Fyysinen harjoittelu

[Rino]

Siis totta helvetissä reiden ja säären sekä reiden ja polvilumpion välinen paine on sitä suurempi mitä lähempänä kantapää on persettä

Pointti on siinä, että onko siitä mitään haittaa. Tuon mun linkkaamaan pdf:n mukaan mitään merkittävää todistusaineistoa tästä ei ole:

The greatest risk for injury during deep squatting would theoretically be to the menisci and articular cartilage (5, 10). Tibiofemoral compressive forces have been shown to peak at 130 degrees of knee flexion where the menisci and articular cartilage bear significant amounts of stress (14). Deep squats may also increase susceptibility to patellofemoral degeneration given the high amount of patellofemoral stress that arises from contact of the underside of the patella with the articulating aspect of the femur during high flexion (6). However, there is little evidence to show a cause-effect relationship implicating an increased squat depth with injury to these structures in healthy subjects.

en nyt ymmärrä kun aiemmin sanoit eniten voimaa kohdistuvan 90° kulmassa. jos syväkyykky saattaakin olla turvallista tai ei, niin onko siitä saatava hyöty sen arvoinen, että riski kannattaa ottaa.

[murdock]

en nyt ymmärrä kun aiemmin sanoit eniten voimaa kohdistuvan 90° kulmassa. jos syväkyykky saattaakin olla turvallista tai ei, niin onko siitä saatava hyöty sen arvoinen, että riski kannattaa ottaa.

Kirjoitettiin vain eri asioista. Tuossa mun linkissä oli kysymys etu- ja takaristisiteistä, ja niihin kohdistuvista voimista ja ristisiteiden löystymisestä. Polvilumpioon kohdistuva paine on sitten todella syvässä kyykyssä kovin, mutta sen paineen vahingollisesti vaikutuksesta ei taida mitään tutkittua tietoa olla, eikä ole mitään syytä uskoa, että hyväkuntoinen ja oikein treenaava urheilija pystyisi polvensa kyykkäämällä rikkomaan. Urheilu kuitenkin perustuu siihen, että joudutaan ottamaan vastaan rasitusta, ja luonnollisten liikkeiden tekeminen on oletuksena turvallista.

Syvän kyykyn hyötyjä ovat vahvemmat jalat, lantio ja pakarat sekä parempi liikkuvuus. Varsinkin pakaran voimakkaampi aktivointi kyykätessä on jalkapalloilijalle hyödyksi.

[Rino]

Kirjoitettiin vain eri asioista. Tuossa mun linkissä oli kysymys etu- ja takaristisiteistä, ja niihin kohdistuvista voimista ja ristisiteiden löystymisestä. Polvilumpioon kohdistuva paine on sitten todella syvässä kyykyssä kovin, mutta sen paineen vahingollisesti vaikutuksesta ei taida mitään tutkittua tietoa olla, eikä ole mitään syytä uskoa, että hyväkuntoinen ja oikein treenaava urheilija pystyisi polvensa kyykkäämällä rikkomaan. Urheilu kuitenkin perustuu siihen, että joudutaan ottamaan vastaan rasitusta, ja luonnollisten liikkeiden tekeminen on oletuksena turvallista.

Syvän kyykyn hyötyjä ovat vahvemmat jalat, lantio ja pakarat sekä parempi liikkuvuus. Varsinkin pakaran voimakkaampi aktivointi kyykätessä on jalkapalloilijalle hyödyksi.

totta että luonnollisten liikkeiden tekeminen on turvallista, mutta onko liike yhtä luonnollinen ilman painoa ja 100kg selässä? voisiko pakaroita  vahvistaa vaihtoehtoisesti. en usko että eteläamerikkalaiset jalkapalloilijat ovat paljoa kyykänneet nuoruudessaan.

[murdock]

Ei vastus tee liikkeestä luonnotonta.

en usko että eteläamerikkalaiset jalkapalloilijat ovat paljoa kyykänneet nuoruudessaan.

En tiedä mitä eteläamerikkalaiset ovat tehneet nuoruudessaan tai aikuisiällä, mutta heidän tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät tarkoita sitä, että ala- ja keskivartalon lihasten vahvistamisesta ei olisi valtavaa hyötyä jalkapalloilijalle.

[Rino]

Ei vastus tee liikkeestä luonnotonta.

En tiedä mitä eteläamerikkalaiset ovat tehneet nuoruudessaan tai aikuisiällä, mutta heidän tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät tarkoita sitä, että ala- ja keskivartalon lihasten vahvistamisesta ei olisi valtavaa hyötyä jalkapalloilijalle.

kyllä se mielestäni tekee, sillä niveliä ei välttämättä ole suunniteltu kestämään epäluonnollista vastusta. lihasvoima on tietenkin hyödyllistä, sitä voi hankkia vaihtoehtoisin keinoinkin.

[Manfred Fandango]

Tässä vähän herkullista kopipastaa

http://www.voimaharjoittelu.fi/artikkelit?a=viewArticle&article_id=2222

Väitteet siitä, että täyskyykky aiheuttaisi polvivaurioita, ei ole osoitettu todeksi. Samoin ohjeet siitä, että polvinivel ei saisi ylittää varvaslinjaa, ei perustu biomekaniikan lakeihin. Kyykyn aiheuttamat polvivauriot johtuvat pääosin virheellisestä suoritustavasta ja liian suuresta kuormituksesta.

Jalkakyykkyjä syytetään usein polvivammojen aiheuttajaksi, ehkä joissakin tapauksissa näin voi ollakin mutta silloin on usein kyse suoritustekniikasta, joka ei ole yksilöllisten ominaisuuksien (mm. liikkuvuus ja raajojen mittasuhteet suhteessa vartaloon) mukainen. Toinen aiheuttaja on polviniveltä ojentavien vastus- lihasten puutteellinen harjoittaminen johtuen liian lyhyestä liikeradasta, joissa polvinivel koukistuu enintään 90 astetta eli suunnilleen neljännes kyykyssä. Polvivaivoja syntyykin sitten helposti kun em. tavalla harjoitellut tekee syvempää kyykkyä tai vaikka jalkaprässissä tai hack-kyykyssä laajempaa liikerataa. Voimanostotyyppisessä jalkakyykyssä kuormittuvat erityisesti lonkkaniveltä ojentavat lihasryhmät, lähentäjälihakset ja takareiden hamstrings-ryhmä. Reiden etuosan lihasten kuormitus voi jäädä em. kyykkytyylissä liian pieneksi ja aiheuttaa lihasvoimassa epätasapainoa, joka ilmenee myös polvivaivoina.

Polviniveltä ojentavan nelipäisen reisilihaksen quadriceps femoriksen jänne kiinnittyy sääriluun etukyhmyyn, vastus internus, joka on rectus femoriksen alla, kiinnittyy reisiluun yläkolmanneksen etuosaan. Vastus medialis (teardrop) ja lateralis kiinnittyvät reisiluun yläkolmannekseen kiertäen mediaalisesti-ja – lateraalisesti lähelle lähentäjälihasten kiinnityskohtia reisiluun takapinnalla. Rectus femoris kiinnittyy suoliluuhun lonkkanivelen yläpuolelle. Vastusryhmän tehokas harjoittaminen edellyttää täyden liikeradan kyykkyharjoitteita. Vastus- medialis ja lateralis ovat tärkeitä polvilumpion liikemekaniikan kannalta ja näiden lihasten kireydet ja lihasvoiman epätasapaino on monen polvivaivan ensimmäinen oire ja vammojen aiheuttaja. Vastus lateralis on vastus ryhmän suurin lihas ja se kuormittuu voimakkaasti kyykyissä joiden liikerata on lyhyempi kuin täyskyykyn aiheuttaen kireydellään mm. polvilumpion lateraalista siirtymää. Vastus medialis kuormittuu tehokkaasti vasta täyskyykyn ala-asennossa ja sen tehtävä on polvinivelen ojennuksen lisäksi vastustaa/estää em. polvilumpion sivusuuntaista liikettä.

Kannattaa lukea artikkeli kokonaisuudessaan, erittäin pätevää tekstiä täyskyykystä.

[Sportacus]

kyllä se mielestäni tekee, sillä niveliä ei välttämättä ole suunniteltu kestämään epäluonnollista vastusta. lihasvoima on tietenkin hyödyllistä, sitä voi hankkia vaihtoehtoisin keinoinkin.

Mitähän nämä vaitoehtoiset keinot ovat? Kyllä lihasvoimaa kannattaa hankkia juuri niillä menetelmillä, joilla sitä parhaiten saa hankittua.

[numero viisi]

Mitähän nämä vaitoehtoiset keinot ovat?

Mäkivedot, vastusvedot, loikat, kinkat, hypyt, porrasjuoksut jne. Barca ei kuulemma treenaa punteilla ollenkaan

[murdock]

http://www.brianmac.co.uk/football/strength.htm

The benefit of strength and strength training for footballers is well supported by research. For example, De Proft and colleagues had one group of Belgian professionals perform extra weight training during the season. Compared to a control group of colleagues who did no extra training, the players improved their kicking power and leg strength. Reilly (1990) [2] showed that the stronger players outlasted the weaker players in terms of a regular place in the team, and had reduced injury risks. He recommends that leg strength in particular is developed, especially in the quadriceps and hamstrings, to help stabilise the knee joint, which is the most frequently injured joint in football. Apor (1998) [3], a Hungarian researcher who has been involved in long-term studies of Hungarian professionals, agrees, saying that knee-extension torque has been associated with success in the game and that strong hamstring muscles in relation to quadriceps are crucial to knee injury prevention. Another common football injury is hernia, for which the best protection is developing strong abdominal muscles.

Another piece of research - by Taiana and colleagues in France - showed that a 10-week leg-strength training program for footballers improved their 10m and 30m sprint times and their vertical jump performance.

These motor tasks are obviously very valuable. However, this study used a training program that targeted maximum strength with heavy resistances. Although this type of training is a proven method for enhancing sprint speed and jumping power, it is also difficult to include in the regular training program of a football team, because the recovery required after heavy resistance training might interfere with the regular competitions during the season.

As with strength training the value of good sprinting speed for footballers is well supported by research. Ekblom (1986) [4] found that the absolute maximum speed shown during play was one of the parameters that differentiated elite players from those of lesser standard. This is supported by a study with German division-one players by Kollath and Quade (1993) [5]. They showed that professionals were significantly quicker than amateurs over 10m, 20m and 30m. The acceleration difference to 10m was especially significant. This suggests that better players need superior acceleration and maximum speed to play at a higher level. Interestingly, the 30m speed was similar for the German professionals regardless of position.

The training regimes of footballers must therefore reflect this need for good acceleration and maximum speed. Apor (1998) [3] suggests, in making fitness recommendations for footballers; that players need to develop the musculature of a sprinter. I have already mentioned the benefit of maximum leg-strength training with heavy resistances for developing acceleration and speed. Taiana says that the players he trained for maximum leg strength were able to play at the weekend without detriment if the strength workout was on Tuesday. This once-a-week routine was still found to be beneficial. However, this type of training should be used with caution. Two or three sessions a week during the off-season would bring about much greater gains in maximum strength. Taiana therefore recommends that this type of training should be used in the off-season and then maintained with one workout per week once the competitive season has started.

...

Plyometric exercises are another proven training method that enhances leg power and sprinting speed. McNaughton (1998) [6] cites soccer as one of the many games where short, explosive power is required, and that plyometric training is a useful complement or alternative to strength training to achieve this. Once the players are used to it, plyometrics may be more convenient than weights for speed development in terms of scheduling during the season.

Lihavoinnit omia.

[tuuma]

Homman pihvi on juuri tuo, että suomalaisnuorten fysiikka on huonompi kuin muilla. Se tarkoittaa, että Suomi on yksin "fysiikkaa voi aina treenata myöhemmin"-käsitystensä kanssa. Muualla fyysisen puolen kehittäminen jo nuoresta pitäen nähdään tärkeänä - myös  maissa, jotka ovat menestyneet paljon Suomea paremmin. Tämän pitäisi soittaa jotain kelloa tuohon ajatukseen uskovien päissä.

Tämä ilmiö ei ole "jalkapallosidonnainen", vaan sitä löytyy myös muistakin lajeista Suomesta kun on tehty vertailua nimenomaan fysiikan (voimaominaisuuksien ja voimantuoton) osalta 15-20v kohdalla saman ikäluokan kansainväliseen tasoon. Jotenkin aina Suomessa väitetään että täällä mennään valmennuksessa fysiikkapää edellä, mutta todellisuudessa nuorten ikäluokissa olemme jo jääneet eurooppalaisittain jälkikastiin. Nuorisovaiheessa treenataan laiskasti, mistä kertoo juuri tuo kun vedotaan siihen että yleinen urheilullisuus on laskenut eikä vain joku tietty osa-alue.

Ja voimaharjoittelu ei ole vain pelkkien punttien kolistelua, esim. pelkästään tasatassut ylämäkeen vastaavat erittäin tehokasta ja raskasta konsentris-eksentristä jalkavoimatreeniä.

[Rino]

Ja onhan suomalainen fysiikkavalmennus menossa parempaan suuntaan, yksilöllisempään suuntaan jne. vaikkakin hitaasti ja jälkijunassa monista muista maista. Kokonaisvaltaista liikkumista, puissa kiipeämistä ja kavereiden kanssa painimista ei vain pysty futisharjoituksilla korvaamaan. Kuten ei myöskään tuntien mittaisia katupelejä joka päivä. Kulttuurimme on tämä pleikkakulttuuri, pelaamme mieluummin FIFAA kuin liikumme itse.

Tuosta syväkyykystä vielä, että taitaa olla mahdotonta tutkimuksella todistaa, että nimenomaan syväkyykkääminen vahingoittaisi nivelrustoja tai että se ei vahingoita. Tapahtuma on niin pitkäaikainen prosessi ja muuttujien kontrollointi on mahdotonta. En tässä punttiharjoittelua ole vastustamassa. Uskon kuitenkin, että kyseenalaisille liikkeille korvaavia liikkeitä löytyy sekä painojen kanssa, että myös ilman painoharjoittelua.

[Sportacus]

Mäkivedot, vastusvedot, loikat, kinkat, hypyt, porrasjuoksut jne. Barca ei kuulemma treenaa punteilla ollenkaan

Hyviä ja tarpeellisia harjoituksia jalkapalloilijalle. Mutta niillä ei pysty korvaamaan varsinaista voimaharjoittelua, noilla treenataan pääasiassa eri ominaisuuksia.

[Pussikalja]

Hyviä ja tarpeellisia harjoituksia jalkapalloilijalle. Mutta niillä ei pysty korvaamaan varsinaista voimaharjoittelua, noilla treenataan pääasiassa eri ominaisuuksia.

Aivan totta. Ei ole kyse että joko syväkyykky tai vajaa, vaan molemmat.

Kehittämistä on varmasti aika paljon siinä, että kuinka pallollinen/pelinomainen harjoittelu, fysiikkatreenaaminen ja lepo yhteen sovitetaan. Vanhemmissa ikäluokissa monesti pallollinen treenaaminen on ainut mitä tehdään ja urheilullisuus kärsii. Toisaalta taas paras menestys B-A junnuissa tulee, kun fysiikkaa nopeasti viedään eteenpäin, mutta jatkossa kun muut kun fysiikan pelaamisessa kiinni saavat, on taktisen ja teknisen harjoittelun laiminlyönti haittana.

Tuo yksilökeskeisyys fysiikan tekemisessä on varmasti oikea suuntaus. Joukkueen yhteispunttitreenit on aika huono systeemi, sillä harva ilkeää riittävän pienillä painoilla pohjia tehdä, kun kaveri katsoo vierellä. Siinäpä onkin tasapainottelu kun pitkät lenkit, puntti, vedot ja hypyt sovitetaan 4-5 yhteistreeniin plus peliin viikossa. Ne jotka fysiikan omatoimisesti huolella tekevät, eivät ehdi palautua ja ne jotka omatoimisen laiminlyövät ovat herkässä kunnossa, mutta maksavat hinnan myöhemmin aikuisena loukkaantumisina ja huonona peruskuntona.

Fysiikan kannalta tasapainoisesti kasvavat harjoittelumäärät olisivat ehdottomasti pisimmälle vievä tapa, mutta aikainen karsinta ja pirunmoinen kilpailullisuus ei sitä oikein tue. Helppo on ottaa kropasta kaikki nopeus ja herkkyys irti jo junnuna, mutta ne rajat tulevat sitten aikaisin jo vastaan. Siihen kun lisää vielä yhdellä ja samalla alustalla ympärivuotisen treenaamisen, niin on odotettavissa ongelmia ja rasitusvammoja. Ei ole helppo laji tämä jalkapallo...

Melkeen arvaisin että viisain ratkaisu olisi vähentää yhteisharjoitusten määrää ja siirtää vastuuta tekniikan ja fysiikan osalta yksilöille itselleen. Siihen pitää vain olla aikaa ja siksi joukkuetreenistä lienee pakko vähän tinkiä, tai sitten pitäisi koko ajan olla yhdessä, jotta kaikki osa-alueet tulisi kehitettyä. Kumpi lie todennäköisemmin toteutettavissa tässä yhteiskunnassa...Pelkästään yhdessä treenaaminen ei näköjään nykysysteemillä urheilullisuuden saavuttamiseksi riitä.

[A.I.Virtanen]

Barca ei kuulemma treenaa punteilla ollenkaan

"Kuulemma", niinpä niin. Onko jollakin lyödä faktatietoa tiskiin?

[Siperia]

Barcasta en tiedä, mutta Basel ei tee voimaharjoittelua ennen kuin 15vuotiaiden kanssa. Tämän jälkeenkin kyseessä on oman kehon käytöstä, sekä keppijumpasta. Toki harjoittelu on 80prosenttia pallon kanssa ja pallollisesta reenistä 80prosenttia keskittyy hyökkäämiseen ja pelinrakennukseen sekä näihin vaadittaviin taitoihin.

[murdock]

Lähdettä?

[murdock]

Googlettelin aiheesta huvikseni ja FourFourTwon sivuilta löytyi Tom Cleverleyn treeniohjelma. Melkoinen kuntopiiri/pumppiohjelma. Mielenkiintoista on samat painot kyykyssä ja penkissä sekä maastavedon lämmittelypainot :

[Sportacus]

Barcasta en tiedä, mutta Basel ei tee voimaharjoittelua ennen kuin 15vuotiaiden kanssa. Tämän jälkeenkin kyseessä on oman kehon käytöstä, sekä keppijumpasta. Toki harjoittelu on 80prosenttia pallon kanssa ja pallollisesta reenistä 80prosenttia keskittyy hyökkäämiseen ja pelinrakennukseen sekä näihin vaadittaviin taitoihin.

Ei kai missään futiksen puolella tehdä voimaharjoittelua alle 15-vuotiaana. Ja sen jälkeenkin kannattaa aloittaa hitaasti.

Sekin on itsestäänselvää, että aika pieni osa ajasta käytetään fysiikan treenaamiseen. Ei sitä pelkkää fysiikan harjoittelua voi tehdä määräänsä enempää, muuten ei ehdi palautua.

[Siperia]

Lähteenä toimii Baselin junnujoukkueen valmentajat. Edelleen pointti on se ettei painoilla tehdä reeniä ollenkaan. Fysiikkaa reenataan, mutta se tapahtuu kehoa käyttämällä, ei painoja.

[murdock]

Kuten Sportacus edellä kirjoitti, niin painojen kanssa tehtävä voimaharjoittelu ei ole mikään junnujen juttu, vaan se kannattaa aloittaa vasta kun murrosikä on ohi.

[erno]

Syväkyykkyjä, porrasjuoksuja, loikkaa ja muuta on ihan turha vetää, jos ei peruskunto ole hanskassa. Peruskunto ei juurikaan kehity pelaamalla jalkapalloa vaan tuohon pitäisi vetää pitkiä, tasaisen ja matalan sykkeen treenejä. Fysioiden ja valmentajien puheista päätellen peruskuntopuolella on suomalaisilla junnuilla paljon tekemistä kö ei oikein vapaa-ajalla lenkkeily (tai pyöräily, tai hiihto, tai ) maita.

Mixun superlahjakkaiden suomalaisjunnujen reenipiiriin voisi mennä joku kysymään että moniko läsnäolevista pelaajista on vetänyt elämässään esimerkiksi 90min kestäneen juoksulenkin saati sitten useampia sellasia. Veikkaan että kaksi tai kolme jätkää kolmestakymmenestä nostaisi käpälän jälkimmäisessä kysymyksessä.

[Siperia]

Kuten Sportacus edellä kirjoitti, niin painojen kanssa tehtävä voimaharjoittelu ei ole mikään junnujen juttu, vaan se kannattaa aloittaa vasta kun murrosikä on ohi.

Eivät harjoittele missään vaiheessa Baselissa punttien kanssa. Urkkalehdestä yms. luin myös tuosta Barcan puntittomasta harjoittelusta. Mourinhon joukkueet tekevät fyysiset harjoitteet pallojen kanssa jne.

[murdock]

Kyykky on peruskuntoliike. Pitkän offseasonin tarjoama etu suomalaisille jalkapalloilijoille fyysisessä harjoittelussa on nimenomaan siinä, että voidaan vetää pitkä peruskuntokausi. Silloin juostaan pitkiä lenkkejä matalalla sykkeellä, tehdään salilla isoilla painoilla lyhyitä sarjoja ja keskitytään yksilöllisiin ongelmakohtiin (esim puutteet liikkuvuudessa). Kun perusta on kunnossa, niin nopeuskestävyyttä ja nopeusvoimaa kehittävät treenit muuttuvat tehokkaammiksi kun laatu on parempaa, määrät ovat suurempia ja intensiteetti kovempaa.

[murdock]

Eivät harjoittele missään vaiheessa Baselissa punttien kanssa. Urkkalehdestä yms. luin myös tuosta Barcan puntittomasta harjoittelusta. Mourinhon joukkueet tekevät fyysiset harjoitteet pallojen kanssa jne.

Eivät edes offseasonilla kun pelaajat vetävät omien ohjelmiensa mukaan? Oliko painojen käyttämättömyydelle jotain perustetta?

[Siperia]

Eivät edes offseasonilla kun pelaajat vetävät omien ohjelmiensa mukaan? Oliko painojen käyttämättömyydelle jotain perustetta?

Tästä nyht on muutama vuosi aikaa kun oltiin harjoitusleirillä tuolla suunnassa, mutta varmaan todenneet että pääsevät parempiin tuloksiin käyttämällä vain oman kropan vastusta. Ei jaloissa tarvitse olla särkyttävästi jerkkua, kunhan liikkuvat nopeasti ja terävästi. Offseasonista en sitten tiedä.