Suomalaisen jalkapallon kultainen sukupolvi?

[Ricardo Leite]

Tähän tulokseenhan siinä taidettiin tulla. Siis, että ajatuksena ja teoriana villin mielenkiintoinen, mutta vaikea siihen on uskoa ja mahdotonta sitä on todistaa.

[Papin]

Litmanen nyt on tapaus sinänsä, johon pätee juuri tämä "systeemistä huolimatta, ei sen ansiosta"-heitto: oppi hengittämään joka solullaan jalkapalloa jo ihan pikkupoikana. Mutsi oli kansallisen tason naisfutaaja, isä oli maajoukkuetason miesfutaaja. Kuunteli Reippaan miesten rasvaisia juttuja jo pikkupoikana Kisiksen nurkilla, ja palloili talvi-illat vaikka yksinään Kisahallissa.

Hyypiä taas kehittyi vähä vähältä huipulle, ja kulki osittain Litmasen siloittamaa tietä, vaikka teki tietysti itse duuninsa. Muut "kultaisen sukupolven" futaajista taas eivät nouse päätä pidemmiksi nyky-nuoriamme, ja Pukista tai Ringistä saattaa vielä tulla jotain todella suurta.

Litmanen vertautuu taustaltaan hyvin Eremenko brothersiin.

[Callit]

Litmanen nyt on tapaus sinänsä, johon pätee juuri tämä "systeemistä huolimatta, ei sen ansiosta"-heitto: oppi hengittämään joka solullaan jalkapalloa jo ihan pikkupoikana. Mutsi oli kansallisen tason naisfutaaja, isä oli maajoukkuetason miesfutaaja. Kuunteli Reippaan miesten rasvaisia juttuja jo pikkupoikana Kisiksen nurkilla, ja palloili talvi-illat vaikka yksinään Kisahallissa.

Hyypiä taas kehittyi vähä vähältä huipulle, ja kulki osittain Litmasen siloittamaa tietä, vaikka teki tietysti itse duuninsa.

Tuossa lihavoidussa se viisaus tosiaan piilee. Toisaalta viisaus, toisaalta äärettömän suuri riski sokoistua ja kuvitella, että silloisella systeemillä tipahtelee joka toinen vuosi maailmanhuippuja. Nythän jo tiedetään, että näin ei ole.

Litti vertautuu tosiaan Eremenkon vellosiin. Myös Hyypiä on ns. toisen polven futari. Jossain asiallisessa keskusteluohjelmassa asiantuntija sanoi, että meidän pitää luoda järjestelmä, joka tuottaa huippuja muistakin kuin toisen polven kavereista. Varsinkin yleisurheilu tuntui olevan tässä asiassa heikoilla. Siis siten, että kaikki edes puolihyvät olivat toisen polven touhuajia.

[Ricardo Leite]

Ihan samanlainen ihminen Litmanenkin on kuin kuka muu tahansa. Aika moni muukin futari on syntynyt jalkapalloperheeseen. Ainoa kaikkia suurimpia pelaajia kautta maailman yhdistävä tekijä on vain ja ainoastaan se yksinkertainen kiima ja halu tulla mahdollisimman hyväksi pelaajaksi.

"Kultainen sukupolvi" osuu ehkä aikaan, jossa maailma alkoi olla pienempi, rajat auki ja liikkuminen helppoa myös jalkapalloilijoille ja lahjakkuuksia etsiville kansainvälisille seuroille. Mutta samalla aikaan, jossa junnujen vapaa-ajasta eivät kilpailleet nintendot, pleikkarit, internetsit ja larppailut. Ehkä se on niinkin yksinkertaista.

No ei tietenkään ole, mutta ainahan noille heilahteluille käyrässä suuntaan tai toiseen on hauska etsiä jotain pseudotieteellistä selitystä.

[Rikkiviisas]

Hyypiä taas kehittyi vähä vähältä huipulle, ja kulki osittain Litmasen siloittamaa tietä, vaikka teki tietysti itse duuninsa.

