Suomalaisen jalkapallon kultainen sukupolvi?

[idänihme]

Itse haluan uskoa lama/taantumateoriaan. Aluksi oli 1990-luvun lama ja sieltä tupsahtivat Litti, Hyypiä ja Selänne, sattumaako? Heti perään 2010-luvun taantuma ja esille putkahtaa Ring, Pukki ja Granlund.

Sattumaako? Enpä usko. Toivotaan, että tämä taantuma kestää ainakin sen verran, että saadaan maajoukkueellinen Littejä ja Hyypiöitä. Ehkä talouskriisi ei ole ihan niin huono juttu, mitä kuvittelin.

Ihan hyvä tuo lamateoria. Laman aikaan harjoitteluun lienee vaikuttanut myös se että nousukauden ansiosta harjoitusolosuhteet olivat tuolloin molemmissa lajeissa kansainvälisestikin mitattuna ihan hyvät. Lahdessa oli kisahalli ja oli niitä futishaleja muutama muukin ja kendohalli alkoi löytyä joka kaupungista. Tosin tämän myöhemmän laman kohdalla ei taida vuosiluvut ihan osua kohdalleen ja lamakin on ollut vähän erilainen.

[SirLoser]

Eikö joku KIHU voisi tutkia puutteita ensi alkuun vaikka maan parhaissa akatemioissa. Benchmarkattaisiin toimintaa Euroopan parhaisiin kasvattajiin.

No eikö SHA/Mixun tehoryhmä juuri näin ole paraikaa tekemässä. Tuloksethan todettiin muun muassa niin fyysisten ominaisuuksien kuin harjoittelumäärienkin osalta olevan todella heikolla tasolla.

Lisätiedot sitten tuolta Taktiikka ja valmennus -osiosta.

[Callit]

No eikö SHA/Mixun tehoryhmä juuri näin ole paraikaa tekemässä.

Juu, mutta mulla oli mielessä ihan laaja tutkimus siitä ketkä tekee oikein, ketkä mahdollisesti väärin. Samoin olisi kiva tietää, että miksi. Sen jälkeen pureututtaisiin ongelmiin.

[SirLoser]

Juu, mutta mulla oli mielessä ihan laaja tutkimus siitä ketkä tekee oikein, ketkä mahdollisesti väärin. Samoin olisi kiva tietää, että miksi. Sen jälkeen pureututtaisiin ongelmiin.

Tuossa SHA:n pilottihankkeessa on mukana kymmenen seuraa, joissa mukana mm. käytännössä kaikki Suomen suurimmat kasvattajaseurat. Ensimmäisessä vaiheessa testattiin 520 poikapelaajaa ja 111 työttöä. Tämän lisäksi on erikseen Mixun tehoryhmä hieman vanhemmille pelaajille.


Eikö pilottihanke ole mielestäsi siis tarpeeksi laaja, että saadaan kuva siitä missä mennään? Kymmen "kärkiseuraa" ja 520 pelaajaa on liian pieni otos, että sen perusteella ei pystytä pureutumaan ongelmiin, korjata toimintatavat ja jalkauttaa muutos kentälle?

Mikä olisi mielestäsi ollut tarpeeksi suuri otos selvittämään nykytila?

[Callit]

Tuossa SHA:n pilottihankkeessa on mukana kymmenen seuraa, joissa mukana mm. käytännössä kaikki Suomen suurimmat kasvattajaseurat. Ensimmäisessä vaiheessa testattiin 520 poikapelaajaa ja 111 työttöä. Tämän lisäksi on erikseen Mixun tehoryhmä hieman vanhemmille pelaajille.


Eikö pilottihanke ole mielestäsi siis tarpeeksi laaja, että saadaan kuva siitä missä mennään? Kymmen "kärkiseuraa" ja 520 pelaajaa on liian pieni otos, että sen perusteella ei pystytä pureutumaan ongelmiin, korjata toimintatavat ja jalkauttaa muutos kentälle?

Mikä olisi mielestäsi ollut tarpeeksi suuri otos selvittämään nykytila?

Pyydän anteeksi. En tiennyt, että Mixun rojekti on noin laaja. Eli Mixu oli tehnyt aloitteen juuri siitä mitä toivoin. Piste Mixulle.

