Fyysinen harjoittelu

[tuuma]

Hiihto on siinä mielessä hyvä laji että näkisin peruskestävyydellä ison merkityksen otteluiden ratkaisuvaiheissa, viimeisellä vartilla, kun kroppa alkaa väsyä ja tulee tästä johtuvia ns. helppoja virheitä. Usein suomalaiset pelaajat ovat ulkomaille siirtyessään täysin puhki peruskuntokaudella kun valmentaja vie juoksemaan jotain vuoristoteitä ylös ja alas. Tästähän tuo aiemmin kerrottu esimerkki talvella hiihtoon keskittyneestä pelaajastakin kertoo, pelkkää futista pelanneet jäivät fyysiseltä suorituskyvyltään täysin jalkoihin.

Ei jaksa juosta niin tuohon ratkaisuna on hiihto eikä vaikka juuri sen juoksuharjoittelun lisääminen? Vain Suomessa tämä. Ratkaistaan juoksukunnon puutetta tekemällä jotain muuta kuin sitä juoksemista. Täällä laitetaan hiihtämään ja sitten ihmetellään kun sinne ulkomaille siirtyneen kaverin jalat eivät kestä sitä runsaan juoksemisen iskutusta.

[Keijo K. Kojootti]

Voisiko joku selittää että miten hemmetissä päädytään seuraavan tyyliseen ajatteluketjuun vähän väliä suomalaisten jalkapalloihmisten osalta?

1) olemme heikkoja jalkapallossa
2) jotain tarvis tehdä
3) lisätään muiden lajien harrastamista
4) aletaan hiihtämään enemmän?

[Pussikalja]

Voisiko joku selittää että miten hemmetissä päädytään seuraavan tyyliseen ajatteluketjuun vähän väliä suomalaisten jalkapalloihmisten osalta?

1) olemme heikkoja jalkapallossa
2) jotain tarvis tehdä
3) lisätään muiden lajien harrastamista
4) aletaan hiihtämään enemmän?

1) koska ei pärjätä
2) tekninen kehitys taidossa ei näy helppoutena pelata. Jaksaminen ja virheiden määrä kasvaa radikaalisti kun peliminuutteja on 60 min ja yli peleissä.
3) Edustuksissa joukkueelle hyödyllisten pelaajien tausta on monilajinen, varsinkin niillä joilla on ollut vientiä myös maailmalle.
4) typerä väite, pelaamista ei osata ja lajissa pärjäävillä on minuutteja liikkua yleensä pallopeleistä, toki taustaa kokeilla kaikkea kivaa.

[Mawa]

poistettu

[A.I.Virtanen]

ehdottomasti välttää juoksua 10-14 v ikäisenä

Pakko irrottaa asiayhteydestä, kun oli niin hyvin sanottu.

Mutta koko kommentin kohdalla totta puhut - ei ole järkeä juosta entisestään lisää, jos 5-6 kertaa viikossa on futistreenit. On olemassa paljon muitakin lajeja, joilla fyysistä kuntoa voi kehittää ja jotka eivät rasita yhtä paljon jalkoja kuin juoksu. Juoksunopeuden pitäisi kehittyä ihan siellä futistreeneissä, eikä siihen pitäisi vaatia muiden lajien harjoituksia. Varsinkin jos treenataan noin monta kertaa viikossa, jolloin pystytään kyllä kehittämään ihan kaikkia vaadittuja ominaisuuksia. Silti noin puolet viikon liikuntamäärästä pitää kerätä muualta kuin futistreeneistä, vaikka treenaisikin 5*2 tuntia viikossa.

[Felitto]

Kuten A.I. ja Mawa ovat näissä viimeisimmissä viesteissä kirjoittaneet, on ihan totta että kunnon ei pitäisi olla prioiriteetti ennen kuin alkaa tosissaan harjoittelemaan. Tämä on fiksuinta melkeinpä kaikkien kohdalla aloittaa siinä puberteetin jälkeen/puberteetin lopun aikana.

Mutta tämän jälkeen pitää olla spesifisemmät tavoitteet kuntoa ajatellen. Hiihto ei esimerkiksi auta peruskuntoa ollenkaan, jos on jalkapalloilija. Riippuu tietenkin siitä mitä peruskunnolla on tarkoitettu aikaisemmissa viesteissä. Jalkapalloilijalle tärkein yksittäinen kunto-ominaisuus on jalkalihasten aerobinen kestävyys. Tätä ei hiihdolla hirveästi paranneta sillä hiihto perustuu koko kehon aerobiseen kestävyyteen, ja sillä samalla hapenottokykyyn. Yksi hyvä todiste tästä on se että huippujalkapalloilijoiden maksimi hapenottokyky seilaa siinä 60-65 ml/kg/min kohdilla, kun taas hiihtäjien ovat 70+.

Yksittäisten lihasten aerobista kestävyyttä (mm. entsyymiaktiviteetti, kapillaaritoiminta) kehitetään eri tavalla kuin maksimi hapenottokykyä. Lihaksen kestävyys on spesifistä sille lihakselle, tämän takia jalkapalloilijan paras kuntotreeni on juoksu eri muodoissa. Mutta jotta pystytään kehittämään nimenomaan näitten lihasten toimintaa, pitää tämä aerobinen harjoittelu rajoittaa alueelle 75-85% maksimisykkeestä.
Maksimi hapenottokyky tarkoittaa keuhkojen ja muitten hengityselinten toimintaa. Mikä tahansa harjoittelu joka on tarpeeksi intensiivistä, on hyvä hapenottokyvylle. Tämä tarkoittaa että hapenottokykyä voi kehittää globaalisti, sillä tämä ominaisuus pysyy samana riippumatta harrastettavasta lajista. Tässä tapauksessa hiihto on hyvää aerobista harjoittelua kelle hyvänsä. Intensiteetin pitää kyllä olla yli 90% maksimisykkeestä että saadaan kehitettyä ominaisuutta parhaiten/nopeiten.

Tämän sanottua, pitää myös muistuttaa että tietenkin molemmat ominaisuudet kehittyvät kaikissa aerobisissa suorituksissa, mutta eri mittakaavassa ja suhteessa riippuen suorituksen luonteesta. Mutta jos halutaan huipulle/ollaan huipulla, pitää näitä kahta aerobista ominaisuutta varten varata omat harjoittelusessiot.

[gv39]

On ollut mielenkiintoista seurattavaa viattoman kysymykseni jälkeen. Pelkkä ajatus hiihdosta tuhoaa suomalaisen jalkapallon tai sitten ei.

En tunne nimimerkkejä/heidän maailmankuvaansa vanhastaan, joten onko nyt puhuttu junioreista ja minkä tasoisista? Haastaja, kilpa, akatemia? Vai aikuisista ja minkä tasoisista? Vai kaikesta näistä sekaisin.

P.s elävässä elämässä hiihto ei oikeasti uhkaa suomalaista jalkapalloa, kun nykynuorison joutuu puoliväkisin ladulle raahaamaan. Toiseksi hiihtokelejä ylipäätään on 2-3 kk vuodessa.  

[kulkuri]

Kuten A.I. ja Mawa ovat näissä viimeisimmissä viesteissä kirjoittaneet, on ihan totta että kunnon ei pitäisi olla prioiriteetti ennen kuin alkaa tosissaan harjoittelemaan. Tämä on fiksuinta melkeinpä kaikkien kohdalla aloittaa siinä puberteetin jälkeen/puberteetin lopun aikana.

Mutta tämän jälkeen pitää olla spesifisemmät tavoitteet kuntoa ajatellen. Hiihto ei esimerkiksi auta peruskuntoa ollenkaan, jos on jalkapalloilija. Riippuu tietenkin siitä mitä peruskunnolla on tarkoitettu aikaisemmissa viesteissä. Jalkapalloilijalle tärkein yksittäinen kunto-ominaisuus on jalkalihasten aerobinen kestävyys. Tätä ei hiihdolla hirveästi paranneta sillä hiihto perustuu koko kehon aerobiseen kestävyyteen, ja sillä samalla hapenottokykyyn. Yksi hyvä todiste tästä on se että huippujalkapalloilijoiden maksimi hapenottokyky seilaa siinä 60-65 ml/kg/min kohdilla, kun taas hiihtäjien ovat 70+.