Hyypiä sattui myös samaan porukkaan kuin Suomessa kovan luokan (varmaan olisivat myös maailmalle pärjänneet) futarit Mika Hernesniemi ja Toni Huttunen. Lahjakkaita ja motivoituneita harjoittelukavereita löytyi siis heti naapurista.

[Papin]

Litti vertautuu tosiaan Eremenkon vellosiin. Myös Hyypiä on ns. toisen polven futari. Jossain asiallisessa keskusteluohjelmassa asiantuntija sanoi, että meidän pitää luoda järjestelmä, joka tuottaa huippuja muistakin kuin toisen polven kavereista. Varsinkin yleisurheilu tuntui olevan tässä asiassa heikoilla. Siis siten, että kaikki edes puolihyvät olivat toisen polven touhuajia.

Jos asiaa tarkastelee isossa kuvassa, niin jalkapallolla menee tällä hetkellä suhteellisen hyvin, jos suhteuttaa suomalaisen urheilun kenttään kokonaisuudessaan. Joku saattaa vetää tästä väitteestä lounaskahvit väärään kurkkuun, mutta kun katsoo perinteisiä suuria suomalaislajeja, niin tältä se näyttäisi.

Pekka Niemelä sanoi juuri, että mäkihypyssä ei ole tulossa yhtään kansainvälisen tason lupausta ainakaan viiteen vuoteen - siis lajissa, jota harrastetaan tosissaan Suomessa, Itävallassa, Saksassa ja Norjassa! Sama pätee hiihtoon, ja yleisurheilun tilanne on poikkeuksellisen huolestuttava. Jääkiekossa oli monen monta laihaa vuotta, mutta nyt näyttää vähän paremmalta. (Älkää vetäkö sitä salipalloa tähän nyt kiitos - puhutaan siitä sitten, kun lajia harrastetaan tosissaan viidessä maassa.)

Näissä lajeissa tietysti kyse on paljon enemmän systeemistä kuin palloilulajeissa - Lahden pikkumäestä on aika vaikeata päästä hyppimään omalla ajallaan, vaikka kuinka riittäisi paloa.

[Callit]

Jos asiaa tarkastelee isossa kuvassa, niin jalkapallolla menee tällä hetkellä suhteellisen hyvin, jos suhteuttaa suomalaisen urheilun kenttään kokonaisuudessaan. Joku saattaa vetää tästä väitteestä lounaskahvit väärään kurkkuun, mutta kun katsoo perinteisiä suuria suomalaislajeja, niin tältä se näyttäisi.

Ei menneet kahvit viärään kurkkuun, vaan nostin hattua oikeasta havainnosta. Jos tosiaan katsoo kokonaisuutta, niin hyvin menee vain kääkällä, futiksella ja hassuttelulaji salibändärillä. Jokunen marginaalilaji varmaan sitten siinä sivussa voi joten kuten, mutta kyllähän juuri yleisurheilun totaalisyöksy niin huippujen kuin harrastajien osalta on jotain käsittämätöntä. Filosofisella puolella voi sitten pohtia, miten moinen syöksy on mahdollista juuri silloin, kun yleisurheilulla saattoi ruveta tienaamaan. Selittelyn luvatussa maassa tarjotaan syyksi dopingia, mutta se on surkea veruke. Tosiasiassahan suomalaisia keskinkertaisuuksia kärähtää dopingista kohtuu säännöllisesti.

[erno]

Lätkän puolella tuo futiksessa pari vuotta sitten nähty maajoukkueen syöksykierre on nähtävissä pari vuoden sisään. Alta 29 vuotiaita hyviä änäripelaajia ei ole oikeastaan lainkaan. Käytännössä tossa käy niin että kun 83-syntynyt ikäluokka päättää lyödä lapikkaan naulaan, niin siellä ollaan täysin toivotaan-toivotaan tilanteessa. Lätkän mm-kisamenestykseenhän toi ei välttämättä vaikuta, kun millään muullakaan maalla ei ole siellä nhl-pelaajia.

[Blö]

Ei menneet kahvit viärään kurkkuun, vaan nostin hattua oikeasta havainnosta. Jos tosiaan katsoo kokonaisuutta, niin hyvin menee vain kääkällä, futiksella ja hassuttelulaji salibändärillä. Jokunen marginaalilaji varmaan sitten siinä sivussa voi joten kuten, mutta kyllähän juuri yleisurheilun totaalisyöksy niin huippujen kuin harrastajien osalta on jotain käsittämätöntä. Filosofisella puolella voi sitten pohtia, miten moinen syöksy on mahdollista juuri silloin, kun yleisurheilulla saattoi ruveta tienaamaan. Selittelyn luvatussa maassa tarjotaan syyksi dopingia, mutta se on surkea veruke. Tosiasiassahan suomalaisia keskinkertaisuuksia kärähtää dopingista kohtuu säännöllisesti.

No suuret lajit ovat kaikki joukkuelajeja. Yleisurheilijat ja hiihtäjät tässä maassa löytyvät sieltä, missä on elävä maaseutu. Yksilölajit eivät vissiin ole kaupungistuneessa Suomessa suosittuja.

[Papin]

No suuret lajit ovat kaikki joukkuelajeja. Yleisurheilijat ja hiihtäjät tässä maassa löytyvät sieltä, missä on elävä maaseutu. Yksilölajit eivät vissiin ole kaupungistuneessa Suomessa suosittuja.

Ehkä tässä on kyse kulttuurisesta muutoksesta. Ainakaan mäkihyppyyn tuo ei kuitenkaan päde, kun kaikki huiput ovat Kuopiosta, Lahdesta tai Rovaniemeltä. Yleisurheilijoistakin - heittolajeja lukuunottamatta - merkittävä osa tulee kaupungeista. Maailma on nykyään pienempi, ja Lionel Messi tai Sidney Crosby valikoituu idoliksi helpommin kuin joku kiroileva, räkää valuva sivakoija.

[Callit]

Lätkän puolella tuo futiksessa pari vuotta sitten nähty maajoukkueen syöksykierre on nähtävissä pari vuoden sisään. Alta 29 vuotiaita hyviä änäripelaajia ei ole oikeastaan lainkaan. Käytännössä tossa käy niin että kun 83-syntynyt ikäluokka päättää lyödä lapikkaan naulaan, niin siellä ollaan täysin toivotaan-toivotaan tilanteessa. Lätkän mm-kisamenestykseenhän toi ei välttämättä vaikuta, kun millään muullakaan maalla ei ole siellä nhl-pelaajia.

Höööö. Ei ehkä pitäisi puhua lajista, josta tietää just nippa nappa Jutilan, Selänteen, Koivun ja sit jonkun Kurrin. Mutta puhun nyt kuitenkin kostoksi viime keväisestä kääkkähurmiosta Sports Academyssa. Kääkkähän on a) an excuse to have a fight b) marginaalilaji c) laji ilman oikeata arvoturnausta. Johtuen b:stä ja c:stä menestyminen niiiiin sanotuissa MM-kisoissa on mahdollista Suomelle, vaikka Suomella ei olisi lajin varsinaisia tähtipelaajia. Menestymiseksi lasketaan sijoittuminen neljän joukkoon, ja taivaalliseksi siunaukseksi niiiiin sanottu maailmanmestaruus 16 vuoden välein. 16 vuoteen mahtuu 20 niiiiin sanottua arvoturnausta.

[Bulebule]

Koriksellakin menee tietääkseni palloilulajeista suhteellisen hyvin. Olikohan eilisessä Hesarissa juttu, jossa kerrottiin maajoukkueen pelitavasta, joka opetellaan jo juniorimaajoukkueissa. Näin siirtyminen junnuista aikuisten maajoukkueeseen on ''kivuttomampaa''. Esimerkkinä pelitavan yhtenäistämisen toimisesta mainittiin Sasu Salin, joka loisti viime EM-kisoissa.

Eikä lentopallokaan ihan heikolla ole näistä kansainvälisesti laajalti kilpailluista lajeista.

[Kiovan leipäkori]

Itse haluan uskoa lama/taantumateoriaan. Aluksi oli 1990-luvun lama ja sieltä tupsahtivat Litti, Hyypiä ja Selänne, sattumaako? Heti perään 2010-luvun taantuma ja esille putkahtaa Ring, Pukki ja Granlund.

Sattumaako? Enpä usko. Toivotaan, että tämä taantuma kestää ainakin sen verran, että saadaan maajoukkueellinen Littejä ja Hyypiöitä. Ehkä talouskriisi ei ole ihan niin huono juttu, mitä kuvittelin.

[Callit]

Itse haluan uskoa lama/taantumateoriaan. Aluksi oli 1990-luvun lama ja sieltä tupsahtivat Litti, Hyypiä ja Selänne, sattumaako? Heti perään 2010-luvun taantuma ja esille putkahtaa Ring, Pukki ja Granlund.

Sattumaako? Enpä usko. Toivotaan, että tämä taantuma kestää ainakin sen verran, että saadaan maajoukkueellinen Littejä ja Hyypiöitä. Ehkä talouskriisi ei ole ihan niin huono juttu, mitä kuvittelin.

Oliks tää hassuttelua vai...? Ihan noin taloushistorian näkökulmasta kerrottakoon, että jälkimmäinen lama osuu vuoden 2008 jälkipuoliskolle, olisko elokuu 2008? Yhteiskunnallisena ilmiönä 90-luvun alun lamaa ei voi mitenkään verrata siihen. 90-luvun alun lama oli niin voimakkaasti yhteiskunnan rakenteisiin ja ilmapiiriin iskevä, että ajatus sen vaikutuksesta tiettyjen lahjakkaitten nuorten motivaatiotasoon ei ole ihan mahdotonta, vaikken siihen varsinaisesti usko.

[Ehis]

Koriksellakin menee tietääkseni palloilulajeista suhteellisen hyvin. Olikohan eilisessä Hesarissa juttu, jossa kerrottiin maajoukkueen pelitavasta, joka opetellaan jo juniorimaajoukkueissa. Näin siirtyminen junnuista aikuisten maajoukkueeseen on ''kivuttomampaa''. Esimerkkinä pelitavan yhtenäistämisen toimisesta mainittiin Sasu Salin, joka loisti viime EM-kisoissa.

Eikä lentopallokaan ihan heikolla ole näistä kansainvälisesti laajalti kilpailluista lajeista.

Koriksessa on tehty ehkä jotain oikein, mutta tähtipelaajat loistavat silti poissaolollaan. Pelizydeemi ja todella kurinalainen joukkuepeli oli tuon menestyksen takana.

[fiftie]

Koriksellakin menee tietääkseni palloilulajeista suhteellisen hyvin. Olikohan eilisessä Hesarissa juttu, jossa kerrottiin maajoukkueen pelitavasta, joka opetellaan jo juniorimaajoukkueissa. Näin siirtyminen junnuista aikuisten maajoukkueeseen on ''kivuttomampaa''. Esimerkkinä pelitavan yhtenäistämisen toimisesta mainittiin Sasu Salin, joka loisti viime EM-kisoissa.

Eikä lentopallokaan ihan heikolla ole näistä kansainvälisesti laajalti kilpailluista lajeista.

Koripallolla tosiaan on alkanut menemään aina vain paremmin . Lentopallossa Suomella on kuitenkin kovin maajoukkue aivan ehdottomasti. Top 15, vaikka ranking sijoitus ei olekkaan niin kova, että lentopallo voi myös aika hyvin tällä hetkellä.

[Ricardo Leite]

Sijalla 27. lajissa, jota ei todellisuudessa pelata edes Afrikassa jne. Samaa kastia jalkapallomaajoukkueen kanssa. Ok, ranking hämää hieman, mutta ei nyt mistään maailmanluokasta puhuta kuitenkaan.

[fiftie]

Sijalla 27. lajissa, jota ei todellisuudessa pelata edes Afrikassa jne. Samaa kastia jalkapallomaajoukkueen kanssa.

Kyllä tuota lentopalloa pelataan joka maanosassa, jopa afrikassa. Ei varmaankaan kyllä niin harrastettu siellä, mutta pelataanpa kuitenkin. Vähän sama, kuin vaikka futiksessa, jossa korkealla on maita, jotka oikeasti ei ole niin kovia, kun saavat pelata ns. helpompia maita vastaan paljon, ja saa sitä kautta enemmän ranking-pisteitä. Lentopallo on arviolta maailman 5 suurin palloilulaji. Edelle nousee jalkapallo, koripallo, rugby, ja kriketti. Rugbystä en tosin mene takuuseen. Kriketti ei ole taas niin laajalti harrastettu laji, mutta Intiassa sattuu olemaan aika lailla sitä porukkaa.

Lentopallolla on kuitenkin 220 jäsenmaata.

[Papin]

Todellakin off-topic, mutta jos jääkiekko on jalkapalloon suhteutettuna kääpiölaji, niin lentopallo ja koripallo ovat sitä huomattavasti suurempia, mutta siltikin eurooppalaisten ja latinalaisten (Brasilia ja Argentiina) maiden juttu täysin puhtaasti.

Suomella on ymmärtääkseni yksi tähtipelaaja näissä lajeissa yhteensä, joka on lentopalloilija Mikko Esko. Muuten suomalaiset koripalloilijat pelaavat pääasiassa eurooppalaisella kakkostasolla, ja lentopalloilijat pienten liigojen suurissa joukkueissa ja suurten liigojen pienissä joukkueissa. Suomalainen sensaatio Petteri Koponen on todettu huipputasolla riittämättömäksi, ja kyseessä onkin eurooppalaisella tasolla ihan-ok-pelimies.

Lentopallo- ja koripallo-maajoukkueidemme saavutuksista mitään poisottamatta, jalkapallo on suurin laji lähes kaikissa Euroopan maissa, ja ylivoimaisesti maailman suosituin urheilumuoto. Lajien välinen vertailu ei välttämättä ole kovin mielekästä, mutta edellämainitut palloilulajit eivät ole kansainvälisesti vertaillen ainakaan paljoa jalkapalloa edellä suomalaisessa kontekstissa. Tietysti maailmanmestaruus tai EM-mitali on aina juttu erikseen, mutta kun vertaillaan esimerkiksi pelaajatuotantoa, tilanne kääntyy jalkapallon eduksi.

[fiftie]

Todellakin off-topic, mutta jos jääkiekko on jalkapalloon suhteutettuna kääpiölaji, niin lentopallo ja koripallo ovat sitä huomattavasti suurempia, mutta siltikin eurooppalaisten ja latinalaisten (Brasilia ja Argentiina) maiden juttu täysin puhtaasti.

Suomella on ymmärtääkseni yksi tähtipelaaja näissä lajeissa yhteensä, joka on lentopalloilija Mikko Esko. Muuten suomalaiset koripalloilijat pelaavat pääasiassa eurooppalaisella kakkostasolla, ja lentopalloilijat pienten liigojen suurissa joukkueissa ja suurten liigojen pienissä joukkueissa. Suomalainen sensaatio Petteri Koponen on todettu huipputasolla riittämättömäksi, ja kyseessä onkin eurooppalaisella tasolla ihan-ok-pelimies.

Lentopallo- ja koripallo-maajoukkueidemme saavutuksista mitään poisottamatta, jalkapallo on suurin laji lähes kaikissa Euroopan maissa, ja ylivoimaisesti maailman suosituin urheilumuoto. Lajien välinen vertailu ei välttämättä ole kovin mielekästä, mutta edellämainitut palloilulajit eivät ole kansainvälisesti vertaillen ainakaan paljoa jalkapalloa edellä suomalaisessa kontekstissa. Tietysti maailmanmestaruus tai EM-mitali on aina juttu erikseen, mutta kun vertaillaan esimerkiksi pelaajatuotantoa, tilanne kääntyy jalkapallon eduksi.

Jos olet koskaan kuullut nimistä kuten Mikko Oivanen, Pasi Hyvärinen, niin siinä on kaksi maailman huippu-lentopalloilijaa lisää. Tuomas Sammelvuokin oli muutamia vuosia sitten  todella kova tekijä, ja on toki edelleen, vaikka ikääkin alkaa olemaan. Suomen koko avaus kuusikko pelaa maailman huippu-sarjoissa, kuten vaihtomiehetkin. Pois voidaan ottaa Olli Kunnari, joka pelaa Suomessa, mutta hänkin pääsisi oikeastaan mihin sarjaan tahansa. Pasi Hyvärinenhän on oman pelipaikan top-5 listalla maailmassa , ja Mikko oivanenkin on maailman top-15 omalla pelipaikalla. Lentopallo on monin kertaisesti harrastetumpi laji, kuin jääkiekko, niin kuin sanoitkin. Naisissa taitaa olla jopa maailman suosituin laji tai ainakin top kolmosessa. Kuinka moni Suomalainen jalkapalloilija pääsisi pelaamaan top-5 sarjoissa? Lentopalloilijoita pääsee sellainen 12-14. Jalkapallo on toki maailman harrastetuin laji, mutta kun lentopallo ei nyt ole mikään marginaalilaji, niin kysynpä vaan.

[Ricardo Leite]

Jos olet koskaan kuullut nimistä kuten Mikko Oivanen, Pasi Hyvärinen, niin siinä on kaksi maailman huippu-lentopalloilijaa lisää.

Tiedän Hyvärisen henkilökohtaisesti ja kaverit tuntevat miehen ihan oikeastikin. Millaisessa lajissa junnu voi pyytää päästä maajoukkueleirityksen treeneihin mukaan kun sattuvat treenaamaan samalla kylällä ja valloittaa paikan joukkueesta ilman mitään kutsuja leirityksiin? Ja sen jälkeen neppailla vähän sulista ja pelata puulaakissa lentopalloa ja dominoida tuota paikkaa kotimaan lisäksi kansainvälisillä kentillä?

Onhan Hyvärinen melkoinen urheilullinen lahjakkuus. Toivon todella, että Hyvärisen asema kertoo enemmän miehen maagisista lahjoista kuin lajin kansainvälisestä tasosta...

edit: Mutta joo eipä tehdä tästä mitään jalkapallo vs. muut -settiä taas. Kilpailtuja lajejahan molemmat, sekä lentopallo että koripallo ovat, mutta niin monessa mielessä erilaisia ja eri mittakaavassa pelattuja, ettei niitä kannata taas suoraan jalkapalloon vertailla.

[fiftie]

Tiedän Hyvärisen henkilökohtaisesti ja kaverit tuntevat miehen ihan oikeastikin. Millaisessa lajissa junnu voi pyytää päästä maajoukkueleirityksen treeneihin mukaan kun sattuvat treenaamaan samalla kylällä ja valloittaa paikan joukkueesta ilman mitään kutsuja leirityksiin? Ja sen jälkeen neppailla vähän sulista ja pelata puulaakissa lentopalloa ja dominoida tuota paikkaa kotimaan lisäksi kansainvälisillä kentillä?

Onhan Hyvärinen melkoinen urheilullinen lahjakkuus. Toivon todella, että Hyvärisen asema kertoo enemmän miehen maagisista lahjoista kuin lajin kansainvälisestä tasosta...

edit: Mutta joo eipä tehdä tästä mitään jalkapallo vs. muut -settiä taas. Kilpailtuja lajejahan molemmat, sekä lentopallo että koripallo ovat, mutta niin monessa mielessä erilaisia ja eri mittakaavassa pelattuja, ettei niitä kannata taas suoraan jalkapalloon vertailla.

Varmaan siks, että Hyvärinen on vitun lahjakas kaveri. Vastaavaa kaveria ei Suomesta löydy, joka pelaa tuota kyseistä pelipaikkaa. Lentopallo on kansainvälisesti kyllä aika kova laji, siinä missä jalkapallokin. Ei siellä ole niin, että yksi maa vain voittaisi automaattisesti aina kisat tai kaksi. Jos otetaan maita, keillä on aivan realistiset mahdollisuudet mestaruuteen vaikkapa MM-kisoissa, niin: Brasialia, Yhdysvallat, Argentiina, Venäjä, Puola, Italia, Serbia, Kuuba, Bulgaria(viime kisojen kolmonen). Sitten on maita, jotka ovat kovia, mutta kasetti ei kestä kovissa paikoissa. Ei siellä jalkapallossakaan ole paljoa enempää maita, jotka sitä mestaruutta voisivat realistisesti tavoitella.

Se voi myös vaikuttaa siihen, että libero ei iske palloa lattiian, eikä yritä torjua palloa, vaan ainoastaan nostelee sitä palloa ja puolustaa, että se ei mene kenttään. Ei pahalla, mutta minua on aina rasittanut ja rasittaa edelleen jalkapallo ihmiset, jotka ovat niin olevinaan, että muut lajit ovat pääasiassa puuhastelua ynnä muuta, ja joo eihän sitä lentopalloa pelata Nigeriassakaan, niin eihän se oo kovin kova tasoinen laji. Ei siis millään pahalla. Lentopalloa kyllä pelataan joka maassa, Nigeriassakin(tosin varmaan ei kovin laaja laji siellä).

[Papin]

Jos olet koskaan kuullut nimistä kuten Mikko Oivanen, Pasi Hyvärinen, niin siinä on kaksi maailman huippu-lentopalloilijaa lisää. Tuomas Sammelvuokin oli muutamia vuosia sitten  todella kova tekijä, ja on toki edelleen, vaikka ikääkin alkaa olemaan. Suomen koko avaus kuusikko pelaa maailman huippu-sarjoissa, kuten vaihtomiehetkin. Pois voidaan ottaa Olli Kunnari, joka pelaa Suomessa, mutta hänkin vielä pääsisi oikeastaan mihin sarjaan tahansa. Pasi Hyvärinenhän on oman pelipaikan top-5 listalla maailmassa , ja Mikko oivanenkin on maailman top-15 omalla pelipaikalla. Lentopallo on monin kertaisesti harrastetumpi laji, kuin jääkiekko, niin kuin sanoitkin. Naisissa taitaa olla jopa maailman suosituin laji tai ainakin top kolmosessa.

En ole varsinainen lentopallo-asiantuntija, mutta Oivasten, Eskon ja Kunnarin uria on tullut seurattua siitä syystä, että vietin nuoruuteni samoilla seuduilla, mistä kyseiset herrat ovat kotoisin, ja edelleen sinne on tietysti tiiviit suhteet. Lentopallon suhteen joudun siis ehkä myöntämään asiantuntemattomuuteni, mutta olen ymmärtänyt, että Suomella on muutama huippuyksilö, muutama kansainvälisellä tasolla hyvä pelaaja, joiden jälkeen taso laskee rajusti - vähän kuten jalkapallossa.

No oli miten oli, lentopallossa on tehty töitä ilmeisen hyvin, kun pienestä massasta on pystytty jalostamaan hyviä pelaajia. Osansa tässä on varmasti sillä, että suomalaiset pääsarjajoukkueet ovat pääosin pieniltä paikkakunnilta, jolloin omat juniorit pelaavat vastuullisissa rooleissa jo varhain. Se on piirre, joka yhdistää myös oikeastaan kaikkia suomalaisia huippujalkapalloilijoita.

[Pussikalja]

Ei ole todellista. Ihan oikeasti, jalkapalloväen kannattaisi ottaa pussi jo pois päästä ja alkaa ottaa oppia näistä kori-,lentopallomajujen kehitysloikista kansainvälisesti. Niissä lajeissa on esimerkiksi tajuttu sellainen yksinkertainen asia, että jokainen urheilija aloittaa nollasta ja pääsee juuri niin korkealle, kuin työmäärällään itseään kehittää.

Ei ole syytä itkeä kansakunnan pienuutta tai ihailla kaikkea ulkomailla nähtyä, vaan treenata hyvin, koska kentällä on yhtä monta omaa kuin vastustajaakin. Jalkapallon kulttuurin taso ja alennustila, on taas tällä viikolla Furkan siirron myötä todistettu. Siirto saksan divariin ja siellä harjoituspelissä maali, on enemmän jalkapalloväen mielestä, kuin 30-50 loistopeliä suomessa ja maalipörssin voitto. Taas yksi yö muutti surkean suomalaisfutarin maajoukkuemieheksi.

Ja muuten, kannattaisi vertailla futiksen A-junioreiden testejä salibandynuorten vastaaviin tuloksiin. Saattaisi kuva futisnuorten "ammattimaisuudesta" karista ja toisaalta jatkuvasti kehittyneen pikkulajin arvostus nousta. Ne treenaa fiksummin, kovempaa ja systemaattisemmin nykyisellään säbässä, samalla kun futisväki miettii jonkun keski-ikäisen tädin kehittämän herkkyyskausiajattelun soveltuvuutta urheiluun. Herätys ja töihin!

[Callit]

Ei ole syytä itkeä kansakunnan pienuutta tai ihailla kaikkea ulkomailla nähtyä, vaan treenata hyvin, koska kentällä on yhtä monta omaa kuin vastustajaakin. Jalkapallon kulttuurin taso ja alennustila, on taas tällä viikolla Furkan siirron myötä todistettu. Siirto saksan divariin ja siellä harjoituspelissä maali, on enemmän jalkapalloväen mielestä, kuin 30-50 loistopeliä suomessa ja maalipörssin voitto. Taas yksi yö muutti surkean suomalaisfutarin maajoukkuemieheksi.

Erittäin mielenkiintoinen havainto mielenkiintoisesta asiasta, mutta vähä liioiteltu. Kyllähän Furkkaa arvostettiin jo Suomessa ja maajoukkueessakin on hemmo ollut. On jopa osunut. Mutta Suomi on pieni kansa, ja perussuomalaisten puupäisyydestä huolimatta hyvin ulkomaaorientoitunut, minkä huomaa esim. viennin tärkeydestä. Ja slutit antaa perhosta joka ulkomaanelävälle. Nämä kuuluvat siis pienten kansojen ominaispiirteisiin. Ja sitäpaitsi, Düsseldorffi ja zweite ovat kovenpia sanoja futiksessaa kuin Turun Inter ja Veikkausliiga.

Ja muuten, kannattaisi vertailla futiksen A-junioreiden testejä salibandynuorten vastaaviin tuloksiin. Saattaisi kuva futisnuorten "ammattimaisuudesta" karista ja toisaalta jatkuvasti kehittyneen pikkulajin arvostus nousta. Ne treenaa fiksummin, kovempaa ja systemaattisemmin nykyisellään säbässä, samalla kun futisväki miettii jonkun keski-ikäisen tädin kehittämän herkkyyskausiajattelun soveltuvuutta urheiluun. Herätys ja töihin!

Tästä aiheesta kuulee aika paljon ns. hajatietoja. Eikö joku KIHU voisi tutkia puutteita ensi alkuun vaikka maan parhaissa akatemioissa. Benchmarkattaisiin toimintaa Euroopan parhaisiin kasvattajiin.

Yleisurheilupuolella toisteltiin vuosikymmeniä, että "suomalainen valmennusosaaminen on maailmanhuippua." Sen hokeminen kai lopetettiin vasta, kun sitä ei voinut enää sanoa ilman, että joku purskahti raivoisaan nauruun. Itse olen kuullut kahdelta ammattivalmentajalta, toinen brittiläinen ammattilainen, toinen suomalainen mm-mitalisti (toisesta lajista), kauhujuttuja yleisurheilijoitten täysin puutteellisesta valmennuksesta. Mm. yksi nuorten maailmanmestari pilattiin ihan osaamattomuutta. Jos (ja kun) futiksessa on vastaavia puutteita, niin niistä on päästävä mahdollisimman nopeasti eroon. Kyse on tosiaan pelkästä tekemisestä, ei mistään salatieteestä.