FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.08.2019 klo 03:43:00 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 ... 136
 
Kirjoittaja Aihe: Honka 2012 - Voitokas downshiftaaja  (Luettu 361026 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Vol 4

Poissa Poissa


: 03.12.2011 klo 15:34:24

Tänä vuonna useampi ihminen on minua auttanut kausiotsikon avauksen pohjatyön tekemisessä, kiitos heille. TKK, Mikenaattori, fraser, janijee, Bristol Rovers. Pahoitteluni jos joku unohtui.

Hongan kautta 2011 on mielestäni mahdotonta tarkastella mielekkäästi vailla kytköksiä, eristyksissä toissa kaudesta. Kausi 2011 oli monessa mielessä suoraa jatkumoa kaudelle 2010, osin toki luonnollista, vaikka radikaalimmat eroavaisuudet olisivat varmasti olleet monien mieleen. Siinä missä Hongan kauden 2011 pelillisen ilmeen todellista syntyajankohtaa on vaikea määritellä, niin toisaalta mennyt kausi tarjosi lopulta myös tilaisuuden päättää tämä synkkiäkin aikoja sisältänyt ajanjakso. Se, pääseekö Honka aloittamaan ensi kauden puhtaalta pöydältä vai joutuuko Honka vieläkin taistelemaan samojen mörköjen kanssa, nähdään lopulta vasta vuoden kuluttua.

On siis tunnettava Hongan vuosi 2010, jotta voi tuntea vuoden 2011. Näin ajan kulkiessa ja perspektiivin laajetessa Hongan kauden 2010 pelilliset ongelmat näyttävät paljon selkeämmiltä, vaikka muistikuvat ovat osaksi jo hämärtyneet. Lisäksi jo vuosi sitten esitetyt eri teoriat ovat saaneet tukea loppupeleissä ei-niin-yllättävältä taholta, nimittäin menneeltä vuodelta. Eli lyhyenä kertauksena, Honka 2010 ja mistä kiikasti: Hongan peliä luonnehdittiin vuosi sitten hitaaksi ja ennalta-arvattavaksi pallonsiirtelyksi, jolla ei pystytty murtautumaan heppoisimmankaan puolustusmuurin läpi. Ratkaisuksi peliongelmiin tarjottiin muun muassa aktiivisempaa kymppipaikan, sen todellisen pelintekoalueen, pelaamista.

Hongalla oli talvikaudella 2011 hyvä tilaisuus etsiä ratkaisuja kauden 2010 pelilliseen taantumaan. Honka ei niitä ratkaisuja pahemmin etsinyt, syystä tai toisesta. Todennäköisesti Hongan muutoshaluttomuuteen vaikutti voimakkaimmin se, että peli kulki harjoitusotteluissa ja Liigacupissa ihan mallikaasti. Tosin olisihan se ollutkin jotain, jos testimiehiä täynnä olleet Haka, MYPA ja divariporukat olisivat jääneet voittamatta. Liigacupin suurimpia pelillisiä uudistuksia oli laitalinkki Demba Savagen peluuttaminen kärjessä.

Liigacupissa tuli toista kertaa peräkkäin turnausvoitto, ja alkavaan liigakauteen lähdettiin ihan luottavaisin mielin. Liigassa Honka kuitenkin jatkoi siitä, mihin se edellisellä kaudella oli jäänyt: hyökkäyspeli oli mielikuvituksetonta. Honka tuntui kärsivän viime kautta pahemmista maalinteko-ongelmista, ja vain hyvin pelannut puolustus piti tulokset siedettävinä. Kauden ensimmäisen kolmanneksen maalintekotahdilla (1,09 maalia/peli) Honka olisi tehnyt liigassa toiseksi vähiten maaleja koko kauden aikana. Liigacupissa ihan mukavaan tahtiin maaliverkkoja testanneet Dudu, Savage ja Äijälä jäivät kauaksi odotetuista maalimääristä.

Maalinteko-ongelmien syyt eivät tuntuneet paljoakaan eroavan aikaisemmista. Keskikentän keskusta pelasi aivan liian alhaalla, jotta pallo olisi voitu pelata säännöllisesti keskustan kautta hyökkääjille. Hitaammissa hyökkäyksissä yritettiin järjestäen murtautua laitojen kautta, minkä vuoksi vastustajilla oli usein miesylivoima ja hyvin organisoitu puolustus omalla rangaistusalueella odottamassa Hongan hyökkäystä. Ongelma, "kymppipaikan" tyhjä tila, alkoi tuntua jo niin ilmeiseltä, että valmennusjohdonkin oli jossain vaiheessa reagoitava tähän. Käytännössä ratkaisuja ongelmaan löytyi kaksi, joidenkin pelaajien ohjeistaminen pelaamaan enemmän alueella tai ryhmityksen muuttaminen. Hongan päävalmentaja Mika Lehkosuo päätyi kokeilemaan jälkimmäistä.

Muutoksen tuulet

Honka on lähes poikkeuksetta pelannut koko liigataipaleensa aikana muodostelmalla 4-4-2, ja tulosta on syntynyt usein kun keskikentän keskustan pelaajilla on ollut mahdollisuus nousemalla osallistua aktiivisemmin hyökkäyskolmanneksen pelintekoon. Muistan hyvin, miten Hongan ensimmäisellä liigakaudella vuonna 2006 oli tapana hahmotella Hongan keskikenttä "timanttimuotoon", Perovuo alemmaksi ja Weckström ylemmäksi keskikenttäpelaajaksi. Siihen aikaan nykyisen kaltaisen ongelman muodostuminen olisi ollut vähän vaikeampaa. On siis jollain tasolla ymmärrettävää, että päätös lähteä muuttamaan 4-4-2:sta on varmaan ollut Lehkosuolle tavallista suurempi.

Paperilla Hongan tekemä muutos ei ollut kovinkaan suuri, käytännössä toinen kärjistä pudotettiin sommitelmassa pykälää alemmaksi. 4-4-2:sesta tuli 4-2-3-1. Kuitenkin tämän pudotetun hyökkääjän uusi rooli oli sen verran erilainen, ettei Honka pelannut enää yksi yhteen samoilla pelaajilla, vaan uuden, kymppipaikan pelaajan roolin otti aiemmin laidalla viihtynyt Jussi Vasara. Lisäksi yksin jääneen hyökkääjän rooli muuttui. Mutta, toisin kuin voisi äkkiseltään luulla, uudessa muodostelmassa ainoa hyökkääjä pääsi pelaamaan entistä vähemmän selkä maaliin päin, ainakin Hongan kontrolloiduissa hyökkäyksissä. Aikaisemmin valtaosa hyökkääjälle keskeltä tulevista syötöistä tuli syvemmältä kuin nyt kymppipaikalta. Tällöin syötöt hyökkääjille puhkoivat vastustajan keskikentän ja syöttö tuli jalkaan, hyökkääjän selkä maalia päin. Nykyään Vasara hakee palloja vastustajan puolustuslinjan ja keskikentän välistä, ja syötön saatuaan hän voi hakea hyökkääjää pystysyötöillä. Toki vastahyökkäyksissä hyökkääjän rooli on vieläkin usein pallon tiputtaminen.

Hongan muutettua kenttäryhmityksensä muodostelmaa peli-ilme muuttui paremmaksi. Tämän näki kentällä ja tämän näkee tilastoja katsomalla. Honka muun muassa pelasi kauden 14 viimeistä ottelua ilman tappiota, mikä on yhden tappiottoman ottelun päässä seuran liigaennätyksestä. Mutta mikä Hongan pelissä oikeasti muuttui, millä tavalla uusi muodostelma paransi peliä ja minkälainen on Hongan pelitapa ylipäänsä? Otimme muutaman Hongan kannattajan kanssa työksemme selvittää asiat perin pohjin. Apunamme käytimme usean ottelun videomateriaalikokoelmaa Hongan tästä kaudesta.

Hongan peli perustuu edelleen hyvin vahvasti pallonhallintaan, ja sitä pallonhallintaa pyritään ylläpitämään hyvällä syöttöpelillä. Yksi tavallisimmista kritiikeistä mitä kuulee Hongan pelistä on se, etteivät pelaajat syötä tarpeeksi usein ylöspäin. Tämän kritiikin innoittamana päätimme selvittää miten Honka todellisuudessa syöttelee, mihin suuntiin pelaajat syöttävät.


    4-4-2             4-2-3-1

Ylläolevissa kuvissa on kuvattu Hongan pelaajien syöttösuunnat sen perusteella kumpaa muodostelmaa Honka on pelissä käyttänyt. Pelaajien - tai oikeastaan pelipaikkojen - ympyrän sisältä löytyvä luku kertoo, kuinka monta syöttöä per pelattu minuutti pelaaja on antanut; luku siis eräällä tavalla kertoo kuinka aktiivinen minkäkin pelipaikan pelaaja on Hongan peleissä. Syöttösuuntanuolista löytyvät luvut taas kertovat kuinka suuri osuus prosenteissa kyseisen pelipaikan pelaajan syötöistä lähtee kyseiseen suuntaan. Värit on tehty helpottamaan visualisointia. Tilastoinnissa on otettu huomioon kaikki syötöt riippumatta niiden onnistumisesta tai epäonnistumisesta.

Tuloksista ei sinänsä löydy mitään lajia mullistavaa. Kierrätyksen merkitys Hongan pelissä näkyy selvästi, maalivahti osallistuu peliin enemmän kuin hyökkääjät, topparit syöttelevät toisilleen ja takaisin sekä laitapakit syöttelevät toppareille. Sen sijaan mielenkiintoisempaa on verrata muodostelmien tuloksia keskenään. Ensimmäisenä pistää silmään se, että hyökkäyspään pelaajat ovat ikään kuin alkaneet aktiivisemmiksi puolustuspään pelaajien aktiivisuuden kustannuksella: siinä missä aikaisemmin peli näytti pyörivän suurimmaksi osaksi puolustuslinjassa, niin nykyään peli näyttää pyörivän tasaisemmin koko joukkueen välillä. Toinen silmiin pistävä asia on se, että monilla pelipaikoilla uudella ryhmityksellä pelataan suurempi osa syötöistä ylöspäin. Muun muassa laitapuolustajat ja keskikenttäläiset pelaavat huomattavasti enemmän palloa ylöspäin. Kymppipaikan pelaajan tulo kuvioihin on mahdollisesti vähentänyt laiturien hyökkäysvastuuta, ja näin ollen laiturit ovat voineet paremmin pelata yhteen laitapuolustajien kanssa ja osallistua pelinrakenteluun.

Ylläolevista kuvista voi siis hyvin päätellä, että Hongan siirryttyä 4-2-3-1-muodostelmaan ovat keskikenttäpelaajien syötöt ylöspäin lisääntyneet. Mutta syötöt ylöspäin eivät automaattisesti tarkoita parempaa peliä, muussa tapauksessahan joukkueet eivät muuta tekisikään kuin roiskisivat palloa ylöspäin. Pitää siis ottaa selville, mitä Honka tekee sillä pallolla kun se saadaan pelattua ylös. Tarkastelimme samassa tilaisuudessa kuin tarkastelimme syöttösuuntia mitä Honka tekee kun pallo on niin sanotulla pelintekoalueella, eli kymppipaikalla. Jaoimme ratkaisut viiteen kategoriaan: haasto, kierrätys/tiputus, murtautuminen, laukaus ja pallo laitaan. Tilastojen perusteella Hongan siirryttyä uuteen muodostelmaan on kierrätyksen/tiputuksen osuus pudonnut peräti 15 prosenttiyksikköä, kun taas kaikkien muiden ratkaisujen osuus on noussut seuraavasti (luvut prosenttiyksikköjä): haasto 3, murtautuminen 7, laukaus 1 ja pallo laitaan 5. Rohkeimmat tekisivät näiden tietojen perusteella sellaisen johtopäätöksen, että Hongan kymppipaikkapelaamisen laatu on noussut.

Halusimme myös saada tietoa Hongan otteluiden kenttätasapainoista. Jaoimme kentän yhdeksään osaan ja merkitsimme ylös molempien joukkueiden pallonmenetykset. Kenttäalueiden nimet menevät Hongan hyökkäyspäästä puolustuspäähän A-kirjaimesta C-kirjaimeen, oikealta vasemmalla ykkösestä kolmoseen. Pallonriistoissa ei tapahtunut kauden aikana käytännössä ollenkaan muutoksia sen suhteen, miten korkealla Honka pallonriistonsa teki. Keskialueella kuitenkin pallonriistot painoittuivat kauden mittaan tasaisemmin leveyssuunnassa, kun aikaisemmin painotus oli keskellä. Pallonmenetyksissä taas on nähtävissä suuri ero juurikin siinä, millä kenttäkolmannekselle Honka menetti palloja kauden aikana. Kauden alkupuolella pallo menetettiin suhteessa eniten hyökkäyskolmanneksella, kun taas loppupuolella pallo menetettiin suhteessa eniten keskikolmanneksella. Avainsana tässä on "suhteessa", sillä keskikolmanneksen pallonmenetykset pysyivät kyllä samoissa mitoissa, mutta hyökkäyskolmanneksen pallonmenetykset laskivat dramaattisesti kauden mittaan.

Toinen usein toistuva kritiikki Hongan pelistä on, että hyökkäykset kestävät liian kauan. Halusimme tarttua myös tähän väitteeseen ottamalla aikaa Hongan hyökkäyksistä ja katsoa miten kauan hyvät sekä huonot hyökkäykset kestävät. Saimme kyllä vahvistettua, että Hongan vaarallisimmat hyökkäykset ovat myös niitä nopeimpia, mikä tosin on täysin odotettu tulos kun miettii, että parhaimmat hyökkäykset ovat yleensä vastahyökkäyksiä, jotka ovat myös nopeita. Tulos ei siis täysin oikeuta vaatimaan Honkaa pelaamaan kontrolloituja hyökkäyksiä nopeilla riskisyötöillä. Olimme tiedostaneet tämän ongelman koeasettelussa, minkä johdosta olimme päättäneet jakaa Hongan hyökkäykset kahteen osaan: niihin hyökkäyksiin, jotka lähtevät omalta kenttäkolmannekselta, ja niihin, jotka lähtevät keskikolmannekselta.

Näin tarkasteltuna tuloksetkin ovat paljon mielenkiintoisemmat. Lopputulos, että nopeat hyökkäykset ovat laadukkaampia, pysyy kyllä kun tarkastellaan keskikolmannekselta lähteneitä hyökkäyksiä, mutta omasta puolustuspäästä lähteneet hyökkäykset osoittavat melkeinpä päinvastaista trendiä: Huonoimman arvosanan saaneet hyökkäykset kestivät keskimäärin 27 sekuntia, toiseksi huonoimman 30, toiseksi parhaimman 37 sekuntia ja parhaimman 22 sekuntia. Maaliin johtaneet hyökkäykset olivat keskimäärin 31 sekunnin mittaisia. Tuloksista on vaikea vetää mitään johtopäätöksiä koskien juuri omasta päästä lähteviä hyökkäyksiä, hyökkäyksiä joihin pelityyli kuitenkin eniten vaikuttaa.

Kauden aikana hyökkäykset nopeutuivat selvästi. Esimerkiksi otoksen ensimmäisen ottelun hyökkäykset kestivät keskimäärin 39 sekuntia kun ne lähtivät omalta alueelta ja 26 sekuntia kun ne lähtivät keskialueelta, otoksen viimeisen ottelun vastaavat luvut ovat 25 ja 14 sekuntia. Tästä päästäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen, selittyvätkö nämä erot muodostelmamuutoksella vai selittyykö uuden peliryhmityksen tehokkuus juurikin näillä eroilla? Mitkä olivat ne perimmäiset syyt Hongan pelin parantumiselle kauden aikana? Entä miten Hongan tulisi hyökätä esimerkiksi maalipotkusta?

Kysymysten kysyminen tämän kauden jälkeen on siinä mielessä miellyttävämpää, ettei niille ole näillä näkymin pakko löytää vastauksia. Todennäköisesti Hongan pelissä nähtiin pidempiaikainen muutos kohti parempaa, ja siinä tapauksessa ensi kaudeksi tavoitteena pitää olla tämän nykyisen peli-ilmeen hiominen paremmaksi. Kierroksella 14 Honka oli sarjassa 7. Hongan huima loppukiri päätyi neljännelle sijalle, mikä jätti hienosta loppukaudesta huolimatta katkeran maun vuodesta 2011, sillä vielä viisi minuuttia ennen kauden päätösvihellystä Honka oli kiinni pronssimitalissa ja viimeisessä europaikassa.


Pelaajat

Kauden aikana annoin jokaisen ottelun jälkeen jokaiselle Hongan pelaajalle arvosanan asteikolla 4-10 esityksestä, jotka kirjasin muistiin. Tosin parissa ottelussa jouduin turvautumaan muiden henkilöiden arvioihin. x̅ on pelaajien keskimääräinen arvosana, σ taas arvosanan hajonta kauden aikana. Hajonta kertoo käytännössä miten tasaisesti pelaaja on kauden aikana pelannut. Koko joukkueen arvosana kaudesta on 6,74 ja hajonta 0,66. Lihavoidut pelaajat todennäköisesti jatkavat Hongassa, kursivoitujen jatko on vähän niin ja näin. Muut ovat todennäköisiä tai varmoja lähtijöitä.


Kuvassa Hongan ottelukohtaiset keskiarvot kauden aikana. Kuten huomataan, trendi oli nouseva.

#1 Tuomas Peltonen (s. 1977, 10 ottelua, x̅ = 6,75, σ = 0,72)
Tuomas Peltonen oli jälleen kerran Tuomas Peltonen. Lyhyehkö, hyvä jalalla, reaktiotorjuja ja niin edelleen. Pelasi silloin kun Maanoja ei pelannut. Ei pahemmin kääntänyt otteluja voitoiksi, muttei myöskään yksinään aiheuttanut karvaita pistemenetyksiä. Näillä näkymin Peltonen nykyisen sopimuksensa viimeisenä vuotena vuorottelee peliajasta Viitalan kanssa, minkä jälkeen laittanee hanskat naulaan.

#12 Walter Viitala (s. 1992, 0 ottelua)
Walter Viitala oli lainalla HIFK:ssa, jossa pääsi pelaamaan 16 ykkösen ottelua. Pelasi käsittääkseni ihan mukavasti.

#16 Tomi Maanoja (s. 1986, 23 ottelua, x̅ = 6,89, σ = 0,86)
Tomi Maanojan kausi oli aikamoista vuoristorataa. Alkukausi oli täynnä sekä loistavia että surkeita otteluita, kauden keskivaiheilla Peltonen vei osan "Psykon" peliajasta ja loppukaudesta Maanoja pelasi tasaisen mallikkaasti. Lupauksia herättävistä otteista huolimatta Honka todennäköisesti jättää käyttämättä option jatkokausista. Vaikka Maanojan paluukausi Hongassa jakaa mielipiteitä, niin maalivahtiosaston leveyden takaamiseksi Psykon jatko olisi ollut ihan tervetullut.

#2 Sampo Koskinen (s. 1979, 25 ottelua, x̅ = 6,76, σ = 0,53)
Keväällä Sampo Koskinen juoksi ja tsemppasi, muttei saanut oikein mitään hyvää aikaiseksi. Kauden edetessä Koskinen kuitenkin paransi otteitaan, ja lopputuloksena kausi 2011 oli Sampon osalta "ihan kiva". Koskisella on edelleen samat vanhat puutteet - vasen jalka puuttuu ja taso heittelehtii usein otteluiden aikana - mutta niistäkin huolimatta hän on parhaimmillan liigan parhaimpia laitapakkeja. Koskisen kohdalla olennainen kysymys onkin, tuleeko näitä hyviä hetkiä enää tarpeeksi vai alkaako ikä jossain vaiheessa viedä voiton? Joidenkin tietojen mukaan Koskisen sopimus loppuu tähän kauteen, joten vastaus edellä esitettyyn kysymykseen lienee ratkaiseva Koskisen jatkon suhteen.

#3 Roope Heilala (s. 1980, 20 ottelua, x̅ = 6,73, σ = 0,4)
Roope Heilala on tasainen ja tasapaksu toppari, joka on aina tuntunut vähän turhan arastelevalta liigatasolle. Tällä kaudella Heilalalle tarjottiin ykköstopparin ja puolustuslinjan johtajan paikkaa, mutta kaikesta päätellen tämä paikka jäi Heilalalta lunastamatta. Veikkaajan mukaan Roopea ei nähdä ensi vuonna Hongassa, mikä kaikesta menetettävästä kokemuksesta huolimatta ei tunnu kovinkaan pahalta, sillä Heilala tuntuu Hongassa olevan tuomittu ikuiseksi kolmostoppariksi.

#4 Pauli Kuusijärvi (s. 1986, 4 ottelua, x̅ = 6,5, σ = 0,61)
Penkkiveikoksi hankittu Pauli Kuusijärvi oli odotetunlaisesti penkki- ja katsomokomennuksella lähes koko kauden ajan. Pääsi pelaamaan neljässä ottelussa, joiden perusteella miestä voisi luonnehtia brittityyliseksi keskuspuolustajaksi. Kauden päätyttyä Haka uutisoi tehneensä Kuusijärven kanssa pelaajasopimuksen ensi kaudesta.

#5 Henri Aalto (s. 1989, 26 ottelua, x̅ = 6,67, σ = 0,66)
Laitapakkiosaston positiivisin yllättäjä menneellä kaudella oli eittämättä Henri Aalto, joka osoitti kuuluvansa Hongan tasoisen joukkueen pelaavaan kokoonpanoon. Loppua kohden Aalto osallistui hyvin hyökkäyspeliin nousuillaan, ja hyväfysiikkainen Aalto muistuttikin ajoittain toista keltamustaa komodonvaraania, Ville Jalastoa. Aallon hitautta on aikaisempina kausina moitittu, mutta tältä kaudelta se ei ainakaan ole jäänyt minulla päällimmäiseksi mieleen. Kiitosta Aalto saa rohkeudesta heittää aikaisia keskityksiä.

#7 Ilari Äijälä (s. 1986, 26 ottelua, x̅ = 6,46, σ = 0,34)
Ilari Äijälä siirtyi Honkaan talvella suurten odotusten saattelemana, nostatti odotuksia vähän lisää pelaamalla Liigacupissa upeasti ja lopulta floppasi itse liigakauden aikana. Tosin kysyä saattaa, olisiko Äijälä tuntunut näin pahalta flopilta, jos hän olisi päässyt pelaaman enemmän hänelle selvästikin sopivammalle laitalinkin pelipaikalle? Joka tapauksessa Äijälä tehtaili Hongan kolmanneksi kovimmat "tehopisteet" (3+8), mikä on ihan hyvä saavutus laitapakille, vaikka ottaisikin huomioon, että Äijälä antoi suurimman osan Hongan kulma- ja vapaapotkuista. Äijälä on puolustussuuntaan vajaavainen ja pelinrakentelussa näkymätön sekä yllätyksetön, mutta Hongan pelaajaksi hyvät keskitykset antavat paljon anteeksi.

#13 Lum Rexhepi (s. 1992, 14 ottelua, x̅ = 6,19, σ = 0,77)
Talven aikana Lum Rexhepiä kehuttiin vuolaasti ja nuoren miehen harteille ladottiin suuret odotukset; jotkut pitivät Rexhepiä peräti Hongan tulevan kauden ykköstopparina. Liigavauhti oli kuitenkin vähän liian kova Lumille, ja Rexhepiä voi hyvin pitää Hongan alkukauden suurimpana epäonnistujana. Erityisen ongelmalliseksi osoittautui Rexhepin eräänlainen kankeus ja heikot pallolliset taidot. Loppukaudesta Rexhepi alkoi saada säännöllistä peliaikaa kunnolla, ja otteet olivatkin vähän lähempänä sitä, mitä Rexhepiltä oli kauden aikana odotettu. Mikäli Lum osaa pitää saman tason yllä koko ensi kauden ajan, niin olen tyytyväinen.

#25 Tapio Heikkilä (s. 1990, 30 ottelua, x̅ = 7,02, σ = 0,64)
Tapio Heikkilä on pitkään ollut Hongan lupaavin puolustaja, ja minun alkoi jo vähän käydä Heikkilää sääliksi talven aikana, kun vihdoin tilaisuutensa saanut Heikkilä pelasi harjoitusotteluissa ja Liigacupissa itsensä ulos avauskokoonpanokeskusteluista. Heikkilä sai kuitenkin näytön paikan liigassa aikaisessa vaiheessa muiden topparien huonojen otteiden ja loukkaantumisten avulla, ja "Tapsa" käytti tilaisuutensa loistavasti hyväkseen. Lopputuloksena eniten pelattuja otteluita keskuspuolustajista, toppariksi kunnioitettavat viisi maalia ja lähtö kaudelle 2012 Hongan ykköspuolustajana. Heikkilän hyppytekniikka on liigan parhaimpia ja lisäksi raamit sekä nopeus on kunnossa.

#6 Duarte Tammilehto (s. 1990, 22 ottelua, x̅ = 6,64, σ = 0,87)
Duarte Tammilehdon debyyttikausi Hongassa ja liigassa oli juuri niin värikäs kuin osasi odottaa - tai siis pelätä. 11 keltaista ja kaksi punaista on niin kova suoritus, että sillä pääsi liigan varoitustilaston ykköseksi tällä kaudella. Tammilehdon alkukausi ei pelillisestikään ollut mitenkään mallikas, mutta keskellä kuuminta kesää hankitut kaksi peräkkäistä ulosajoa taisivat "Dunkun" tapauksessa toimia jonkinlaisena herätyksenä, ja loppukausi sujuikin Tammilehdolta oikein hyvin sekä fiksusti. Tammilehto tuo Hongan keskikentälle rappaamisen jalon taidon sekä kaukolaukauspelotteen, joka kuitenkin Hongan strategia huomioon ottaen taitaa osoittautua turhaksi. Peruspeli sujuu Tammilehdolta ihan hyvin, mutta muuten minun on toistaiseksi vaikea nähdä häntä minään pelien ratkaisijana.

#9 Tomi Petrescu (s. 1986, 10 ottelua, x̅ = 6,67, σ = 0,47)
Tomi Petrescu, Hongan uusin värväys liittyi joukkueeseen reilu kymmenen kierrosta ennen kauden päättymistä, mutta ehti siitä huolimatta pelata lähes jokaisessa jäljellä olevassa ottelussa. Ulkomailta Suomeen palannut Petrescu olikin piristävä pelaaja ensimmäisissä otteluissaan Hongan paidassa: Petrescu laukoi ja laukoi vieläpä lähes aina maalia kohti. Jostain syystä Petrescun peliesitykset väsähtivät kauden lähestyessä päätöstään, mikä näkyi siinä, ettei Petrescua itse asiassa pahemmin näkynyt osallistumassa peliin tai laukomassa. Nykyisten Hongassa pelattujen otteluiden perusteella Petrescusta ei ole miksikään kovaksi vahvistukseksi, mutta Hongan onneksi sitä parasta Petrescua tuskin on vielä keltamustassa paidassa nähty. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen rooli Petresculla tulee Hongassa olemaan.

#14 Jussi Vasara (s. 1987, 31 ottelua, x̅ = 6,52, σ = 0,58)
Jussi Vasara totuttiin talvikauden aikana näkemään kainalosauvojen kanssa, eivätkä nappulakengät astunee kuvaan kuin vasta kevään koittaessa. En tiedä johtuiko se leikkauksesta, pelaamattomuudesta vai mistä, mutta Vasaran alkukausi liigassa oli surkea. Honka menetti pallon lähes aina kun se pelattiin Vasaralle, ja minä ainakin tuskastuin täysin "Juden" ollessa ottelusta toiseen avauksessa. Pallo ei lähtenyt ajoissa Vasaran jaloista, ja kun se lähti, niin se löysi tiensä ties minne. Loppukaudesta Vasaran peli sujui kuitenkin paremmin, oletettavasti joko pelituntuman parannuttua tai Vasaran siirryttyä laidalta keskelle pelaamaan, eikä Vasaran kaudesta jäänyt kovinkaan katkeraa makua. Mielestäni olennainen kysymys kuitenkin on, mitä annettavaa Vasaralla on Hongalle vastaisuudessa kymppipaikalla? Vasaran ominaisuudet pelaajana kun eivät ole niitä kaikkein perinteisimpiä pelintekijän ominaisuuksia. Tosin tällä hetkellä vaihtoehdot taitavat rajoittua Mäkijärveen ja Schülleriin, joten Vasara jatkanee jonkin ajan kymppipaikan ykkösvaihtoehtona.

#17 Demba Savage (s. 1988, 29 ottelua, x̅ = 7,09, σ = 0,78)
Monien mielestä Demba Savage oli Hongan kauden 2011 paras pelaaja, eivätkä nämä mielipiteet ole mitenkään tuulesta temmattuja. Savage teki honkalaisista eniten maaleja, 15 kappaletta, vaikka pelasi suurimman osan otteluista laitalinkkinä. Jos jotain parannettavaa haluaa löytää, niin kauden viimeisissä ratkaisuotteluissa Demba olisi voinut ottaa vähän suurempaa roolia. Kevään aikana Savagen pelipaikka vaihteli tiuhaan tahtiin hyökkääjän ja laitalinkin välillä, mutta pian kävi selväksi, että Savage on parhaimmillaan laidassa, jossa hänellä on enemmän tilaa tehdä nousuja pallon kanssa ja haastaa vastustajan peruuttelevia pakkeja. Luonnollisesti Hongan kuumin nimi tällä hetkellä, eikä siirto suurempiin ympyröihin ole kovin kaukaa haettu tulevaisuudenkuva.

#20 Nicholas Otaru (s. 1986, 25 ottelua, x̅ = 6,85, σ = 0,52)
Näyttävää, mutta aivan liian tehotonta - siinä tiivistettynä Niki Otarun kausi 2011. Kauden ensimmäinen kolmannes meni Otarulla pääasiassa Urheilupuiston telinekatsomoiden istuimia kuluttaessa, mutta loukkaantumishuolten jälkeen Otarulla ei ollut mitään suurempia vaikeuksia pelirytmin löytämisessä. Otaru toi kauden aikana kentälle jälleen kerran energiaa, valitettavasti kuitenkin suurin osa energiasta menee hukkaan kaikessa siinä kulmalippukikkailussa, joka harvoin johtaa mihinkään konkreettiseen. Tämä näkyy myös Otarun tehoissa, yksi maali ja yksi syöttö on huolestuttavan vähän miehelle, joka pelaa 25 ottelua suhteellisen hyökkäävässä roolissa Hongan tasoisessa joukkueessa. Monet "kaipaavat" Otarua takaisin laitapakin tontille, mikä ottaen huomioon Hongan kapean laitapakkiosaston voisi olla ihan järkeväkin ratkaisu, vaikka kausi kaudelta parantuva yhteistyö Otarun ja Aallon välillä saattaisi siitä vähän kärsiä.

#21 Antti Mäkijärvi (s. 1993, 10 ottelua, x̅ = 7,10, σ = 0,37)
Jussi Vasaran heikkojen otteiden avulla Antti Mäkijärvestä tuli kauden 2011 "miksei Bana peluuta sitä enemmän hemmetti?!" -pelaaja, vaikka kyllähän Mäkijärvi lähes aina kentälle päästyään oli pirteä, eivätkä toiveet Mäkijärven peliajan lisäämisestä täysin päättömiä olleet. Tosin parissa ottelussa huvittuneisuus siitä, miten ammattilaisjoukkue hakemalla haki kaukolaukauspaikkaa Mäkijärvelle kuin mikäkin nappulajengi, oli muuttua surkuhupaisaksi. Sen kerran kun Mäkijärvi Pietarsaaressa pääsi avaukseen, niin esitys ei ollut aivan samalla tavalla huikaisevaa kuin aiemmat sisääntulot, muttei toisaalta niin huonoa, että peliajan olisi pitänyt vähentyä niin dramaattisesti kuin se teki. Mielelläni olisin nähnyt Mäkijärveä enemmän kentällä kauden loppupuolella, mutta jostain syystä Antin peliaika oli kortilla. Hyvin samantyylisen Petrescun tulo joukkueeseen varmaan osaltaan vaikutti tähän, ja Petrescun kanssa Mäkijärvi todennäköisesti joutuu ensi kaudella peliajasta taistelemaan. Mäkijärven pelityyli edustaa mielestäni edustuksen miehistä puhtaiten honkalaisuutta, siis sitä, mitä käsittääkseni seuran junioreille pyritään opettamaan. Joku ehdotti Mäkijärveä ensi kaudella Savagen "korvaajaksi", mutta mielestäni Mäkijärven nopeus ei millään riitä samanlaiseen rooliin. Olisiko Mäkijärvestä taistelemaan Vasaran kanssa peliajasta?

#22 Valmir Seferi (s. 1993, 0 ottelua)
Valmir Seferin kausi meni piloille vakavan loukkaantumisen takia. On kuitenkin tekemässä paluuta pelikentille, ja toiveissa on, ettei Seferin potentiaali ole kärsinyt viimeisen vuoden aikana. Muiden pelaajien suunnitelmista riippuen Seferi pelaa ensi kaudella joko vähän tai huomattavasti.

#24 Moshtagh Yaghoubi (s. 1994, 1 ottelu)
Kauden yllätysdebytantti oli ilman muuta Moshtagh Yaghoubi, joka siirtyi talvella Pallohonkaan PKKU:sta. KuPS:ia vastaan kymmenen pelatun minuutin aikana "Mosa" ei ehtinyt pahemmin vakuuttaa kyvyistään tai kyvyttömyydestään pelata liigatasolla. Mosa on asennepelaaja, jota jotkut ovat luonnehtineet tammilehtomaiseksi. Yaghoubi on viimeisen vuoden aikana pelannut niin hyökkääjänä kuin keskikenttäpelaajanakin, ja näillä näkymin häntä yritetään istuttaa ykkösjoukkueessa juurikin keskikentälle. Talvella Mosa saanee kunnollisen näytönpaikan ykkösjoukkueessa.

#26 Jaakko Lepola (s. 1990, 20 ottelua, x̅ = 6,71, σ = 0,56)
Jaakko Lepolan rooli menneellä kaudella oli toimia neljäntenä vaihtoehtona keskikentän keskustaan, ja peliaikaa tippuikin sen mukaisesti aika vähän. Lepolan talvella kovasti uhoama aggressiivisuuden lisääminen ei näkynyt katsomoon mitenkään selvästi, eikä peliotteissa ollut muutenkaan tapahtunut mitään huomattavaa muutosta parempaan, joten nokkimisjärjestyksen neljäs tila ei tuntunut miltään suurelta väärydeltä. Lepola oli kuitenkin Hongan pelintekijä numero yksi aivan kauden viimeisillä kierroksilla, vastuun kasvaessa, mikä pistää miettimään, että olisiko "Jaskalla" ollut antaa enemmän Hongalle kuin mihin sai mahdollisuuden? Vastaus kysymykseen jää sikäli ikuiseksi arvoitukseksi, että Lepola siirtyy ensi kaudeksi FC Lahden riveihin. Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena todettakoon, että aikaisemmin mainitun kuuden ottelun tilastoinnin perusteella Lepola antaa ylivoimaisesti eniten ylöspäinsuuntautuvia syöttöjä Hongan keskikentän keskustan pelaajista.

#27 Konsta Rasimus (s. 1990, 6 ottelua, x̅ = 6,08, σ = 0,61)
Konsta Rasimus ei kuudessa pelaamassaan ottelussa oikein pystynyt ylläpitämään aikaisempaa, kohtalaista tasoaan, joten tie vei kesken kauden Ahvenanmaalle.

#28 Rasmus Schüller (s. 1991, 22 ottelua, x̅ = 7,00, σ = 0,54)
En aina täysin ymmärrä niitä puheita, joissa mennyttä kautta kuvaillaan Rasmus Schüllerin kohdalla "välivuodeksi". Vaikkei kausi 2011 missään nimessä ollut mikään napakymppi, niin olin huomaavinani selvää kehitystä Schüllerin otteissa: Rasmus alkoi vihdoinkin vaikuttaa siltä johtavalta keskikenttäpelaajalta, jolla on taitoa nousta Veikkausliigaa suurempiin ympyröihin. Schüller on edelleenkin Hongan keskikenttäpelaajista ainoa, joka pystyy kääntämään pelin, niin kuvainnollisesti kuin konkreettisesti. Siinä missä Tammilehto aiheuttaa vastustajalle vapaapotkun, Simpanen jää vastustajan jalkoihin ja Lepola ei edes yritä saada palloa, niin Schüller riistä pallon vastustajalta ja toimittaa pallon ylöspäin. Vielä kun Rade saisi karsittua pois ne synkät hetket, jolloin helppoakin helpompi syöttö menee harakoille, niin voimme vain jäädä odottelemaan sitä kokonaista ehjää kautta, joka nostaisi Schüllerin liigan eliittiin.

#29 Juuso Simpanen (s. 1991, 25 ottelua, x̅ = 6,61, σ = 0,55)
Rasmus Schülleriä enemmän olisin huolissani Juuso Simpasen urakehityksestä, joka ei näyttänyt edistyvän menneellä kaudella paljoa ollenkaan. Toki Simpanen paransi monen muun honkalaisen tavoin kauden loppupuolella otteitaan, mutta viitteitä siitä, että Simpasen perustaso olisi merkittävästi noussut, ei mielestäni saatu. Tosin mielestäni Juuson suurin heikkous on edelleen pieni koko, mitä voidaan tarkoitusperistä riippuen pitää hyvänä tai huonona juttuna. Simpanen on kuitenkin verrattain taitava kaveri. Jalkapallomaailma kyllä tuntee Simpasen pituisia loistavia keskikenttäpelaajia, heillä ei vain ole tapana jäädä vastustajien jalkoihin. Tilastojen perusteella Simpanen ei syöttele niin paljoa alaspäin kuin joidenkin kirjoitusten perusteella voisi olettaa: esimerkiksi Tammilehto suuntaa syöttönsä ylöspäin vain kaksi kertaa sadasta useammin kuin Simpanen.

#10 Jami Puustinen (s. 1987, 19 ottelua, x̅ = 6,46, σ = 0,63)
Peliaikaan suhteutettuna Hongan menneen kauden puhutuin pelaaja lienee Jami Puustinen. Kahtena edellisenä kautena yhteensä 21 maalia tehnyt Puustinen ei keväällä allekirjoittanut jatkosopimusta Hongan kanssa, mikä huhujen mukaan johti Puustisen ajamiseen "koirankoppiin". Luonnollisesti kritiikkiä suuntaan ja toiseen kuultiin, kun Hongan ilmeisistä maalinteko-ongelmista huolimatta Puustisen peliaika kauden alussa jäi hyvinkin laihaksi. Kesällä, seurajohdon ilmeisesti päästettyä "Koira" kopistaan, Puustinen sai näytönpaikan, muttei osannut oikein käyttää saamaansa tilaisuutta hyväkseen. Otteet olivat Jamia huonoimmillaan: Peliin osallistuminen oli vähäistä, ja se vähäinenkin osallistuminen oli heikkotasoista. Ja Puustisen tapauksessa ne tärkeimmät, eli maalit puuttuivat. Kuten olen hyvin kuullut luonnehdittavan, näissä tapauksissa Puustinen muistuttaa enemmän urheilijaa kuin jalkapalloilijaa. Tulevaisuudessa Puustinen palloilee mitä todennäköisimmin muualla kuin Keltamustissa.

#15 Dudu Macpherlin (s. 1985, 24 ottelua, x̅ = 6,74, σ = 0,65)
Dudun piti oikeastaan vain käväistä Hongassa, pistää verkot tötterölle ja lähteä ulkomaille. Vähän toisin kävi. Pitää kuitenkin muistaa, että odotuksiin nähden floppi teki kuitenkin yhdeksän maalia 24:ssä ottelussa. Muttei kukaan varmaan ole sitä mieltä, että Dudun otteet olisivat olleet mitenkään huikaisevia. Suurimpana ongelmana tuntui olevan yhteispeli muiden Hongan pelaajien kanssa. Dudu joutui koko kauden ajan huomattavan usein kääntymään samaan aikaan kun hänelle syötettiin, niin että hänen tasapainonsa horjui ja vastustajan oli helppo poimia pallo pois Dudulta. Johtuiko tämä Dudun huonosti ajoitetuista juoksuista vai kanssapelaajien huonosti ajoitetuista syötöistä, sitä en osaa sanoa. Joka tapauksessa avainkysymys Dudun kohdalla on se, tuleeko palapelin palat koskaan loksahtamaan kohdilleen Hongassa? Sillä voin hyvin kuvitella, että Dudu voi saada kovempaa jälkeä aikaiseksi jossain toisessa seurassa.

#18 Tim Väyrynen (s. 1993, 27 ottelua, x̅ = 6,94, σ = 0,51)
Tim Väyrysen ensimmäinen kunnon kausi Hongassa oli niin hyvä, että Väyrynen lähtee ensi kauteen Hongan ykköshyökkääjänä. Osittain tämä johtuu toki muiden hyökkääjien odotettua vaisummista otteista, mutta kyllä 18-vuotias nuorukainen osoitti olevansa jo tässä vaiheessa uraansa kelpo vahvistus Hongan tasoiselle joukkueelle. Maaleja Väyrynen teki tällä kaudella tasaisesti ympäri kauden, mitä nyt loppusyksystä Väyrysen maalitili pysyi vähän pidemmän aikaa muuttumattomana. Pelaajana Väyrynen on ennen kaikkea fiksu: Liike kentällä on usein kuin oppikirjasta, määrätietoista ja oikea-aikaista. Peliä kunnolla avaavia syöttöjä Väyrynen antaa useammin kuin hyökkääjäkollegansa. Kaiken kaikkiaan Väyrynen oli menneellä kaudella Hongan hyökkääjistä se, joka pystyi osallistumaan pelinrakenteluun parhaiten. Toki Väyrys-Timillä on paljon parannettavaa tulevalla kaudella. Kovia kosketuksia tulee turhan usein, minkä johdosta haltuunotot ja syötöt johtavat helppoihin pallonmenetyksiin. Myös arvio omista kyvyistä vaikuttaa paikoin olevan nuorille pelaajille totutun yltiöoptimistinen: välillä Väyrynen lähtee yrittämään neljän vastustajan lihamuurin läpi, tilanteissa joissa edes Messillä ei olisi kovin suuria mahdollisuuksia. Loppuun tietovisakysymys: Tim Väyrynen on Veikkausliigan kaikkien aikojen toiseksi nuorin 7 maalin mies. Kuka on nuorin?

Uudet kasvot

Kaikesta mediassa ja FutisForumilla pyörineestä päätellen suurin osa Puustisen ja kumppanien paikkaajista tulee Pallohongasta. Strategiavalinnasta pitkällä tähtäimellä voi olla montaa mieltä, mutta ainakin lyhyellä tähtäimellä Hongan joukkue tulee heikentymään ensi kaudeksi, ainakin jos katsoo joukkuetta koko leveydeltä. Pallohongasta löytyy kyllä päteviä tulevaisuuden pelimiehiä, mutta ongelmaksi taitaa muodostua se, että kakkosesta liigavauhtiin hyppääminen vaati ajallisesti pitkän totutteluajan. Esimerkiksi Tim Väyrynen harjoittelee kuitenkin kohta jo kolmatta vuotta säännöllisesti edustusmiehistön kanssa. Pallohongan pelureista monella on tarkempaa tietoa kuin minulla, mutta aion kuitenkin esittää oman näkemykseni siitä, ketkä Pallohongasta mahdollisesti saavat ensi kaudella säännöllisesti peliaikaa edustusjoukkueessa.

Maalivahti Atte Ranta lienee parhaimmassa asemassa jos mietitään kolmosmaalivahdin hankkimista oman organisaation sisältä. Remmelin remmin (tm) jäsen. Puolustajista Dani Hatakka noussee pysyvästi edustusmiehistöön. Hatakka on ikäluokkansa lupaavimpia puolustajia Suomessa, ja vuotta vanhempien maajoukkueen ykköstoppari. Huikea potentiaali, ja minun mieleeni on syöpynyt muutama Hatakan näyttävä katko. Tällä hetkellä Hatakka on peräti Hongan kolmostoppari. Toinen kunnon mahdollisuuden edustusmiehistössä saava vuonna 94-syntynyt on oikea laitapuolustaja Patrick Aaltonen, joka pelasi hienon debyyttikauden Pallohongassa.

Aaltosen aisaparina Pallohongassa menneellä kaudella oli Aaltosen tapaan Klubista siirtynyt laitalinkki Jesse Ahonen. Laitureista mielenkiintoisin lienee kuitenkin Jaakko Hietikko, jota voi hyvin mielin pitää Hongan suurimpana lupauksena sitten Tim Väyrysen. Muun muassa Manchester Unitedin kiinnostuksen kohteena olleella Hietikolla on uskomattoman nopeat jalat ja ihan mukavasti juoksunopeuttakin. Aiempina kausina Hietikon ongelmiksi ovat muodostuneet ailahtelevat otteet ja pikkupoikamainen olemus, mutta ehkä jo ensi kaudella nämä eivät ole este liigadebyytille? Puhtaista hyökkääjistä Pallohongan ykköshyökkääjä Mikael Lähde saa talvikaudella näytönpaikkansa ja todennäköisesti tulee edustusjoukkueen hyökkääjätilanne huomioon ottaen saamaan mukavasti vastuuta myös liigassa. Miehen kokoinen Lähde on kuin taiteilijasieluinen, riplaava versio Tim Väyrysestä. Muuten Honkaan on huhuiltu ainakin Nosh A Lodya ja Kevin Mombiloa, jotka ovat treenanneet Hongan mukana.

Hongan tulevaisuus

Ensi kausi vaikuttaa jälleen kerran mielenkiintoiselta, mutta tällä kertaa täysin eri tavalla kuin ennen. Hongan edustusmiehistön vaihtuvuus tulee talven aikana olemaan suuri, mutta jännittävintä ei ole suoranaisesti se, kuka tulee, vaan se, kuinka moni tulee Pallohongasta ja kuinka moni organisaation ulkopuolelta. Ja jos pakon edestä suurin osa tulee pallohongasta, niin pitää muistaa, ettei silloin voi pahemmin vaikuttaa siihen, minkälaisia pelaajia tulee. On sanomattakin selvää, ettei Pallohongasta saada ketään kokenutta liigajyrää keskikentälle rappaamaan. Pistetäänkö uudet jannut sopeutumaan Hongan taktiikkaan vai sopeutetaanko taktiikkaa uusien jannujen mukaan? Kauden 2012 ihanneavauskokoonpano tulee todennäköisesti olemaan tarpeeksi tasokas mitalisijoista taistelemiseen, mutta vaihtopenkki tulee olemaan hyvinkin kapea. Tämä asettaa omat haasteensa, varsinkin kun sarjassa pelataan lyhyeen ajan sisällä 33 ottelua.

Hongan suureksi onneksi pelillisistä matalasuhdanteista ehdittiin nousta ennen kuin tämä suuri painopisteen muutos pelaajarintamalla ehdittiin aloittaa kunnolla. Vaikkei mikään takaa peli-ilmeen pysymistä samanlaisena ensi kaudelle, ei varsinkaan hyvä menestys Liigacupissa, niin pelkkä osoitus siitä, että siitä suosta on noustu ja noustaan vastaisuudessakin, riittää estämään kaikkien murheiden kasaantumista Hongan niskaan samaan aikaan. Surkeata peliä junnupainoitteisella kokoonpanolla telinekatsomoiden keskellä... No, niin.

Uudesta strategiasta voi toki olla montaa mieltä, vaikka kaikki varmaan ymmärtävät, ettei nykyisessä tilanteessa olla pelkästään omasta tahdosta. Henkilökohtaisesti olen, jonkinlaisen suojelumekanismin vaikutuksesta varmaankin, päivä päivältä alkanut tykätä enemmän visioista, jossa Honka on omien junnujen täyttämä haastaja. Ehkä se liittyy alitajuisesti siihen, miten Honka on aina ollut "niin lähellä, mutta silti niin kaukana". Rehellinen askel taaksepäin, niin ei tuppaa yhdeksänkymmentäminuuttiset päättymään niin katkerasti. Muutaman vuoden päästä voi taas alkaa kavuta huipulle paremmalla menestyksellä. Minulla on kuitenkin jo yksi Suomen maajoukkue.

P.S. Eurooppa ei ole mitään ilman Espoota.
« Viimeksi muokattu: 29.09.2012 klo 20:29:57 kirjoittanut Vol 4 »
TOSIFANI

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Honka


Vastaus #1 : 03.12.2011 klo 15:37:30

Onko kausikortteja mahdollista saada c/d katsomoihin ja paljonko maksaa. Entä Hongan fanikatsomo (B- katsomon päädyssä oleva SEISOMAKATSOMO) Paljonko sinne kortit maksavat? 
Jii

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 03.12.2011 klo 15:44:56

Harvoin tulee peukuteltua avauksille, mutta nyt sen teen: Ylos
oezil

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 03.12.2011 klo 15:48:42

Harvoin tulee peukuteltua avauksille, mutta nyt sen teen: Ylos

Samma. Helkkarin hyvin kirjoitettu teksti, jaksoi lukea vaivatta alusta loppuun vaikkei Honka nyt ihan futisliigan mielenkiintoisimpiin seuroihin muuten omissa kirjoissa lukeudukaan. Pakko arvostaa. Tuoppi Ylos

TKK

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 03.12.2011 klo 16:11:02

DOMINATING

Hyvä, nelkkukelkku! Annan yhden äänen Vuoden foorumisti -kisassa, ja sinä saat sen. :)
John Rambo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomen seksikkäin


Vastaus #5 : 03.12.2011 klo 16:20:01

Huhhuh, lienee forum-historian parhaita avauksia tämä, pakko oli ihan tulla peukuttelemaan Ylos
Keskiviikko

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Medo


Vastaus #6 : 03.12.2011 klo 17:06:48

Harvoin tulee peukuteltua avauksille, mutta nyt sen teen: Ylos
Sama. Vieläpä naapurileirin puolelta Ylos
suomifutiksen Janne Tähkä

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 03.12.2011 klo 17:33:24

Olipas huikea avaus, varsinkin noihin syöttötilastoihin lienee uponnut hetki jos toinenkin Ylos
SakariKaulaote

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Charlie Conway #96


Vastaus #8 : 03.12.2011 klo 17:56:49

I love you man

Hietikko pelasi muutamassa näkemässäni Pallohongan pelissä kymppipaikkaa varsin pätevästi Ylos
Potentiaalisena "vaspana" Pallohongasta jäi mieleen Christofer Lindfors (?), ensi kausi ehkä kuitenkin vielä Kakkosta..

Lainaus
Maalivahti Atte Ranta lienee parhaimmassa asemassa jos mietitään kolmosmaalivahdin hankkimista oman organisaation sisältä. Remmelin remmin (tm) jäsen.

Kollar > Ranta?
« Viimeksi muokattu: 03.12.2011 klo 18:04:33 kirjoittanut SakariKaulaote »
Rymäkkä

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 03.12.2011 klo 18:26:30

"Hieman" insinöörihenkiselle avaukselle Ylos. Sopii täydellisesti Espooseen.

Miten te teitte esim. tuon syöttösuunta-analyysin?
Onko Tapiolassa asennettuna joku noita pelinseurantajärjestelmiä?
daja

Poissa Poissa


Vastaus #10 : 03.12.2011 klo 18:41:05

kaikkien aikojen paras Honka-avaus mitä koskaan olen lukenut Ylos Seurantaan.
budha

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: BRFC, KäPa, SAPA


Vastaus #11 : 03.12.2011 klo 18:48:55

Ihan käsittämätön avaus Ylos
TKK

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 03.12.2011 klo 19:29:24

Miten te teitte esim. tuon syöttösuunta-analyysin?
Onko Tapiolassa asennettuna joku noita pelinseurantajärjestelmiä?

Katottiin noita pelejä nauhalta ja Mikenaattorin nakki oli raapustaa lennosta jokainen syöttö paperille. :D
ErebosJr

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: PRC (punaiset) ja JBK


Vastaus #13 : 03.12.2011 klo 20:47:10

Avauksen perusteella aineista on ammattitoimittajaksi. Todella laadukasta, analyyttistä ja viihdyttävää tekstiä.

Banan kauden 2011 aikana kommenteista on havaittavissa sama muutos. Bana alkoi korostamaan pallon liikuttelun nopeutta kauden edetessä. Aikaisemmin puhuttiin vain kontrollista ja syötöistä.  Toivottavasti Honka selviää lähtöviivalle ensi kaudeksi ja nähdään heti alusta asti parempaa, taidokasta ja ennen kaikkea nopeampaa peliä.  HJK:n vieraillessa toista kertaa Espoossa viime kaudella oli hauska nähdä Perovuon ja Hankapään laiskan palloittelun tuhoavan klubin peliä. Perovuo ja Hankapää edustavat sitä vanhaa Honkaa, jonka pelillinen identiteetti tuli tiensä päähän jo kauden 2010 aikana.   
Jörg

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Honka, 1.FC Köln


Vastaus #14 : 03.12.2011 klo 21:28:52

Iso respect avaukselle! Loistava kertakaikkiaan!
rexa

Poissa Poissa


Vastaus #15 : 03.12.2011 klo 21:58:41

Analysoinnin ylivoimaa.Toivottavasti seura (valmentajat) ruotii tekemisiään samalla innokkuudella.
Mir Fudi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: SOMOS CAMPEONES 2008,-10,-12!UD. Las Palmas & Arse


Vastaus #16 : 03.12.2011 klo 22:03:40

Sisäpiiritietojen mukaan Jussi Vasara matkustaa lähiviikkojen aikana Herefordiin. Sopimus on vain kuulemma allekirjoitusta vailla. Go Jussi Ylos
ErebosJr

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: PRC (punaiset) ja JBK


Vastaus #17 : 03.12.2011 klo 22:45:28

Onko oikea taso Jussille vai meneekö samalla opiskelemaan/töihin?
laitapakkki

Poissa Poissa


Vastaus #18 : 03.12.2011 klo 23:10:33

Hyvä avaus, jaksoin lukea melkein kokonaan Ylos



Onko kausikortteja mahdollista saada c/d katsomoihin ja paljonko maksaa. Entä Hongan fanikatsomo (B- katsomon päädyssä oleva SEISOMAKATSOMO) Paljonko sinne kortit maksavat? 
Kyllä saa. Honka varmaankin tiedoittaa hinnoista jossain vaiheessa, 26 ottelun sarjassa hinnat olivat muistaakseni 50e/65e.
Marquinho

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK & Suomi


Vastaus #19 : 04.12.2011 klo 02:57:08

Loistava avaus, laitetaan seurantaan Ylos
SakariKaulaote

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Charlie Conway #96


Vastaus #20 : 04.12.2011 klo 03:00:47

Sisäpiiritietojen mukaan Jussi Vasara matkustaa lähiviikkojen aikana Herefordiin. Sopimus on vain kuulemma allekirjoitusta vailla. Go Jussi Ylos

Ylos

Sampo ollut ainakin treeneissä mukana, ensi kauden kapteenille Tuoppi
« Viimeksi muokattu: 04.12.2011 klo 03:31:25 kirjoittanut SakariKaulaote »
Konkola

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aluekeskus


Vastaus #21 : 04.12.2011 klo 05:49:24

Huhhu käsittämätön avaus! Ylos Vol4 Tuoppi
hombre

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Hannu Tihinen kännissä


Vastaus #22 : 04.12.2011 klo 10:33:03

Loistava kokonaispaketti menneestä sekä tulevasta, mutta ennen kaikkea aivan huikeasti toteutettu trollaus. Ylos Tuoppi

Vol4:lle sidekickeineen Iso Respect.
« Viimeksi muokattu: 04.12.2011 klo 10:46:48 kirjoittanut hombre »
Goimari

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Honka


Vastaus #23 : 04.12.2011 klo 13:48:47

Taattua laatua Ylos Seurantaan.
Rafu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Lahti


Vastaus #24 : 04.12.2011 klo 14:02:31

Loistavan analyyttinen avaus Ylos Jaksoin lukea kokonaan, sillä teksti soljui eteenpäin luontevasti viihdyttäen lukijaansa. Propsit tästä koko tekijätiimille!

Noin yleisesti ajatellen Honka kuuluu ensi kauden mielenkiintoisimpiin joukkueisiin (ainakin omalla kohdallani). Junioripitoisen ryhmän tehtäväksi muodustunee ensi kaudella tehdä kiusaa isommilleen ja samalla valaa omaa pelitapakulttuuriaan/honkalaisuutta entistä vankemmalle pohjalle. Lehkosuo on tähän mennessä tehnyt pyyteentöntä duunia seuran eteen ja tekee sitä varmasti jatkossakin, mutta Lehkosuon tulisi mielestäni uudistaa joiltakin osin pelikirjaansa. Kuten avauksesta kävi ilmikin, pelikirja oli saanut uusia vivahteita loppukaudesta ja se tuotti tulosta. Välillä pitää ymmärtää tinkiä tavoitteistaan ja oikaista vähän, toivottavasti Lehkosuo muistaa tämän ensi kaudella.

Honkaa seuraa talousvaikeuksista huolimatta erittäin suurella mielenkiinnolla juuri vankan juniorituotantonsa takia. Itsekin haaveilen Lahteen samantyylistä akatemia ratkaisua, hieman erilaisin teesein tosin. Vaikka Honka pelaisi pari laihempaa kautta putkeen, ei se heilauta Honka perhettä juurikaan mihinkään suuntaa. Juniorituotanto on ja pysyy, sen varaan voi nojata vaikeina aikoina ja odottaa sadon kypsymistä. Hedelmiä korjatessa vaikeudet unohtuvat varmasti...

Kiitoksia muuten Jaakko Lepolasta! ;) Itse olen suunnitellut Lepolaa keskikentän kolmion hyökkäävempään rooliin pelintekijäksi, joka varmasti "Jaskalta" luonnistuu mutkitta? Lahden viime kauden ongelma ykkösessä oli keskikentän keskustan kyvyttömyys peliä edistävään pelintekoon, joten Lepolasta varmasti odotetaan ratkaisua tähän ongelmaan. Minkälaisia onnistumisprosentteja te antaisitte Lepolan lopulliseen breikkaamiseen lliigatasolle Lahdessa?

 
Sivuja: [1] 2 ... 136
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines