasti tuntui olevan sarjoja olevan tulossa ja välillä ei minkä takia välillä järjestettiin nk. Jalkapallon Sotasarjaa oman sen hetken tilanteen pohjalta ja tietenkin myös nk. Mestaruus-Cupia jalkapallossa mikä omalta osaltaan sitten toiminnan alkaessa taas palata sarjamuotoisuuteen tuotti ongelmat jo tuolloin, mutta varsinkin taas jälkipolville.

Etenkin kun soppansa siihen löi myös TUL:n vaikutuskin.

Elokuun ja lokakuun 1942 välillä ollut tilanne, vuoden 1943 aikana pistettiin taas kausiluontoisena sarjana SM-Sarja/Mestaruussarja/Pääsarja liikenteeseen kuten tehtiin myös nyt ensimmäistä kertaa sitten vuosien 1930-1931 tavallaan myös nk. Suomen Sarja/Suomensarja B:lle eli tästä eteenpäin aina Jalkapallon Suomen Sarjana/Suomensarjana tunnetulle toiselle sarjatasolle joskin alkuvaihetta tuossa viivytettiin syksylle 1943 siinä missä korkein sarjataso saatiin käyntiin vuoden 1943 kesällä ja vain Jalkapallon Maakuntasarja jäi odottamaan vuoroaan selvästi pidempään vuoden 1944 puolelle kun sen pelaamisesta ei saanut selkeyttä sen aloittamisen suhteen.

Ajoittain sotatilanteen ollessa epäselvä monillakin tahoilla oli omat epäilyksensä koko hommasta kun aina tunnuttiin aloittavan kaikkea tai jättävän kesken ja kun niin ei tehnyt niin aiempien sarjojen tullessa pelatuksi täyteen milloin sattui ei ollut helppoa päättää oikein mestaruuden arvoakaan myöhemmin.

Kausiluontoisena pelattu 1943-1944 sarja noina vuosina oli muuten hyvä, mutta Jatkosodan loppuvaiheen Neuvostoliiton suurhyökkäys tuhosi toiveet sarjan silloisesta läpiviennistä ja oli rajuudessaan myös kaikki pelit lopettava viimeistään 17.6.1944 lähtien mikäli sitä ennenkin niin ei tehty.

Tuota tilannetta ennen Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan ottelut saatiin kahta ottelua huomioimatta melkein loppuun asti pelattua eikä hirveästi jäänyt pelejä edes myöhään aloitetulle tynkäkausiluontoiselle vuoden 1944 Jalkapallon Maakuntasarjallekaan.

Lopulta Suomi selvisi Jatkosodasta itsenäisyytensä säilyttäneenä, mutta Lapin Sotaan joutuminen ja tulevien nk. Vaaran Vuosien Alkutilanne silloisena Moskovan ja Pariisin Välirauhana (Pariisissa sinetöitiin tietenkin myöhemmin myös lopullinenkin rauhansopimus kun väliaikaisen sellaisen ollessa kyseessä Ranskaa käytettiin vain nimellisenä konsulttiapuna siinä missä suuntaviivoista päätettiin hyvin vahvasti Moskovassa.) piti sota-ajan lait yllä eikä Suomi enää samalla tapaa todellakaan ollut valmis vuonna 1944 pettämään itseään toisin kuin ehkä juuri aivan ennen Talvisodan alkua vuonna 1939 marraskuun aivan lopulla ja vuoden 1940 Välirauhan kestäessä tavallista pidempään turhilla toiveilla rauhasta.

Se tiesi jalkapallon kannalta Suomessa sitä, että sarjat pidettiin keskeytettynä.

Koko vuosi oltiin mitätöidä ja lopulta hyvin niukasti erillisen äänestyksen jälkeen Palloliitto päätti 10.12.1944, että kaikki kausiluonteisen vuoden loput ottelut pelataan heti tilanteen salliessa vuoden 1945 puolella keväästä alkaen.

Vuoden 1944 lopun TUL:n levottomuudet johtivat siihen, että Palloliitto alkoi kovalla kädellä ajoittain tiputella eräitä seuroja pois tuloksineen milloin ihan oikeastikin urheilullisista syistä vailla politiikkaa ja välillä etenkin riidan ollessa kovimmillaan ihan kuin muutenkin omasta tahdostaan.

Osa TUL:n seuroista tosin kyllä oikeasti tuolloinkin oli aikeissa keskeyttää sarjan kun sarja muutenkin oli pysähdyksissä vuonna 1944.

Lopulta kausiluontoinen kausi 1943-1944 pelattiin loppuun vasta 20.6.1945 Toisen Maailmansodan ja Lapin Sodan oltua Euroopassa jo ohi ja vain muutamia päiviä ennen kuin sotatilalait Suomessa päättyisivät sellaisinaan yhdessä poikkeustilalakien kanssa.

Tietenkin periaatteellisen välitön tosiasiallinen sotatilalakien voimassa oleminen päättyi heti siihen paikkaan Suomessa kun vain Neuvostoliiton SMERSH-joukoilta, Rokolta Moskovasta (Rokko oli Stalinin yksi kutsumanimi tietenkin Gruusian Pienen Suuren miehen aikanaan kärsimästä ja hengissä selvittyä kärsimästä isorokosta juontuvana.) ja kuten myös kansainvälisen lehdistönkin tuomana oli tullut Suomen sotilasjohdolle aina Presidentti Marskia myöten peruuttamattoman varma tieto siitä, että Führer oli poistunut toisen maailman puolelle.

Toisen Maailmansodan päättyminen oli Suomessa kuten muuallakin Euroopassa erittäin odotettu ja hieno uutinen kun Suomen pelko oli ollut pitkään muun muassa sellainen, että Natsi-Saksa pystyisi sittenkin jatkamaan sotaa viimeisen taiston myötä muun muassa Tanskassa ja etenkin Norjassa olevine mahtavine reservikalustomäärineen.

Norjan Partisaanit olivat aiheuttaneet kyllä paljonkin Natsi-Saksalle menetettyjä miehiä ja helskutin paljon sabotaasin myötä aiheutettuja teollisuustuhoja jotka sinänsä olivat korvaamattomia Kolmannelle Valtakunnalle, mutta hädin tuskin paljoa mitään raskaan kaluston tappioita ei toki äärimmäisen yksittäisistä tai parhaimmassakin tapauksessa vähäisistä määristä enempää huolimatta olleet kyenneet tekemään tuhoja nimenomaan jatkuvan tasoisina ja selvästi sitä vastaan vaikuttavana.

Heikentymisestään huolimatta etenkin kalustomääriltään hyvinkin pelottavana se olisi saattanut sittenkin kyetä hyökkäämään Suomeen joskin Neuvostoliitollakin oli ollut suunnitelmana muun muassa estää Natsi-Saksan hyökkäys sen alueelle tai Suomeen omalla suurhyökkäyksellään jollaiselle ei sitten tietenkään lopulta tarvetta ollut.

Suomi kuitenkin sinänsä pelkäsi vaarallista tilannetta joskin myös Norjan Partisaanien parantunut iskukykykin oli jo ajat sitten pakottanut saksalaiset tosiaan pysymään pohjan naapuriimme kasatuissa sotilaslinnakkeissaan jotta ei ainakaan jalkamiehille olisi liiankin usein tullut noutaja norjalaisten omien tarkka-ampujien, räjähdesissien tai norjalaisten hiihtojoukkojen muodossa.

Jolloin ihan niin välitöntä hyökkäyksen pelkoa Suomeen ei ollut samalla tapaa kuin mitä olisi ollut hieman toisella tapaa mikäli Norjan Partisaaneista muka ei olisi ollut yhtään mitään hyötyä mitenkään Natsi-Saksan sotakoneistoa vastaan kuten oli ollut vielä silloin Norjan ollessa vallattu heti Norjan Sodan päätteeksi ja suurin piirtein Jatkosodan alkuvaiheiden vuosina ja kun toisaalta Führerin Saksa alkoi vain luhistua luhistumistaan jolloin sen raivostaan huolimatta Suomea kohtaan ajautui suomalaisille onneksi oikeaan aikaan myös riittävään lamaannuksen tilaan toisin kuin, että olisi hyökännyt.

Neuvostoliitollakin olivat omat aikomuksensa Norjan suhteen kun siellä oli pantu merkille myös sen Suomelle antama apu Talvisodassa ja siitä ei pidetty Moskovassa koskaan.

Myöhemmin Jatkosodan aikana Neuvostoliitolla oli tietenkin ollut myös suunnitelmansa Norjan nk. Vapauttamisesta natsivallan ikeestä, mutta ei vain koskaan aikaa tehdä sitä kun Suomea vastaan käytävä sota sitoi joukkoja ja jossain määrin Suomen Lapin oma muu alue kauttakulkualueena olisi ollut helpompi kuin ihan sellainen Pohjois-Norjan vuorten ja vuonojen sokkelomaasto tai merellinen maihin nousun yritys ja osuman otto saksalaisten tulen alla.

Lopulta tietenkin Norjaan ei haluttu hyökätä samoista syistä kun miksi Jatkosodastakin tavallaan haluttiin ihan niin nopeasti eroon kun haluttiin eli nk. Berliiniin Kilpajuoksun ja Baltian tappioiden raivostuttamana opetuksen annon nimissä kun Sinimäessä ja muutamalla muullakin Baltian Rintaman taisteluilla varsinkin Eestiläiset onnistuivat tuottamaan Neuvostoliitolle suurin piirtein oman Norjan Veradalsöran ja Suomen Raatteen Tien veroisen sankariteon viivästyttämällä Neuvostoliiton hyökkäyksen voimaa niitä tuhoamalla osin kuitenkin saksalaisten rinnalla taistellessaan.

Neuvostoliitto syyllistyi Lapin Sodan aikana muun muassa juurikin Norjaa kohtaan olleeseen Kirkkoniemen Hyökkäykseen ja muutamaan muuhunkin Norjan alueeseen kohdistuneeseen hyökkäykseen, käytännössä Toisen Maailmansodan jälkeenkin yritti painostaa pohjan naapuriamme käytännön aluevaatimuksiin ja mihin ei raunioitunut Norja todellakaan suostunut antamaan enää mitään vipuvartta heti saatuaan länsiapua itselleen riittäviä määriä eikä edes silloinkaan kun oli sinänsä heikoimmillaan tai Natsi-Saksan miehittämä.

Toisen Maailmansodan ollessa ohi tai loppumetreillään aiemmin Suomen Palloliitto päätti pitää vuoden 1945 aikaisen ajan loppuessa kesken sekoittaa sarjatilanteiden pakkaa sarjoistaan toteamalla 8.4.1945 tosiaan tuon aiemman sarjakauden päättämisestä ja luomalla myös uuden nk. Mestaruuskarsintasarjan joka on jälkikäteen ymmärretty tavallaan vuoden 1945 omaksi sarjakaudekseen tynkämuotoisesta pelaamisestaan huolimatta.

Tietenkin myös päätettiin siitä, että ainakin vielä jonkun aikaa Suomen edessä olevan pitkän jälleenrakennustyön aikana kotimaisten jalkapallosarjojen pelaaminen saattaisi muodostua toistaiseksi rauhan aikana välttämättömäksi pelata jalkapalloa kausiluontoisena sarjana kuin yrittää normaaliin saman vuoden aikana pelattavaan järjestelmään palaamista.

Samalla Suomen Sarjasta/Suomensarjasta oltiin siitä puhuttaessa muuttamassa sitä käytännössä laajennetuksi sellaiseksi alustavasti kun Jalkapallon Maakuntasarjastakin oli tulossa tynkämuotoinen ja monet sen seurat olivat käytännössä osin konkurssikypsiä sota-ajan jäljiltä jolloin tosiaan laajennetulle toiseksi korkeimmalle sarjatasolle oli tilausta.

Vuoden 1945 erikoista tilannetta pahensi tosiaan myös TUL:n tilanne ja myös sitten jostakin käsittämättömästä syystä vielä nk. Mestaruus-Cupin pelaaminen melko lailla samoihin aikoihin kun tynkäsarjaa ja tulevaa kausiluonteista sarjaa oltiin valmistautumassa pelaamaan jolloin periaatteessa tuona vuotena tai hyvin lähivuosina sen jälkeen ainakin eräässä vaiheessa on ollut niin, että Jalkapallon Suomen Mestareita tavallaan on ollut näkökannasta riippuen jopa kolmekin samanaikaisesti kun sopuun ei aina olla noista sota-aikojen mestarien oikeudesta päästy!

Noita nk. Mestaruus-Cupeja järjestettiin useampiakin kertoja ja niitä pidettiin verratenkin pitkään saman arvoisena kuin tavallista Suomen Mestaruutta ennen kuin Palloliitto ennen pitkää 1940-luvun lopussa sentään tulisi vetämään sen pelin poikki ja kun myös TUL:n ihan pahin oma kiihkoilu rauhoittui.

Vuosi 1945 oli ongelmaltaan samanlainen myös Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa kun ei nousijoista tunnuttu pääsevän yhteisymmärrykseen, mutta erona oli sentään hieman selvempi tauon pitäminen suhteessa korkeimpaan sarjatasoon nähden ja tilapäiseen sarjalaajennukseen oltiin valmiita. Tosin kausiluonteisuutta oltiin valmiina jatkamaan siinäkin sarjassa syksyn 1945 osalta aloitettavasta sarjakaudesta 1945-1946.

Myöhemmin Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan nk. B-Mestaruussarja viimeistä kertaa jotenkin historiallisen B-sarjan osuuden suomalaisesta jalkapallosta siihen liittäen on liitetty jälkikäteen olemaan samalta vuodelta osa kuin normaalia Suomen Sarjan/Suomensarjan kiertokulkua.

Vuonna 1945 myös vahvistettiin Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan nimi sellaiseksi kuin se oli eli Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjaan tai ehdotettuun Jalkapallon Valtakunnansarjaan sitä ei lähdetty vertaamaan tai nimeämään.

Lisäksi vahvistettiin lähtökohtaisten vuonna 1936 neuvoteltujen sääntöjen eli alueellista lohkojakoa koskevien sääntöjen voimaan astumista heti kun se vain oli uuden rauhan puitteissa vain yhtään mahdollista.

Jalkapallon Maakuntasarja pysyi myös katkolla tynkäkaudeksi jääneen vuoden 1944 jälkeen vielä vähän aikaa, tilanteesta ja näkökannasta riippuen noin vuoden-parin verran ennen kuin lopulta kyettiin palaamaan pelaamiseen siinäkin kausiluontoisena sarjana vuosina 1945-1946.

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kieltämättä erikoisesta kausiluontoisesta sarjasta sen ensimmäiseltä pelikerralta vuosilta 1943-1944 ja Jalkapallon Maakuntasarjan nk. Tynkävuodelta 1944 tulee seuraavaksi katsojaluvut tähän alle ja jälleen kerran osasta seuroja näistä sarjoista puhuttaessa käytettävien tietojen valossa löytyi taas vain seurojen yhteisiä lukuja tietenkin oman tietyn paikkakunnan alle laitettuna valitettavasti:

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1943-1944 Katsojaluvut

HPS eli Helsingin Palloseura, H-Kullervo eli Helsingin Kullervo ja HeTo eli Helsingin Toverit: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 2946 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 368 katsojaa seurasta riippumatta

Haka: 2164 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 541 katsojaa

KTP eli Kotkan Työväen Palloilijat: 1890 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 473 katsojaa

ÅIFK: 1663 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 416 katsojaa

IF Drott: 1432 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 477 katsojaa

VPV/VaaPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot: 1202 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 401 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1943-1944: 10 901 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1943-1944: 436 katsojaa

Jalkapallon Maakuntasarjan 1944 Katsojaluvut

TaPa eli Tampereen Palloilijat ja Tampereen Ilves-Pojat: 370 katsojaa mitkä valitettavasti ovat laskettu Tampereen alueen katsojalukujen piiriin jolloin keskimäärin katsojia oli näiden joukkueiden osalta 185 katsojan verran joukkueesta riippumatta

KKV Kuusankoski eli Kuusankosken Kilpa-Veljet: 364 katsojaa mistä ensimmäisessä ottelussa oli ollut tynkäkauden ottelussa katsojia 139 katsojaa ja toisessa ottelussa 225 katsojaa jolloin keskimäärin katsojia oli kahden ottelun osalta 182 katsojan verran

JyP Jyväskylä: 302 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Rauman Iirot: 274 katsojaa ainoaa ottelua kohti

PoPa/PorPa Pori eli Porin Palloilijat ja RU-38 eli Rosenlewin Urheilijat-38 Pori: 208 katsojaa ainoaa ottelua kohti joka on kuitenkin laskettu molempien joukkueiden osalta Porin alueen joukkueiden yhteismääräksi jolloin mahdollinen keskiarvo olisi sen 104 katsojaa

Viipurin Ilves: 130 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Helsingin Arsenal, OuKu/OuKU/OU/HOuKu/HOuKU/HOU Oulunkylä eli Oulunkylän Urheilijat tai Helsingin Oulunkylän Urheilijat ja KaPS eli Kallion Palloseura: 128 katsojaa ainoaa ottelua kohti joka on kuitenkin laskettu kaikkien kolmen joukkueen osalta Helsingin alueen joukkueiden yhteismääräksi jolloin mahdollinen keskiarvo olisi sen 43 katsojaa

SePS eli Seinäjoen Palloseura: 127 katsojaa ainoaa ottelua kohti

TuPK eli Turun Pallokerho: 121 katsojaa ainoaa ottelua kohti

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1944: 2024 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1944: 184 katsojaa
« Viimeksi muokattu: 19.01.2020 klo 14:37:09 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #78 : 20.01.2020 klo 07:54:03

Vuosi 1945 oli erikoinen myös Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa.

Tuolloin pelattiin tosiaan kausi erikoisella tavalla laajennettuna nk. Mammutti-Suomen Sarjassa/Suomensarjassa kun tilapäisesti tynkäkaudella joukkueita ennen jo seuraavaa kausiluonteista sarjakautta oli kerralla 16 ja enemmänkin olisi ollut ilman Jalkapallon Maakuntasarjan taukovuotta ja niiden seurojen erittäin heikkoa taloudellista tilannetta milloin kaikki halukkaat joukkueet eivät edes päässeet pelaamaan.

Tämä sarjakausi tunnetaan tai on tunnettu myös Jalkapallon nk. B-Mestaruussarjana/B-SM-Sarjana/SM-Sarja B:nä/Pääsarja B:nä/B-Pääsarjana ennen kuin lopultakin Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja tulisi sinänsä aina olemaan sarjan kutsumanimi.

Joissakin yhteyksissä tosin vuosia 1930-1935 ei aina ole laskettu aivan täysin suomalaisen jalkapalloilun toisen sarjatason vuosiksi kun niistä ei sinänsä ollut aivan niin selkeitä kirjallisia määräyksiä sille ja vasta vuoden 1936 Jalkapallon Itä-Länsi-Sarjan perustamisesta lähtien Suomeen todella kirjallisesti laadittiin pakolliset velvoitteet yleiselle toisenkin sarjatason jalkapallon olemassa ololle.

Tosin yksi syy miksi vuosina 1930-1935 näin ei ollut tehty oli myös se, että koko ajan kuitenkin oletettiin myös yhteisen Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan tekevän paluun tai Jalkapallon A-sarjan pysymistä yhtenä omana ja tietenkin erittäin suurenakin sarjana mistä ei vuosien 1930-1931 alkurimpuilujen ja mietintöjen jälkeen koskaan tullut yhtään mitään.

Vuoden 1945 myöhemmässä katsomuksessa jälkikäteen lisättyyn Suomen jalkapallon toiseksi korkeimman sarjatason kauteen erikoista oli lopulta myös se, että siihen tosiaan saivat liittymisoikeuden myös edeltäneinä kausiluontoisina kausina ottelunsa peruuttaneet seurat tai TUL:n seurat huolimatta käynnissä olleesta suuresta vihoittelusta TUL:n ja Palloliiton kesken.

Muita huomionarvoisia asioita oli tietenkin lopulta tilapäisen suuremman sarjatason pelaaminen kahdessa lohkossa ja tietenkin osin myös joitakin seuroja kummeksuttaneet seikat, että sarjan mahdolliset voittajat eivät tulisi ilman ihmeitä nousemaan SM-Sarjaan/Mestaruussarjaan/Pääsarjaan vaan ilman muita kouriintuntuvia urheilullisia seikkoja niille vain taattiin paikka seuraavassa kausiluontoisessa Suomen Sarjassa/Suomensarjassa ja sarjan loput joukkueet tilanteesta riippuen joko jäivät samaan sarjaan kun sarjan voittajat tai tippuivat massoittain muodostamaan tauolta palaavaa Jalkapallon Maakuntasarjaa.

Asiasta ei aina pidetty, mutta tärkeintä oli kuitenkin sodasta selvinneessä maassa palata urheilullisuuden pariin ja näin myös tehtiin.

Tässä katsojalukuja Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan nk. Tynkäkaudesta 1945 ennen paluuta jälleen kausiluontoiseen vuosien 1945-1946 vastaavaan menemistä yhdessä myös sen yhtä kausiluontoisen Jalkapallon Maakuntasarjan vastaavan kanssa.

Näistä katsojaluvuista on todettava sen verran, että valitettavasti tarkempia lohkojen omia katsojalukuja ei löytynyt jolloin ainoastaan vain joidenkin seurojen omista seurakeskeisistä katsojaluvuista voi enintään päätellä jotakin kunkin lohkon omista katsojaluvuista ja samalla myös jälleen joidenkin seurojen kaikki katsojaluvut ovat koottu yhteiseen tietyn paikkakunnan kokonaiskatsojalukujen piiriin kuten esimerkiksi nyt tämän viestin Helsingin seuroilla:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1945 Katsojaluvut

TuPK ja ÅIFK Turku: Nämä olivat laskettu valitettavasti Turun alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 3283 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 469 katsojaa seurasta riippumatta

Ilves-Kissat ja TaPa/TP eli Tampereen Palloilijat Tampere: Nämä olivat laskettu valitettavasti Tampereen alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 3179 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 454 katsojaa seurasta riippumatta

KaPS/KPS Kallio eli Kallion Palloseura, HPP eli Helsingin Pallo-Pojat, Helsingin Arsenal ja HeTo eli Helsingin Toverit: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen jolloin kokonaismäärä oli 2841 katsojaa ja keskimäärin katsojia yhteisesti otteluille oli 237 katsojaa seurasta riippumatta

KuPS Kuopio: 2464 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 616 katsojaa

SePS Seinäjoki: 1821 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 455 katsojaa

PoPa/PorPa/PP Pori eli Porin Palloilijat: 1720 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 430 katsojaa

GBK: 1609 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 536 katsojaa

Porvoon Akilles: 1269 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 317 katsojaa

JyP: 1218 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 406 katsojaa

RI Rauma eli Rauman Iirot: 1097 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 274 katsojaa

WP-35 Varkaus: 810 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 203 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1945: 21 311 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1945: 381 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #79 : 20.01.2020 klo 08:10:10

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan ja Jalkapallon Maakuntasarjan kausiluontoisten sarjojen eli vuosien 1945-1946 katsojaluvut ovat ihme kyllä löytyneet, mutta harmittavasti vain kokonaiskatsojalukujen ja yksittäisten ottelujen keskimääräisten katsojalukujen sijaan viime aikojen viestien tarkemmin eroteltujen ja välillä ihan seurakohtaisiakin katsojalukuja sisältäneiden katsojalukujen sijaan.

Muutoin kotimaisesta jalkapallosta puhuttaessa tuohon aikaan ja vielä jokusenkin vuoden ajan oli periaatteessa sinällään aika paljonkin riitaa jalkapallon nk. Suomen Mestarista kun pidettiin periaatteessa ainakin niin kovin monta eri suomalaista mestaruuden arvoista sarjaa ja vielä erikseen Palloliiton oma sanottu mestari ja TUL:n omakin mestari aina tuntuivat ratkaisevan mestaruuden omilla menetelmillä minkä johdosta tuolloin 1940-luvulla ja sittemmin hajanaisemmin 1950-luvun aikanakin keskusteltiin vielä siitä, että olisiko Suomeen ollut järkevää silloin luoda omaa Jalkapallon Suomen Super Cupia missä aina muutoin mestaruus riittävän selkeällä tavalla ratkeaisi kauden päätteeksi?

Lopulta sellaista ei tullut kun tietenkin monet vaihtoehtoiset sarjat olivat haudattu mestaruudelle kelpaamattomaksi viimeistään vuoden 1948 jälkeen, mutta ajatus Cupista sinänsä jäi elämään ja lopulta tulikin ihan oikeaksikin joskin ei ihan sellaisenaan mestaruutta ajatellen kun perustettiin tai tultaisiin vuodesta 1955 alkaen Jalkapallon Suomen Cup.

Ne mainitut vuosien 1945-1946 katsojaluvut tulevat tähän alle kun kausiluonteisena sarjana pelatessa vuosina 1945-1946 Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa pelattiin supistettuna 8 joukkueen sarjana yksilohkoisena ja Jalkapallon Maakuntasarjaa samaan aikaan tauolta palanneena kausiluontoisena sarjana peräti 12 eri maantieteellisen aluelohkon jättisarjana sisältäen tietenkin näistä tulevista katsojaluvuista poissa olevat ja harmittavasti löytymättömät Nousukarsinnat Jalkapallon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1945-1946: 25 993 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1945-1946: 464 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1945-1946: 48 750 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1945-1946: 168 katsojaa
« Viimeksi muokattu: 20.01.2020 klo 08:16:56 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #80 : 20.01.2020 klo 08:28:32

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan ja Jalkapallon Maakuntasarjan kausiluontoisten sarjojen eli vuosien 1946-1947 katsojaluvut ovat edelleen ihme kyllä löytyneet, mutta harmittavasti vain kokonaiskatsojalukujen ja yksittäisten ottelujen keskimääräisten katsojalukujen sijaan viime aikojen viestien tarkemmin eroteltujen ja välillä ihan seurakohtaisiakin katsojalukuja sisältäneiden katsojalukujen sijaan.

Poikkeuksena tietenkin sääntöön viime ajoilta oli jo viime viesti.

Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa tuolloisessa kausiluontoisessa sarjassa uutta oli tietenkin taas laajennetun 16 joukkueen sarjan lisäksi lohkojärjestelmään palaaminen tuolloin Pohjoislohkon ja Etelälohkon pelaamisen myötä ja Jalkapallon Maakuntasarjassa maantieteelliset aluelohkot laajentuivat jo 16 kappaleen jättisarjaksi sitä muodostamaan.

Sodanjälkeisenä aikana Jalkapallon Maakuntasarjastakin oli tulossa vähän liiankin suuri ajoittain ja kun vielä sodanjälkeisen laajenemisen ajan muihinkin epävirallisempiin ja koko ajan virallistuviin pienempiin sarjatasoihin muistaa niin pian alettiin puhua useammasta laajemmastakin sarjatasosta kuin vain tuolloin epävirallisen nk. Aluesarjan, Piirisarjan tai Lääninsarjan saamisesta mukaan sarjajärjestelmän virallisellekin puolelle.

Lisäksi Jalkapallon Maakuntasarjan katsojalukujen kutistumista harmiteltiin yleisesti kun otettiin huomioon ottelumäärien vähentyminen kun edellisen kausiluonteisen sarjan yleisömäärällä tämän kausiluontoisen sarjan yleisömäärät olisivat tarkoittaneet pelatuilla ottelumäärillä reilusti yli 200 katsojan katsojakeskiarvoa.

Tässä itse katsojaluvut:

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1946-1947: 41 832 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1946-1947: 374 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1946-1947: 34 862 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1946-1947: 143 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #81 : 20.01.2020 klo 09:46:04

Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa nähtiin vuonna 1950 seuraavanlaisia katsojalukuja kaikkiaan ja keskimäärin:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1950 Katsojaluvut

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Länsilohkossa 1950: 62 709 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Länsilohkossa yksittäistä ottelua kohti 1950: 697 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkossa 1950: 41 401 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkossa yksittäistä ottelua kohti 1950: 460 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut kaikkiaan Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1950: 104 110 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1950: 578 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #82 : 20.01.2020 klo 11:37:43

Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa nähtiin vuonna 1949 seuraavanlaisia katsojalukuja kaikkiaan ja keskimäärin kun mukaan liittyy nyt myös sensaatiomaisesti löytyneitä kaikkien seurojen tietoja vaikkakin varsinaiset ottelujen yleisöennätykset tai pohjalukemat jäivät vielä valitettavasti nyt hämärän peittoon, mutta ainakaan niissä ei ole nyt mukaan laskettu silloin tällöin seurojen katsojalukuja alueittain vaan jokaiselle seuralle löytyi kuin löytyikin omansa:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1949 Katsojaluvut

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja Länsilohko 1949

TuPK/TPK Turku eli Turun Pallokerho: 7553 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 687 katsojaa

PoPa eli Porin Palloilijat: 7415 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 674 katsojaa

TKT eli Tampereen Kisa-Toverit: 7371 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 670 katsojaa

RU-38: 6997 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 636 katsojaa

GBK: 6802 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 618 katsojaa

KPV eli Kokkolan Pallo-Veikot: 6347 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 577 katsojaa

EIF Tammisaari/Ekenäs: 4774 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 434 katsojaa

Haka: 4417 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 402 katsojaa

TuPy/TP Turku eli Turun Pyrkivä: 4108 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 373 katsojaa

Rauman Työväen Urheilijat eli RTU: 4101 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 373 katsojaa

TuKV eli Turun Kisa-Veikot: 2224 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 202 katsojaa

IF Sport Vaasa: 2009 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 183 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Länsilohkossa 1949: 64 118 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Länsilohkossa yksittäistä ottelua kohti 1949: 583 katsojaa

Suomen Sarja/Suomensarja Itälohko 1949

KaPa eli Kajaanin Palloilijat: 9609 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 874 katsojaa

Kotkan Jäntevä: 6092 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 554 katsojaa

KPT eli Kuopion Pallo-Toverit: 5607 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 510 katsojaa

Helsingin Sudet: 3976 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 361 katsojaa

Helsingin Ponnistus: 3867 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 352 katsojaa

KoRe eli Kotkan Reipas: 3862 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 351 katsojaa

H-Kullervo eli Helsingin Kullervo: 3693 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 336 katsojaa

SaPKo Savonlinna: 3450 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 314 katsojaa

Kotkan Kiri: 3175 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 289 katsojaa

HyPS eli Hyvinkään Palloseura: 3133 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 285 katsojaa

KaPS eli Kallion Palloseura: 3031 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 276 katsojaa

Helsingin Arsenal: 1463 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 133 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkossa 1949: 50 958 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkossa yksittäistä ottelua kohti 1949: 463 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut kaikkiaan Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1949: 115 076 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1949: 523 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #83 : 20.01.2020 klo 12:58:51

Pitkään ja melko kauankin etsittyjä Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan vuosien 1959-1964 kokonaislukuja ja keskiarvoja on nyt löytynyt kun aiemmin tosiaan luulin, että niitä ei olisi tarkemmin eritelty sitä aiemmin kun yhtä aiemmin niitä luulin aletun eritellä vasta vuoden 1966 Jalkapallokirjan yhteydessä olleesta vuodesta 1965 lähtien ja siitä eteenpäin.

Aiemminkin vuosilta 1961-1964 minulla oli jonkinlainen käsitys Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojaluvuista niiden kokonaisuuden tai keskiarvon suhteen, mutta vuosien 1959-1960 kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot olivat minulle erittäinkin uutta tietoa ainakin aiemmin muistelemaani kokonaisuuteen nähden.

Tässä niitä kuitenkin tulee sellaisenaan:

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojalukuja ja katsojakeskiarvoja vuosilta 1959-1964

1959

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1959: 190 193 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1959: 704 katsojaa

1960

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1960: 233 181 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1960: 662 katsojaa

1961

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1961: 260 224 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1961: 655 katsojaa (Jostain syystä melkein kaikissa mahdollisissa virallisissa yhteyksissä tämän vuoden keskiarvo on laskettu vääräksi ja vain 650 katsojaa ottelua kohti käsittäväksi vaikka 397 pelattua ottelua kohti tulee sitä kyllä hieman enemmän katsojia. Tätä olen nyt hieman korjannut kun olin itsekin ihan vähän aiemmin kanssa väärässä ja nyt lukujen kaikkiaan pitäisi olla oikeat.)

1962

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1962: 238 561 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1962: 602 katsojaa (Ihan vähän jää alle virallisten lukemien oikeana lukemana kun virallisissa yhteyksissä aikanaan ihan erittäin vähän virheellisesti laskettiin tällä sarjalla olevan yksittäistä ottelua kohti 603 katsojaa.)

1963

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1963: 209 173 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1963: 528 katsojaa (Tämäkin katsojaluku on itse asiassa ollut vähän parempi kuin mitä aikanaan julkisuuteen on ilmoitettu kun tuolloin yksittäisen ottelun katsojaluku keskimäärin oli vain 521 katsojaa, mutta vähän isommallakin ottelumäärällä ei päästäisi siihen lukuun joten ilmoitettu katsojaluku aikanaan on ollut jälleen vähän virheellisempi katsojaluku.)

1964

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1964: 203 508 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1964: 514 katsojaa (Ihan marginaalisesti oli aikanaan ilmoitettua enemmän katsojia kun aikanaan ilmoitettu katsojien keskiarvo yksittäiselle ottelulle oli 513 katsojaa. Se olisi pitänyt paikkansa mikäli olisi pelattu yksikin ottelu enemmän kauden aikana tai heti varsinaisen kauden jälkeen vaikkapa Uusintaottelun muodossa noususta tai putoamisesta mitä ei pelattu.)

Kaikkiaankin kun Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa miettii sen katsojalukujen suhteen niin vuosien 1951-1958 katsojaluvut ovat jääneet jossain määrin hyvin hämärän peittoon.

Niistä ei paljoa tietoa ole liikkunut.

Lähinnä vuodesta 1954 eteenpäin Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojalukujen sanottiin saavuttaneen ennätystuloksensa ja alkaneen koko ajan kasvaa vuosien 1955-1958 väliseksi ajaksi joista vielä suurempia kasvun vuosia olivat vuodet 1955-1957.

Muun muassa vuonna 1956 Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan sanottiin keränneen vuoden 1955 vastaavaan nähden peräti 22 000 katsojaa enemmän kuin mitä tosiaan vuotta aiemmin, mutta tarkempaa tietoa ei ollut.

Kun monissa muissa vanhemmissa sanomalehdissä ei vain noita tarkemmin eroteltuja tietoja tunnu liikkuvan niin taitavat vanhat Suomen Urheilulehdet olla käytännön ainoita toivoja löytää niistä jotakin sillä olen kyllä kuullut juttua siitä, että vuodesta 1952 eteenpäin ainakin olisi kyseinen lehti alkanut julkaista erillistä Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kausipalstaa johon aina koottiin hirveää määrää lisätietoa sarjan otteluista ja niidenkin katsojamääristä kuten myös ihan Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan suhteenkin tehtiin

PS. Korjattu ihan vähän pienemmäksi Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1959 katsojalukujen kokonaismäärää ja keskiarvoa kun sanoin ne pikkuisen korkeammaksi kuin mitä ne oikeasti olivat ja olin samalla asiasta aiemmin väärässä joten pahoitteluni asian suhteen.
« Viimeksi muokattu: 23.01.2020 klo 02:01:30 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #84 : 20.01.2020 klo 13:24:13

Vielä Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojalukuja kokonaisina tai keskiarvoina on ollut vaikeampaa jäljittää Jalkapallon Maakuntasarjan ja Jalkapallon Aluesarjan vastaavia lukuja.

Nyt niihin tulee lisäystä vihdoin ja viimein pitkästä aikaa oikeastaan vähän sensaatiomaisestikin vuosien 1959 ja 1960 vastaavien suhteen kun aiemmin olenkin kertonut vuosilta 1961-1975 vastaavia lukuja myös jo niiltäkin ajoilta kun nuo sarjat muuttuivat 1970-luvun alusta lähtien Jalkapallon 3. Divisioonaksi/3-divisioonaksi ja Jalkapallon 4. Divisioonaksi/4-divisioonaksi joista tosin tietenkin Jalkapallon Aluesarjalle tuo uusi nimi vakiintui selvästi myöhemmin kuin mitä entiselle Jalkapallon Maakuntasarjalle vakiintui sen uusi nimi.

Jalkapallon Aluesarjalle ei kuitenkaan pisimmilläänkään kestänyt niin pitkään uuden nimensä vakiintuminen toisin kuin sitä reilusti alemmille sarjatasoille.

Joka tapauksessa tässä vuosien 1959 ja 1960 Jalkapallon Maakuntasarjan ja Jalkapallon Aluesarjan katsojalukujen kokonaismäärät ja keskiarvot:

Jalkapallon Maakuntasarjan kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot ja Jalkapallon Aluesarjan kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot vuosina 1959-1960

1959

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1959: 74 100 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1959: 149 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Aluesarjassa 1959: 6989 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Aluesarjassa yksittäistä ottelua kohti 1959: 22 katsojaa

1960

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1960: 71 864 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1960: 144 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Aluesarjassa 1960: 7761 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Aluesarjassa yksittäistä ottelua kohti 1960: 28 katsojaa

Myöhempiä aikoja miettiessä Jalkapallon Maakuntasarjalla oli huippunsa vuonna 1959 ja Jalkapallon Aluesarjalla oli vastaavasti huippunsa vuonna 1960.

Jalkapallon Aluesarjasta tai myös sen yhden vuoden edeltäjästä eli epävirallisen ja virallisen rajamailla keikkuneesta Suomen Jalkapallon D-sarjasta puuttuvatkin enää katsojaluvut ihan alkuvuosilta eli vuosilta 1955-1958.
Giantkilleri

Poissa Poissa


Vastaus #85 : 20.01.2020 klo 22:41:09

Sotavuodet 1939-1945 olivatkin Suomen jalkapalloilulle rikkonaista aikaa.


Lopulta ainakin ihan pahimmat pessimistit eivät sanoissaan pettyneet vaan myös kausiluonteinenkin sarja jouduttiin keskeyttämään vuoden 1941 kesäkuussa, tarkemmin sanottuna 15.6.1941 jotta voitaisiin antaa aikaa pelaajille valmistautua 18.6.1941 tuolloin alkavan Jatkosodan YH:n tai YKH:n takia.

Samoihin aikoihin muullekin urheilulle käytännössä pistettiin pillit ja pallot pussiin Suomessa.


Todella mielenkiintoista. Palloliitossako tiedettiin 15.6., että liikekannallepano tulee kolmen päivän päästä?
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #86 : 21.01.2020 klo 05:40:32

Todella mielenkiintoista. Palloliitossako tiedettiin 15.6., että liikekannallepano tulee kolmen päivän päästä?

Yllättävänkin moni Palloliiton mies sen tiesi kun olihan heistä yhtä yllättävänkin moni rintamamies tai upseeri ja montakin oli aikanaan kaatunut rintamalla tavallaan.

Sama juttu oli monessa muussakin urheilujärjestössä tuolloin.

Yleisesti ottaen Suomi oli tuolloin melkoisessa sotaan tai alkavaan sotaan liikehtivässä olotilassa.

Kansainväliset olotilat pitkälti Hitlerin ja Stalinin viivyttelyjen suhteen toisaalta olivat myös ainoa seikka, että miksi monissa urheilun keskusjärjestöissä tai urheilun ulkopuolelta puhuttaessa sotilasjohdossa Suomessa ei ollut aiemminkin annettu yleistä urheilun keskeyttämistilaisuutta tai annettu tätä ennen tietenkin selvää tilannetietoa Jatkosodan YKH:sta tai YH:sta.

Kaikkiaan valmius sellaisen antamiseen oli ollut jo toukokuulta 1941 lähtien, mutta Hitlerin jälleen loppupelissä erittäinkin turhaksi ja aikaa sitovaksi hommaksi osoittautunut Kreikan ja Kuninkaallisen Jugoslavian valtaus vain Mussolinia avustaakseen viivästyttivät hyökkäyksen tilannetta ja sekin heijasti olonsa Suomeen.

Neuvostoliitolle taas mahdollinen ajanpeluu periaatteessa niin Suomea kuin Natsi-Saksaa vasten kävi, mutta ymmärrettävistä operatiivisista syistä Suomen kuin myös mutkan kautta Norjan nk. Vapauttamiseen ajanpeluu ei enää Neuvostoliitossakaan ollut enää toukokuussa 1941 liiallista.

Ainakaan nopeimmillaan kun milloin tahansa heinäkuun 1941-1943 välisenä aikana olisi ollut Neuvostoliitolla kaikkien aikojen hyökkäysoperaatio eli Operaatio Groza ollut lopullisen valmis alkamaan, mutta jatkuvia valmiuksia kuljetuksineen oli tätä ennenkin tehty mittavissa määrin jolloin vieläkin aikaa todellisen suurhyökkäyksen alkamiseen olisi vielä väistämättä ollut.

Joskin missään tapauksessa jo melko suurikin hyökkäys Suomea vastaan ei olisi ollut ainakaan heinäkuulta 1941 lähtien poissa kuvioista tai jopa tätäkin aiemmin ja se ainakin olisi voitu heti halutessaan toteuttaa melkein heti.

Ennen kun kaikki sitten purkautui Operaatio Barbarossan kannalta Neuvostoliitolle sen ainakin 1-3 kuukautta turhankin aikaisin vähintään, mieluiten aikaa olisi pitänyt olla sen puoli vuotta tai vuosi ja aivan pisimmillään sen melkein kaksi vuotta lisää aivan kaiken täydellisen koko Euroopan laajuisen Natsi-Saksaan ja siinä sivussa äärimmäisen merkittävästi myös Suomeen, miehitettyyn Norjaan ja jopa ihan Ruotsiinkin kohdistuneeseen suurhyökkäykseen.

Mielenkiintoista onkin, että mikäli ei eräänlaisia poliittisia ongelmia ja jatkuvaa valloitushalua Hitlerillä ja Stalinilla olisi ollut suuntaan ja toiseen niin Toinen Maailmansotakin olisi Puolan Sodan jälkeen voinut jäädä yksinkertaisesti polkemaan pisimmillään kauankin.

Hitlerille kun viivytykset todellisissa hyökkäyksissä riittivät Norjaan kun Ruotsi saatiin uhkailemalla hiljaiseksi ja käytännön asein ja osin liittoutuneidenkin typerien ratkaisujen tavalla Suomi osin uhkailemalla hiljaiseksi ja osin leppein sanankääntein ja avuin huolimatta Norjan kaltoinkohtelusta sen rintaliittolaiseksi erilliseen sotaan.

Hitler kun yritti osin Puolan Sodan, Benelux-maiden ja Ranskan valtauksen jälkeen myös Norjan tultua kukistetuksi sinänsä välttää lopullisesti jo valmiiksi turhankin paljon miehiä maksaneeseen turhan laajalla rintamalla käytäviin sotiin.

Loppupelissä osin toteutunein ja arvelluin perustein ilman Mussolinin epäonnistunutta Kreikan ja Kuninkaallisen Jugoslavian valloitusyritystä Hitler olisi todennäköisesti hyökännyt verratenkin myöhään Neuvostoliittoon aivan alun perin eli vasta vuosina 1942-1943.

Jolloin aivan alun alkaen Natsi-Saksa olisi ollut täysin valmis sellaiseen todella kaiken valtaavaan Toiseen Maailmansotaan, mutta sittemmin kun Neuvostoliitonkin mobilisointi rajoitettuunkin hyökkäykseen niin Suomea kuin miehitettyä Norjaa ja siinä sivussa tarpeen tullen Ruotsiakin vastaan puhumattakaan koko Euroopan laajuisesta suurhyökkäyksestä olivat liikaa Führerin tietoon tultua niin siiten pitikin tehdä äkkiratkaisuja.

Suomella oli Jatkosodassa periaatteessa kyllä valmius tehdä myöskin oma hyökkäyksensä kuten aina välillä ja varsinkin Itäblokin aikana yritettiin tätä asiaa kovin korostaa, mutta käytännössä todelliset hyökkäykset aina olivat hyvin Natsi-Saksan tahtoon sidottuja ja paljoa yhtään toukokuuta 1941 aikaisemmin Suomi ei välttämättä olisi edelleen kyennyt minkäänlaiseen hyökkäykseen.

Etenkin kun varustelut puolustusta varten olivat edelleen kesken ja kun Suomi yleensäkin vältti hyökkäämistä viimeiseen asti ja myös vaati Neuvostoliiton itse hyökkäävän kuten Talvisodassa ja niin ehti käydäkin kun käskyä tietyille hyökkäysjoukoille Moskovasta ei koskaan tullut perille asti aloillaan pysymisestä.

Tätä aiemmin vuonna 1941 ennen kenties ehkä huhtikuuta ei Suomi olisi ollut järkevästi valmis hyökkäykseen tietenkin kovan talven ja varhaiskevään kelirikon takia mikä oli tuoda ihan Talvisodan lopullakin Suomelle kenties pelastavan tai edes täydellistä romahdusta viivästyttävän ratkaisun.

Puhumattakaan siitä, että edelleen valmius puolustusasemien ja jälleenrakennuksen kanssa oli keskeneräinen.

Toisaalta kun miettii sitä, että olisiko Suomi itse ennen pitkää hyökännyt ihan itse Neuvostoliittoon kuten enintään teki Suomen ja Neuvosto-Venäjän Rajasodassa 1918-1920 jota on myös vuoden 1919 Rajasodaksi nimitetty niin hyvinkin mahdollisesti olisi ennen pitkää saattanut hyökätä joko Natsi-Saksan avun kanssa tai sitä ilmankin joskin ennen vuotta 1942 tai 1943 todellista valmiutta siihen ei olisi ollut ja kauemminkin olisi saanut varustella sitä varten jotta tappiot eivät olisi odotettavassa hyökkäyksessä olleet liian suuria nk. Vanhan Maan palauttamiseksi.

Kun olihan Välirauha epäoikeudenmukainen eikä pysyvämpään rauhaan uskottu ja varmastikin sitten juuri tuon Suomen ja Neuvosto-Venäjän Rajasodan jälkeen sotamielentila oli korkein ja etenkin nyt kun ihan oikeasti omia alueita oli menetetty siinä missä taas tuossa sodassa kyse tuntui ainakin mitä mielettömämmäksi se kävi ilman todellista Neuvosto-Venäjän kaatumista olevan puhdasta riehumista vailla mitään todellista hyötyä tai tulosta ja mistä ihan pysyvän, kovemmankin sodan uhka alkoi olla vähän liiankin todellinen Suomelle ennen kuin rauha voitiin sopia.

Tuolloin saatiin hieman jopa sellaisiakin alueita joita Suomella ei sitä ennen juuri ollut ja vastineeksi myös annettiin pari aluetta lukemattomien pienrajakylien ohella Neuvosto-Venäjälle ja joista osin tietysti ennen Talvisotaa käytiin myös omat ongelmalliset neuvottelunsa.

Kun välillä noita pienrajakyliä olisi rauhan aikana ennen Talvisotaa Neuvosto-Venäjä ja myöhempi Neuvostoliitto halunnut antaa Suomelle, mutta joita ei Suomi hyväksynyt samalla tapaa ongelmallisina kuin mitä itänaapurimme ei suostunut Suomenkaan vastaavien ohella ottamaan vastaan alueikseen.

Palloliitossakin oltiin jalat varpaillaan toukokuun 1941 tilanteesta joskin tietenkin pelejä jatkettiin kun voitiin, mutta kun kerran oli liikekannallepano sellaisenaan keskeytetty niin toista keskeytystä ei uskottu enää tapahtuvan kuten ei koskaan tapahtunuttakaan.

Siitä sitten tuloksena olikin lohduton Jatkosota missä kaatuikin jo alkuun tai kerrallakin jo vuoden 1941 aikana sama määrä tai enemmänkin miehiä kuin mitä koko Talvisodassa oli menetettykään ja se söikin sitten hyökkäyshalut Suomelta oikeastaan sinänsä koko loppusodan ajaksi kun mieluummin ne enimmäisrajat olisivat kai oletettavan todellisen hyökkäyksen jatkamiseksi (Nimenomaan hyökkäysasenteelliselta Suomelta paljon enemmän kuin mitä lopulta tapahtui vaikkakin myös nk. Vanhan Maan rajatkin ylitettiin.) tappioissa saaneet olla sen 10 000-15 000 miestä.

Mieluiten jopa vain niinkin vähän kuin sen 5000 miestä jotta Päämajalla Mikkelissä olisi todella ollut sellaista ihan kokoaikaista hyökkäysintoa ja puhkumusta yllä kuin mitä tietenkin joskus on esitetty ja mitä kyllä olikin ilman esitystäkin kun sitten sen ilon loputtua se jäikin sitten eri kotimaisten kenraaliemme tai rintamakomentajien omaksi uhoiluksi jos jäi ja loppupelissä hyvin monelle ei sellaista jäänyt päälle.

Tosiaan ei Neuvostoliiton kesäyllätyksestä kesken vaihtokierrätysten vuonna 1941 paljoakaan ollut ihan loppupelissä iloa kun sota siellä ei ollut liian paraatimarssia ehkä ihan kaikkein alun taisteluja huomioimatta melkein missään vaiheessa, mitä vain pidemmälle kesti oletettukin Moskovaan pääsy ja kun Natsi-Saksan tai Suomenkin oma todellisen hyökkäystilanteen ylläpitämä huoltovaikeus ja polttoainepula välimatkankin takia paheni niin ihme tuntui olevan, että varsinaista perääntymistä ei tapahtunut jo paljon aiemmin ennen kuin sitten vuoden 1944 aikana todellisen suurhyökkäyksenkin aikana sitten tapahtui.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2020 klo 05:48:03 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #87 : 21.01.2020 klo 08:28:55

Jalkapallon Suomen Sarjasta/Suomensarjasta kausiluontoisesta sarjasta vuosilta 1943-1944 ja Jalkapallon Maakuntasarjasta 1944 sen nk. Tynkäkaudelta on löytynyt hieman lisää katsojalukueriteltyä tietoa, mutta ei paljon varsinkaan Maakuntasarjaa koskien kun yksittäisotteluna enimmäkseen tuota sarjaa yleensäkin pelattiin silloin ja kun olen ne jo maininnut aiemmin ja nyt ne pikkuisen selkeytyy paremmaksi Tampereen alueen tilanteen osalta vaikkakin ei tietenkään kovinkaan paljon edelleen.

Lähinnä muutoin tässä ja seuraavissakin viesteissä ilman eri ilmoitusta asiaan käsitellään ainoastaan olemassa olevien seurojen kulloinenkin katsojaennätys kautta kohti ja myös vähiten katsotuin ottelu.

Valitettavasti joidenkin seurojen osalta edelleen jää myös hämärän peittoon ihan tarkka alueen katsotuin ottelu tai myös ihan tarkka alueen vähiten katsotuin ottelu juurikin tarkkaa seuraa kohti vaikka itse alueena itsessään ne tietenkin selviävät alle tuleviin lukuihin.

Tässä katsojalukuja nyt vähän aiempaa tarkemmin:

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1943-1944 Katsojaluvut Seuroittain ja Alueittain

HPS eli Helsingin Palloseura, H-Kullervo eli Helsingin Kullervo ja HeTo eli Helsingin Toverit: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen, mutta parhaiten katsotuinta ottelua katsoi jollakin näistä seuroista kerran kauden aikana 696 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 193 katsojaa mikä oli vähiten koko Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1943-1944

Haka: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 642 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 442 katsojaa

KTP eli Kotkan Työväen Palloilijat: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 715 katsojaa ja se oli samalla Suomen Sarjan/Suomensarjan 1943-1944 parhaiten katsotuin ottelu koko sarjassa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 245 katsojaa

ÅIFK: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 703 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 277 katsojaa

IF Drott: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 645 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 352 katsojaa

VPV/VaaPV Vaasa eli Vaasan Pallo-Veikot: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 494 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 322 katsojaa

Jalkapallon Maakuntasarjan 1944 Katsojaluvut Seuroittain ja Alueittain

TaPa eli Tampereen Palloilijat ja Tampereen Ilves-Pojat: Nämä olivat valitettavasti laskettu Tampereen alueen katsojalukujen piiriin, mutta parhaiten katsotuinta ottelua seurasi 228 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua seurasi 142 katsojaa ja näistä seuroista toinen oli parempi toista jolloin yhteismäärin seurattiin eniten Jalkapallon Maakuntasarjaa tällä seudulla nk. Tynkäkaudella 1944 vaikkakin paras yksittäinen katsojaluku oli Jyväskylän JyP:llä 302 katsojalla ja huonoin TuPK:lla eli Turun Pallokerholla
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #88 : 21.01.2020 klo 08:56:27

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan nk. Mammuttisarjaan tai myös nk. B-Mestaruussarjaan vuodelta 1945 tulee tosiaan erikoisen kauden osalta sen katsojalukuja jälleen hieman tarkemmin eriteltynä kuin aiemmin joskin ei paljon kun edelleen niissä on mukana alueellisuuksia ja lisäksi on vain parhaiten katsotuimman ja vähiten katsotuimman ottelun katsojaluku yksittäisesti mainittuna niin alueellisesti kuin seuroillekin.

Ne tulevat tässä:

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1945 Katsojaluvut Seuroittain ja Alueittain

TuPK ja ÅIFK Turku: Nämä olivat laskettu valitettavasti Turun alueen yhteiseen katsojaosuuteen, mutta parhaiten katsotuinta ottelua seurasi 637 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua seurasi 321 katsojaa ja näistä seuroista toinen oli parempi toista jolloin yhteismäärin seurattiin tällä seudulla eniten Jalkapallon Maakuntasarjaa tällä seudulla nk. Mammuttikaudella 1945 vaikkakin vain kokonaisluvussa kun yksittäisinä yleisöennätyksinä ei oltu ihan niin lähellä parhaiten katsotuinta ottelua tai edes seuraa

Ilves-Kissat ja TaPa/TP eli Tampereen Palloilijat: Nämä olivat valitettavasti laskettu Tampereen alueen katsojalukujen piiriin, mutta parhaiten katsotuinta ottelua seurasi 623 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua seurasi 364 katsojaa ja näistä seuroista toinen oli parempi toista jolloin yhteismäärin seurattiin eniten Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa tällä seudulla nk. Mammuttikaudella 1945 vaikkakin vain kokonaisluvussa kun yksittäisinä yleisöennätyksinä ei oltu ihan niin lähellä parhaiten katsotuinta ottelua tai edes seuraa Turun seudun tapaan

KaPS/KPS Kallio eli Kallion Palloseura, HPP eli Helsingin Pallo-Pojat, Helsingin Arsenal ja HeTo eli Helsingin Toverit: Nämä olivat laskettu valitettavasti Helsingin alueen yhteiseen katsojaosuuteen, mutta parhaiten katsotuinta ottelua katsoi jollakin näistä seuroista kerran kauden aikana 508 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi vaivaiset 42 katsojaa mikä oli ylivoimaisesti vähiten koko Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1945

KuPS Kuopio: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 759 katsojaa ja se oli samalla Suomen Sarjan/Suomensarjan 1945 parhaiten katsotuin ottelu koko sarjassa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 482 katsojaa

SePS Seinäjoki: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 584 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 324 katsojaa

PoPa/PorPa/PP Pori eli Porin Palloilijat: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 484 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 368 katsojaa

GBK: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 584 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 493 katsojaa

Porvoon Akilles: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 409 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 195 katsojaa

JyP: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 469 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 307 katsojaa

RI Rauma eli Rauman Iirot: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 366 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 162 katsojaa

WP-35 Varkaus: Parhaiten katsotuinta ottelua katsoi 243 katsojaa ja vähiten katsotuinta ottelua katsoi 180 katsojaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #89 : 21.01.2020 klo 10:15:23

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan vuoden 1949 katsojalukuihin on löytynyt hieman tarkennusta niin sen Länsilohkon kuin Itälohkonkin omiin katsotuimpiin otteluihin aiemminkin mainittua tietoa vasten ja tähän viestiin tulee myös uutena lisänä itse pelipäivämäärä tai ottelupaikkakunta mahdollisuuksien mukaan seuroittain kun aivan kaikilta seuroilta ei sellaista tarkempaa ja eriteltyä kunnon seuratietoa ollut saatavilla.

Eniten tietoa löytyi tuon vuoden Itälohkon otteluista.

Tuon vuoden Länsilohkoon meni kyllä itse parhaiten katsotuimman ottelun katsojaennätys, mutta säännöllisen ylivoimaisesti sanottuna korkein katsojahuippu oli Itälohkossa sinä vuonna.

Tässä nyt hieman tarkempaa katsojatietoa kuin mitä aiemmin olin laittanut ainakin joiltakin osin:

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1949 Katsojaluvut Seuroittain ja Pelipäivittäin

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1949 Länsilohko

Katsojaennätys kenties koko Suomen Sarjassa/Suomensarjassa koskaan siihen asti ja ainakin vuoden 1949 Suomen Sarjan/Suomensarjan parhaiten katsotuin ottelu Länsilohkossa: TuPK/TPK Turku eli Turun Pallokerho-Haka 25.9.1949 1794 katsojaa

Toiseksi katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjan/Suomensarjan Länsilohkossa: KPV eli Kokkolan Palloveikot-GBK 15.6.1949 1488 katsojaa

Mikä tahansa noin 100 katsojaa tai ihan vähän sen yläpuolella ollut katsojaluku tuon vuoden Suomen Sarjan/Suomensarjan Länsilohkon ottelussa oli surkea katsojaluku ja sen alle mentiin vain kaksi kertaa ja ne olivat seuraavat kun nekään eivät olleet edes koko sarjan huonoimpia katsojalukuja, mutta olivat ilman muuta lohkon huonoimmat ja ne olivat nämä ottelut:

Vähiten katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Länsilohkossa: IF Sport Vaasa-EIF Tammisaari/Ekenäs 19.6.1949 93 katsojaa

Toiseksi vähiten katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Länsilohkossa: TuKV eli Turun Kisa-Veikot-RU-38 25.9.1949 97 katsojaa

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1949 Itälohko

Vuoden 1949 Suomen Sarjan/Suomensarjan parhaiten katsottu ottelu Itälohkossa: KaPa eli Kajaanin Palloilijat-KaPS eli Kallion Palloseura 3.7.1949 1306 katsojaa

Tästä alaspäin KaPa:lla oli peräti neljäkin vähintään ainakin 1000 tai sen yli mennyttä katsojaa kerännyttä ottelua kauteen jotka kukin pitivät kärkisijoja ja mitkä tekivät Kajaanin Palloilijoista ylivoimaisesti koko Suomen Sarjan/Suomensarjan 1949 sinänsä seuratuimman joukkueen.

Harmittavasti niistä ihan parhaimmista muista otteluista ei ollut katsojatietoa, mutta KaPa:n vähitenkin keräämät ottelut katsojaluvuiltaan olivat etenkin ajankuvan ja myöhemmätkin ajat huomioiden todella hyvät ja ne olivat seuraavat kun nehän eivät tietenkään olleet edes Itälohkon huonoimmat ja olisivat kelvanneet ilman muuta monelle seuralle Länsilohkossakin sinä vuonna:

Vähiten katsotuin KaPa:n ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkossa: KaPa-Helsingin Arsenal 11.9.1949 481 katsojaa

Toiseksi vähiten katsotuin KaPa:n ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkossa: KaPa-KoRe eli Kotkan Reipas 19.9.1949 534 katsojaa

Tätä taustaa vasten KaPa:n katsojainto Kajaanissa oli uskomatonta aikaansa vasten kun harvoin aina niin Itälohkossa kuin Länsilohkossakaan sinä vuonna tai sitä ennenkään Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarja ei ollut kerännyt paljoakaan yli 700 katsojaa ottelua seuraamaan ja mikäli oli kerännyt niin sitä yleensä kehuttiin maasta taivaisiin varsinkin mikäli sellainen katsojaluku sinänsä säännöllisesti pysytteli sellaisissa lukemissa.

KaPa pystyi hyvinkin usein vetämään tuollaisia katsojalukuja peleihinsä tuolloin.

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkon 1949 tilanne parhaiten katsotuimpien seurakohtaisten katsojalukujen ottelujen osalta on siinä mielessä hyvä, että siitä löytyivätkin kaikki seurat tarkemmin eroteltuna joskin valitettavasti ilman päivämääriä muutoin kuin KaPa:n osalta ja ne tulevat tähän alle:

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarja 1949 Itälohko Parhaat Katsojaluvut Seuroittain Ottelultaan

KaPa eli Kajaanin Palloilijat: 1306 katsojaa (KaPa-KaPS 3.7.1949.)

Helsingin Ponnistus: 962 katsojaa (Ottelusta Ponnistus-Sudet kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

Kotkan Jäntevä: 806 katsojaa (Poikkeuksellisesti otteluista Jäntevä-KaPa ja Jäntevä-H-Kullervo jolloin ne olivat yhtä aikaa tämän seuran osalta jaetusti katsotuin ja toiseksi katsotuin ottelu tavallaan ja kun päivämäärä otteluille puuttuu.)

H-Kullervo eli Helsingin Kullervo: 785 katsojaa (Ottelusta H-Kullervo-Ponnistus kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

KPT eli Kuopion Pallo-Toverit: 712 katsojaa (Ottelusta KPT-Arsenal kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

Helsingin Sudet: 628 katsojaa (Ottelusta Sudet-KaPa kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

Kotkan Kiri: 593 katsojaa (Ottelusta Kiri-Jäntevä kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

KoRe eli Kotkan Reipas: 573 katsojaa (Ottelusta KoRe-HyPS kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

KaPS eli Kallion Palloseura: 551 katsojaa (Ottelusta KaPS-H-Kullervo kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

SaPKo Savonlinna: 523 katsojaa (Ottelusta SaPKo-Arsenal kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

HyPS eli Hyvinkään Palloseura: 501 katsojaa (Ottelusta HyPS-Sudet kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

Helsingin Arsenal: 275 katsojaa (Ottelusta Arsenal-KaPa kun päivämäärä ottelulle puuttuu.)

Seuroilla tosiaan katsojaluvut tuntuivat heilahtelevan ajoittain paljonkin ja esimerkiksi joissakin seuroissa vain tapahtui syyskaudella ajoittain järkyttäväksi lehdissä kuvailtu katsojaromahdus kuten kevätkaudella 1949 yleensä hyviä katsojalukuja keränneellä SaPKo:lla Savonlinnassa jonka oletettiin olevan jopa koko Itälohkon eniten katsojiakin kerännyt tai keräävä joukkue ennen kuin KaPa Kajaanista täytti sen tyhjiön erittäin murskaavasti jopa ihan kevätkaudellakin siihen nähden ja varmasti ainakin syyskaudella.

Valitettavasti Länsilohkoon verrattuna vuonna 1949 Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkolla oli kärsittävänään myös erittäin paljon katsojakatoa.

Toisin sanoen alle 100 katsojankin ottelut eivät olleet mitenkään liian harvinainen näky ja surkeana pidettyyn 100 katsojaan tai vähän sen yli päästiin helpostikin ajoittain.

Sarjan vähiten seuratuin ottelu yleensäkin koko vuonna nähtiin juurikin Itälohkossa kun tähän alle viestin päätteeksi tulevat vielä koko Suomen Sarjan/Suomensarjan vuoden 1949 vähiten katsotuimmat ottelut kun ne olivat Itälohkossa vähäisempiä katsojaluvuiltaan kuin mitä Länsilohkossa sinä vuonna ja ihme kyllä se katsojalukujen vähäisyysennätys ei lopulta edes ollut paljon katsojien vähäisyydeltään morkatulla Helsingin Arsenalilla:

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1949 Vähiten Katsotuimmat Ottelut

Vähiten katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkossa: Kotkan Kiri-SaPKo 9.10.1949 40 katsojaa

Toiseksi vähiten katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkossa: Helsingin Ponnistus-Kotkan Reipas 30.10.1949 49 katsojaa

Kolmanneksi vähiten katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkossa: Helsingin Arsenal-KPT/Kuopion Pallo-Toverit 23.10.1949 66 katsojaa

Neljänneksi vähiten katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkossa: Helsingin Arsenal-SaPKo 31.7.1949 72 katsojaa

Viidenneksi vähiten katsotuin ottelu vuoden 1949 Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Itälohkossa: Kotkan Reipas-SaPKo 12.6.1949 82 katsojaa

Tämän jälkeen oli vielä kolme muuta ottelua jotka hävisivät katsojaluvuissa sen vuoden eli 1949 Länsilohkon otteluille ja tämänkin jälkeen oli vielä alle 100 katsojan pelejä jokunen kappale eikä sen jälkeenkään paljon yli 100 katsojan usein tunnuttu menevän ei sitten millään varsinkin mitä alempi tai huonompitasoinen seura tuntui olevan katsojakannalta kyseessä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #90 : 21.01.2020 klo 11:31:57

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan vuoden 1950 katsojalukuja keskiarvoineen tulee jonkin verran vielä pikaisen etsinnän päätteeksi tähän aiemmista viesteistä puhuen seurakohtaisesti kokonaismäärin ja keskiarvoin.

Tosin aivan kaikista seuroista sellaista ei tule kun ei toistaiseksi ole paljoakaan tietoja niistä ja niiden muita havaintoja tai huomioita tulee toistaiseksi ainoastaan sulkuihin kun muuta tietoa niistä ei itsessään ole tarjolla.

Eniten on tietoa toistaiseksi ollut saatavilla tuon vuoden Suomen Sarjan/Suomensarjan Länsilohkosta ja vähiten tietoa on ollut saatavilla tuon vuoden Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkosta.

Tässä katsojalukuja niiltä osin kun niitä toistaiseksi on ollut mahdollista täydentää ja lisätietoa otetaan toki aina vastaan:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1950 Katsojaluvut Seuroittain

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1950 Länsilohko

TuPK/TPK Turku eli Turun Pallokerho: 8868 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 985 katsojaa

TuPy/TP Turku eli Turun Pyrkivä: 8388 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 932 katsojaa

RU-38: 6544 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 727 katsojaa

HIFK: 6510 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 723 katsojaa

PoPa eli Porin Palloilijat: 6391 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 710 katsojaa

JBK/PSPK Pietarsaari eli Jakobstads Bollklubb/Pietarsaaren Pallokerho: 6084 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 676 katsojaa

TuTo eli Turun Toverit (Valitettavasti tästä seurasta ei ole ihan vielä tarkkaa katsojalukutietoa, mutta näillä näkymin seura keräsi ihan vähän JBK:ta vähemmän koko kaudelta katsojia eli näillä näkymin kenties oikea katsojaluku oli Länsilohkossa vuonna 1950 6000 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille tällä oletuksella olisi ollut 667 katsojaa.)

HPK eli Hämeenlinnan Pallokerho (Valitettavasti tämän seuran osalta katsojalukuja ei ole käytettävissä. Niiden sanottiin olleen erittäin pienet ja jopa huonojakin katsojaluvuiltaan kilpaillen lähinnä EIF:n ja Viipurin Reippaan kanssa.)

EIF Tammisaari/Ekenäs (Valitettavasti tämän seuran osalta katsojalukuja ei ole käytettävissä. Niiden sanottiin olleen erittäin pienet ja jopa huonojakin katsojaluvuiltaan kilpaillen lähinnä HPK:n ja Viipurin Reippaan kanssa.)

KPV eli Kokkolan Pallo-Veikot (Toistaiseksi mitään katsojalukutietoa ei ole löytynyt edes arvailupohjaltakaan lainkaan. Jotkut ovat sanoneet sen keränneen vähiten katsojia koko sarjasta sinä vuonna ja jotkut taas ovat sanoneet sen menestyneen kaikessa vaatimattomuudessaan katsojaluvuista puhuttaessa kunniallisen kohtuullisesti. Paha on sanoa toistaiseksi yhtään mitään tästä seurasta ja sen katsojaluvuista.)

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan 1950 Itälohkosta on toistaiseksi sen verran vähän tietoa eri seuroista liikenteessä katsojalukujen osalta, että laitan valitettavasti tähän alle vain neljä katsotuinta seuraa sarjasta siltä vuodelta ja ennakkosuosikki sarjaan katsojista puhuttaessa eli KaPa Kajaanista keräsi yllättävänkin vähän katsojia säilyttäen silti toki katsotuimman seuran aseman Itälohkossa, se oli myös koko Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan vuoden 1950 kolmanneksi katsotuin seura näillä näkymin kaikkiaan ainakin lähtökohtaisesti ja edelleen katsojalukujen heikentymisestä huolimatta monien sen ottelujen katsojalukujen sanottiin edelleen kelpaavan paljon myös Länsilohkossakin:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1950 Itälohko

KaPa eli Kajaanin Palloilijat: 7309 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 812 katsojaa

Helsingin Sudet: 5133 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 570 katsojaa

KPT eli Kuopion Pallo-Toverit: 4923 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 547 katsojaa

HJK: 4832 katsojaa ja keskimäärin katsojia otteluille 537 katsojaa

Tosiaan katsojalukujen kato Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa vuonna 1950 vuotta aiempaan eli vuoteen 1949 nähden oli varsin korkea. Ainoa syy mikä usein esti katsojakadon olemasta niin paljon pahempi kuin miltä näytti olivat tietenkin vähemmät määrät pelattavia otteluja vuonna 1950 kuin vuonna 1949.

Kajaanin Palloilijoille tietenkin tilanne oli harmillinen. Vuoden 1949 ottelumäärillä vuoden 1950 katsojaluvuilla keskiarvo olisi ollut 664 katsojaa ja vuoden 1949 katsojaluvuilla vuoden 1950 ottelumäärillä keskiarvo katsojien osalta olisi ollut jo 1068 katsojaa!

Toinen erittäin suuren katsojakadon kärsinyt joukkue sinänsä sarjassa oli HJK Helsingin tuolloin yhtenä suurseurana tai sellaiseksi haluavana ja ennen pitkää ihan todella kunnolla näihin päivin asti pysyneenäkin kun paikalliset kilpailijat joutuivat vaikeuksiin tai poistuivat alempiin sarjoihin ennen pitkää kerran toisensa jälkeen.

HJK:lla vuonna 1950 oli ongelmana ennen kaikkea se, että vuonna 1950 Stadion ja Pallokenttä olivat tärkeimpinä pelipaikkoina remontissa tulevia vuoden 1952 Kesäolympialaisia varten ja ihan aina lähtökohtaisella pääkentälläkään näiden ollessa remontissa eli Velodromillakaan ei ihan kaikki ollut kohdillaan tai sielläkin oli yllättäviä remontteja jotka karkottivat yleisöä ja joka löi 35 % katsojakadon vähintäänkin HJK:n sen vuoden katsojaodotuksiin nähden joka tapauksessa.

Hätätapauksessa HJK oli valmis pelaamaan tuon vuoden aikana välillä ihan missä tahansa muuallakin päin Helsinkiä kun Velodromillakin tosiaan oli milloin mitäkin muuta oheistapahtumaa tai katsojia liikaa häiritsevää remontointia menossa jopa tuolloin jolloin tulevien aikojen suhteellisesti mietittäviin remonttimeteleihin nähden oli kyllä varmasti suhteessa hiljaisempaa.

Etenkin kun ei ollut kaikkein kovimpia meluvehkeitä siihen aikaan lähimainkaan niin paljon käytössä kuin mitä 70 vuoden aikana sen jälkeen on ollut jopa koko ajan ja ennen pitkää ihan ympäri maatakin vaikkakin pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä etenkin oli valmius tuommoisten metelivehkeiden saatavuuteen parempi kuin mitä muualla maassa suhteessa vielä pitkään aikaan välttämättä olikaan.

Lopullinen naula HJK:n arkkuun oli tietenkin joutuminen vielä Länsilohkon sijaan pelaamaan Itälohkoon vuonna 1950 jolloin jo valmiiksi katsojakadosta kärsivä seura sai sitten huipentumansa.

Tosin HJK kuitenkin tunnettavuudellaan ja ison nimen seurallaan sai sentään pelastettua paljonkin katsojia sinänsä ja ihan suurimmat mahdolliset manailut katsojakadosta ja HJK:n hylkäämisestä tilapäisesti tai pysyvästi tuntuivat suhteellisen tai jopa täysin naurettavilta ajatuksilta.

Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkon vuoden 1950 muista joukkueista eli Kotkan Jäntevän, Kallion Palloseuran, HPS:n eli Helsingin Palloseuran, Helsingin Ponnistuksen, Helsingin Hukkien ja Viipurin Reippaan katsojaluvuista tulee tietoa sitä mukaa kuin vain niitä jollakin tapaa löytyisi kun toistaiseksi niistä ei löydy tai ole löytynyt mitään tietoa.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #91 : 21.01.2020 klo 13:36:01

Yllättävänkin moni Palloliiton mies sen tiesi kun olihan heistä yhtä yllättävänkin moni rintamamies tai upseeri ja montakin oli aikanaan kaatunut rintamalla tavallaan.
Sama juttu oli monessa muussakin urheilujärjestössä tuolloin.

Minkä verran jalkapalloseuroissa tai urheilujärjestöissä vaikutti tuohon aikaan ihan kenraalikuntaa ja muutoin valtiollisen eliitin ydintä?
Monihan oli toki rintamamies, mutta jos työväen järjestöt unohdetaan niin suojeluskuntahenkeenhän kuului aika olennaisena urheilu ja kun nykypäivänäkin yhteydet ovat tiiviitä, niin millaisia ne olivatkaan tuolloin kun (porvarillinen) Suomi oli paljon pienempi.

Lainaus
Siitä sitten tuloksena olikin lohduton Jatkosota missä kaatuikin jo alkuun tai kerrallakin jo vuoden 1941 aikana sama määrä tai enemmänkin miehiä kuin mitä koko Talvisodassa oli menetettykään

Miltä sota näytti jalkapallon kannalta?
Kuinka moni joukkue menetti tähtipelaajansa ja entä maajoukkue?
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #92 : 21.01.2020 klo 18:41:07

Minkä verran jalkapalloseuroissa tai urheilujärjestöissä vaikutti tuohon aikaan ihan kenraalikuntaa ja muutoin valtiollisen eliitin ydintä?
Monihan oli toki rintamamies, mutta jos työväen järjestöt unohdetaan niin suojeluskuntahenkeenhän kuului aika olennaisena urheilu ja kun nykypäivänäkin yhteydet ovat tiiviitä, niin millaisia ne olivatkaan tuolloin kun (porvarillinen) Suomi oli paljon pienempi.

Miltä sota näytti jalkapallon kannalta?
Kuinka moni joukkue menetti tähtipelaajansa ja entä maajoukkue?

Näin äkkiseltään sanottuna jalkapallo Suomessa sota-aikaan oli aiemmin kuvailemani mukaan hyvin pysähdyksissä kun oikein mitään maaottelujakaan ei oikein voinut pelata juuri kenenkään kanssa tai sitten vastustajat olivat poliittisesti valloitettuja irvikuvia tyyliin Miehitetty Norja tai muuta vastaavaa.

Kyllähän niitä menetyksiä oli niin seuroittain kuin maajoukkueeltaankin puhuttuna rintamatilanteiden osalta.

Nuorten tai ihan maajoukkuetason tähtipelaajista kaatuivat ainakin näin äkkiseltään sanottuna Pentti Eronen, Antero Rinne, Kaarlo 'Kille' Oksanen, Holger Granström, Jarl Malmgren ja Viljo Kuhlberg.

PS. Taitaa sotajutut näin myös shotsin linjalla pysytellen mennä kenties nyt vähän muutenkin liikaa aiheen vierestä kun pitäisi kaivella esiin nuo Jalkapallon Suomen Cupin vuosien 1959-1975 katsojaluvut ja laittaa niistä vähän lisätietoa seuraavaksi kun vain ehtisi vielä tänään laittaa toivon mukaan. Muutoin taitaa mennä huomiseen.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2020 klo 19:08:33 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
shots

Poissa Poissa


Vastaus #93 : 21.01.2020 klo 18:53:14

Miltä sota näytti jalkapallon kannalta?
Kuinka moni joukkue menetti tähtipelaajansa ja entä maajoukkue?

Pentti Eronen (HJK)
Kaarlo Oksanen (HPS)
Jarl Malmgren (HIFK & VIFK)
HIFK legenda ja maalitykki Holger Salin kuoli vuonna 1943, kauden päätteeksi ja vain pari viikkoa viimeisen maaottelun jälkeen. Tämä tosin oli tapaturmainen kuolema.

Varmasti monia muitakin kaatunut mutta nuo nopeasti löysin.

Mainitaan nyt että tämä topikki on lähtenyt vähän raiteiltaan :D
« Viimeksi muokattu: 21.01.2020 klo 19:05:14 kirjoittanut shots »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #94 : 22.01.2020 klo 12:29:47

Jalkapallon Suomen Cupin katsojalukujen kokonaisosuuksia ja keskiarvoja ajattelin laittaa seuraavaksi tähän viestiin vuosilta 1959-1975 ja mitä ilmeisimmin ajoittain ihan mukavia lukuja keränneet, mutta yleisesti ottaen myös erittäin vaatimattomina katsojaluvuiltaan pidetyt Suomen Cupin Loppuottelut saattoivat joinakin vuosina todellakin niellä isojakin osuuksia katsojien kokonaisarviosta näillä näkymin.

Muussa tapauksessa nyt alle tulevat luvut ovat kokonaisosuuksia muista otteluista ja päälle tulevat sitten tietysti vielä Suomen Cupin Loppuottelujen katsojaluvut, mutta niiden mahdollisten lukujen osalta voin laittaa niitä oheisesti sulkuihin tarpeen mukaan vertailuksi niihin mikäli ne olisivat sinänsä erillisiä kuin miten ne mitä ilmeisimmin ovat jo mukaan laskettu.

Tässä lukuja vuosilta 1959-1975:

Jalkapallon Suomen Cupin kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot vuosina 1959-1975

1959

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1959: 47 331 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1959: 259 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Haka-HIFK laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 51 507 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 280 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1960

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1960: 40 329 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1960: 236 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Haka-RU-38 laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 45 058 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 262 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1961

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1961: 45 196 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1961: 266 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu KTP-Pallo-Pojat laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 48 797 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 285 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1962

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1962: 37 914 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1962: 227 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu HPS-RoPS laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 42 936 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 256 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1963

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1963: 41 599 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1963: 263 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Haka-Reipas laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 55 651 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 350 katsojaa yksittäiselle ottelulle.

Paljon tuolla tuon vuoden ennätyskatsojaosuuden niin silloin kuin tähänkin päivään asti eniten katsotuimalla Suomen Cupin Loppuottelulla oli väliä katsojaluvuissa kun se pois otettuna katsojia olisi ollut vain 27 547 katsojaa ja keskimäärin olisi ollut 175 katsojaa yksittäiselle ottelulle.

Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu olisi kerännyt vaikkapa melkein edeltävän vuoden katsojaluvun eli sen 5000 katsojaa niin se taas olisi tarkoittanut 32 547 katsojaa ja keskimäärin olisi ollut 206 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1964

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1964: 42 574 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1964: 229 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Reipas-LaPa laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 47 411 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 254 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1965

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1965: 38 890 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1965: 177 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu ÅIFK-TPS laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 40 826 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 185 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1966

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1966: 47 866 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1966: 205 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu HJK-KTP laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 54 935 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 235 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1967

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1967: 54 199 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1967: 219 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu KTP-Reipas laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 59 442 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 239 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1968

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1968: 52 344 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1968: 211 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu KuPS-KTP laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 55 865 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 224 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1969

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1969: 44 108 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1969: 165 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Haka-Tapiolan Honka laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 45 358 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 169 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1970

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1970: 42 156 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1970: 153 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu MP-Reipas laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 47 555 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 172 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1971

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1971: 29 719 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1971: 138 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu MP-FC Sport laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 32 364 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 150 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1972

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1972: 28 846 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1972: 116 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Reipas-VPS laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 29 374 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 117 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1973

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1973: 37 080 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1973: 148 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Reipas-SePS laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 39 926 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 159 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1974

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1974: 29 365 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1974: 111 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Reipas-OTP laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 34 231 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 129 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1975

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1975: 27 568 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1975: 102 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Reipas-HJK laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 33 654 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut siinä tapauksessa 124 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #95 : 22.01.2020 klo 14:24:50

Kun hieman etsin lisää noita vanhempien aikojen erilaisten jalkapallosarjojen katsojalukuja niin seuraavaan pariin viestiin tulevaan kokonaisuuteen löytyi Jalkapallon Maakuntasarjan, Jalkapallon Aluesarjan ja Jalkapallon Suomen Cupin kokonaiskatsojalukuja ja keskiarvoja vuosilta 1956-1958.

Siinä missä luonnollisesti Jalkapallon Maakuntasarjasta tulee luonnollisesti puuttumaan vielä tietenkin useiden eri vuosien kokonaisuuksia sinänsä niin huomioimatta vuoden 1955 tavallaan ihan tietyin ehdoin virallista ja useimmiten selvemmän epävirallista nk. Jalkapallon D-sarjan kautta huomioimatta ja tietenkin vuoden 1967 Jalkapallon Aluesarjaa huomioimatta nyt jokainen Jalkapallon Aluesarjan vuosi on nyt löytynyt.

Samoin myös tavallaan aivan jokainen Jalkapallon Suomen Cup on myös löytänyt aivan ensimmäistä vuottaan eli vuoden 1955 Jalkapallon Suomen Cupia huomioimatta, mutta tuolloin tavallaan kilpailun nimi oli vielä sinä vuonna kai tiettävästi Antero Nymanin Muistokilpailu/Muisto-Cup jonka pohjalta kuitenkin vuodeksi 1956 virallisesti nimi muutettiin Jalkapallon Suomen Cupiksi ja tuo ihan ensimmäinen vastaava kilpailu laskettiin vasta myöhempään historiankirjoitukseen myöskin Jalkapallon Suomen Cupiksi jolloin periaatteessa sekin on nyt löytynyt kokonaan.

Myös muutakin tarkennettua tai tarkempaa tietoa on löytynyt muun muassa aiemmin löydettyihin tai mainittuihin vanhempien aikojen Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kausiin 1950-luvulta ja 1960-luvulta kuten myös Suomen eri jalkapalloilun katsojalukujen kokonaistilanteesta kehityksineen, mutta niiden vuoro tulee myöhemmin muihin viesteihin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #96 : 22.01.2020 klo 16:14:50

Joka tapauksessa tässä vuosien 1956-1958 Jalkapallon Maakuntasarjan ja Jalkapallon Aluesarjan katsojalukujen kokonaismäärät ja keskiarvot:

Jalkapallon Maakuntasarjan kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot ja Jalkapallon Aluesarjan kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot vuosina 1956-1958

1956

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1956: 82 510 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1956: 157 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Aluesarjassa 1956: 6797 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Aluesarjassa yksittäistä ottelua kohti 1956: 49 katsojaa

1957

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1957: 72 444 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1957: 161 katsojaa (Mikäli tämän kyseisen vuoden ottelut olisi liittänyt edeltävän vuoden peleihin olisi niiden perusteella ollut edeltävän vuoden aikana Jalkapallon Maakuntasarjassa peräti 183 katsojaa keskimäärin ottelulle.)

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Aluesarjassa 1957: 6252 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Aluesarjassa yksittäistä ottelua kohti 1957: 42 katsojaa

1958

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Maakuntasarjassa 1958: 72 743 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Maakuntasarjassa yksittäistä ottelua kohti 1958: 151 katsojaa (Mikäli tämän kyseisen vuoden ottelumäärien sijaan olisi liittänyt edeltävän vuoden peleihin niiden ottelumäärät tälle vuodelle olisi niiden perusteella ollut edeltävän vuoden ottelumäärillä tämän vuoden aikana Jalkapallon Maakuntasarjassa peräti 162 katsojaa keskimäärin ottelulle ja parin vuoden takaa ollut yleinen katsojaluku olisi ollut jo peräti 172 edelleen kasvaneista ottelumääristä huolimatta. Sen sijaan edeltävän vuoden katsojaluvuilla tämän kyseisen vuoden yleisellä ottelumäärällä katsojaluvuissa ei olisi ollut mainittavaa eroa toisiinsa nähden.)

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Aluesarjassa 1958: 7509 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Aluesarjassa yksittäistä ottelua kohti 1958: 39 katsojaa (Tämän vuoden jälkeen Jalkapallon Aluesarjassa alkoikin kasvaa ottelumäärät yleensä erittäin suuriksi ja silläkin oli väistämättä aina seurauksensa sille, että miksi ne katsojaluvut ajoittain olivat suorastaan kääpiömäisellä tasolla. Edeltävän vuoden ottelumäärillä keskikatsojaluku olisi ollut 50 katsojaa ja pari vuotta aiemmalla ottelumäärällä keskikatsojaluku olisi ollut jo peräti 54 katsojaa.)

Myöhempiä aikoja miettiessä Jalkapallon Maakuntasarjalla oli huippunsa vuonna 1956 ja Jalkapallon Aluesarjalla oli vastaavasti huippunsa vuonna 1958.

Jalkapallon Aluesarjasta tai myös sen yhden vuoden edeltäjästä eli epävirallisen ja virallisen rajamailla keikkuneesta Suomen Jalkapallon D-sarjasta puuttuvat enää katsojaluvut ihan ensimmäiseltä vuodelta eli vuodelta 1955 ja Suomen Tasavallan 50-vuotisjuhlavuodelta joka oli myös Suomessa tavallaan kaikkien aikojen jalkapallon katsojalukujen ennätysvuosi samalla kertaa Palloliiton 60-vuotisjuhlien kunniaksi eli vuodelta 1967.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #97 : 22.01.2020 klo 17:21:20

Jalkapallon Suomen Cupin vuosilta 1956-1958 sittenkin vielä lisäetsinnän jälkeen löytyneet kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot katsojien osalta tulevat tähän viestiin kun ne olivat seuraavat:

Jalkapallon Suomen Cupin kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot vuosina 1956-1958

1956

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1956: 47 555 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1956: 297 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu Pallo-Pojat-TKT laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 49 575 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 308 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1957

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1957: 47 849 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1957: 292 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu IF Drott-KPT laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 51 756 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 314 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

1958

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Cupissa 1958: 43 961 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Cupissa yksittäistä ottelua kohti 1958: 268 katsojaa (Mikäli Suomen Cupin Loppuottelu KTP-KIF laskettaisiin mukaan kuin erillisenä otteluna olisi sen katsojaluku jo 46 966 katsojaa ja keskimäärin katsojia olisi ollut peleille siinä tapauksessa 285 katsojaa yksittäiselle ottelulle.)

Tämän jälkeen ei puutu enää kuin vain yksi ainoa Suomen Cup ihan ensimmäiseltä vuodeltaan kokonaiskatsojalukujen ja katsojakeskiarvon osalta vuosilta 1955-1975 ja tavallaan ei oikeastaan puutu kun aivan ensimmäinen Jalkapallon Suomen Cup vuodelta 1955 on yhtä oikeastaan jälkikäteen nimetty sellainen kun alkuperäinen nimi sille oli Antero Nymanin Muistokilpailu/Muisto-Cup jonka pohjalta myöhempiä aikoja ajatellen nimeä haluttiin järkevöittää koko Suomea ajatellen ja tietenkin edesmenneen herra Nymanin nimi jäi elämään palkintopokaaliin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #98 : 22.01.2020 klo 18:28:31

Jalkapallon yleisestä kehityksestä Suomessa ja lisäksi aiemmin mainittua Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa vuosilta 1956-1961 on tosiaan löytynyt hieman lisää tarkennettuina joskin kaikkein isoimmat muutokset ilman muuta koskevat itsessään vain vuotta 1961 siihen nähden mitä tulee Suomen Sarjaan/Suomensarjaan, mutta ovat vuosien 1956-1960 vastaavat myös mielenkiintoisia.

Lisäksi on myös valitettavasti hieman hämärän peittoon ja kiusalliseksi jäävä toteamus vuodesta 1955 kuten myös vuodesta 1954 joskin vuoden 1955 mahdollinen luku saattaisi pitää kenties myöskin paikkansa.

Joka tapauksessa aiemmin mainittujen vuosien 1958-1961 lisäksi kyllä täysiverisen, erittäin kovan luokan katselijakunnan jalkapalloilun voisi sanoa ainakin lisätutkimusten jälkeen alkaneen myös vuosina 1954-1957 toisin kuin mitä aiemmin osin luulin.

Noista tietenkin vuosien 1954-1955 lukemat jäävät hämärämmäksi kuin vuosien 1956-1957 vastaavat valitettavasti toistaiseksi.

Noiden vuosien 1956-1957 kokonaisluvut mitä ilmeisimmin aivan jokaisen sarjan käsittäen Suomessa ovat myös olleet komeita tavallaan ja laitan niihinkin täsmennyksiä tai oletuksia kun mikä tilanne on tällä hetkellä niiden osalta kun niitä laitan tähän viestiin yleistilanteen osalta ja seuraaviin viesteihin sitten sen varsinaisen Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan uudet päivitykset tai laajemmat täsmennykset ainakin jo osin aiempiinkin viesteihin nähden:

Suomen Jalkapallon Katsojakehitys kokonaismääriltään suuremmista sarjoista vuosina 1955-1961

1955: 516 393 katsojaa (Tämä itse asiassa tiettävästi oli ensimmäinen kerta kun puolen miljoonan katsojan rajapyykki ylitettiin edes teoriassa kotimaisessa jalkapallossa sotien jälkeen. Myös vuoden 1954 kokonaiskatsojaluvuista oli kaikkineensa maininta, mutta sen arveltiin olevan enemmän lähempänä puolen miljoonan katsojan rajaa ja sen todellisesta olemisesta alle.

Tämä on osin kyseenalainen lukema sikäli, että se perustuu vuoden 1956 aivan kaikkien mahdollisten sarjojen kokonaistilanteen laskelmaan ja voi olla siten mahdollisesti väärä.

Tämä perustuu tosiaan myös aiemmin mainitsemalleni 22 000 katsojan lisänousulle kotimaiseen jalkapalloon, mutta nousiko siinä Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan, Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojaluvut vai minkä sarjan siinä sitten nousikaan niin siitä ei sanottu juurikaan mitään joten tämä on toistaiseksi melkoisen epävarma siinä suhteessa kokonaislukunakin vaikkakin ilman muuta vuoden 1954 tapaan tämä oli kuitenkin vuosi jolloin jalkapallo alkoi sinänsä Suomessa herättää ainakin sotien jälkeen taas katsojaintoa jo jollakin tapaa.)

1956: 538 393 katsojaa (Tämä nyt oli ainakin vuosia 1954-1955 varmempi olemaan sellainen todella paljon isommin katsottu kausi ja aikaisintaan sinänsä varmasti olemaan ensimmäinen vuosi toisin kuin usein hehkutettu vuosi 1959 olemaan se puolen miljoonan katsojan kokonaismäärän rajapyykin yli mennyt vuosi.

Tässä laskelmassa tosiaan sanottiin edeltävään vuoteen nähden ollen lisäystä sen 22 000 katsojaa ainakin kokonaisuutena. Nyt kun esimerkiksi Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan kokonaiskatsojaluvut ja keskiarvot ovat nyt tiedossani niin ne eivät välttämättä olleet nyt niin kovin hyvät kaikkiaan kun aiemmin.

Erinomaiset tavallaan ilman muuta, mutta eivät ehkä ihan niin hehkutusten alla eläneitä nyt kuitenkaan.

Tätä vuotta koskien myös erilaisten muidenkin Jalkapallon Aluesarjaakin alempien alasarjojen katsojalukuja mietittäessä niissäkin innostusta nähtiin ja ne varmaan ovat kenties luettu näihinkin lukemiin, mutta ainakin ihan hurjimmat alustavat luvut kuten 583 393 katsojaa vaikuttivat joko kirjoitusvirheiltä tai sitten niiden täytyy mahdollisesti olla jo esimerkiksi maajoukkuepelejäkin sisältäneitä katsojalukuja niin A kuin B-maajoukkueenkin osalta.

Pienin kuulemani tätä vuotta mahdollisesti koskevakin kokonaiskatsojaluku eli 462 935 katsojaa saattaisi olla enemminkin oikea katsojaluku hyvinkin joko vuodelle 1955 tai vuodelle 1954 kun tuolloin lähtökohtaisesti ainakin oli todella vähän sinänsä katsojia toki niiden olemisesta myös aikansa ennätyksiä ja kun niille ainakin on voitu mahdollisesti hyvinkin jo ehkä sotkeakin maajoukkuepelien katsojalukuja niihin päälle.)

1957: 542 589 katsojaa (Jälleen vuoden 1956 tapaan erittäin hyvä jalkapallovuosi olemaan ainakin parempi kuin mitä usein hehkutettu vuosi 1959 myös puolen miljoonan katsojan rajapyykin ylittäneeksi vuodeksi.

Tämä vuosi oli kummallisempi vuosi suomalaisessa jalkapallossa ihan Palloliitonkin 50-vuotisjuhlavuotena. Tämän vuoden osalta kehuttiin jälleen ainakin Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojalukuja paljon, mutta ihmeteltiin Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan/Pääsarjan melkein 20 000 katsojaa alentuneita katsojalukuja vuositasolla.

Toisaalta kun välillä Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa hehkutettiin taas kerran ennätyslukuja sisältäen niin oikeastaan kun luvut ovat nyt tiedossani niin vuoden 1956 tapaan ne eivät ehkä nyt ihan väen välttämättä vastanneet hehkutustasoaan.

Alemmistakin sarjoista puhuttiin hieman ristiriitaisesti niiden olleen joko ennätyskatsottuja suhteessa eri lukuihinsa nähden tai sitten niitä ei oikeastaan käytännössä katsottu paljon minkään vertaa.

Välillä vähän myöhemmän jalkapallon katsojahehkutuksen alkaessa Suomessa tälle vuodelle on väitetty sen katsojalukujen kokonaismäärän saattaneen sisältää myös esimerkiksi taas maajoukkuepelejä niin A kun B-maajoukkueenkin osalta. Alimmat mahdolliset kokonaiskatsojaluvut olivat silti parempia tälle vuodelle kuin mitä vuodelle 1958 tulisi olemaan eli 444 353 katsojaa joskin ne ovat voineet myös mennä sekaisin julkisuudessa vuosien 1954 ja 1955 kokonaiskatsojalukujen kanssa suomalaisen jalkapallon osalta.)

1958: 433 310 katsojaa (Nyt ainakin tätä katsojalukua on helpompi ymmärtää kun aiemmin. Pitkälti sen vuoksi kun Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsojaluvut ovat tiedossani sinänsä jolloin välillä kyllä murheellista oli tosiaan Palloliiton pähkäily luoda sarjaan sitten kolmas erillinen lohko aikana jolloin kahdellakin lohkolla samassa sarjassa sai todella hyviä katsojalukuja kaikkiaan ainakin siinä pelanneet joukkueet.

Suurin mahdollinenkin Palloliiton odottama katsojaluku olisi arvioissa jäänyt noin 11 000 katsojaa edeltävää vuotta pienemmäksi kun jostakin syystä tuona kyseisenä vuotena yllättävänkin moni potentiaalinen katsoja ei halunnut juurikaan vain katsoa otteluja samalla tapaa kuin mitä vähän sitä ennen tai etenkin sen jälkeen. Varsinkin Etelä-Suomen alueen katsojanihkeyttä hämmästeltiin erittäinkin kovasti varsinkin mitä alempi sarja oli kyseessä.)

1959: 563 115 katsojaa (Tämä vuosi oli aiemmin se varmin ensimmäinen vuosi olemaan puolen miljoonan katsojan ylittänyt vuosi kokonaiskatsojaluvuissa Suomessa, mutta tosiaan nyt olleiden tutkimusten valossa myös vuodet 1955-1957 ovat saattaneet vetää tätä vuotta paremmin lähinnä erityisesti vuoden 1956 osalta mikäli sitten selviäisikin niiden ihan todella olleen aivan kaikilta sarjoiltaan katsojaluvuiltaan niin hyvät ilman maajoukkueotteluja kuin mitä tällä hetkellä niiden valitettavasti osin väitetään vetäneen mukaansa.

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja vietti toipumisvuosiaan ja totutteluaikaa kolmen lohkon sarjana. Kuitenkin sarja alkoi uudistuessaan osalta kauttaan vetää katsojia tätä vuotta noin 10-15 vuotta aiemman Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan tapaan joissakin sen lohkoissa.)

1960: 635 177 katsojaa (Tämän vuoden aikana Jalkapallon Suomen Sarjalla/Suomensarjalla oli totisesti ainakin yhdessä lohkossa ensi kertaa lähtökohtaisesti kenties oma sarjaennätys kun jo pelkästään yhden ainoan lohkon seurantaa nyt tiedossa olleeni lukujen perusteella oli yli 100 000 katsojaa kokonaislukuina joten toiseksi korkeimmalta sarjatasolta se oli erittäin kova veto aikanaan kun vielä pari vuotta sitten tai hieman sitä ennenkin sarja kärsi tosiaan lohkomuutoksen osalta lisäksi muutenkin osin liikaa joissakin otteluissa katsojakadoista.)

1961: 745 065 katsojaa (Tämän vuoden osalta Jalkapallon Suomen Sarjalla/Suomensarjalla oli jälleen mitä parhaimmat luvut ja seuraavan viestin täsmennyksessä voi vain miettiä sitä, että vaikka ei ihan sellaiseen 1950-luvun alun tai ihan vähän tätä ennen olleeseen mitä ilmeisimmin erittäin hurjiin katsojalukujen ihan säännöllisimpiin vastaaviin ei päästy niin kyllä sarjaennätyksiä silti luotiin tänä kyseisenä vuotena ja sillä oli tärkeä merkityksensä.)

Vuosien 1954-1957 kokonaistilanteesta saa katsojalukujen osalta kertoa lisätietoa milloin tahansa kuten myös vuoden 1967 Jalkapallon Maakuntasarjan tai vuoden 1967 Jalkapallon Aluesarjan osalta.

Noillakin sarjoilla varmasti oli osansa vuoden 1967 Jalkapallon nk. Miljoonavuotta ajatellen siihen nähden mitä tuli katsojiin.
« Viimeksi muokattu: 22.01.2020 klo 19:46:37 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #99 : 22.01.2020 klo 19:03:52

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja totisesti oli vuosina 1956-1961 hyvin paljon maineeltaan kehittyvä sarja katsojaluvuiltaan ja maineeltaan kaiken kaikkiaan koko ajan paranevaan suuntaan.

Uusien löytöjeni pohjalta vuodet 1956-1960 ovat enemmän kokonaiskatsojalukuihin ja keskiarvoihin painottuneita, mutta viimeiseltä vuodelta eli vuodelta 1961 löytyy myös tarkempaa seurapohjaista tietoakin.

Vuodet 1954-1955 ovat näillä näkymin myös olleet erittäin merkittäviä katsojalukujen pohjalle sinänsä tässä sarjassa, mutta todellista katsojalukujen tilannetta on valitettavasti ollut vaikea nähdä tähän mennessä.

Vuodet 1956-1958 ovat tulevissa viesteissä kokonaan uutta katsojatietoa tai ainakin itseltäni kovinkin unohtunutta sellaista.

Joka tapauksessa tässä näitä sarjojen katsojalukujen kokonaismääriä ja keskiarvoja sitten tulee alkaen vuodesta 1956 ja päättyen muutaman viestin kuluttua vuodelle 1961:

Jalkapallon Suomen Sarja/Suomensarja 1956 Katsojaluvut

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Länsilohkossa 1956: 81 951 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa Länsilohkossa yksittäistä ottelua kohti 1956: 911 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkossa 1956: 53 016 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan Itälohkossa yksittäistä ottelua kohti 1956: 589 katsojaa

Kokonaiskatsojaluvut kaikkiaan Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa 1956: 134 967 katsojaa

Keskimäärin katsojia Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa yksittäistä ottelua kohti 1956: 750 katsojaa

 
Sivuja: 1 ... 3 [4] 5 6
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines