FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
14.12.2017 klo 19:10:54 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: UPA846-koodilla $10 alennus iHerbiin!
 
Vuoden foorumisti 2017, Joulupata 2017, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: [1] 2 ... 26
 
Kirjoittaja Aihe: Fyysinen harjoittelu  (Luettu 101341 kertaa)
1 Jäsen ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
murdock

Poissa Poissa


: 29.01.2012 klo 02:33:09

Keskustelua jalkapalloilijan fyysisistä ominaisuuksista ja niiden harjoittamisesta.


Timo Furuholmin kausitopicista tästä Callitin viestistä lähteneen keskustelun jatkoa:

Pelkän offseasonin treeneillä ei kuitenkaan treenata Veikkausliigapelaajista fyysisesti Bundesliigaa vastaavia.

Miksei? Ajatteletko, että pelaajat taantuvat löysäilyn merkeissä menneen kauden aikana ja seuraavasta offseasonista menee leijonaosa siihen, että päästään takaisin huippukuntoon?

Miten löysätempoiset pelit ja treenit estävät yksittäistä pelaajaa tekemällä henkilökohtaiset suoritteet peleissä ja treeneissä korkealla intensiteetillä? Vai luoko mielestäsi pelaajan taitotaso "katon" intensiteetille?
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #1 : 30.01.2012 klo 03:14:32

Onko; fyysinen voima/kunto = pelikovuus ?
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 01.02.2012 klo 12:31:21

Furkka-topicista:

Pelkkä pelitempon nostaminen lisääntyvän juoksumäärän ja -vauhdin myötä ei valmistaisi kotimaisia pelaajia kansainväliselle tasolle juuri nykyistä enempää. Vauhti ilman taitoa tuottaa kaoottista futista. Tietysti tuollaista atleettisempaa peliä suunnilleen veikkausliigan taitotasolla pelataan aika monessakin paikassa, mutta melkein samanlainen ponnistus se on noista sarjoista nousta huippulle.

Hyvä esimerkki on Ranska, jossa fyysisyys hiukan ylikorostui jossain vaiheessa. Varhain kehittyvät (usein afrikkalaistaustaiset) pelaajat valtasivat akatemiat ja syrjäyttivät monia taitotasoltaan kovempia kavereita aina ikäkausimaajoukkueita myöten. Samalla tehtiin karhunpalveus näille sinänsä lahjakkaille pelaajille, koska heidän annettiin pärjätä vahvuuksillaan kiinnittämättä tarpeeksi huomiota puutteisiin. Noin suuri maa tietysti tuottaa edelleen jatkuvasti pelaajia ihan terävimpään kärkeen, mutta ero naapureihin Espanjaan ja Saksaan kasvaa edelleen.

Pointtina siis se että luonnollinen kehitys kulkee niin, että ensin nostetaan taitotasoa ja pelin fyysiset vaatimukset nousevat sen myötä. Esimerkkinä taitavalta joukkueelta pallon prässääminen vaatii enemmän juoksuvoimaa sekä oikea-aikaisuutta. Toisin päin asian edistäminen  muistuttaa pitkässä juoksussa sitä kuuluisaa veden kaivoon kantamista.

Ymmärsinkö siis oikein, että mielestäsi fysiikan kehittäminen on turhaa, jos pallollinen taito ei riitä kovempaan pelitempoon?

Suurin osa kuitenkin pelaajan korkean intensiteetin suorituksista tapahtuu pallottomana. Mitä vahvempi, nopeampi ja kestävämpi pelaaja on, sitä enemmän hän voittaa kaksinkamppailuja, sitä tehokkaampia hänen pystyjuoksunsa ovat, sitä paremmin hän pystyy pitämään oman miehensä puolustettaessa jne. Ja mikä tärkeintä, väsyminen aiheuttaa virheitä.

Ei ole tarkoitus suosia junnuissa fyysisiä pelaajia, vaan kehittää niiden taitaviempienkin fysiikkaa. Ajatus siitä, että fysiikka kehittyisi nykyjalkapallossa vaadittavalle tasolle vain pelaamalla, on mun mielestä vanhanaikainen. Kehittämällä pelaajien voimaa, nopeutta ja kestävyyttä (voima- ja nopeuskestävyys) saadaan parempia jalkapalloilijoita, jotka pystyvät käyttämään jalkapallollisia ominaisuuksiaan (peliäly, taito) ilman, että puutteellinen fysiikka asettaisi rajoituksia.

