Pie-O-My
Poissa
Suosikkijoukkue: Dirty Qwerty
|
|
Vastaus #400 : 16.03.2014 klo 20:44:01 |
|
Kiitos vastauksista! Selvensi asiaa sohvaperunalle oikein hyvin.
|
|
|
|
Mersault
Poissa
Suosikkijoukkue: muutosvastarintaliikemies
|
|
Vastaus #401 : 21.03.2014 klo 08:07:37 |
|
Taitotreenit ja taktiset kuviot ei sinänsä liity mitenkään fyysisen treenaamisen jaksottamiseen. Niitä voidaan ammattilaisurheilussa periaatteessa tehdä haluttu määrä fyysisestä treenistä riippumatta. Tuo perinteinen peruskuntokausiajattelu keskittyy siihen miten eri fyysisten ominaisuuksien harjoittelua jaksotetaan. Eli kestävyyspuolella tehdään ensin persukestävyyttä, sitten vauhtikestävyyttä ja lopuksi maksimikestävyyttä. Ja voimapuolella ensin perusvoimaa, sitten maksimivoimaa ja lopuksi räjähtävää voimaa.
Ja tosiaan, käsitteiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Mitä tuolla peruskunnolla nyt tässä tarkoitetaan? Peruskestävyyttäkö?
Perinteisesti siis tosiaan ajatellaan niin, että fyysisen treenin jaksottamisella päästään parempaan lopputulokseen kuin treenaamalla kaikkia ominaisuuksia samaan aikaan. Jalkapallossa homma menee vielä paljon haastavammaksi kuin monessa muussa lajissa, kun harjoiteltavia fyysisiä ominaisuuksia on niin paljon. Ja lisäksi joukkueen eri pelaajilla lähtötilanne ja tarpeet voi olla jossain määrin erilaiset.
Peruskestävyyskaudelle ei futiksessa välttämättä ole tarvetta. Toisaalta taas sitten vaikka voimatasojen kasvattaminen voi olla järkevää tehdä off-seasonilla niin, että keskittyy siihen vähän enemmän parin kuukauden ajan. Ja kauden aikana sitten enemmän ylläpitävästi. Nopeuskestävyyttä varmaankin kannattaa kauden alla treenata tehostetusti, koska siitä kuitenkin saadaan kohtuullisen lyhyessä ajassa ulosmitattua suurin hyöty.
Futistreenien jaksotus on kyllä varsin monitahoinen kysymys ja siihen tuskin edes on mitään yhtä oikeata vastausta.
Lueskelin Thomas Reilly The Science of Training Soccer - A Scientific Approach to Developing Strength, Speed and Endurance -teosta ja Thomasin mukaan ammattiurheilussa ongelmana on pelimäärät. Huippuporukoilla pelejä voi viikossa olla 2-3 kansallisten sarjojen sekä cup-kilpailuiden ja kansainvälisten kilpailuiden vuoksi, joten tuossa ottelurumbassa ei voi tehdä taitotreenejä, taktisia treenejä niin paljon kuin lystää ja sen päälle vielä fysiikkatreenejä. Kyöstin ja Simon teesien vastaisesti harjoittelu pitää suunnitella ja jaksottaa niin, että pelaajat ovat pelikunnossa silloin kun on pelejä ja silloin kun ei ole pelejä on harjoittelu on aluksi keveämpää ja pelikauden lähestyessä harjoittelun rasitusmäärää asteittain nostetaan. Näin ainakin ulkomailla toimitaan ja kun satuin näkemään vilauksen erään entisen ykkösen seuran nopeusharjoittelusuunnitelmasta, siellä vilahti sanat valmistavat treenit, harjoituskausi ja pelikausi, joten jos harjoittelu on sellaista, että kokoajan ollaan valmiita pelaamaan, miksi harjoituskaudella ja pelikaudella treenimäärät ovat erilaiset?
|
|
|
|
ZZlatan
Poissa
|
|
Vastaus #402 : 21.03.2014 klo 11:02:37 |
|
Lueskelin Thomas Reilly The Science of Training Soccer - A Scientific Approach to Developing Strength, Speed and Endurance -teosta ja Thomasin mukaan ammattiurheilussa ongelmana on pelimäärät. Huippuporukoilla pelejä voi viikossa olla 2-3 kansallisten sarjojen sekä cup-kilpailuiden ja kansainvälisten kilpailuiden vuoksi, joten tuossa ottelurumbassa ei voi tehdä taitotreenejä, taktisia treenejä niin paljon kuin lystää ja sen päälle vielä fysiikkatreenejä. Kyöstin ja Simon teesien vastaisesti harjoittelu pitää suunnitella ja jaksottaa niin, että pelaajat ovat pelikunnossa silloin kun on pelejä ja silloin kun ei ole pelejä on harjoittelu on aluksi keveämpää ja pelikauden lähestyessä harjoittelun rasitusmäärää asteittain nostetaan. Näin ainakin ulkomailla toimitaan ja kun satuin näkemään vilauksen erään entisen ykkösen seuran nopeusharjoittelusuunnitelmasta, siellä vilahti sanat valmistavat treenit, harjoituskausi ja pelikausi, joten jos harjoittelu on sellaista, että kokoajan ollaan valmiita pelaamaan, miksi harjoituskaudella ja pelikaudella treenimäärät ovat erilaiset?
Lasten ja nuorten urheilussa harjoittelun tulee olla kehittävää ympäri vuoden. Palautukset ja valmistautumiset sitten ammattilaisissa.
|
|
|
|
Keijo K. Kojootti
Poissa
|
|
Vastaus #403 : 21.03.2014 klo 11:19:58 |
|
ZZlatan puhuu tiukkaa asiaa. Vanhat PK1 ja PK2 ynnä muut kausiajattelut on toivon mukaan juniorijalkapallossa jo heitetty roskiin. Harjoittelun pitää olla koko ajana kehittävää. Karkeasti siis niin että yhdelle 4-8 viikon jaksolle valitaan kehitettävä ominaisuus ja sen jälkeen sitä viedään nousujohtoisesti eteenpäin. Muiden ominaisuuksien osalta harjoittelu on ylläpitävää. Nopeusharjoittelu tulee kuitenkin koko ajan pitää hommassa mukana ympärivuotisesti.
|
|
|
|
Mersault
Poissa
Suosikkijoukkue: muutosvastarintaliikemies
|
|
Vastaus #404 : 21.03.2014 klo 18:52:45 |
|
Lasten ja nuorten urheilussa harjoittelun tulee olla kehittävää ympäri vuoden. Palautukset ja valmistautumiset sitten ammattilaisissa.
Tekstissä johon viittasin Sportacus totesi: " Taitotreenit ja taktiset kuviot ei sinänsä liity mitenkään fyysisen treenaamisen jaksottamiseen. Niitä voidaan ammattilaisurheilussa periaatteessa tehdä haluttu määrä fyysisestä treenistä riippumatta.". Tuosta pätkästä päättelin, että Sportacus puhuu aikuisten ammattilaisurheilusta eikä lasten ammattilaisurheilusta, joten joo jätetään nuo palautukset ja valmistautumiset ammattilaisille tai siis... antaapa olla...
|
|
|
|
Sforbiciata
Poissa
Suosikkijoukkue: Haistakaa elitistit vittu.
|
|
Vastaus #405 : 10.04.2014 klo 14:05:05 |
|
Tätä kirjaa ei ole enää olemassa tuolla? Harmi, olisi pitänyt tulostaa koko kirja silloin kun sitä vielä selailin.
|
|
|
|
caucho
Poissa
Suosikkijoukkue: Antonio Cassano
|
|
Vastaus #406 : 10.04.2014 klo 14:58:35 |
|
Tätä kirjaa ei ole enää olemassa tuolla? Harmi, olisi pitänyt tulostaa koko kirja silloin kun sitä vielä selailin. Kannattaa etsiä uudempia teoksia ja tiedonlähteitä. Jalkapallossa varsinkin fysiikkapuolella kehitystä tapahtuu niin nopeasti, että 16 vuotta vanhassa kirjassa on varmasti paljon asioita, jotka tehdään nykypäivänä paljon paremmin.
|
|
|
|
riba20
Poissa
|
|
Vastaus #407 : 17.05.2014 klo 18:36:53 |
|
Kellään tietoa onko Veikkausliigaseuroilla/niiden akatemioilla/junnuseuroilla päätoimisia, jalkapalloon erikoistuneita fysiikkavalmentajia? Jos sitä muiden hommien ohessa tekee niin onhan se selvä ettei se ole ammattimaista, mikä vaikuttaa olevan asian tila tällä hetkellä. Kun katsoo ihan parhaimpiakin talentteja mitä Suomesta lähtee niin tuntuu että aika lapsen kengissä suomalaisen fudiksen fysiikkavalmennus on.
|
|
|
|
L-Val.
Poissa
|
|
Vastaus #408 : 22.05.2014 klo 11:14:17 |
|
Kellään tietoa onko Veikkausliigaseuroilla/niiden akatemioilla/junnuseuroilla päätoimisia, jalkapalloon erikoistuneita fysiikkavalmentajia? Jos sitä muiden hommien ohessa tekee niin onhan se selvä ettei se ole ammattimaista, mikä vaikuttaa olevan asian tila tällä hetkellä. Kun katsoo ihan parhaimpiakin talentteja mitä Suomesta lähtee niin tuntuu että aika lapsen kengissä suomalaisen fudiksen fysiikkavalmennus on.
Kyllä sitä nuorella pallopelaajalla pitää itsellään olla motivaatiota harjoitella omalla ajalla myös sitä fysiikkapuolta eikä vain potkia sitä palloa, joten ei fyysinen puute ole aina joka tilanteessa valmennuksen tiedon puutteesta johtuvaa. Jokainen joka junnuvalmennuksen parissa työskentelee tietää miten nihkeitä nämä pallopelaajat ovat tekemään mitään fysiikkajuttuja. Ei tämä ole "suomalaisen futiksen ongelma", vaan samaa "hikoilunvälttämiskulttuuria" on monessa muussakin lajissa. Tässä syy miksi esim. yksilökestävyyslajit ovat romahtaneet kaupungeissa. Ne ketkä haluavat menestyä tekevät sitä duunia, mutta valtaosa on pelkkää helppoon elämään tottuneita kermaperseitä, joille ei oikeastaan saa edes pahasti sanoa kun pahoittavat mielensä ja valittavat vanhemmilleen...
|
|
|
|
A.I.Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #409 : 22.05.2014 klo 13:15:15 |
|
Itse myös veikkaan, että aika monelle nuorelle pelaajalle ei olla tehty riittävän selväksi millaista treeniä huipulle pääseminen vaatii. Ei esimerkiksi fysiikkaa laiteta kuntoon pelkästään joukkueharjoituksissa, eihän siihen aika riittäisi mitenkään. Lihaskuntopuoli, varsinkin keskivartalon osalta, on helpointa treenata omalla ajalla. Ei se vaadi kuin puolesta tunnista tuntiin per päivä. Jo vuodessa olisi saatu ihmeitä aikaan.
|
|
|
|
JuustoMakkara
Poissa
Suosikkijoukkue: FF2:n Naisasiatopikki
|
|
Vastaus #410 : 09.11.2014 klo 23:49:03 |
|
Millaisia harjoituksia kuntosalilla kannattaa tehdä, jos haluaa kehittää tasapainoa, joka palvelisi jalkapallossa?
Nyt kun on off-season ja tulee käytyä salilla niin haluaisin siellä myös tehdä jotain mistä on hyötyä futiskentillä ensi kesänä.
Kuinka tasapainoa siis kehitetään? Yhden jalan kyykkyjä?
|
|
|
|
Kaihlamo
Poissa
Suosikkijoukkue: Jalkapallo
|
|
Vastaus #411 : 10.11.2014 klo 00:06:35 |
|
Millaisia harjoituksia kuntosalilla kannattaa tehdä, jos haluaa kehittää tasapainoa, joka palvelisi jalkapallossa?
Nyt kun on off-season ja tulee käytyä salilla niin haluaisin siellä myös tehdä jotain mistä on hyötyä futiskentillä ensi kesänä.
Kuinka tasapainoa siis kehitetään? Yhden jalan kyykkyjä?
http://youtu.be/5FsN9gKBTiA
|
|
|
|
Sope
Poissa
Suosikkijoukkue: KemPa
|
|
Vastaus #412 : 10.11.2014 klo 06:03:04 |
|
Nyt kun on off-season ja tulee käytyä salilla niin haluaisin siellä myös tehdä jotain mistä on hyötyä futiskentillä ensi kesänä.
Kannattaa keskittyä ensisijaisesti tekemään voimaa. Kyllä siitä on hyötyä futiskentällä, jos: -saat (ehdit) jalostaa sen räjähtäväksi nopeusvoimaksi -saat korjattua lihasten voimatasojen epätasapainoa ja lisättyä liikkuvuutta -saat vahvistettua niveliä -et kasvata tarpeettomasti massaa (bodaa) vaan keskityt kasvattamaan voimaa Liiallinen "lajivoiman" hakeminen menee herkästi pelleilyksi, josta ei ole mitään oikeaa hyötyä. Kyykyn tukiliikkeeksi yhden jalan kyykky, jossa toinen jalka takana penkillä. Maven tukiliikkeeksi yhden jalan romanialainen mave. Nuo on hyvä alku ja tukee tarpeeksi jalkapalloa. Jalkapalloilijan offseason-voimaharjoittelu tulisi olla perusvoimakausi->maksimivoimakausi->nopeusvoimakausi. Nuorella voimaharjoittelun aloittavalla jopa pari vuotta pelkkää perusvoimaa.
|
|
|
|
Unohtumaton
Poissa
Suosikkijoukkue: Rakkaudesta futikseen
|
|
Vastaus #413 : 17.11.2014 klo 01:51:52 |
|
Olen 18 vuotias futari ja olen valmis tekemään kaikkeni, jotta minusta tulisi ammattilainen joskus. Joukkuetreenejä minulla on viikossa 5-7 ja viikonloppuna yleensä peli. Tämän lisäksi käyn salilla, potkimassa sekä juoksemassa. Haluaisin siis vain tietää, että millaiset reenit on parhaat futarille salilla (tuskin hauiksen vääntäminen on kovin tärkeää). Mihin kaikkeen kannattaa siis panostaa ja mitä kannattaa tehdä, jos haluaa kehittyä valtavasti? Olisi kiva kuulla ehdotuksia/vinkkejä reenaamisesta, levosta ja ravinnosta...
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
|
Vastaus #414 : 17.11.2014 klo 14:25:41 |
|
Niin yksilöllisiä asioita, että ei noihin täällä voi kun kirjoittaa ympäripyöreitä vastauksia... Tarvitset yksilöllisen ohjelman, joten sen avun saat seuran fysiikkavalmentajalta tai salilta, jossa on henkilö joka OIKEASTI tietää mitä nopeuslajin edustaja tarvitsee... Olet kuitenkin "jo" 18, joten vuosia ei ole hukattavaksi, täältä saat vain ympäripyöreitä vastauksia.
-Snoopy-
|
|
|
|
Sope
Poissa
Suosikkijoukkue: KemPa
|
|
Vastaus #415 : 17.11.2014 klo 14:59:20 |
|
Komppaan snoopya yksilöllisyyden suhteen.
Jotain ympäripyöreää:
-fyysisesti jalkapalloilijan tulee olla räjähtävän nopea sekä tarpeeksi kestävä pelaamaan vähintään 90 minuuttia väsymättä totaalisesti -eniten voimaa tarvitsee jalkoihin, niissä voi siis olla myös massaa enemmän kuin muussa vartalossa, rasvaprosentin tulisi olla alhainen, jotta ei ole ylimääräistä massaa kestävyyttä haittaamassa; voimaa tarvitaan myös kaksinkamppailuissa, hypätessä, puskiessa jne. -hermoston harjoittaminen on varsin suuressa roolissa -keskivartalon voima ja kehonhallinta on syytä olla kunnossa ennen painoilla tehtävää voimaharjoittelua -ensin perusvoimaa isoilla liikkeillä ja vapailla painoilla (kyykyt, maastavedot...) jopa pari vuotta, tämä valmistaa niveliä kovempaa harjoittelua varten ja on myös yksi osa hermostollista kehitystä -maksimivoimakausi perusvoimaharjoittelun perään, myös siitä syystä, että saat selville oman maksimivoimatasosi (kts. seuraava kohta) -nopeusvoimaharjoittelussa saadaan lopulta se räjähtävä lajivoima sekä kehitetään hermosto toimimaan mahdollisimman yhtäaikaisesti, lyhyet toistomäärät (1-5 toistoa), räjähtävät suoritukset (loikat, pudotuskyykky, päkiähyppely, rinnalleveto, tempaus...)
|
|
|
|
MalminTino
Poissa
|
|
Vastaus #416 : 02.01.2015 klo 04:31:50 |
|
Olen 18 vuotias futari ja olen valmis tekemään kaikkeni, jotta minusta tulisi ammattilainen joskus. Joukkuetreenejä minulla on viikossa 5-7 ja viikonloppuna yleensä peli. Tämän lisäksi käyn salilla, potkimassa sekä juoksemassa. Haluaisin siis vain tietää, että millaiset reenit on parhaat futarille salilla (tuskin hauiksen vääntäminen on kovin tärkeää). Mihin kaikkeen kannattaa siis panostaa ja mitä kannattaa tehdä, jos haluaa kehittyä valtavasti? Olisi kiva kuulla ehdotuksia/vinkkejä reenaamisesta, levosta ja ravinnosta... Hyvä tovi vierähtänyt kysymyksestä, mutta ensimmäinen asia olisi miettiä mitkä ominaisuudet sinulla on heikkoja. Todennäköisesti fyysisiä vahvuuksia ei liiemmin ole, mutta jos jotain sellaista löytyy, niin voisi miettiä tätä ominaisuutta tukevaa harjoittelua. Jos jaloista löytyy nopeutta, voisiko tasapainon parantuminen hyödyttää sinua? Yksi ihan selvä asia mitä voisit tehdä on keskikropan treenaaminen ja keskivartalon hallinta, joka on ikäisilläsi lähes poikkeuksetta heikkoa. Itselläni oli tuon ikäisenä selkämurtumasta johtuen paljon ongelmia fyysisen puolen kanssa. Liiikkuvuus oli huonoa ja lantion seutu erittäin jumissa. Siinä ei auttanut muuten ikäisekseni erittäin vahva fysiikka ja räjähtävän voiman määrä. Jos ajassa saisin palata taakseppäin, ottaisin yhteyttä paikalliseen painivalmentajaan ja/tai yleisurheiluvalmentajaan. Pari kertaa onnistut varmasti saamaan ohjeistusta treenaamiseen, sillä oma treenimääräsi mahdollistaa varmasti myös fyysisen lisäharjoittelun.
|
|
|
|
gv39
Poissa
Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups
|
|
Vastaus #417 : 02.01.2015 klo 14:38:00 |
|
Mitä mieltä gurut hiihdosta oheis/lisäharjoitteluna talvella.
Hiihto kohdistuu useisiin lihasryhmiin eikä siinä pitäisi saada itseänsä rikki (paitsi pahat kaatumiset) ja vahvistaa hapenottokykyä yms. jalkapallossa tarvittavia ominaisuuksia.
p.s Huomiona, että crosstraineri simuloi aika paljon hiihtoa.
|
|
|
|
Sope
Poissa
Suosikkijoukkue: KemPa
|
|
Vastaus #418 : 02.01.2015 klo 15:15:15 |
|
Mitä mieltä gurut hiihdosta oheis/lisäharjoitteluna talvella.
Ei huono, muttei erityisen hyväkään sivulaji jalkapallon kannalta. Ei merkittävästi vahvista niitä lihasryhmiä, mihin jalkapalloilija tarvitsee erityisesti voimaa (jalat). Hapenottokyky kehittyy myöskin tutkimusten mukaan tarpeeksi kovatempoisissa jalkapalloharjoituksissa. Toisaalta hiihto ei rasita juurikaan niveliä, joten aina se lenkkeilyn voittaa. En lähtisi korvaamaan saliharjoittelua hiihdolla, mutta lisäkuntoharjoitteluna aivan kohtuu hyvä laji.
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #419 : 02.01.2015 klo 23:46:22 |
|
Hiihtohan on toisaalta aivan valtavan hyvää harjoitusta keskivartalolle, joten onhan siitä oikeasti hyötyä myöskin fudiksessa. Bonuksena se että rajaheittoihin tulee varmastikin mittaa lisää hiihdossa kehittyvien lihasten myötä. ps. toki riippuu mitä tuolla hiihdolla tarkoitetaan. Jos se on vaan peruslätkyttelyä huonolla tekniikalla, niin siitä tuskin hirveästi mitään hyötyä on. Jos taas oikeasti kunnon harjoittelua niin siitä on paljon hyötyä. Omassa joukkueessa pelasi aikanaan eräs kaveri, jota ei paljoa talvella fudistreeneissä näkynyt, koska harrasti aktiivisesti hiihtoa. Keväisin mukaan tullessa oli aivan ylivoimaisessa kunnossa kaikissa lihaskunto sekä kestävyystesteissä. Ja kun kaveri vielä osasi pelata niin oli aika kova combo tuollainen treeni.
|
|
« Viimeksi muokattu: 02.01.2015 klo 23:49:07 kirjoittanut Velmu »
|
|
|
|
|
Keijo K. Kojootti
Poissa
|
|
Vastaus #420 : 03.01.2015 klo 01:06:53 |
|
Omassa joukkueessa pelasi aikanaan eräs kaveri, jota ei paljoa talvella fudistreeneissä näkynyt, koska harrasti aktiivisesti hiihtoa. Keväisin mukaan tullessa oli aivan ylivoimaisessa kunnossa kaikissa lihaskunto sekä kestävyystesteissä. Ja kun kaveri vielä osasi pelata niin oli aika kova combo tuollainen treeni.
Onko tietoa kuinka kova futaaja tuli hänestä lopulta?
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #421 : 03.01.2015 klo 01:09:23 |
|
Onko tietoa kuinka kova futaaja tuli hänestä lopulta?
Lopetti joskus 19-vuotiaana Kakkosessa, kun keskittyi hiihtoon ja lähti opiskelemaan liikuntatieteelliseen. Liigan rotaatiomies olisi varmastikin voinut olla se aivan maksimi, jos kaikki olisi mennyt putkeen. Liigaporukan kanssa kävi ainakin yhtenä talvena treenaamassa ja olisi ymmärtääkseni sinne saanut jonkinlaisen verkkarisopparikin, mutta mielummin pelasi Kakkosessa, kun istui penkillä liigassa. Tottakai yksilöllisiä nuo ovat, mutta tuo kaveri oli keskikentällä mahdoton saada irti pallosta, sillä keskivartalo oli hiihdon ansiosta niin vahva että tasapaino kaverilla pysyi vaikka miten yritti iholle tulla.
|
|
|
|
murdock
Poissa
|
|
Vastaus #422 : 03.01.2015 klo 12:37:51 |
|
Kai teitä muita edes hävetti?
Hiihtämisen ylivoimaisuuden sijaan tuollaiset esimerkit kertovat jalkapalloilijoiden fyysisen harjoittelun paskuudesta ja yksilön motivaation tärkeydestä.
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #423 : 03.01.2015 klo 12:44:53 |
|
Kai teitä muita edes hävetti?
Hiihtämisen ylivoimaisuuden sijaan tuollaiset esimerkit kertovat jalkapalloilijoiden fyysisen harjoittelun paskuudesta ja yksilön motivaation tärkeydestä.
No tottakai tuossa fyysisellä lahjakkuudellakin oli vaikutusta. Mutta siis porukassa oli muitakin jotka liigaporukan kanssa muutaman talven kävivät vetämässä, eikä heillä ollut toivoakaan pärjätä fysiikkatesteissä millään tavalla. Eli kyllä tuossa suurin osa veti aivan tosissaan sen 6-7 treeniä viikossa.
|
|
|
|
unique
Poissa
|
|
Vastaus #424 : 03.01.2015 klo 17:03:02 |
|
Suomessa futaajan fysiikkatreeni E-junnuista aina miehiin on pääosin seuraavanlainen; 15 vatsaa, 15 selkää, 15 punnerrusta ja minuutti venyttelyä per joukkuetreenit. Kumma juttu kun ei tule voimaa.
|
|
|
|
|
|