HJK 2012 - Askel kohti ikuista dominanssia

[el_Diablo]

Juuri näin. Vielä karsintavaheeseen sen verran palaten, että jos ruotsalainen muoviseura pudotti Rangersin jatkosta, ei se tarkoita sitä että Celtic olisi samanlaista paskaa.

muovi-malmölle :peukku

[Klubitus]

Lukashenko ei muuten ole jalkapallo- vaan jääkiekkofani. Hän lataa satsauksensa Valko-Venäjän lätkään, ei suinkaan futikseen. Eli siinä mielessä Suomi ja V-V eivät paljoakaan poikkea toisistaan.

Suomen nykymaajoukkuetta ei tietenkään saada enää kasattua Klubiin, mutta näkisin, että hyvällä yhteistyöllä (Esim. Palloliiton kanssa) ja tekemisen tasoa parantamalla HJK voisi olla jonkinlainen "varamaajoukkue" tai "B-maajoukkue" tai "Huuhkajan munat" tai ainakin osa "kiihdytyskaistaa", jossa pelaajat kehittyvät ja hitsautuvat yhteen, että ovat entistä valmiimpia koviin kansainvälisiin peleihin. Ei tuo pahitteeksi varmaan olisi, jos meillä olisi V-V:n maajoukkueen tasoinen Klubi Helsingissä ja sen lisäksi vielä nämä Moisanderit ja Eremenkot kovilla kansainvälisillä kentillä kovaa kokemusta keräämässä.

Johan nuo böndet jo nyt laulelee vittuiluna, että hoojiikooo, palloliiton joukkueee.

Anyway, Bate on kummajainen ja ilmoitettu budjettitaso voi olla jotain muuta kuin totuus. Jos nyt katsoisi viakka tanskalaisten seurojen budjettitasoja, siellä yksikin pikkuseura eilen pelasi tasurin Juven kanssa.

[Vlad Kepes]

Anyway, Bate on kummajainen ja ilmoitettu budjettitaso voi olla jotain muuta kuin totuus. Jos nyt katsoisi viakka tanskalaisten seurojen budjettitasoja, siellä yksikin pikkuseura eilen pelasi tasurin Juven kanssa.

Ei katota. Tanska on Ruotsiin ja Norjaankin verrattuna ihan omassa kastissaan. Unohdetaan me nyt nämä rikkaat pohjoismaat ja otetaan mallia ennemmin toisista köyhistä maista, kuten Tsekistä, Slovakiasta, Kroatiasta ja Serbiasta.

[Basler]

Tämä on se suurin kysymysmerkki, minkä parissa ihmiset ovat aivonystyröitään rasittaneet. Jos HJK olisi todella halunnut EOM:ää tapahtuvan tulevaisuudessa, olisi tällöin tulevan valmentajan pitänyt olla ulkomailla onnistumisia saavuttanut kaveri.

Ei välttämättä. Ei Hyypiäkään ollut ulkomailla menestystä saavuttanut valmentaja, kun ryhtyi Leverkusenin luotsiksi. Sikun aiemmat tehtävät ovat varmasti kehittäneet hänen futisnäkemystään. Veikkaajassa sanottiin, että Hodarin aikana Olli Huttunen ja Heliskoski olivat niin kujalla, etteivät ymmärtäneet taktisista asioista mitään, joten Siku oli sellainen sparraaja ja keskustelukumppani Hodarille maajoukkueen sisällä. Se kertoo jotain miehen potentiaalista. Jos ja kun nyt neuvotteluissa Ollikselle ja kumppaneille on tullut sellainen näkemys, että tavoite on sama kuin Sikulla niin sitä kannattaa kokeilla. Ei se automaattisesti tarkoita sitä, että luvassa olisi menestystä, vaan seurajohto on ajatellut, että jos onnistuu niin otamme askeleen eteenpäin. Mikäli mitään riskejä ei maailmassa tai elämässä olisi niin sehän olisi liian helppoa. Sikun palkkaaminen riski, joka voi onnistua tai epäonnistua.

[Basler]

Ei katota. Tanska on Ruotsiin ja Norjaankin verrattuna ihan omassa kastissaan. Unohdetaan me nyt nämä rikkaat pohjoismaat ja otetaan mallia ennemmin toisista köyhistä maista, kuten Tsekistä, Slovakiasta, Kroatiasta ja Serbiasta.

itse ottaisin Kyproksesta mallia. Siinä on suhteellisen hyvä vertailukohta, vaikka toki siellä suurimmat pelaavat Sonskia isommalla stadionilla, mutta saari on pieni ja ei mitenkään varakas.

[radics]

Sanokaa mitä sanotte, mutta suurin menestyksen este on meidän suomalaisten oma asenne omaan futikseemme. Kyproslainen uskoo kyproslaiseen futikseen, georgialainen on ylpeä omistaan, puhumattakaan tsekeistä, slovakeista, serbeistä ym. Suomalaiset nauravat suomalaiselle futikselle, ja pelaajat tietävät sen. Siksi emme voita.

Se ikuinen henkinen kantti - älkää vähätelkö sitä!

[Jax]

Ei vittu oikeesti Viinioksalla nämä.

Edes MM-Kendo ei saanut globenia kuin puolilleen. Salibandykin varmaan kiinnostaa siellä enemmän kuin hoki.

En nyt tiedä mitä "hassuttelua" tässä on muuta kuin teidän provosoituneet kommenttinne. Olen yhä sitä mieltä, että kendo on ruotsalaisen palloilun menestystuote numero yksi. Vaikka voidaan aina puhua "marginaalilajista" suhteessa jalkapalloon, niin ei kendo nyt mitään pesäpalloa, jääpalloa tai salibandyakään ole vaan globaalisti harrastettu suurlaji, jota pelataan niinkin eksoottisissa paikoissa kuin Meksikossa ja Marokossa (ks. lista kaikista IIHF:n jäsenmaista http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_members_of_the_International_Ice_Hockey_Federation); Espanja on jääkiekon maailmanrankingissa muuten sijalla 30. Kyllä Ruotsi on kendomaa Forsbergin ja Sundinin nimeen.

Mitä tulee itse aiheeseen eli HJK:n mahdollisuuksiin kasvattaa yleisöpohjaansa ja lisätä yleistä vetovoimaansa, niin siihenhän ei ole mitään nopeita vippaskonsteja. Ainoastaan europelit ja derbyt vetävät yleisöä kendotyylisin lukemin. Onkin sääli ettei HIFK ole onnistunut brandinsa laajentamisessa soccerin puolelle odotetulla tavalla. Stadin kingeillä on vakiintunut laaja kannttajakuntansa, ja olisikin suotavaa että HIFK Soccerin edustusjoukkue kykenisi rakentamaan liigatasoisen ryhmän (sen sijaan että putosi nyt taas kakkoseen). HJK:n ja HIFK:n väliset Veikkausliigaottelut olisivat taattuja yleisövetonauloja vertautuen kendopuolen HIFK-Jokeri-koitoksiin (tosin jos Jokeritkin vielä eläisi jalkapallon puolella, sen parempi.). HJK:n edun mukaista olisikin HIFK:n liigakuntoiseksi saattaminen mahdollisimman nopeasti. Tietenkin Viikinkienkin visiitti liigassa jäi valitettavan lyhyeksi eikä uutta ole näköpiirissä. Kuitenkin Helsinkiin mahtuisi hyvin kaksi pääsarjajoukkuetta. Onneksi on sentään Honak.

Sanokaa mitä sanotte, mutta suurin menestyksen este on meidän suomalaisten oma asenne omaan futikseemme. Kyproslainen uskoo kyproslaiseen futikseen, georgialainen on ylpeä omistaan, puhumattakaan tsekeistä, slovakeista, serbeistä ym. Suomalaiset nauravat suomalaiselle futikselle, ja pelaajat tietävät sen. Siksi emme voita.

Suomalaiset "nauravat" suomalaiselle futikselle, koska suomi ei ole mikään Kirgiisia, jossa paremmastakaan ei tiedetä,  vaan Ruotsin naapuri ja maa jossa kendoa pelataan korkealla tasolla. Aina kun suomalainen joukkue tai maju konttaa kunnolla, nämä vertaukset kendon puolelle tai Ruotsin menestykseen saavat tulta alleen. ("Suomi on kendomaa."/"No, suomalaiset ovat sentään maailman eliittiä kendossa."/"Ruotsi se vaan menee taas kisoihin." jne.) Eli tämä "nauraminen" on suoraa seurausta siitä että jossain ihan lähellä asiat tehdään paljon paremmin tai menestystä tulee roppakaupalla. Asenteet muuttuvat vasta kun tulokset paranevat, ja näin voi tapahtua uuden uljaan sukupolven (jälleen kerran) nostaessa Suomen jalkapallon  uudelle tasolle.

[Vlad Kepes]

Sanokaa mitä sanotte, mutta suurin menestyksen este on meidän suomalaisten oma asenne omaan futikseemme. Kyproslainen uskoo kyproslaiseen futikseen, georgialainen on ylpeä omistaan, puhumattakaan tsekeistä, slovakeista, serbeistä ym. Suomalaiset nauravat suomalaiselle futikselle, ja pelaajat tietävät sen. Siksi emme voita.

Se ikuinen henkinen kantti - älkää vähätelkö sitä!

Korjasin, ja moi Kari Pissaniva!

[calciopoli]

En nyt tiedä mitä "hassuttelua" tässä on muuta kuin teidän provosoituneet kommenttinne. Olen yhä sitä mieltä, että kendo on ruotsalaisen palloilun menestystuote numero yksi. Vaikka voidaan aina puhua "marginaalilajista" suhteessa jalkapalloon, niin ei kendo nyt mitään pesäpalloa, jääpalloa tai salibandyakään ole vaan globaalisti harrastettu suurlaji, jota pelataan niinkin eksoottisissa paikoissa kuin Meksikossa ja Marokossa (ks. lista kaikista IIHF:n jäsenmaista http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_members_of_the_International_Ice_Hockey_Federation); Espanja on jääkiekon maailmanrankingissa muuten sijalla 30. Kyllä Ruotsi on kendomaa Forsbergin ja Sundinin nimeen.

Mitä tulee itse aiheeseen eli HJK:n mahdollisuuksiin kasvattaa yleisöpohjaansa ja lisätä yleistä vetovoimaansa, niin siihenhän ei ole mitään nopeita vippaskonsteja. Ainoastaan europelit ja derbyt vetävät yleisöä kendotyylisin lukemin. Onkin sääli ettei HIFK ole onnistunut brandinsa laajentamisessa soccerin puolelle odotetulla tavalla. Stadin kingeillä on vakiintunut laaja kannttajakuntansa, ja olisikin suotavaa että HIFK Soccerin edustusjoukkue kykenisi rakentamaan liigatasoisen ryhmän (sen sijaan että putosi nyt taas kakkoseen). HJK:n ja HIFK:n väliset Veikkausliigaottelut olisivat taattuja yleisövetonauloja vertautuen kendopuolen HIFK-Jokeri-koitoksiin (tosin jos Jokeritkin vielä eläisi jalkapallon puolella, sen parempi.). HJK:n edun mukaista olisikin HIFK:n liigakuntoiseksi saattaminen mahdollisimman nopeasti. Tietenkin Viikinkienkin visiitti liigassa jäi valitettavan lyhyeksi eikä uutta ole näköpiirissä. Kuitenkin Helsinkiin mahtuisi hyvin kaksi pääsarjajoukkuetta. Onneksi on sentään Honak.

Suomalaiset "nauravat" suomalaiselle futikselle, koska suomi ei ole mikään Kirgiisia, jossa paremmastakaan ei tiedetä,  vaan Ruotsin naapuri ja maa jossa kendoa pelataan korkealla tasolla. Aina kun suomalainen joukkue tai maju konttaa kunnolla, nämä vertaukset kendon puolelle tai Ruotsin menestykseen saavat tulta alleen. ("Suomi on kendomaa."/"No, suomalaiset ovat sentään maailman eliittiä kendossa."/"Ruotsi se vaan menee taas kisoihin." jne.) Eli tämä "nauraminen" on suoraa seurausta siitä että jossain ihan lähellä asiat tehdään paljon paremmin tai menestystä tulee roppakaupalla. Asenteet muuttuvat vasta kun tulokset paranevat, ja näin voi tapahtua uuden uljaan sukupolven (jälleen kerran) nostaessa Suomen jalkapallon  uudelle tasolle.

Janari onkin ilmeisesti tosissaan. Taitaakin olla näitä Schalke-huumassa jalkapallokatsomoon löytäneitä.

Ota tuosta nyt ensiksi, ehkä se avaa sinulle vähän ruotsalaisen urheilun arvomaailmaa: http://www.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-1288508445173.html

[philo]

Janari onkin ilmeisesti tosissaan. Taitaakin olla näitä Schalke-huumassa jalkapallokatsomoon löytäneitä.

Ota tuosta nyt ensiksi, ehkä se avaa sinulle vähän ruotsalaisen urheilun arvomaailmaa: http://www.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-1288508445173.html

Tai:
http://svenskfotboll.se/allsvenskan/tidigare-ar/resultat-2011/statistikligor/?scr=spl

Kontra:
http://hockeyligan.se/artikel/14320/

Poimitaan tosta esim. Frölunda, Göteborgin ylpeys kendossa (ja Tukholman jengien lisäksi ainoa suuremman kaupungin jengi kendon puolella), yleisökeskiarvo kaudella 11-12 10390. Samalla Allsvenskanissa Göteborgilaisjengit Allsvenskanissa keräsivät kaudella 2011: IFK G:borg 10849, GAIS 5933, Mjällby 3613 ja Häcken 3249

[Basler]

Sanokaa mitä sanotte, mutta suurin menestyksen este on meidän suomalaisten oma asenne omaan futikseemme. Kyproslainen uskoo kyproslaiseen futikseen, georgialainen on ylpeä omistaan, puhumattakaan tsekeistä, slovakeista, serbeistä ym. Suomalaiset nauravat suomalaiselle futikselle, ja pelaajat tietävät sen. Siksi emme voita. !

Sillä ei ole merkitystä nauraako joku vai ei Klubin kannalta. Siis Klubi voitti kuitenkin, mutta budjetin suurentamiseksi pitäisi ihmisten ajatus muuttua siitä, kuinka ottelutapahtumiin suhtaudutaan. Kysymys on siitä, haluaako henkilö nähdä futista paikan päällä vai telkkarista ja mitkä ovat niitä syitä, minkä vuoksi paikan päällä. Sanoisin, että muutamia asioita pitää parantaa:

1) Klubi-identiteetti: sen pitää vahvistua. Ihmisten pitää tuntea itsensä vahvemmin klubilaisiksi. Tässä kendojengit ovat tässä kaupungissa edellä ja tämän takia Blues ei ole vetänyt niin paljon ihmisiä katsomoihin, kun heillä niin vahva identiteetti ei ole ollut olemassa
2) Ottelutapahtumissa pitää olla hauskaa: Anthony Bourdais Kansasissa ohjelmassa ne kävi jenkkifutismatsissa. Parkkiksella jengillä oli kaikilla paikallisen jengin toppatakit (ei siis lämpötilasta kiinni), pipot, lapaset jne. vaatteet päällä, ts. tunnustivat väriä. Grillasivat, joivat oluita ja snapseja. Oli lauluja, ystävällismielistä zoukin heittoa vastustajan kannattajien kanssa jne. Ne tapahtumat ovat siellä tapa, jossa ehkä about 30-50 vuotiaat tyypit voivat pitää hauskaa ja viettää aikaa kavereidensa kanssa, vähän sekoillakin. Ei se ole sama asia istua jossain kotisohvalla, vaikka peli olisikin parempaa
3) Klubi-tuotteita pitää saada enemmän myyntiin: kun niitä näkyy ihmisillä niin seura pääsee paremmin esille. Pikku hiljaa
4) Lippupaketteja pitää olla erilaisia. Nyt markkinointi on onnistunut aika hyvin ja yleisömäärät ovat nousseetkin, mutta jotain sarjalippuja pitäisi saada enemmän, sillä jos liput on ostettu niin peliin on helpompi lähteä verrattuna siihen, että pitäisi ihan tuosta vain lähteä irtolippua ostamaan. Samahan se on vaikka uimastadionin kanssa kesällä. Jos ostaa 10 kerran kortin niin käy siellä todennäköisesti ainakin lähes 10 krt. Jos ostaa kertalipun niin käy ehkä vain 1 tai 2 kertaa
5) Sponsoreita pitää saada lisää ja ennenkaikkea sellaisia isoja sponsoreita, joiden kanssa tehdään pitkäaikaista yhteistyötä. Ovat valmiita satsaamaan enemmän, kun muutosta ei ole liikaa, vaan tehdään määrätietoisesti yhdessä työtä, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Tekisin kaikkeni sen eteen, että esim. joku Nokia lähtisi Klubin kelkkaan. Europeleihin viideksi vuodeksi Lumia tai Nokia -teksti jne.
Lisää kohtia voi keksiä, mutta ei se mikään utopiajuttu ole, etteikö budjetti voisi olla 6 miljoonaa, koska Euroopassa puhutaan futiksessa kuitenkin sen verran isoista rahoista vs. kendo, jossa pitää joku lähemmäs 10 miltsiä kerätä pelkästään liigasta.

[Jax]

Janari onkin ilmeisesti tosissaan. Taitaakin olla näitä Schalke-huumassa jalkapallokatsomoon löytäneitä.