[SirLoser]

Pyydän anteeksi. En tiennyt, että Mixun rojekti on noin laaja. Eli Mixu oli tehnyt aloitteen juuri siitä mitä toivoin. Piste Mixulle.

Ei ole Mixun projekti eikä edes aloite, vaan Palloliiton tekemään lajiprosessiin pohjautuva ja sen yhteydessä perustetun Valmentamisen kehittämiskeskuksen, joka myöhemmin nimettiin Sami Hyypiä akatemiaksi, projekti.

Mixun tehoryhmä on sitten erillinen projekti, jossa ei ole ollut mukana siis kuin yksi joukkueellinen niitä täysi-ikäisiä nuoria liigapelaajia, jotka saattavat olla tulevaisuuden maajoukkuepelaajia. SHA:ssa on keskitytty toistaiseksi 10-13-vuotiaisiin.

[mkL]

Mika Nurmela 1971
Jari Litmanen 1971
Antti Niemi 1972
Sami Hyypiä 1973
Jussi Jääskeläinen 1975
Jonatan Johansson 1975
Hannu Tihinen 1976
Shefki Kuqi 1976
Aki Riihilahti 1976
Teemu Tainio 1979
Petri Pasanen 1980
Mika Väyrynen 1980
Mikael Forssell 1980


Kari Arkivuo* 1983
Alexei Eremenko Jr 1983
Veli Lampi 1984
Niklas Moisander 1985
Perparim Hetemaj 1986
Roman Eremenko 1987
Tim Sparv 1987
Joona Toivio* 1988
Jukka Raitala 1988

MM95 taisi vaikuttaa jonkin verran 80-luvulla syntyneisiin pelaajiin, jotka saattoivat lopettaa jalkapallon ja keskittyivät jääkiekkoon, vaikka he olisivat olleet parempia jalkapallossa. 70-luvulla syntyneet pelaajat (jos tähän lasketaan myös vuonna 1980 syntyneet) ovat olleet selvästi parempia kuin 80-luvulla syntyneet, joiden pitäisi tällä hetkellä olla maajoukkueen avainpelaajia. 1981 ja myöhemmin syntyneet eivät olleet tehneet lajivalintaansa vielä mm95 aikoihin. Lisäksi näyttää siltä, että ulkomaalaistaustaisiin kiekkohuuma ei vaikuttanut yhtä paljon.

[Rikkiviisas]

"Kiekkohuuman" takia on maksimissaan menetetty kaksi maajoukkuepelaaja, joista toinen olisi päässyt korkeintaan talvimaajoukkueeseen...

[Thalian]

"Kiekkohuuman" takia on maksimissaan menetetty kaksi maajoukkuepelaaja, joista toinen olisi päässyt korkeintaan talvimaajoukkueeseen...

En mää nyt ihan varma olisi. Aika moni huippukiekkoilija kun on ollut myös kohtuullisen hyvä jalkapallossa (esim. Teemu Selänne on valittu Helsinki Cupin parhaaksi pelaajaksi ikäluokassaan, Jussi Jokinen on pelannut piirijoukkuetasolla futista). Palloilulahjakkuus on usein sitä, että on hyvä "missä vain" palloilulajissa ja sitten jollain tavalla päätetään se laji, mihin aletaan panostamaan. Varmasti monille junnuille mm95 oli se valintaa määrittävä tekijä.

[Ricardo Leite]

Njoo MM-95:n aiheuttama noste, olosuhdeparannukset, Teemu Selänne ja kumppanit ovat aivan varmasti vaikuttaneet juuri tuon ikäluokan lajivalintoihin. Sitä missä määrin näin on, on mahdoton arvioida. Mutta olisi jälleen vähän typerää sivuuttaa se tosiseikka, että esimerkiksi vuonna 1983 syntyneiden ikäluokka on yksi Suomen modernin jalkapallohistorian surkeimmista kun taas jääkiekon puolella se on ylivoimaisesti paras.

Toisaalta samaan aikaan Litmanen oli kenties maailman paras pelaaja maailman parhaassa seurajoukkueessa futiksen puolella.

[Callit]

Njoo MM-95:n aiheuttama noste, olosuhdeparannukset, Teemu Selänne ja kumppanit ovat aivan varmasti vaikuttaneet juuri tuon ikäluokan lajivalintoihin. Sitä missä määrin näin on, on mahdoton arvioida. Mutta olisi jälleen vähän typerää sivuuttaa se tosiseikka, että esimerkiksi vuonna 1983 syntyneiden ikäluokka on yksi Suomen modernin jalkapallohistorian surkeimmista kun taas jääkiekon puolella se on ylivoimaisesti paras.

Toisaalta samaan aikaan Litmanen oli kenties maailman paras pelaaja maailman parhaassa seurajoukkueessa futiksen puolella.

On tosiaan totaalisen mahdotonta sanoa kuinka monta ja minkä tasoista lahjakkuutta futis on jääkendolle menettänyt. Ainoa, mitä voimme varmasti tietää on se, että ongelma on todellinen. Siis se, että futis joutuu Suomessa kilpailemaan kendon kanssa sekä määristä että laadusta. Kysehän on esikuvien merkityksestä, mikä näkyy myös futiksen sisällä pelipaikkojen kesken. Jos media hehkuttelee säännöllisesti veskaria tai veskareita sankareina, löytyy joka junnujengistä ne yks ja kaks, jotka satsaa veskaritouhuihin.

[Rikkiviisas]

Njoo MM-95:n aiheuttama noste, olosuhdeparannukset, Teemu Selänne ja kumppanit ovat aivan varmasti vaikuttaneet juuri tuon ikäluokan lajivalintoihin.

Tämä on lähinnä se pointti mitä hain kärjistyksellä takaa.
Jalkapallo on ollut palkoissa ja olosuhteissa jatkuvasti jäljessä 1970-luvulta lähtien, 1990-luvulla jarikurrien lisäksi myös keskiverrommat lätkäjätkät alkoivat päästä NHL:n piiriin ja samoin Suomessa, Ruotsissa sekä Keski-Euroopassa (nyt myös Venäjällä) jääkiekolla saattoi tehdä hyvän tilin. Toisekseen MM-95 oli tietyn nosteen pääte sillä Suomihan alkoi voittaa lätkässä mitaleja 80-luvun lopulla ja 90-luvun alussahan mestaruus oli vain ajan kysymys. Vuosien varrella vitsistä nimeltä Suomen jääkiekkomaajoukkue tuli Iso Juttu.

Tosin nyt kun Suomi on voittanut useita mitaleja ja rahakaukaloissa pelaa kymmenittäin pelaajia, niin mikä selittää sen, että 2000-luvun suurin itkuvirsi on ollut huonot juniori-ikäpolvet? Eikö menestys ja parantuvat olosuhteet kumuloidu kuten "jääkiekko vei futisjunnut"-teoria edellyttää vaan olisikohan sittenkin mahdollista, että isommat rakenteelliset ja yhteiskunnalliset kuviot sekä ihan puhdas sattuma vaikuttaisivat melkoisesti.

Mikä selittää sen, että nyt Suomessa on ilman sen parempia olosuhteita ja ilman maajoukkuemenestystä taas jalkapallossa kovia ikäluokkia?

[Kiovan leipäkori]

Mikä selittää sen, että nyt Suomessa on ilman sen parempia olosuhteita ja ilman maajoukkuemenestystä taas jalkapallossa kovia ikäluokkia?

Niklas Moisander 1985
Perparim Hetemaj 1986
Roman Eremenko 1987
Tim Sparv 1987
Joona Toivio* 1988
Jukka Raitala 1988

Nuo ovat parhaassa herkkyysiässä kokeneet valtavaa MM-kisahuumaa:
http://www.youtube.com/watch?v=aT-q65Qjy1M

[Ricardo Leite]

Mikä selittää sen, että nyt Suomessa on ilman sen parempia olosuhteita ja ilman maajoukkuemenestystä taas jalkapallossa kovia ikäluokkia?

Vaikka muutaman forumistin tiedänkin olevan varmaan päinvastaista mieltä, niin tarjoan yhdeksi syyksi valmennustietouden kehittymistä ja sitä kautta parempaa harjoittelua.

Sen lisäksi esiin on ilman muuta nostettava äsken mainittu esikuvaefekti. Tuon ikäluokan nuoruudessa alkoi ensimmäinen oikeasti merkittävä suomalaisten pelaajien massaliike kohti eurosarjoja ja oikeasti merkittäviä rooleja huippujoukkueissa.

[Callit]

Mikä selittää sen, että nyt Suomessa on ilman sen parempia olosuhteita ja ilman maajoukkuemenestystä taas jalkapallossa kovia ikäluokkia?

Ricardo tuossa jo hyvin vastasikin. Allekirjoitan sen täysin. Lisäksi huomauttaisin, että olosuhteetkin ovat hiiiiljalleen parantuneet, joskaan en näe sillä olevan mainittavaa merkitystä. Tärkeämpi lisäykseni on se, ettei meillä ole mitään kovia ikäluokkia. Menestys kiertää junnut ihan samalla tavalla kuin aiemmin. Se, että välillä on ikäluokka, josta kaksi pääsee Djurgårdeniin ja kolmas Fulhamin ressuihin (kuvitteellinen esimerkki), ei tarkoita varsinaista eeooämmää tai kovaa ikäluokkaa. Puhutaan sellaisesta sitten, kun joku toistaa 81-ikäluokan saavutukset. Uskon, että jatkossakin todellisen kansainvälisen läpimurron tekeviä pelaajia tippuu tasaisen epätasaisesti. Jos niitä tulee kolme, neljä tai viisi, niin on ihan normaalia, etteivät ne ilmaannu tasaisesti joka toinen tai kolmas vuosi. 

[Rikkiviisas]

Tärkeämpi lisäykseni on se, ettei meillä ole mitään kovia ikäluokkia.

Kaikki on suhteellista.
Kyllähän nämä 1990-1993 syntyneet ovat osittain jo ohittaneet monta aiempaa. Siitä huolimatta, että aika moni pelaa vielä Pohjoismaissa.
 

[Callit]

Kaikki on suhteellista.
Kyllähän nämä 1990-1993 syntyneet ovat osittain jo ohittaneet monta aiempaa. Siitä huolimatta, että aika moni pelaa vielä Pohjoismaissa.

Jooo-o. On ja ei ole. Siis tietysti on ohittanut joitain ikäluokkia, toisia taas ei. 86-89 ikäluokat pelasi itsensä U21-kisoihin. Epäilen, ettei onnistu noilta seuraavilta. Pukin ja Ringin nuorena tekemät sopimukset tietysti ilahduttavat. Vertailussa muistuu kuitenkin mieleen esim. Perpan nuorena pelaamat zämppäriminuutit ja Romanin aika Udinesessa.

[Papin]

Jooo-o. On ja ei ole. Siis tietysti on ohittanut joitain ikäluokkia, toisia taas ei. 86-89 ikäluokat pelasi itsensä U21-kisoihin. Epäilen, ettei onnistu noilta seuraavilta. Pukin ja Ringin nuorena tekemät sopimukset tietysti ilahduttavat. Vertailussa muistuu kuitenkin mieleen esim. Perpan nuorena pelaamat zämppäriminuutit ja Romanin aika Udinesessa.

Sitähän voi tietysti jossitella, että jos Pukki ja Ring pelaisivat edelleen U21-joukkueessa, niin se taistelisi ihan vakavasti lopputurnauspaikasta. Toisaalta sitten taas, tuosta 86-88-ikäluokan lopputurnausjoukkueesta puuttui koko porukan paras pelaaja, Roman Eremenko.

Itse hahmotan juurikin tämän 86-88-porukan sinä poikkeuksellisen lahjakkaana. Roman Eremenko, Perparim Hetemaj, Jukka Raitala, Tim Sparv, Timo Furuholm, Kasper Hämäläinen, Jonas Portin, Mehmet Hetemaj. Se on ilahduttavaa, että nyt näistä kahdesta viimeisimmästä U21-ikäluokasta on tullut yhteensä neljä top4-pelaaja + Eremenko, ja muutamalla näissä ikäluokissa on vielä hyvät mahdollisuudet nousta samaan kategoriaan (ensi sijassa Furkka ja Mehmet). 80-luvun alun huippulahjakkuudet olivat Forssell, Väyrynen ja Sjölund.

[Rikkiviisas]

Jooo-o. On ja ei ole. Siis tietysti on ohittanut joitain ikäluokkia, toisia taas ei. 86-89 ikäluokat pelasi itsensä U21-kisoihin.

Jossa eivät sitten pärjänneet.

Epäilen, ettei onnistu noilta seuraavilta.

No tuskin kun niistä ikäluokista on noussut ja nousee porukkaa suoraa A-maajoukkueeseen.

Noista 80-luvun loppupuolen ikäluokista se kehitys lähti ja on jatkunut siitä asti hyvänä verrattuna aiempaan. Sen takia minusta voi ihan hyvin sanoa, että 80-luvun puolivälin syntyneistä eteenpäin Suomella on kovia ikäluokkia. Sanan "kova" merkityksestä ja onko se suhteellisen vai absoluuttinen käsite voi toki olla montaa mieltä.

Lähtökohtahan tässä oli kuitenkin väite, että koskaan ei ole ollut asiat hyvin ja ei tule olemaan tulevaisuudessakaan.

Tärkeämpi lisäykseni on se, ettei meillä ole mitään kovia ikäluokkia. Menestys kiertää junnut ihan samalla tavalla kuin aiemmin.

Nyt kuitenkin se U21-kisareissu kelpaa pointiksi yhden ikäluokan hyvyydestä ja löytyy nippukaupalla pelaajia, jotka ovat ihan hyvällä urakehityspolulla...

[Pussikalja]

On tosiaan totaalisen mahdotonta sanoa kuinka monta ja minkä tasoista lahjakkuutta futis on jääkendolle menettänyt. Ainoa, mitä voimme varmasti tietää on se, että ongelma on todellinen. Siis se, että futis joutuu Suomessa kilpailemaan kendon kanssa sekä määristä että laadusta. Kysehän on esikuvien merkityksestä, mikä näkyy myös futiksen sisällä pelipaikkojen kesken. Jos media hehkuttelee säännöllisesti veskaria tai veskareita sankareina, löytyy joka junnujengistä ne yks ja kaks, jotka satsaa veskaritouhuihin.

Olisiko olemassa myös sellainen mahdollisuus, että kiekko vie lahjakkaimmat, koska siellä edetään askel kerrallaan. Kiekossa ei ole mikään häpeä olla 1 divarijoukkueen kolmospakkiparin puolustaja 18-19 vanhana, jos yksilön kehityskäyrä on nouseva. Sieltä voi ponnahtaa ensin liigaan ja sitten NHL/Venäjä ja määrätietoisella opiskelulla junnusta tulee ammattilainen. Siellä pelaaja edelleen on kehityskykyinen 27 vuotiaaksi ja kauemmaksikin ja ei epäillä, etteikö hyvä suomessa olisi hyvä myös jenkeissä. Kiekkojunnuille haave on realistinen mahdollisuus, kun futiksessa se on yliluonnollinen lahjakkuuden keräytyminen jollekin yksilölle.

Jalkapallossa  katsotaan jo alle 12 vuotiaana vertailua espanjaan ja 14 vuotiaana suurin osa on jo tuomittu lahjattomiksi. Jo ihan pikkujunnuille annetaan kuva, että jos Barca ei sinua löydä 13 vanhana, niin et ole tarpeeksi lahjakas. Kun tavoitteet on jossain "sadunomaisessa maailmantasossa", niin ensimmäinen vastoinkäyminen romuttaa pienten haaveet ja sitä kautta motivaation. Pieniä tehojalostetaan taito, frekvenssi ja mitä nyt muodissa kulloinkin nyt sattuu olemaan tyylillä alle 12 vuotiaissa kokonaisuuden kustannuksella. Lisäksi typerä karsiminen antaa vain kapealle marginaalille edes kunnon valmennusta, vaikka se marginaali on sattuman sanelemaa. Jalkapallo ei ole edes kaikkein hankalimpia ammatinvalintoja, jos sillä haluaa elää. Työpaikkoja on euroopassa tuhansia, jos toki on yrittäjiäkin, mutta sauma on monisata kertainen, verrattuna esim kapelimestarin tai viulistin työpaikkoihin. Mutta ei sinne taikatempuilla ja hätiköimällä pääse vaan määrätietoisella jatkuvalla työllä, toisinkun meillä on tapana. Realismilla ja tekemisen tason kokonaisvaltaisella parantamisella sarjojen tasokin kehittyy, kun riittävä määrä pelaajia tekee jalkapalloa pitkäjänteisesti.

[The Real Wolf]

Tammelassa perjantaina tuli mieleen, kun Jallu Wiss ja Shefki Kuqi kättelivät lämpimästi, samoin Toni Kallio kävi kättelemässä Shefkin, että missä Suomen kultainen sukupolvi on nyt? Moniko jatkaa lajin parissa ja missä roolissa?Pohjana nimilista respect-ottelusta 2012, muutamin lisäyksin:

Jari Litmanen: ex-tähtien näytösotteluita ja edustustilaisuuksia
Sami Hyypiä: valmennus-/manageriura selvästi tavoitteena, mutta ei oikein myötätuulessa
Antti Niemi: ajoittain maalivahtivalmentajana eri seuroissa. Nyt jossain?
Aki Riihilahti: HJK:n toimitusjohtaja
Hannu Tihinen: Palloliiton virassa: Pelaajakehityspäällikkö
Toni Kuivasto: ?
Mika Nurmela: Palloliiton virassa, valmennuskeskuspäällikkö, aluevalmentaja
Jonatan Johansson: Linnanherrana Skotlannissa, takana lyhyet pestit reservi- ja nuorten joukkueen valmentajana Mortonissa ja Motherwellissä. Oli ehdolla Backen kakkoseksi, mutta ei tullut valituksi
Mixu Paatelainen: ex-Suomen päävalmentaja, muutama managerinpesti Skotlannissa, tällä hetkellä työtön
Markus Heikkinen: Peliura jatkuu Ykkösessä, AC Oulu
Shefki Kuqi: Päävalmentaja Veikkausliigassa, PK-35 Vantaa. Myös seuran osaomistaja. Suvun päämies.
Toni Kallio: Kakkosvalmentaja Veikkausliigassa, Ilves
Janne Saarinen: ?
Jarkko Wiss: Päävalmentaja Veikkausliigassa, Ilves
Teemu Tainio: ?
Juha Reini: Pelaajatarkkailijana,-agenttina, urheilutoimenjohtajana VPS:ssa ja TPS:ssä. Missä nykyisin?
Jussi Jääskeläinen. Pelaajaura jatkuu Wiganissa. Nousu Championshipiin. 
Joonas Kolkka: Pari vuotta sitten juniorivalmentajana Hollannissa? Missä nyt?
Simo Valakari: Päävalmentaja Veikkausliigassa, SJK
Mika Lehkosuo: Päävalmentaja Veikkausliigassa, HJK
Antti Sumiala: Takana pääomistajuus ja urheilutoimenjohtajuus PoPassa. Ajanjakso päättyi talousepäselvyyksiin.

[Daniel Miguel Alves]

Tainio Tottenhamin skoutti.

[murdock]

Antti Niemi on A-maajoukkueen maalivahtivalmentaja ja palloliitto ilmoitti joskus aiemmin keväällä, että Niemi ottaa maalivahtivalmennuskoulutuksen haltuunsa.

Etsitään nyt se linkkikin: https://www.palloliitto.fi/uutiset/maajoukkueet/antti-niemi-vastaamaan-maalivahtivalmentajakoulutuksesta

[straiter]

Kolkka on PSV Eindhovenin U12-joukkueen päävalmentaja, vanhemmissa junnuissa henkilökohtainen valmentaja hyökkääjille ja laitapelaajille sekä pyörittää lisäksi omaa säätiötään, joka keskittyy juniorivalmennukseen.

[Janne S]

Lainaus käyttäjältä: nachox - tänään kello 21:04:55
Litti varmasti mukava mies, mutta asiantuntijana heikko. Ei tuo lisäarvoa lainkaan.

Juuri näin.
Lisäksi myötähäpeää naureskelusta pohjois-irlannin pelille. Kaveri pelasi itse suomen kaikkien aikojen parhaassa maajoukkueessa, mutta oli kusemassa omien päälle kun johti sitä porukkaa joka naureskeli ja piti pilkkanaan mursua.

En usko, että Suomen futis lähtee nousuun ennenkuin tämä kipeä trauma on käsitelty. Myös Urheilulehti otti kantaa tähän, miksi johtavat pelaajat eivät nouseet julkisesti Muurista vastaan vaan kyräilivät kulisseissa.

Litmanen ja Hyypiä olivat luonteeltaan väärän tyyppisiä "tähtiä" Suomelle. Valitettavasti Suomelta on puuttunut henkisesti kova johtaja. Tämä pitää saada muuttumaan.