Messi
Poissa
|
|
Vastaus #375 : 03.11.2013 klo 22:26:21 |
|
Erään palloliiton koulutuksista vastaavan mukaan eräs Italialainen ammattilaisjoukkue teki osan PK-harjoittelua patikoimalla Alpeilla. Veikkaan, että ei ollut pallo jalassa tuolla retkellä eikä ihan heti voi futikseen yhdistää? Tuota voidaan kutsua vaikka sellaiseksi fun-factoriksi. Ihan samalla tavalla hiihtoa voi käyttää osana harjoittelua.
|
|
|
|
Messi
Poissa
|
|
Vastaus #376 : 03.11.2013 klo 22:37:23 |
|
Olisi hieno homma jos joku viitsisi tänne pistää miten jalkapalloilijan kannattaisi reenata. Ei mitenkään, että elää reenaa tätä vaan tuota tai tämä on väärin ja näin pitää tehdä. Vaikka eritellen peruslenkki ja anaerobinen sekä massa,kestävyys ja maksimi, räjähtävyys. Sekä minkälaisia oheistreenejä minkä kanssa koordinaatiot ym. Ja tietenkin missä vaiheessa kautta.
On nimittäin tuota informaatiota täälläkin sen verran paljon. Saattaisi helpottaa huomattavasti nykyisiä ja tulevia junnukoutseja ja tulevia huippupelaajia jos kaiken tuon tiedon löytäsi yhdestä paikasta.
Löytää kahdestakin paikasta: Kirjasto ja netti.
|
|
|
|
tuuma
Poissa
|
|
Vastaus #377 : 04.11.2013 klo 00:33:17 |
|
Erään palloliiton koulutuksista vastaavan mukaan eräs Italialainen ammattilaisjoukkue teki osan PK-harjoittelua patikoimalla Alpeilla. Veikkaan, että ei ollut pallo jalassa tuolla retkellä eikä ihan heti voi futikseen yhdistää? Tuota voidaan kutsua vaikka sellaiseksi fun-factoriksi. Ihan samalla tavalla hiihtoa voi käyttää osana harjoittelua.
Ero tulee siinä että treenikausi tuolla on lyhyempi, siten patikointikertojen määrä ei nouse vuosikokonaisuudessa kovin merkittäväksi. Mutta Suomessa kun treenikausi on tuplasti (ellei triplasti) pidempi, niin vaarana on että tuon tyylinen tekeminen tulee olemaan määrällisesti liian korostunutta. Varsinkin kun yleensä täällä jostain "uudesta ideasta" kiinnostutaan niin sitä ei enää tehdä kohtuudella silloin tällöin vaan sitä pitäisi tunkea joka väliin. Junioripelaajalle se monipuolistava yleisliikunta tulisi tulla koulu- ym. toiminnan kautta, ei niin että seurojen futistreenejä aletaan korvaamaan yleisliikunnalla.
|
|
|
|
Superjunnukoutsi
Poissa
|
|
Vastaus #378 : 04.11.2013 klo 00:40:47 |
|
Ei helvetti sentään. Sano että et ole tosissasi.
Kertoo valmennuksen tasosta Suomessa että nähdään talven hiihdot ja kesän suunnistukset samana asiana kuin puntilla käynti. Kuinkahan paljon Etelä- ja Keski-Euroopassa futaajat mahtaa hiihtää tai edes suunnistaa verrattuna punttiharjoitteluun? Tai Afrikassa, tai Etelä-Amerikassa, tai Aasiassa?
Eli kaventuuko suomalaisten ero kansainväliseen tasoon sillä että täällä laitetaan futaajat talvella hiihtämään ja kesällä suunnistamaan? Paiskataan siis joukkueurheilijat yksilöurheilemaan metsään. Kertoo jo ajattelun olevan täysin pielessä että tästä edes keskustellaan, ei tarvitse ihmetellä miksi Suomi on potkupallomaa...
No ihan ensimmäiseksi; joukkueurheilun harrastajan kannattaa harrastaa myös jotain yksilölajia. Hiihdon suhteen kannattaa katsoa mitä sellaista se kehittää mitä jalkapallo ei kehitä? Mitä vaihtoehtoja hiihdolle on olemassa? Minkä ikäisistä on kyse? Miten se tukee jalkapalloilijan kehitystä? Ymmärtääkseni juokseminen on ihan yleistä jalkapalloharjoituksissakin, ja motorista kehitystä ajatellen keksin monta huonompaa paikkaa juosta kuin metsä... Omatoimisessa suunnistuksessa vain ei kuluteta kallisarvoista ohjattujen harjoitusten aikaa. Juuri sitä sai facebookista joltain yleisurheilujunnukoutsilta lukea miten on jossain Lohjalla ohjeistanut junnufutispuolta miten ne treenit pitäisi rakentaa ja radikaalisti vähentää 9-10-vuotiailla niitä pallon kanssa tehtäviä harjoitteita, koska ~99% pelistä pelaaja on kuitenkin pallottomana...
No tietysti jos harkkojen rakenne on pelkkää jonottamista ja neppailua, niin sen sijaan kannattaa tehdä jotain hyödyllistä, mutta noin yleisesti ottaen ei tuo kovin hyvältä kuulosta. Tämä on oikein. Siis lajeja jotka oikeasti tukevat myös jalkapallossa vaadittavia asioita mutta kehittävät niitä monipuolisemmiksi.
Kuten hiihto ja suunnistus.
|
|
|
|
A.I.Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #379 : 04.11.2013 klo 01:09:14 |
|
Nyt nopeasti joku kertomaan miten hyviä pelaajia Messi ja Ronaldo olisivatkaan, jos olisivat tajunneet pikkupoikana suunnistaa ja hiihtää.
|
|
|
|
Superjunnukoutsi
Poissa
|
|
Vastaus #380 : 04.11.2013 klo 01:38:58 |
|
Nyt nopeasti joku kertomaan miten hyviä pelaajia Messi ja Ronaldo olisivatkaan, jos olisivat tajunneet pikkupoikana suunnistaa ja hiihtää.
Kerron heti kun joku kertoo kuinka hyviä Ronaldo ja Messi olisivat suomalaisella valmennuksella, Suomen olosuhteissa ja suomalaisilla harjoitusmäärillä.
|
|
|
|
tuuma
Poissa
|
|
Vastaus #381 : 04.11.2013 klo 02:05:51 |
|
Ymmärtääkseni juokseminen on ihan yleistä jalkapalloharjoituksissakin, ja motorista kehitystä ajatellen keksin monta huonompaa paikkaa juosta kuin metsä... Omatoimisessa suunnistuksessa vain ei kuluteta kallisarvoista ohjattujen harjoitusten aikaa.
Se "ongelma" suunnistuksen kohdalla ei ole se itse lajisuorittaminen, vaan että on kesälaji, ja kesällä junnuilla on muutenkin jo paljon futisohjelmaa turnauksista ja muista tapahtumista lähtien, joten suunnistuksen sijoittaminen pelikaudelle tuntuisi juuri siltä väkisin ohjelmaan tunkemiselta kun sitä nyt sitten pitäisi koko ajan ohjelmassa olla. Tosin jos kerran-pari kesässä suunnistaa ei varmaan yhtään futaaja-alkua pilaa, mutta tuon voi tehdä myös siinä tapauksessa muillakin funfactor-vaihtoehdoilla kuin juuri suunnistuksena.
|
|
|
|
Superjunnukoutsi
Poissa
|
|
Vastaus #382 : 04.11.2013 klo 08:31:14 |
|
Se "ongelma" suunnistuksen kohdalla ei ole se itse lajisuorittaminen, vaan että on kesälaji, ja kesällä junnuilla on muutenkin jo paljon futisohjelmaa turnauksista ja muista tapahtumista lähtien, joten suunnistuksen sijoittaminen pelikaudelle tuntuisi juuri siltä väkisin ohjelmaan tunkemiselta kun sitä nyt sitten pitäisi koko ajan ohjelmassa olla. Tosin jos kerran-pari kesässä suunnistaa ei varmaan yhtään futaaja-alkua pilaa, mutta tuon voi tehdä myös siinä tapauksessa muillakin funfactor-vaihtoehdoilla kuin juuri suunnistuksena.
Totta, tosin nyt pitää huomioida junnujen ikä. Leikkimaailmaikäisillä ei harjoituksia vielä niin paljoa ole etteikö voisi suunnistaa vaikka lähes joka päivä jos siltä tuntuu. Isommille lajin soveltuvuus sitten riippuukin lähinnä siitä tykkääkö sitä harrastaa. Motorisen kehityksen herkkyyskausi alkaa muutenkin olla kaverimaailmassa jo ohi.
|
|
|
|
Messi
Poissa
|
|
Vastaus #383 : 04.11.2013 klo 09:01:37 |
|
Yritän nyt yhden ainoan kerran selvittää, mikä OMASTA MIELESTÄNI suomalaisessa futiksessa menee mönkään kerta toisensa jälkeen. Tämä linkittyy sekä tähän fyysisen harjoittelun ketjuun että suomalainen juniorivalmennus tarvitsee ryhtiliikettä-ketjuun sekä SHA-ketjuun. Yritän kertoa tämän esimerkinomaisesti:
Otetaan jalkapalloa harrastava 13 vuotias poika. Futiksen ohella poika harrastaa toisessa seurassa koripalloa. Futistreenejä tulee viikossa 4 kpl ja koristreenejä 2 kpl. Tämän lisäksi koulussa on liikuntaa kahtena päivänä viikossa. Ohjattua toimintaa pojalle tulee viikossa siis 8 harjoitusta l. n. 12 tuntia. Tämän lisäksi poika treenailee omalla ajalla pallon kanssa kolme tuntia viikossa. Yhteensä treeniä tulee siis 15 tuntia viikossa. Tämä on ihan ok määrä ja pitäisi riittäää lahjakkaalle pelaajalle vallan mainiosti vaikka ammattilaisuuteen asti. Miksi sitten näistä pojista ei tule ammattilaisia? Vastaan itse:
1. Harjoittelun suunnittelu on perseestä. Jos harjoittelusta vastaa kolme toisilleen vierasta valmentajaa niin tuloksena on läjä paskaa. 2. Kun harjoittelun suunnittelu menee perseelleen, niin poika polttaa itsensä noin kovilla treenimäärillä loppuun alta aikayksikön. Tämän vuoksi meillä on vielä kaksitoistavuotiaana asukaslukuun suhteutettuna paljon eri lajien harrastajia, mutta kuusitoistavuotiaana läjä loppuunpalaneita paskakasoja. 3. Kehittymistä ei voi tapahtua optimaalisesti jos treenataan "ohjelmoidusti, mutta päällekkäin vääriä asioita". Tässä tulee palata kohtaan yksi ja lukea se uudelleen.
Mainittakoon nyt vielä, että varmasti löytyy seuroja joissa pelaajien kokonaiskuormitusta seurataan mm. harjoituspäiväkirjan avulla. Lisäksi nostan hattua mm. HJK:lle, joka käsittääkseni järjestää pelaajilleen oheisharjoittelua oman seuran puolesta. Tämä on se pelaajien kannalta ehdottomasti paras tapa. Se, onko oheisharjoittelu välillä hiihtoa, suunnistusta, painia, vaellusta on ihan harjoittelun painotuksesta ja kaudesta kiinni. Ammattitaitoinen valmentaja osaa valita oikeat oheisharjoitteet oikeen aikaan.
Joku tuolla aikaisemmin kyseli jotain koostetta siitä, miten harjoittelu tulisi toteuttaa. Omasta mielestäni futisharjoittelu koostuu: Voima-, nopeus-, nopeuskestävyys- sekä kestävyysharjoittelusta. Harjoittelu voidaan sitten jakaa pallolliseen tai pallottomaan harjoitteluun. Pallollinen harjoittelu voidaan jakaa taito-, pelikäsitys / peli- tai pelitaitoharjoitteisiin. Se, mitä milloinkin harjoitetaan riippuu harjoitusohjelmasta. Harjoitusohjelma riippuu valmentajan mieltymyksistä, pelaajien tasosta / kehittämiskohteista, pelaajien iästä, pelaajien herkkyyskausista jne. Toki harjoittelussa on tietyt lainalaisuudet, jotka jokaisen valmentajan tulisi ymmärtää. Tässä palaan jälleen mainitsemiini kohtiin 1-3. Meillä on valmentajina liikaa ns. CopyCatteja, jotka vetävät ihan jees treenejä mutta kokonaisuuden hallinta on ihan persiillään.
Ja nyt mulle riitti vähäksi aikaa.
|
|
|
|
A.I.Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #384 : 04.11.2013 klo 11:25:25 |
|
Kerron heti kun joku kertoo kuinka hyviä Ronaldo ja Messi olisivat suomalaisella valmennuksella, Suomen olosuhteissa ja suomalaisilla harjoitusmäärillä. Mitäköhän tuo tarkoittaa? Eiköhän Ronaldot ja Messit ole pääosin palloilleet yksin ja kaverien kanssa. Ohjattuja harjoituksia nuorella Messillä tuskin on ollut sen enempää kuin Suomessakaan samanikäisillä.
|
|
|
|
Safiiri
Poissa
|
|
Vastaus #385 : 04.11.2013 klo 11:53:26 |
|
Ehdottomasti veisin junnujoukkueen talvella mieluummin hiihtämään kuin tasavauhtiselle hölkkälenkille, joka kuitenkin arkea monessa joukkueessa. On se hiihto kuitenkin monipuolisempaa harjoitusta kuin hölkkä.
Monipuolisen fyysisen harjoittelun tarkoitus kun ei ole vain parantaa menestystä pikkujunnuna. Tärkeämpi tehtävä on valmistaa jalkapalloilijan kroppa sellaiseen kuntoon ja valmiuteen, että se kestää murrosiän jälkeen aloitettavan todellisen treenin ilman jatkuvia loukkaantumisia ja rasitusvammoja.
Tähän ei välttämättä toista lajia tietenkään tarvita, mutta moniko seura tarjoaa ala-asteikäisille monipuolista harjoitusohjelmaa kuten tuossa yllä mainittu HJK?
|
|
|
|
Superjunnukoutsi
Poissa
|
|
Vastaus #386 : 04.11.2013 klo 12:55:43 |
|
Mitäköhän tuo tarkoittaa? Eiköhän Ronaldot ja Messit ole pääosin palloilleet yksin ja kaverien kanssa. Ohjattuja harjoituksia nuorella Messillä tuskin on ollut sen enempää kuin Suomessakaan samanikäisillä.
Epäilemättä ovat palloilleet. Mutta se kiinnostaa, että miten näet asian jos Messin tai Ronaldon kavereineen olisi pitänyt mennä lumihankeen tai räntäsateeseen toppapuku päällä palloilemaan, vai olisivatko pojat jääneet sisätiloihin pelaamaan Super Nesiä?
|
|
|
|
Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #387 : 04.11.2013 klo 13:57:29 |
|
Tähän ei välttämättä toista lajia tietenkään tarvita, mutta moniko seura tarjoaa ala-asteikäisille monipuolista harjoitusohjelmaa kuten tuossa yllä mainittu HJK? Itselleni jäi hieman auki: mistä tiedät että HJK tarjoaa monipuolista harjoitusohjelmaa?
|
|
|
|
Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #388 : 04.11.2013 klo 13:59:48 |
|
Epäilemättä ovat palloilleet. Mutta se kiinnostaa, että miten näet asian jos Messin tai Ronaldon kavereineen olisi pitänyt mennä lumihankeen tai räntäsateeseen toppapuku päällä palloilemaan, vai olisivatko pojat jääneet sisätiloihin pelaamaan Super Nesiä?
Näin toki niissä suomalaisissa paikoissa missä ei jalkapallohallia ole. Isolla osalla suomalaisista junioreista on kuitenkin paremmat talviharjoitteluolosuhteet kuin mitä keski-eurooppalaisilla junioreilla.
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
|
Vastaus #389 : 04.11.2013 klo 14:07:34 |
|
No kun ei niillä ole talvea .
|
|
|
|
Superjunnukoutsi
Poissa
|
|
Vastaus #390 : 04.11.2013 klo 19:14:45 |
|
Näin toki niissä suomalaisissa paikoissa missä ei jalkapallohallia ole. Isolla osalla suomalaisista junioreista on kuitenkin paremmat talviharjoitteluolosuhteet kuin mitä keski-eurooppalaisilla junioreilla.
Eipä tietysti ole samanlaista tarvettakaan. Keski-euroopassa talvi taitaa vertautua lähinnä Suomen loka-marraskuuhun. Suomessa lämmittämättömät ulkokentät alkavat olemaan käyttökunnossa vasta huhtikuun puolivälissä, ja Uudeltamaalta pohjoiseen aina vain myöhemmin. Eivätkä ne halli/tekonurmivuorot kovasti lämmitä jos niihin ei pääse harjoittelemaan, koska vapaita vuoroja ei ole. Jos nyt suhteutetaan nuo talviharjoitteluolosuhteet, niin isolla osalla suomalaisjunnuja talviharjoitteluolosuhteet ovat keski-eurooppalaisia paremmat pari-kolme tuntia viikossa, samaan aikaan kun keski-eurooppalaisten olosuhteet ovat paremmat pari-kolme tuntia päivässä. Jos riittävänä harjoittelumääränä pidetään 2-3 tuntia päivässä, ja eroja olosuhteissa voidaan pitää merkitsevänä 4 kuukauden ajanjaksona, kahden tunnin päivittäisen harjoittelun mukaan laskettuna saksalaisjunnu harjoittelee 190 tuntia vuodessa paremmissa olosuhteissa kuin suomalaisjunnu, joka, kolmen viikkotunnin mukaan laskettuna, harjoittelee 50 tuntia saksalaista junnua paremmissa olosuhteissa. Toisekseen, nyt kun puhutaan fyysisestä harjoittelusta, niin olennaista ei ole jalkapallokentän olosuhteet, vaan miten hyödyntää niitä olosuhteita missä fyysinen harjoittelu luontevimmin onnistuu.
|
|
|
|
Johnny99
Poissa
|
|
Vastaus #391 : 04.11.2013 klo 19:36:21 |
|
Jos nyt suhteutetaan nuo talviharjoitteluolosuhteet, niin isolla osalla suomalaisjunnuja talviharjoitteluolosuhteet ovat keski-eurooppalaisia paremmat pari-kolme tuntia viikossa, samaan aikaan kun keski-eurooppalaisten olosuhteet ovat paremmat pari-kolme tuntia päivässä. No jos haluat väkisin vääntää lähtökohdat omaa näkökulmaasi tukeviksi, niin silloin varmaan näin. Keskimääräinen suomalainen kilpaurheilujoukkue nappuloissa pelaa kuitenkin sen 8-10h/viikko hyvissä-erinomaisissa olosuhteissa, jonka ohessa on helppo tehdä omatoimista harjoittelua useita tunteja. Lähtökohtaisesti siis usea suomalainen pelaaja joka haluaa harjoitella (edelleen toki iso paikkakuntavaraus!), pääsee talvella harjoittelemaan vähintään yhtä hyvissä olosuhteissa vähintään yhtä paljon kuin keski-euroopan vastaavat pelaajat.
|
|
|
|
Superjunnukoutsi
Poissa
|
|
Vastaus #392 : 04.11.2013 klo 20:51:59 |
|
No jos haluat väkisin vääntää lähtökohdat omaa näkökulmaasi tukeviksi, niin silloin varmaan näin. Keskimääräinen suomalainen kilpaurheilujoukkue nappuloissa pelaa kuitenkin sen 8-10h/viikko hyvissä-erinomaisissa olosuhteissa, jonka ohessa on helppo tehdä omatoimista harjoittelua useita tunteja.
Lähtökohtaisesti siis usea suomalainen pelaaja joka haluaa harjoitella (edelleen toki iso paikkakuntavaraus!), pääsee talvella harjoittelemaan vähintään yhtä hyvissä olosuhteissa vähintään yhtä paljon kuin keski-euroopan vastaavat pelaajat.
Eipä näitä väkisin tarvitse vääntää mihinkään. Johan rajauksen käytetyt kilpajoukkue ja usea itsessään kertoo saman mitä kirjoitin. 4-5 -vuotiaana jalkapalloilun aloittanut antaa olosuhteiden puolesta paljon etumatkaa jo 9-10 ikävuoteen mennessä - riippumatta siitä pelaako edarissa vai ei. Lisäksi, jos et kuulu siihen edariryhmään, tuskin pääset hyödyntämään harjoitusolosuhteissa "edarille varattuja useita tunteja". Jos halutaan hieman kärjistää, niin jokainen kenellä on rahaa pistää tekonurmihalli takapihalle pystyyn, saa jo Etelä-amerikkaan verrattavat ympärivuotiset harjoitteluolosuhteet.
|
|
|
|
joosar
Poissa
|
|
Vastaus #393 : 16.11.2013 klo 00:43:14 |
|
.
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.11.2013 klo 02:26:30 kirjoittanut joosar »
|
|
|
|
|
Messi
Poissa
|
|
Vastaus #394 : 09.01.2014 klo 11:10:44 |
|
Tiedän kyllä, että tämä on pikkusieluisuutta, mutta jotenkin jäi suunnattomasti kismittämään kun katsoin yo-yo testin videota: http://www.samihyypiaakatemia.fi/videotOsa kavereista ei käynyt viivalla kääntymässä, osa oli myöhässä ja jatkoi menoaan (tiedän kyllä testin säännöt). Ja sitten se perimmäinen kysymys: Jos testejä ei tehdä luotettavalla tavalla, niin miten ihmeessä voidaan saada luotettavaa tietoa pelaajien tasosta? Tuskin Jens Bangsbo on testiä suunnitellessaan tarkoittanut, että juostava matka on 18 metriä. Nin ja mainittakoon, että vain OLETAN, että tuon videomateriaali on SHA virallisista testeistä...
|
|
|
|
A.I.Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #395 : 09.01.2014 klo 11:42:40 |
|
Tiedän kyllä, että tämä on pikkusieluisuutta, mutta jotenkin jäi suunnattomasti kismittämään kun katsoin yo-yo testin videota Liikkuvuustestin ohjeissa sanotaan, että testi tehdään juoksukengillä, mutta videossa testi tehdään kuitenkin ilman kenkiä. Itse teettäisin kylläkin tuon testin ilman kenkiä, joten jospa ohjeessa on vain vikaa.
|
|
|
|
Mersault
Poissa
Suosikkijoukkue: muutosvastarintaliikemies
|
|
Vastaus #396 : 15.02.2014 klo 17:23:42 |
|
Olisi hieno homma jos joku viitsisi tänne pistää miten jalkapalloilijan kannattaisi reenata. Ei mitenkään, että elää reenaa tätä vaan tuota tai tämä on väärin ja näin pitää tehdä. Vaikka eritellen peruslenkki ja anaerobinen sekä massa,kestävyys ja maksimi, räjähtävyys. Sekä minkälaisia oheistreenejä minkä kanssa koordinaatiot ym. Ja tietenkin missä vaiheessa kautta.
On nimittäin tuota informaatiota täälläkin sen verran paljon. Saattaisi helpottaa huomattavasti nykyisiä ja tulevia junnukoutseja ja tulevia huippupelaajia jos kaiken tuon tiedon löytäsi yhdestä paikasta.
http://www.bangsbosport.com/shop/power-training-in-190p.html
|
|
|
|
Pie-O-My
Poissa
Suosikkijoukkue: Dirty Qwerty
|
|
Vastaus #397 : 16.03.2014 klo 18:21:10 |
|
Täysin noviisin kysymys, onko tosiaan niin, että kova kuntotreeni talvikaudella on vanhanaikainen ajatus? Itselläni ei ole juuri tietotaitoa asiaan liittyen, mutta jotenkin tuntuisi loogiselta, että peruskunnon tasoa pyritään nostamaan juurikin ennen kauden alkua kovemmalla fyysisellä treenillä, jopa taitotreenistä ja taktisista kuvioista treenaamisesta karsimalla. Näitä jälkimmäisiä sitten lisättäisiin mitä lähemmäksi kauden alkua päästään, toki pyrkien säilyttämään kasvanut peruskunto. Pahoittelen jos on liian tyhmä kysymys. Esimerkiksi Kyösti Lampinen, Simo Valakari ja ne Palloliiton valmentajakurssit, joita et ole käynyt. Simo totesi eräässä haastattelussa, ettei nykyään ole enää mitään peruskuntokausia tms. Koko ajan harjoitellaan niin, että ollaan valmiita pelaamaan. Saman on todennut Kyösti Lampinen.
Sillä tavalla vanhanaikaista, että entinen peruskuntokausi ajattelu pohjasi siihen että ensin laitetaan peruskunto kondikseen ja sitten aletaan lähempänä kautta treenata muita ominaisuuksia, eli jotenkin terävöitetään harjoittelua. Näinhän se ei jalkapallossa mene, ehkä jossakin puhtaassa kestävyyslajissa.
Ja pelit totta kai rytmittävät harjoittelua. Miksi pelataan treenimatseja, jos niissä juostaan vastustajan perässä, koska ollaan harjoittelusta väsyneitä. Ei kai homma ole silloin mennyt ihan oikein?
|
|
|
|
Messi
Poissa
|
|
Vastaus #398 : 16.03.2014 klo 18:46:20 |
|
Täysin noviisin kysymys, onko tosiaan niin, että kova kuntotreeni talvikaudella on vanhanaikainen ajatus? Itselläni ei ole juuri tietotaitoa asiaan liittyen, mutta jotenkin tuntuisi loogiselta, että peruskunnon tasoa pyritään nostamaan juurikin ennen kauden alkua kovemmalla fyysisellä treenillä, jopa taitotreenistä ja taktisista kuvioista treenaamisesta karsimalla. Näitä jälkimmäisiä sitten lisättäisiin mitä lähemmäksi kauden alkua päästään, toki pyrkien säilyttämään kasvanut peruskunto. Pahoittelen jos on liian tyhmä kysymys. Ei lainkaan tyhmä kysymys. Tätä joutunut itsekin paljon pohtimaan. Minä ainakin laadin harjoitusohjelmat siten, että tietyllä jaksolla painotetaan tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia. Fyysinen harjoittelu pyörii kestävyys-, nopeus- ja voima-akselilla läpi vuoden. Ps. peruskunto on vähän harhaanjohtava käsite.
|
|
|
|
Sportacus
Poissa
|
|
Vastaus #399 : 16.03.2014 klo 18:59:29 |
|
Taitotreenit ja taktiset kuviot ei sinänsä liity mitenkään fyysisen treenaamisen jaksottamiseen. Niitä voidaan ammattilaisurheilussa periaatteessa tehdä haluttu määrä fyysisestä treenistä riippumatta. Tuo perinteinen peruskuntokausiajattelu keskittyy siihen miten eri fyysisten ominaisuuksien harjoittelua jaksotetaan. Eli kestävyyspuolella tehdään ensin persukestävyyttä, sitten vauhtikestävyyttä ja lopuksi maksimikestävyyttä. Ja voimapuolella ensin perusvoimaa, sitten maksimivoimaa ja lopuksi räjähtävää voimaa.
Ja tosiaan, käsitteiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Mitä tuolla peruskunnolla nyt tässä tarkoitetaan? Peruskestävyyttäkö?
Perinteisesti siis tosiaan ajatellaan niin, että fyysisen treenin jaksottamisella päästään parempaan lopputulokseen kuin treenaamalla kaikkia ominaisuuksia samaan aikaan. Jalkapallossa homma menee vielä paljon haastavammaksi kuin monessa muussa lajissa, kun harjoiteltavia fyysisiä ominaisuuksia on niin paljon. Ja lisäksi joukkueen eri pelaajilla lähtötilanne ja tarpeet voi olla jossain määrin erilaiset.
Peruskestävyyskaudelle ei futiksessa välttämättä ole tarvetta. Toisaalta taas sitten vaikka voimatasojen kasvattaminen voi olla järkevää tehdä off-seasonilla niin, että keskittyy siihen vähän enemmän parin kuukauden ajan. Ja kauden aikana sitten enemmän ylläpitävästi. Nopeuskestävyyttä varmaankin kannattaa kauden alla treenata tehostetusti, koska siitä kuitenkin saadaan kohtuullisen lyhyessä ajassa ulosmitattua suurin hyöty.
Futistreenien jaksotus on kyllä varsin monitahoinen kysymys ja siihen tuskin edes on mitään yhtä oikeata vastausta.
|
|
|
|
|
|