Jalkapalloa oppii parhaiten pelaamalla jalkapalloa, mutta jalkapallossa ei ole mitään taikaominaisuuksia, joiden takia fyysiset ominaisuudet kehittyisivät parhaiten palloa potkimalla. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät tehokkaimmin treenamalla sitä fyysistä ominaisuutta jota halutaan kehittää. Periaatteessa ei ole mitään estettä sille, että Veikkausliigapelaajille treenaisi Bundesliga-fysiikan. Käytännössä esteenä on se, että Bundesligaan valikoituu geneettisesti lahjakkaampia pelaajia, mutta se ei estä yksittäisten pelaajien fyysisen tason nostamista.
Viinioksa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Fingland


Vastaus #3 : 01.02.2012 klo 16:48:09

Jalkapalloa oppii parhaiten pelaamalla jalkapalloa, mutta jalkapallossa ei ole mitään taikaominaisuuksia, joiden takia fyysiset ominaisuudet kehittyisivät parhaiten palloa potkimalla. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät tehokkaimmin treenamalla sitä fyysistä ominaisuutta jota halutaan kehittää. Periaatteessa ei ole mitään estettä sille, että Veikkausliigapelaajille treenaisi Bundesliga-fysiikan. Käytännössä esteenä on se, että Bundesligaan valikoituu geneettisesti lahjakkaampia pelaajia, mutta se ei estä yksittäisten pelaajien fyysisen tason nostamista.

Tekniikkaan vaikuttaa ennen muuta lahjakkuus sekä pallon kanssa vietetty aika pikkupojasta alkaen. Nämä eivät ole mitään vahvuuksia suomalaisille, sillä lahjakkuuksia on pienen massan vuoksi vähän ja jalkapallo mielletään harrastukseksi, johon ei panosteta samanlaisia tuntimääriä kuin kultuurimaissa. Fyysisellä puolella huipun tavoitteleminen olisi paljon realistisempaa. Fyysisistä pelaajistaan ja sarjastaan tunnettu Norja on FIFA:n rankingissa 61 sijaa Suomen edellä.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 01.02.2012 klo 18:46:53

Furkka-topicista:

Ymmärsinkö siis oikein, että mielestäsi fysiikan kehittäminen on turhaa, jos pallollinen taito ei riitä kovempaan pelitempoon?

Suurin osa kuitenkin pelaajan korkean intensiteetin suorituksista tapahtuu pallottomana. Mitä vahvempi, nopeampi ja kestävämpi pelaaja on, sitä enemmän hän voittaa kaksinkamppailuja, sitä tehokkaampia hänen pystyjuoksunsa ovat, sitä paremmin hän pystyy pitämään oman miehensä puolustettaessa jne. Ja mikä tärkeintä, väsyminen aiheuttaa virheitä.

Ei ole tarkoitus suosia junnuissa fyysisiä pelaajia, vaan kehittää niiden taitaviempienkin fysiikkaa. Ajatus siitä, että fysiikka kehittyisi nykyjalkapallossa vaadittavalle tasolle vain pelaamalla, on mun mielestä vanhanaikainen. Kehittämällä pelaajien voimaa, nopeutta ja kestävyyttä (voima- ja nopeuskestävyys) saadaan parempia jalkapalloilijoita, jotka pystyvät käyttämään jalkapallollisia ominaisuuksiaan (peliäly, taito) ilman, että puutteellinen fysiikka asettaisi rajoituksia.

Jalkapalloa oppii parhaiten pelaamalla jalkapalloa, mutta jalkapallossa ei ole mitään taikaominaisuuksia, joiden takia fyysiset ominaisuudet kehittyisivät parhaiten palloa potkimalla. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät tehokkaimmin treenamalla sitä fyysistä ominaisuutta jota halutaan kehittää. Periaatteessa ei ole mitään estettä sille, että Veikkausliigapelaajille treenaisi Bundesliga-fysiikan. Käytännössä esteenä on se, että Bundesligaan valikoituu geneettisesti lahjakkaampia pelaajia, mutta se ei estä yksittäisten pelaajien fyysisen tason nostamista.