Yksittäisten lihasten aerobista kestävyyttä (mm. entsyymiaktiviteetti, kapillaaritoiminta) kehitetään eri tavalla kuin maksimi hapenottokykyä. Lihaksen kestävyys on spesifistä sille lihakselle, tämän takia jalkapalloilijan paras kuntotreeni on juoksu eri muodoissa. Mutta jotta pystytään kehittämään nimenomaan näitten lihasten toimintaa, pitää tämä aerobinen harjoittelu rajoittaa alueelle 75-85% maksimisykkeestä.
Maksimi hapenottokyky tarkoittaa keuhkojen ja muitten hengityselinten toimintaa. Mikä tahansa harjoittelu joka on tarpeeksi intensiivistä, on hyvä hapenottokyvylle. Tämä tarkoittaa että hapenottokykyä voi kehittää globaalisti, sillä tämä ominaisuus pysyy samana riippumatta harrastettavasta lajista. Tässä tapauksessa hiihto on hyvää aerobista harjoittelua kelle hyvänsä. Intensiteetin pitää kyllä olla yli 90% maksimisykkeestä että saadaan kehitettyä ominaisuutta parhaiten/nopeiten.

Tämän sanottua, pitää myös muistuttaa että tietenkin molemmat ominaisuudet kehittyvät kaikissa aerobisissa suorituksissa, mutta eri mittakaavassa ja suhteessa riippuen suorituksen luonteesta. Mutta jos halutaan huipulle/ollaan huipulla, pitää näitä kahta aerobista ominaisuutta varten varata omat harjoittelusessiot.

Alku ei huono, mutta sitten alkaa mennä metsään. Ei hiihto ole vaaraksi, mutta ei siitä paljon hyötyäkään ole.
Siis ei aeroobinen elikä hapen "avulla" energian tuottamine futajalle millän riittää (liian hidas), kun työ on pahasti "nytkyttävää". Sitä käytetään vaan "työvaiheen" jälkeen kun kaveri "puhaltaa" lihaksissa olevien varastojen uudellentäyttämiseen. Futajan lihasten työvaiheessa lihas toimi ilman happea (anaeroobinen) "fosfaattisydemin" avulla paikan päällä olevia varastoja polttamalla. Jotta toi sydemi kehittyis, elikä lihakksiin kerääntyisi isompia varastoja ja lihaksetkin kehittyisi tehokkaammiksi myöskin treenaminen pitää olla ns "nytkyttävää".
Tämän helpommin en osa asiaa selittää.

[A.I.Virtanen]

Siis ei aeroobinen elikä hapen "avulla" energian tuottamine futajalle millän riittää (liian hidas), kun työ on pahasti "nytkyttävää". Sitä käytetään vaan "työvaiheen" jälkeen kun kaveri "puhaltaa" lihaksissa olevien varastojen uudellentäyttämiseen. Futajan lihasten työvaiheessa lihas toimi ilman happea (anaeroobinen) "fosfaattisydemin" avulla paikan päällä olevia varastoja polttamalla. Jotta toi sydemi kehittyis, elikä lihakksiin kerääntyisi isompia varastoja ja lihaksetkin kehittyisi tehokkaammiksi myöskin treenaminen pitää olla ns "nytkyttävää".

Ei sentään kaiken treenin pidä olla nytkyttävää, vaikka laji sellaista olisikin?

[pekkham]

Niin kauan kaikki on hyvin, kun kukaan ei ota totuutena näitä tänne lauottuja päättömyyksiä ja "tieteellisiä faktoja".

[SirL]

Niin kauan kaikki on hyvin, kun kukaan ei ota totuutena näitä tänne lauottuja päättömyyksiä ja "tieteellisiä faktoja".

Mitä oikein tarkoitat?

Olen nimittäin aikeissa perustaa konsulttifirman jalkapallon fyysiseen valmennukseen liittyen. Markkinarako on ilmeinen, eikä rahantuloa voi estää, kun sukset kainalossa ja hokkarit kaulassa menen Etelä- ja Keski-Eurooppaan luennoimaan, kuinka jalkapalloilijan fysiikkaa kannattaa harjoituttaa.

[A.I.Virtanen]

Markkinarako on ilmeinen, eikä rahantuloa voi estää, kun sukset kainalossa ja hokkarit kaulassa menen Etelä- ja Keski-Eurooppaan luennoimaan, kuinka jalkapalloilijan fysiikkaa kannattaa harjoituttaa.

Onneksi Suomessa pystyy pelata ympärivuotisesti hyväkuntoisilla kentillä ja osaavia valmentajiakin riittää.

[L-Val.]

Mitenköhän paljon Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä mahtaa juniorit talvella hiihtää tai luistella?

Ja kuinka paljon yhden tunnin/puolentoista futisvuoron aikana hallissa juniori juoksee, että omalla ajalla lenkin vetäminen siihen päälle on jo muka liikaa juoksemista?

Mutta jos foorumitotuus on se, että kunnon aerobisen juoksupohjan tekeminen nuorena on pahasta, niin silloin ei olla pelkästään hukassa jalkapallon osalta, vaan täysin hukassa myös kestävyysjuoksunkin osalta - joissa kummassakaan ei tällä hetkellä Suomi pärjää.

[Felitto]

Alku ei huono, mutta sitten alkaa mennä metsään. Ei hiihto ole vaaraksi, mutta ei siitä paljon hyötyäkään ole.
Siis ei aeroobinen elikä hapen "avulla" energian tuottamine futajalle millän riittää (liian hidas), kun työ on pahasti "nytkyttävää". Sitä käytetään vaan "työvaiheen" jälkeen kun kaveri "puhaltaa" lihaksissa olevien varastojen uudellentäyttämiseen. Futajan lihasten työvaiheessa lihas toimi ilman happea (anaeroobinen) "fosfaattisydemin" avulla paikan päällä olevia varastoja polttamalla. Jotta toi sydemi kehittyis, elikä lihakksiin kerääntyisi isompia varastoja ja lihaksetkin kehittyisi tehokkaammiksi myöskin treenaminen pitää olla ns "nytkyttävää".
Tämän helpommin en osa asiaa selittää.

Olet, Kulkuri, ymmärtänyt kehon energialähteet aivan oikein, mutta et välttämättä ole ymmärtänyt miten ne toimivat pidemmässä suorituksessa, kuten jalkapallo-ottelussa.
Kyllä, lyhyissä suorituksissa käytetään fosfaatti-varastoja hyödyksi, jolloinka suoritus on enimmäkseen anaerobinen. Mutta jos jatkuvasti tarvitsee tehdä samanlaisia lyhyitä suorituksia, menee suoritus aerobisen puolelle koska nämä fosfaattivarastot tyhjenevät yllättävän nopeasti.

Kuten tossa aikaisemmassa viestissä kerroin, on olemassa kaksi aerobista kestävyys-ominaisuutta. Nämä kaksi täydentävät toisiaan. Tarvitset tarpeeksi hyvän hapenottokyvyn jotta lihakset saavat tarpeeksi happea pidemmän päälle ottelun aikana, ja tarpeeksi hyvän lihaksen paikallisen aerobisen toimivuuden jotta lihakset pystyvät käyttämään hyödyksi tarvittavan määrän happea.

On aivan totta että anaerobinen harjoittelu olisi myös hyödyksi jalkapallossa, mutta useimmissa lähteissä mainitaan että tämänlainen harjoittelu kannattaa ainoastaan huipulla sillä hyöty on suhteellisen pieni suhteessa käytettyyn aikaan. Tämä on kuitenkin mielipide-kysymys.

[nozick]

Minähän en jalkapalloilijan kestävyysharjoittelusta tiedä yhtään mitään, mutta aikuisiän juoksukestävyysharjoittelusta sen sijaan aika paljonkin. Ainakin aikuiselle ohje on, että määrää ei korvaa mikään. Pääosan harjoittelusta pitäisi olla matalatehoista tasavauhtista harjoitusta, jolla rakennetaan kuntopohjaa. Tämän lisäksi sitten intervallia ja vauhtikestävyyttä. Kuvittelisin että junnujalkapalloilijalle tuo intervalli ja vauhtikestävyys tulee hoidettua nimenomaan jalkapallohajoittelulla. Jos kestävyyttä rakennetaan myös oheisharjoitteluna, en välttämättä pitäisi hiihtämistä huonona vaihtoehtona juurikin sen vuoksi, että se ei rasita niveliä jolloin kasvukaudelle tyypilliset rasitusvammat jäävät ehkä vähäisemmiksi. Jos siis esim. vammat tai jalkapalloharjoittelumahdollisuuksien puute (paljon lunta?!) estää jalkapalloharjoittelun niin hiihto on ihan hyvä oheislaji. Ehkä jopa parempi kuin lenkkeily.

P.S. Oma superjunnu tykkää hiihtämisestä. Tämäkin on ihan hyvä peruste käydä hiihtämässä.

[tuuma]

Selän rasitusvammat junnuilla johtuvat enemmänkin keskivartalon ja lantion lihasten huonosta tuesta jotka eivät tue juoksuryhtiä riittävästi. Huonolla juoksutekniikalla myös osansa kun lonkan koukistajapuoli on kireänä johtuen istuvasta asennosta. Tämä on suora seuraus meidän nykyisestä istumisyhteiskunnasta, ja sen aiheuttamista ryhtiongelmista. Se että yritetään välttää tämän takia lasten ja nuorten juoksuttamista mennään ojasta allikkoon jossa juoksemista vähennetään vielä lisää vaikka nykylapset tekevät sitä muutenkin aivan liian vähän.

[Pussikalja]

Jotenki tämä homma on menny vituralleen siinä vaiheessa kun on alettu futis pilkkoa yksittäisiksi suorituksiksi ja maksimoida yksittäinen futisliike ja kuviteltu sitä harjoittamalla hyvä tulee. Enkä ole toistoja vastaan, mutta... Peli kestää 90 min ja aika hemmetin paljon helpompaa on pelata 90 min jos kykenee pelin jälkeisenä päivänä vaikka hissuttelemaan palautellen sen tunnin lenkin ja 12 kilsaa siinä samalla. Ja ei se kyllä treeneissä eroa tee spurteissa tuleeko joku lapsi uituaan kolme tunti rannalla 45 min fillaroituaan treeneihin paikalle tai joku toinen isukin mersulla levättyään päivän kotona. Se uinu fillaroija vaan jaksaa niitä spurtteja tehdä myös pelin loppupuolella...

[Keijo K. Kojootti]

Jotenki tämä homma on menny vituralleen siinä vaiheessa kun on alettu futis pilkkoa yksittäisiksi suorituksiksi ja maksimoida yksittäinen futisliike ja kuviteltu sitä harjoittamalla hyvä tulee.

Viimeinkin mennään siihen suuntaan kuin muualla ja homma menee "vituralleen"?

[Pussikalja]

Viimeinkin mennään siihen suuntaan kuin muualla ja homma menee "vituralleen"?

No kun meillä maksimoidaan kaksinkamppailuvoima ja vakavissaan mennään solutasolle ja todetaan että seittemän vatsaa kehittää, kahdeksas on turhaa, näin väittäisin. Samaan aikaan Madridissa joku ihailee kultaista palloa aamulla ja tekee ne tuhat vatsaa kuten joka aamu viimeiset 15 vuotta...

[gv39]

Tanskankin valmentajat lukevat tätä palstaa Hiihdon autuus ymmärretty Suomenkin ulkopuolella...

http://www.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-1421299481393.html

[Felitto]

Tuossa on lajianalyysi jalkapallosta, jota kannattaa käyttää hyödyksi jos on aktiivisesti jalkapallo valmennuksessa mukana.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/19925/VTE%20Pullinen.pdf?se

Tuossa on aerobisen ja anaerobisen harjoittelun kohdalla mainittu herkkyyskausista. En ole sanonut että EI pitäisi kuntoa kehittää ennen puberteettia, mutta sen ei pitäisi olla prioriteetti suhteessa lajitaitoihin. Lajiharjoitteiden tulisi olla kuntoa kehittäviä, kunhan ei lajitaitojen merkitystä vähennä itse harjoitteissa.

Myönnän kuitenkin että ehkä olen korostanut tuota keskivertointensiteettistä aerobista treeniä ehkä enemmän kuin mitä mm. tämä lajianalyysi tekee. Mutta, totuus on kuitenkin se että keskivertointensiteettinen ja korkeaintensiteettinen aerobinen harjoittelu kehittävät hieman eri aerobisia ominaisuuksia.

[Safiiri]

En muista onko tämä ollut jo täällä, juttuhan on viime syksyltä. Kuitenkin yksi kannanotto lääkärin näkökulmasta junnujen yksipuoliseen harjoitteluun.

http://yle.fi/uutiset/yksipuolinen_harjoittelu_voi_pilata_monen_urheilu-uran/7348191

[Savon keisari]

Pitää ymmärtää, että nykyajan nuoret ovat erilaisia kuin vaikka vielä 20 vuotta sitten. Ei ole kovin pitkä aika siitä kun jollain 12-vuotiaana oli keskimäärin oikein hyvä fyysinen pohjakunto valmiina omalla ajalla harrastetun monipuolisen liikunnallisen ja ruumiillisen tekemisen myötä. Nykyajan 12-vuotiaan lähtökohtien pohjalta ei voi samalla tavalla lähteä rakentamaan mitään vaan täytyy erikseen panostaa näiden perusasioiden kehittämiseen.

[Snoopy]

Itse taas olen edelleen sitä mieltä, että prosentuaalisesti "huippuja" on edelleen saman verran. Tietty prosentti pelaajista on aina harjoitellut aktiivisesti ja omatoimisesti, 80- , 90- ja 2000-luvulla. Ei tällä hetkellä se prosentuaalinen osuus ole varmasti yhtään sen pienempi, uskon että jopa päinvastoin, koska tietotaito sekä tiedon välitys ovat parantuneet. Siinä olen samaa mieltä, että se muu porukka harjoittelee liian vähän, tekee omatoimisia liian vähän eikä heidän peruskuntonsa ole lähellekkään samaa tasoa kuin esimerkiksi 20-vuotta sitten.

Mutta, onko sillä oikeastaan edes väliä? En jaksa uskoa, että tuo muuttuu, mutta mikäli motivoituneet saadaan paremman valmennuksen ja monipuolisen liikunnan pariin ja käytetään resursseja oikeaan paikkaan, niin voiko se olla parempi, kuin että patistamme kaikkia urheilemaan enemmän? Kansantaloudellisesti tietenkin kaikkien tulee liikkua ja kehittyä, mutta onko urheilun näkökulmasta aihetta suunnata resursseja kaikkiin vai vain motivoituneisiin??

Tässä viimeksi viime viikolla oli erään haasteryhmän vanhempainilta ja kun sitä palopuheitten määrää kuunteli, niin tuli kyllä olotila, että odotammekohan suurelta osalta aivan liikaa? Mitä jo se yksi kolmannes tai yksi neljännes annettaisiin vain harrastaa, eikä edes kuumotettaisi heitä liiaksi. Mitä jos osalle riittäisi vain yksi päivä viikossa harjoituksiin ja toinen päivä pelailuun omantasoisten sekä samalla tavalla motivoituneiden parissa?

Vuosia sitten, sitä uskoi voivansa "auttaa" ja opettaa kaikkia, nyt olen alkanut kääntyä siihen suuntaan, että ehkä muuttuneeseen tilanteeseen tulisi sopeutua ja olla mukana siellä, missä sitä oikeasti tarvitaan.

-Snoopy-

[Messi]

Laittakaa yksi suksi toiseen jalkaan, nappulakenkä toiseen ja pelatkaa hiihtofutista.