Ota tuosta nyt ensiksi, ehkä se avaa sinulle vähän ruotsalaisen urheilun arvomaailmaa: http://www.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-1288508445173.html

Okei, kyllähän Ruotissa seurataan jalkapallomaajoukkueensa tekemisä mediassa todella laajalti.  En kiistä sitä, mutta ei Ruotsi kuitenkaan ole saavuttanut MM-tuuripronssin jälkeen/lisäksi mitään ihmeellistä jalkapallossa. Olenkin samaa mieltä Mårtsin kanssa, että hetkittäin media intoutuu asian tiimoilta liikaakin. Joukkue kyllä venyy usein hyvin arvokisoissa (ja toki ensinnäkin aina selviytyy arvokisoihin), mutta eihän tuo Ruotsin jalkapallomaajoukkue silti kovin hääppöinen Zlatanin jälkeen ole. Kyse ei ole mistään Portugalin kaltaisesta superjoukkueesta vaan tasaisesta suorittajasta, jonka vahvuudet ovat joukkuepelissä ja henkisellä puolella. (Joukkueesta joka pelaa taitojensa ylärajoilla ja ne ylittäenkin mutta hyytyy viimeistään puolivälierissä.) Suomi kurookin todennäköisesti eroa länsinaapuriinsa umpeen lähitulevaisuudessa - tai sitten ei. Sen sijaan kendon puolella Ruotsilla on Zlataniin vertautuvia maailmantähtiä ollut maailmansivu ja on tälläkin hetkellä. Pelaajien yleisen tason ja yleisen menestyksen perusteella sanon, että kendo on ruotsalaisen palloiluperheen lempilapsi, olematta mikään kendoyanari vaan (tässä) neutraali arvioija (personally: jalkapallo >> kendo). Ruotsin jalkapallo on loppujen lopuksi aika keskinkertaista kun tosissaan aletaan pelata.

[radics]

Sillä ei ole merkitystä nauraako joku vai ei Klubin kannalta. Siis Klubi voitti kuitenkin, mutta budjetin suurentamiseksi pitäisi ihmisten ajatus muuttua siitä, kuinka ottelutapahtumiin suhtaudutaan. Kysymys on siitä, haluaako henkilö nähdä futista paikan päällä vai telkkarista ja mitkä ovat niitä syitä, minkä vuoksi paikan päällä. Sanoisin, että muutamia asioita pitää parantaa:

1) Klubi-identiteetti: sen pitää vahvistua. Ihmisten pitää tuntea itsensä vahvemmin klubilaisiksi. Tässä kendojengit ovat tässä kaupungissa edellä ja tämän takia Blues ei ole vetänyt niin paljon ihmisiä katsomoihin, kun heillä niin vahva identiteetti ei ole ollut olemassa
2) Ottelutapahtumissa pitää olla hauskaa: Anthony Bourdais Kansasissa ohjelmassa ne kävi jenkkifutismatsissa. Parkkiksella jengillä oli kaikilla paikallisen jengin toppatakit (ei siis lämpötilasta kiinni), pipot, lapaset jne. vaatteet päällä, ts. tunnustivat väriä. Grillasivat, joivat oluita ja snapseja. Oli lauluja, ystävällismielistä zoukin heittoa vastustajan kannattajien kanssa jne. Ne tapahtumat ovat siellä tapa, jossa ehkä about 30-50 vuotiaat tyypit voivat pitää hauskaa ja viettää aikaa kavereidensa kanssa, vähän sekoillakin. Ei se ole sama asia istua jossain kotisohvalla, vaikka peli olisikin parempaa
3) Klubi-tuotteita pitää saada enemmän myyntiin: kun niitä näkyy ihmisillä niin seura pääsee paremmin esille. Pikku hiljaa
4) Lippupaketteja pitää olla erilaisia. Nyt markkinointi on onnistunut aika hyvin ja yleisömäärät ovat nousseetkin, mutta jotain sarjalippuja pitäisi saada enemmän, sillä jos liput on ostettu niin peliin on helpompi lähteä verrattuna siihen, että pitäisi ihan tuosta vain lähteä irtolippua ostamaan. Samahan se on vaikka uimastadionin kanssa kesällä. Jos ostaa 10 kerran kortin niin käy siellä todennäköisesti ainakin lähes 10 krt. Jos ostaa kertalipun niin käy ehkä vain 1 tai 2 kertaa
5) Sponsoreita pitää saada lisää ja ennenkaikkea sellaisia isoja sponsoreita, joiden kanssa tehdään pitkäaikaista yhteistyötä. Ovat valmiita satsaamaan enemmän, kun muutosta ei ole liikaa, vaan tehdään määrätietoisesti yhdessä työtä, jossa molemmat osapuolet hyötyvät. Tekisin kaikkeni sen eteen, että esim. joku Nokia lähtisi Klubin kelkkaan. Europeleihin viideksi vuodeksi Lumia tai Nokia -teksti jne.
Lisää kohtia voi keksiä, mutta ei se mikään utopiajuttu ole, etteikö budjetti voisi olla 6 miljoonaa, koska Euroopassa puhutaan futiksessa kuitenkin sen verran isoista rahoista vs. kendo, jossa pitää joku lähemmäs 10 miltsiä kerätä pelkästään liigasta.

No nyt on hyvää tekstiä!

[Jax]

Okei, kyllähän Ruotissa seurataan jalkapallomaajoukkueensa tekemisä mediassa todella laajalti.  En kiistä sitä, mutta ei Ruotsi kuitenkaan ole saavuttanut MM-tuuripronssin jälkeen/lisäksi mitään ihmeellistä jalkapallossa. Olenkin samaa mieltä Mårtsin kanssa, että hetkittäin media intoutuu asian tiimoilta liikaakin.

Tähän lisäisin vielä sen verran, että tämä Ruotsin jalkapallomaajoukkueen medianäkyvyys vaikuttaa kyllä tyypilliseltä ruotsalaiselta omahyväisyydeltä ja itsepetokselta. Oikeastaan kyse on itseään vahvistavasta ilmiöstä: mitä enemmän asia on julkisuudessa esillä, sitä enemmän sen pitää olla esillä, koska (kehäpäätelmä) sen pitää toki olla ensiarvoisen tärkeä ja suuri  asia koska se on niin paljon esillä. Näin ylläpidetään sitä tyystin imaginaarista mielkuvaa, että  Ruotsi on MUKA suuri jalkapallomaa, mitä se ei tietenkään ole. Ikään kuin liitetään Ruotsiin ja sen maajoukkueeseen sellaisia superlatiiveja joita niin hienon ja suuren asian kuin jalkapallon hienoimmat ja suurimmat ilmiöt edustavat: Ruotsi pelaa arvokisoissa, Ruotsilla on (joku vitun) Zlatan, sitten on Barcelonaa, Messiä, Ac Milania, Brasiliaa, Argentiinaa, Saksaa jne... Ja Ruotsi on ikään kuin luonteva osa tätä jalkapallosuperlatiivien jatkumoa. Ja vitut sanon minä-Zlatankin on joku siirtolainen ja siinä onkin Ruotsin suuruus jalkapallossa (sitten Brodinin vai mikä se oli).

Taannoin Ruotsi-Suomi em-karsintaottelun alla nämä expressenit ja aftonbladetit muistuttivat kuinka Suomi on hyvä kendossa ja pesäpallossa mutta aivan onneton jalkapallossa, mikä tietenkin piti sitten vielä  todistaa umpisekaisin olevan joukkueen umpisurkealla esityksellä oliko se råsundalla tjsp. 5-0-tappiolla. Ja ennen ottelua nostettiin esiin vielä eremenko jr.:n hehkutus Zlatanista jonain "alienina" kuten Messi. Niin helvetin tyypillistä.

Ruotsi ei ole mikään suuri jalkapallomaa, eikä tule koskaan olemaankaan. Ruotsi on kendon kehto.

[Jasseri]

Hyvä kirjoitus, pelkkää asiaa

[hafa]

Tähän lisäisin vielä sen verran, että tämä Ruotsin jalkapallomaajoukkueen medianäkyvyys vaikuttaa kyllä tyypilliseltä ruotsalaiselta omahyväisyydeltä ja itsepetokselta. Oikeastaan kyse on itseään vahvistavasta ilmiöstä: mitä enemmän asia on julkisuudessa esillä, sitä enemmän sen pitää olla esillä, koska (kehäpäätelmä) sen pitää toki olla ensiarvoisen tärkeä ja suuri  asia koska se on niin paljon esillä. Näin ylläpidetään sitä tyystin imaginaarista mielkuvaa, että  Ruotsi on MUKA suuri jalkapallomaa, mitä se ei tietenkään ole.

Vastaavat sanat voisi liittää myös Suomeen ja Suomen jääkökköön.

Ruotsi on jalkapallomaa, eikä sitä sovi vähätellä.

[Bossu]

.

Johtuisiko Ruotsin menestys jääkiekossa kuitenkin siitä, että kilpailu on paljon helpompaa kuin futiksessa. Vai muuttuuko Putte-Possu kovemmaksi urheilijaksi kun pistää hokkarit jalkaan? Taitaa futispelajia olla sen kymmenen kertaa enemmän Ruotsissa, mitä jääkiekon pelaajia ja luonnollisesti huipulla olevat on lahjakkaampia näin suuresta massasta mitä toisessa lajissa. Sama Norjassa ja Tanskassa. Operoidaan maan ykköslajina suurilla resursseilla, mutta ei sielläkään niitä supertähtiä liiemmin ole. Siellä kuitenkin jaksetaan panostaa futikseen, vaikka tiedetään, että mitään suurta ei välttämättä ikinä tulla saavuttamaan kovan kilpailun takia.

[Tapioinen]

Mitä erilaista Boström tuo klubin peliin.

Boströmhan on tuotu kehittämään junioritoimintaa ja kouluttamaan mm. valmentajia. Sellaista mihin Muurinen ei kykene eikä pysty, ja samalla myös paljastuisi, että Muurinen on verkkaripelle, joka puhuu kauniita, juo Coca-Colaa, mutta ei osaa mitään. Pelkkä pikkuinen sätkynukke, joka on niin typerä, että otti vastaan A-maajoukkueen pestin eikä edes ymmärtänyt, että minkäänlaisia kykyjä tähän ei ole.

Olisi huvittavaa nähdä Muurista kouluttamassa valmentajia?

[Thalian]

Jax harrastaa kyllä kevyttä tolppien siirtelyä. Sillähän ei ole väliä, onko Ruotsi suuri futismaa vai ei, vaan sillä, kumpi laji siellä on ykkösenä futis vai kendo. Yksi tapa tarkastella asiaa, on katsoa harrastajamääriä. Ruotsissa on noin 62000 rekisteröityä jääkiekon pelaajaa (lähde: IIHF.com). Futaajia sen sijaan löytyy melkein 553000 (lähde: fifa.com). Futiksen harrastajia on siis melkein kymmenen kertaa enemmän kuin jääkiekon harrastajia. Kumpikohan mahtaisi olla maan ykköslaji? Toki harrastajamäärät eivät kerro ihan kaikkea, mutta tuo ero on niin valtava, että se kyllä puhuu omaa kieltään. Mainittakoon, että Suomessakin on enemmän jääkiekkoilijoita kuin Ruotsissa. Futiksen pelaajia sen sijaan on about neljännes siitä määrästä, mikä Ruotsissa.

[palloseura]

Muurinen on verkkaripelle, joka puhuu kauniita, juo Coca-Colaa, mutta ei osaa mitään. Pelkkä pikkuinen sätkynukke, joka on niin typerä, että otti vastaan A-maajoukkueen pestin eikä edes ymmärtänyt, että minkäänlaisia kykyjä tähän ei ole.

Olisi huvittavaa nähdä Muurista kouluttamassa valmentajia?

Kaheksa mestaruut hei!

[PG]

Olisi huvittavaa nähdä Muurista kouluttamassa valmentajia?

Totta. Tilanne olisi sama kuin sinä Jari Sarasvuon tai Hjalliksen opeissa yritysjohtoon liittyen; opettajaan verrattuna näytöiltään täysi nolla hekottelemassa julkisuuskuvalle skipaten samalla oikeat asiat jotka kannattaisi sisäistää.

[Vorssander]

Ruotsi on jalkapallomaa, Suomi on menestyshullu maa. Se siitä aiheesta.

Baslerilta mainio kirjoitus katsojien(asiakkaiden) sitouttamisesta. Etenkin noita sarjalippuja pidän erittäin hyvänä ideana. Mitään kymppikorttia tuskin kannattaa kaupata, kun kotipelejä on kaudessa vain 18, mutta esimerkiksi kolme tai viisi ottelua voisi olla sopiva määrä.

Siitäkin olen samaa mieltä, että ottelutapahtumiin pitää tulla viihtymään. Syksyllä harva haluaa palella katsomossa, mutta etenkin kesällä ihmiset pitäisi saada hyvissä ajoin stadionille. Siellä voisi sitten tavata tuttuja, vaihtaa kuulumisia, juoda kupin kahvia tai vaikkapa maistella hieman olutta. Nyt tuntuu vähän siltä, että ihmiset eivät vahingossakaan halua viettää ylimääräistä aikaa stadionilla.

[J. Soini]

Olen FutisForumin aktiivinen seuraaja ja satunnainen kirjoittaja. Vaikka kannatankin HJK:ta, täytyy sanoa että HJK-topic on yksi koko Forumin parhaista, monipuolisimmista ja asiallisimmista. Kertooko tämä HJK:n kannattajien sivistyksestä, vai mistä?

Esimerkiksi tämä ylläoleva Ruotsin lätkä/futiskannattamisen analyysi on oikein mainio (vaikka onkin vähän off-topic).

[Jax]

^^ Lyhyesti em. kommentteihin voi huomauttaa, että ei lajin taso riipu enää harrastajamääristä kun sitä harrastavat/pelaavat tosissaan miljoonat urheilijat ja lajilla on pitkä historia ja vakiintuneet käytännöt. Sen sijaan lajikulttuurilla, valmennuksella, tietotaidolla jne. on  ratkaiseva painoarvo. Ruotsi on niin hyvä kendossa, koska sillä on siinä aivan erilailla kosketuspintaa absoluuttiseen huippuun kuin jalkapallossa. Kanadassa on maailman parhaat pelaajat tämän vuoksi, ei siksi että siellä olisi eniten lahjakkuuksia/massaa. Ruotsi ei vain ole todellinen jalkapallomaa kuten esimerkiksi suunnilleen saman välikuvun Portugali, jolla on huippupelaajia aivan eri tavalla kuin Ruotsilla. Ruotsalaiset eivät nyt vain ole kovin erikoisia jalkapalloilijoita, toki yrityksen ja itseluottamuksen puutteesta heitä ei voi syyttää. Ruotsalaiset ovat siis kendokansaa: Ruotsin kendo  tuottaa joka vuosi huippupelaajia, jotka varataan korkealla NHL-draftissa; ruotsalainen kendovalmennus ja kilpailuolosuhteet ovat huipputasoa. Näin ei ole jalkapallossa. Pelaajien taso on heikompi, kehitys ei ole optimaalista, koska asioita ei tehdä oikealla tavalla jne.

Jotta ei mene täysin OT:ksi, aasinsilta Klubiin. Klubin pitää periaatteessa omaksua soveltuvin osin yhä enemmän niitä toimintatapoja ja valmennusmetodeja, joilla operoidaan jalkapallon suurmaissa/-seuroissa. Mutta tässä tulee tietenkin vastaan massojen laki, lahjakkuuksia on vähemän käytettävissä mikä heijastuu sitten kaikkeen tekemiseen ja tuloksiin.

[Tapioinen]

Sanokaa mitä sanotte, mutta suurin menestyksen este on meidän suomalaisten oma asenne omaan futikseemme. Kyproslainen uskoo kyproslaiseen futikseen, georgialainen on ylpeä omistaan, puhumattakaan tsekeistä, slovakeista, serbeistä ym. Suomalaiset nauravat suomalaiselle futikselle, ja pelaajat tietävät sen. Siksi emme voita.

Se ikuinen henkinen kantti - älkää vähätelkö sitä!

Erittäin hyvä pointti.

Toinen asia, joka antaa aivan valtavasti uskoa suomalaisen futiksen menestykseen on se, että tällä hetkellä todellakaan ei ole läheskään parhaat voimat suomalaisen futiksen parissa. Ei sinne päinkään. Vertaus: Voisi verrata asiaa siten, että jonkun nakkikioskin tai pienen kyläkaupan myyjä vetää suomalaista seuraa ei todellakaan jonkun suuren voittoa tuottavan yrityksen toimitusjohtaja.

-> Ei normaali ihminen, joka on kouluja käynyt ja kyvykäs hakeudu suomalaisen jalkapallon pariin vaan ns. normaalin työhön. Kukaan ei Suomessa ajattele, että pyrin ammattilaiseksi, johonkin tehtävään jalkapallossa. Hollannissa jalkapallon parissa toimiminen on yksi ammatti muitten joukossa ja voisi verrata siihen, että mol.fi työpaikka sivuilta löytyy työpaikka ilmoituksia, jossa etsitään ammattilaista jalkapalloseuraan tiettyyn positioon ja kilpailu on kovaa, yhtä kovaa kuin huippupaikkoihin suomalaisilla työmarkkinoilla.


Kolmas mikä antaa valtavasti uskoa suomalaiseen futikseen on tässä topicissa kerrottu "Olli Huttunen ja Jyrki Heliskoski olivat täysin kuutamolla Hodgsonin taktisista jutuista ja sparraajana toimi Sixten Boström." Miksi tämä antaa uskoa suomalaiseen futikseen? Koska suomalainen taktinen ymmärrys on tällä hetkellä juuri Olli Huttusen ja Jyrki Heliskosken tasoa. Mutta ei sen tarvitse olla, kun löydetään oikeat miehet, jotka ymmärtävät perehtyä asiaan ja ovat riittävän koulutettuja sen tekemään.