Samaa mieltä. Siinä ei paljoa pallotaito auta jos fyysinen nopeus on puutteellinen eikä siten ehdi tilanteisiin. Ei auta vaikka tietäisit mitä pitäisi kentällä tehdä jos jalat vaan ei pysy vastustajan vauhdissa mukana. Tuo boldattu kohta on se pointti; fysiikka ei saa asettaa rajoituksia taidolle.
A.I.Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 06.02.2012 klo 07:09:51

Jossain toisessa topicissa ohimennen mainittiin, että Teemu Pukki olisi Saksaan siirtyessään joutunut lihaskuntokuurille, varsinkin keskivartalon osalta. Löytyykö tästä asiasta alkuperäistä lähdettä, että missä siitä on mainittu?
Maikson

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Prutkuli


Vastaus #6 : 06.02.2012 klo 12:48:22

Jossain toisessa topicissa ohimennen mainittiin, että Teemu Pukki olisi Saksaan siirtyessään joutunut lihaskuntokuurille, varsinkin keskivartalon osalta. Löytyykö tästä asiasta alkuperäistä lähdettä, että missä siitä on mainittu?

Olikohan nyt IS Veikkaajassa missä Schalken kuntovalmentaja(?) jotain tämmöistä kertoi.
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 06.02.2012 klo 13:20:04

Urheilukatu 2: Kunnaksen kärki: Yli 1000 maalin mies

Kunnaksen kärjessä tavataan Joel Pohjanpalo - yli tuhannen maalin jalkapalloilija.


OK, kyseessä on vasta 17-vuotias kaveri, mutta hiukan huolestuttavaa, että murrosiän ylittäneen urheilijan jalat ovat mallia 14-vuotiaan tytön kädet. Varsinkin kun tavoitteena on päästä huipulle. En tarkoita, että jalkapalloilijalla pitäisi olla lihasmassaa, vaan fyysinen olemus kertoo jotain myös fyysisestä suorituskyvystä.

OT:na toinen mielenkiintoinen juttu tuossa on Pohjanpalon ammatillisen uran b-suunnitelma. Kuinkahan moni huippujalkapalloijaksi pyrkivä pystyy sanomaan realistiseksi varasuunnitelmakseen oikiksen? Suomi on siinäkin mielessä poikkeuksellinen futismaa.
Miqu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Taulukon häntä...


Vastaus #8 : 08.02.2012 klo 08:39:09

Näihin fyysisen valmennuksen ongelmiin yhtenä osasyyllisenä näkisin suomalaisen kulttuurin jalkapallon kohdalla. Harvinaisen usein olen nähnyt ja kuullut tapauksista, että valmennuksen vaatimustaso ei ole riittävä pienissä junnuissa, jolloin pelaajien vanhetessa he oppivat kulttuuriin, jossa töitä ei tehdä tarpeeksi eikä valmentaja niitä teetätä tarpeeksi. Tästä johtuu sitten se, että C- ja B-junioreissa alkaa tulla ongelmia fyysisissä ominaisuuksissa, kun vartalo kehittyy, mutta lihaksistoa ei kehitetä tarpeeksi lajin vaatimusten mukaan. Pikkuhiljaa alkaa sitten suomalaisen pelaajan fysiikka jäämään jälkeen paremman kulttuurin maista ja nämä erot alkavat näkymään jo maajoukkuetasolla. Syksyllä kun vertasi Suomen ja Ruotsin U-19 ja A-maajoukkueiden fyysistä kuntoa toisiinsa, niin ihan silmillä havaittavasti ruotsalaiset olivat fyysisesti suomalaisia edellä, niin pojissa kuin miehissäkin.

Tuosta Pohjanpalosta vielä sen verran, että hänellä on ihan normaali fyysinen kunto suomalaiseksi A-junuiori-ikäiseksi pelaajaksi, joten sinällään murdock on oikeassa, jotain pitäisi tehdä.
« Viimeksi muokattu: 08.02.2012 klo 12:40:22 kirjoittanut Miqu »
Rino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zokora + Adebayor


Vastaus #9 : 08.02.2012 klo 14:17:43

Tuosta videostako joku päätteli tuon pojan fyysisen kunnon? Uskomaton silmä löytyy, ei voi muuta sanoa.
Pohkeiden paksuus ei ole minun tietääkseni tehnyt kenestäkään hyvää pelaajaa. Mitä pään sisällä tapahtuu, nopeus, kestävyys, motoriikka ja tasapaino sen sijaan...



Näkeekö noista nyt täysin mahdottoman tuntuisen eron? Paitsi että jälkimmäisellä on saamelaisen jalat.
mtontola

Poissa Poissa


Vastaus #10 : 08.02.2012 klo 15:04:30

No, kaipa se on vähän myös niin, että yksi lihaksisto reagoi fyysiseen harjoitteluun hyvin erilailla kuin toinen. Kaipa sitä fenotyyppiä voisi mahdollisesti katsella jo paljon nuorempana ennen kuin varsinainen voimaharjoittelu alkaa ja jossain määrin ennustaa tämänkin aiheen suhteen mihin suuntaan tullaan liikkumaan – jos osaa. Aika erikoinen ajattelumalli muutenkin, jos sellaista viljellään, että fyysinen harjoittelu ei tulisi olla yksilöllistä ja sitä pitäisi joidenkin yleistysten kautta pohtia. Tyyliin, miksi kaikki Suomessa pelaavat… Sekin lienee myös totta, että suurella prosentilla suomalaisista on kroppa joka soveltuu perinteisesti melko hyvin pitkän matkan juoksuun mallia Erkka V. Lehtola. Vedä Martti Vainio vähän punttia että saat massaa yläkroppaan ja sul ei ois noi spakettikädet niin tehdään susta kovempi futari kuin maradonasta koska se oli sua lyhyempi ja pitempi on varmasti parempi kuin lyhyempi. Tällä pettämättömällä logiikallahan moni junnupuolella mukana oleva tyyppi on liikkeellä. Väittäisin, että virhepäätelmä syntyy erityisesti siitä, että jalkapallossa edullisia fyysisiä ominaisuuksia – ja erityisesti niiden kehityspotentiaalia kun tehdään oikeita asioita koko ajan pienestä lähtien – ei ymmärretä tai niistä ei viitsitä välittää. Ja aivan varmasti lihaksiston kehityspotentiaali on keskeinen kysymys kuten myös nopeusominaisuuksien yleinen kehittäminen. Tikut jalkojen paikalla tullaan harvoin pitemmän päälle jalkapallon parissa toimeen. Ja kyllähän se vain niin menee, että se jonka kroppa+pää reagoi harjoitteluun toivotulla tavalla, on myös se joka todennäköisesti johonkin kovasti kilpaillussa lajissa saattaa pidemmän päälle edetä. Ja totta kai, monet muut asiat painavat vaakakupissa aivan yhtä paljon. Mutta en nyt näkisi miten yleinen taitokysymys olisi tästä fyysisestä kysymyksestä erillään. Ehkä niin, että niitä joskus kannattaa harjoittaa eri tavoin, mutta kyllä se kokonaisvaltainen kehittyminen kaikkien ominaisuuksien osalta pienestä lähtien olisi se mihin tulisi tähdätä. Tai jotain tähän suuntaan.
Viinioksa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Fingland


Vastaus #11 : 08.02.2012 klo 15:50:06

Näihin fyysisen valmennuksen ongelmiin yhtenä osasyyllisenä näkisin suomalaisen kulttuurin jalkapallon kohdalla. Harvinaisen usein olen nähnyt ja kuullut tapauksista, että valmennuksen vaatimustaso ei ole riittävä pienissä junnuissa, jolloin pelaajien vanhetessa he oppivat kulttuuriin, jossa töitä ei tehdä tarpeeksi eikä valmentaja niitä teetätä tarpeeksi. Tästä johtuu sitten se, että C- ja B-junioreissa alkaa tulla ongelmia fyysisissä ominaisuuksissa, kun vartalo kehittyy, mutta lihaksistoa ei kehitetä tarpeeksi lajin vaatimusten mukaan. Pikkuhiljaa alkaa sitten suomalaisen pelaajan fysiikka jäämään jälkeen paremman kulttuurin maista ja nämä erot alkavat näkymään jo maajoukkuetasolla. Syksyllä kun vertasi Suomen ja Ruotsin U-19 ja A-maajoukkueiden fyysistä kuntoa toisiinsa, niin ihan silmillä havaittavasti ruotsalaiset olivat fyysisesti suomalaisia edellä, niin pojissa kuin miehissäkin.

Homman pihvi on juuri tuo, että suomalaisnuorten fysiikka on huonompi kuin muilla. Se tarkoittaa, että Suomi on yksin "fysiikkaa voi aina treenata myöhemmin"-käsitystensä kanssa. Muualla fyysisen puolen kehittäminen jo nuoresta pitäen nähdään tärkeänä - myös  maissa, jotka ovat menestyneet paljon Suomea paremmin. Tämän pitäisi soittaa jotain kelloa tuohon ajatukseen uskovien päissä.
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 08.02.2012 klo 16:40:14

Tuosta videostako joku päätteli tuon pojan fyysisen kunnon?

Uutinen
Maajoukkuelupausten fysiikassa ja kunnossa on parannettavaa
julkaistu tänään 16.12. klo 12:19, päivitetty tänään 16.12. klo 13:08

Fysioterapeutin ammattisilmä paljastaa nopeasti nuorten jalkapallolupausten fyysiset puutteet. Maajoukkueiden parhaimmistollakin olisi parannettavaa muun muassa yleiskunnossa ja yleisessä urheilullisuudessa.
Teerijärveläinen fysioterapeutti Rasmus Broberg on mukana Mixu Paatelaisen kokoamassa nuorten jalkapallolupausten tehoryhmässä. Ryhmään kuuluvat eri ikäjoukkueiden lahjakkaimmat pelaajat.
- He saavat henkilökohtaista ohjausta pelipaikkaansa liittyvissä pelillisissä asioissa sekä tukea fyysiseen ja hieman henkiseen harjoitteluun, kertoo Broberg.
Maajoukkuelupaukset on koottu neljäksi päiväksi Eerikkilän urheiluopistolle. Tiiviissä ohjelmassa on kahdet testit ja seitsemät harjoitukset.
- Huippulahjakkuuksillakin on parannettavaa yleisessä urheilullisuudessa ja jopa peruskunnossa. Arkisessa lihashuollossa on myös tekemistä. Jalkapalloilijoilta uupuu voimaa kesivartalosta, lonkan ja lantion alueen lihakset ovat liian kireitä. Perusharjoitteita tarvitaan vaikka ne ovatkin tylsiä.
Nuoret maajoukkuepelaajat joutuivat leirillä myös 24 minuutin juoksutestiin. Parhaimmat etenivät 6,5 kilometriä.
- Samanikäiset tytöt, jotka harrastavat 1 500 metrin juoksua, pinkovat 1-1,5 kilometriä enemmän. Maailman parhaimmat pelaajat juoksevat pelin aikana jopa 14 kilometriä. Tähän sisältyy noin 60 kappaletta 20-40 metriä pitkää spurttia, jotka vedetään täysillä. Peruskunnon eteen on tehtävä töitä, pelkkä pelaaminen ei riitä jos haluaa huipulle, muistuttaa Broberg.
Fysioterapeutin tehtäviin leirillä kuuluvat mukanaolo osin alkuverryttelyssä sekä venyttelyjen ja loppuverryttelyn vetäminen sekä lihashuolto. Ensiapu ja vammojen kuntoutukset tuovat lisätyötä, joten fysioterapeutin päivät venyvät.
- Tämä on jalkapallohullulle hauskaa vaihtelua arkityöhön, sanoo Jaronkin fysioterapeuttina toiminut Broberg.

YLE Keski-Pohjanmaa

Rino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zokora + Adebayor


Vastaus #13 : 08.02.2012 klo 21:36:36

Olisi tärkeää tehdä vertailu ulkomaisten maajoukkuejunnujen kanssa. Muutenhan tuo ei kerro juuri mitään eroista. 14km ei pelissä kukaan kovin usein juokse, MM-finaalin 120 minuutissakin vain kaksi espanjalaista eikä yksikään hollantilainen edes lähelle. Onko siis tämän fysioterapeutin puheissa muutenkin liioittelua tai tiedossa puutteita? Xavi muuten juoksi eniten espanjalaisista, eikä ole varmasti atleettisin kaveri maailmassa, jos tehdään testejä voimatasossa jne.


Tosin kaikenlainen venyttely on Suomessa edelleen jälkijunassa ja aliarvostettua mielestäni.
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #14 : 08.02.2012 klo 22:19:52

Mun mielestä tekisi kaikille murrosiän ohittaneille futaajille gutaa harrastaa vähän joogaa/pilatesta.

Tuohan on jo tutkitusti todistettu, että liikutulla kokonaismatkalla ei ole mitään merkitystä. Pihvi on noissa 60 spurtissa. Siihen päälle vielä muut korkean intensiteetin suoritukset (syötöt, laukaukset, puskut, kaksinkamppailut, taklaukset) ja pöytä on katettu siihen mitä jalkapalloilijalta vaaditaan.

Siinä oli se "jopa".
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #15 : 08.02.2012 klo 22:53:01

Uskaltaisin väittää, että keskinkertainen bodari tekee enemmän pitkäkestoisia peruskuntolenkkejä rasvanpolttovaiheessa, kuin jalkapallojuniorit nykypäivänä. Jalkapallo on kuitenkin myös kestävyyslaji. Monenko junnuporukan (B-A) harjoitteluun kuuluu hidasvauhtinen tunnin puolentoista lenkki kerran viikossa, jolla rakennetaan peruskuntoa. Meillä se kuitataan, että kun futistreenit kestää 1.5 h, niin se tulee siinä samalla. No ei tule, valitettavasti. Ne pohjat vain täytyy jokaisen itse räntäsateessa lenkkeillä.

Taitaa tapana olla hypätä suoraan nopeustreeneihin koskaan niitä pohjia tekemättä. Niitä 60 spurttia kun ei voi pelintason kärsimättä täysillä vetää, jos urheilijan peruspohjaa ei ole koskaan hommattu ja kokoajan ylläpidetty.
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #16 : 08.02.2012 klo 23:28:12

Pohjat täytyy olla tottakai kunnossa. Samalla tapaa on vähemmän tehokasta tehdä jotain räjähtäviä varttikyykkyjä, jos ensin ei ole hankittu sitä perusvoimaa tekemällä syviä kyykkyjä.

Olisi mielenkiintoista tietää millaista 15-vuotiaista eteenpäin fyysinen harjoittelu jalkapalloilijoilla on. Mulla ainakaan ei ole minkäänlaista kosketuspintaa nykytouhuun. Peliesityksistä näkee sen, että isoja puutteita siellä ainakin on. Ovatko ne puutteet sitten valmennuksessa vai pelaajissa itsessään.
Savon keisari

Poissa Poissa


Vastaus #17 : 09.02.2012 klo 02:15:22

Eipä taida olla sellaista urheilulajia jossa olisi parempi olla hidas ja heikko kuin nopea ja vahva.
Rino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zokora + Adebayor


Vastaus #18 : 09.02.2012 klo 02:22:34

Pohjat täytyy olla tottakai kunnossa. Samalla tapaa on vähemmän tehokasta tehdä jotain räjähtäviä varttikyykkyjä, jos ensin ei ole hankittu sitä perusvoimaa tekemällä syviä kyykkyjä

minäkin suosittelisin pilatesta, joogaa. syvät lihakset pitää löytää.
tuosta syväkyykkäämisestä olen täysin eri mieltä. polvet joutuvat koville eikä kenenkään pitäisi tehdä yli 90° kyykkyjä. koskaan pelissäkään ei sieltä ponnisteta tuottaessa voimaa.
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #19 : 09.02.2012 klo 10:56:33

Syvään kyykätessä polvet joutuvat vähemmän koville kun vajaisssa kyykyissä, koska syväkyykyssä tukevat lihakset (takareidet, lantio, perse) aktivoituvat paremmin. Monet virheellisesti kokevat syvään kyykkäämisen polvia rasittavaksi, koska heidän etureiden lihaksensa ovat liian kireät ja kireydestä johtuva kipu säteilee polviin. Oikein tehtynä syvään kyykkäämällä polviaan ei saa rikki, ellei jotain rakenteellista vikaa löydy. Syväkyykyn riskit liittyvät enemmän alimpiin selkänikamiin, sillä kyykyn syvyyttä rajoittaa kireät takareidet, jotka vetävät lantiota ja pyöristävät selkää laskuvaiheessa.

Syväkyykky vahvistaa ala- ja keskikroppaa paljon tehokkaammin kuin vajaat kyykyt. Siksi sitä kannattaa käyttää pohjien rakentamisessa. Kun pohjat on kunnossa niin voidaan treenata sitä räjähtävyyttä isoimmilla painoilla, jolloin pelinomainen harjoittelu on tehokkaampaa ja turvallisempaa tukilihasten ollessa kunnossa.
Savon keisari

Poissa Poissa


Vastaus #20 : 09.02.2012 klo 12:30:44

Missä tahansa voimaharjoittelussa paikat joutuvat koville ja lopulta todennäköisesti hajoavat jos suoritustekniikka on huono eikä sitä ole asiansa osaava ihminen opettamassa. Minulla on vähän sellainen vaikutelma ettei kovinkaan monella junnujoukkueella ole minkäänlaista systemaattista voimaharjoittelua ohjelmassaan.

Kuten on jo useaan kertaan todettu, Suomessa on pitkä talvi mikä asettaa omat rajoitteensa itse jalkapallon harjoittamiselle, mutta aika voitaisiin käyttää hyödyksi kehitettäessä fyysisiä ominaisuuksia eikä tarvitsisi ainakaan näiltä osin olla muita maita jäljessä.
Rino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zokora + Adebayor


Vastaus #21 : 09.02.2012 klo 12:34:45


kuulosta pätevältä. uskon hyvin että tukilihakset aktivotuvat paremmin syväkyykyssä. mistä tuo tietosi on peräisin? minulle kertoi syväänkyykkäämisen pahuudesta ortopedi joka on laittanut vanhoille ukoille tekoniveliä polviin. syvään kyykätessä paine kohdistuu reisiluun alapäähän ja polviniveleen voimakkaasti reisiluun momentin kautta. ehkä optimaalinen ihminen kestää, mutta milläs tutkitaan kuka kestää?
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #22 : 09.02.2012 klo 13:17:58

Kootusti eri lähteistä. Tuossa ihan pätevä yhteenveto eri tutkimuksista: http://www.nsca-lift.org/HotTopic/download/Squat%20Depth.pdf

Siinä päädytään tulokseen, että polviin kohdistuu kovin paine 90 asteen kulmassa ja periaatteessa 90 asteen kulmaan tehty kyykky rasittaa enemmän polvia kuin syväkyykky (yli 90 astetta). Takareiden aktivoitumisessa ei ole eroja syvän ja vajaiden kyykkyjen osalta, mutta perse taas tekee selvästi enemmän töitä syvässä kyykyssä, mikä taas on jalkapalloilijalle ehdottomasti plussaa.

Kyykkääminen ylipäätään on varmasti hengenvaarallista vanhuksille ja muille huonokuntoisille, mutta hyväkuntoinen urheilija ei polviaan tai mitään muutakaan saa rikottua ilman väärää tekniikkaa tai onnettomuutta.
Rino

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Zokora + Adebayor


Vastaus #23 : 09.02.2012 klo 14:17:43

niin lähinnähän pointti oli se kuinka polvinivelen uusimiseen on päädytty, degeneraatio on alkanut jo nuorena miehenä. ainakin tämän artikkelin http://www.pponline.co.uk/encyc/squats-how-safe-is-it-to-perform-a-squat-exercise-319
mukaan femurin ja tibian välinen, sekä femurin ja patellan välinen kompressio on suurimmillaan kyykyn syvimmässä pisteessä, fleksion ollessa suurimmillaan. ehkä oikealla tekniikalla ja oikealla painomäärällä on sitten tärkeä merkitys jos haluaa syvään kyykätä .
murdock

Poissa Poissa


Vastaus #24 : 09.02.2012 klo 14:55:52

ainakin tämän artikkelin http://www.pponline.co.uk/encyc/squats-how-safe-is-it-to-perform-a-squat-exercise-319
mukaan femurin ja tibian välinen, sekä femurin ja patellan välinen kompressio on suurimmillaan kyykyn syvimmässä pisteessä, fleksion ollessa suurimmillaan.

Siis totta helvetissä reiden ja säären sekä reiden ja polvilumpion välinen paine on sitä suurempi mitä lähempänä kantapää on persettä :D

Pointti on siinä, että onko siitä mitään haittaa. Tuon mun linkkaamaan pdf:n mukaan mitään merkittävää todistusaineistoa tästä ei ole:

Uutinen
The greatest risk for injury during deep squatting would theoretically be to the menisci and articular cartilage (5, 10). Tibiofemoral compressive forces have been shown to peak at 130 degrees of knee flexion where the menisci and articular cartilage bear significant amounts of stress (14). Deep squats may also increase susceptibility to patellofemoral degeneration given the high amount of patellofemoral stress that arises from contact of the underside of the patella with the articulating aspect of the femur during high flexion (6). However, there is little evidence to show a cause-effect relationship implicating an increased squat depth with injury to these structures in healthy subjects.

 
Sivuja: [1] 2 ... 26
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines