Fyysinen harjoittelu

[Sportacus]

Syväkyykkyjä, porrasjuoksuja, loikkaa ja muuta on ihan turha vetää, jos ei peruskunto ole hanskassa. Peruskunto ei juurikaan kehity pelaamalla jalkapalloa vaan tuohon pitäisi vetää pitkiä, tasaisen ja matalan sykkeen treenejä. Fysioiden ja valmentajien puheista päätellen peruskuntopuolella on suomalaisilla junnuilla paljon tekemistä kö ei oikein vapaa-ajalla lenkkeily (tai pyöräily, tai hiihto, tai ) maita.

Eri. Ei nopeus- ja voimaharjoitteluun tarvita mitään kovaa kestävyyskuntoa. Noissa harjoituksissa se tarvittavat "peruskunto" on nimenomaan lihaskuntoa ja perusvoimaa. Voima ja nopeus kyllä kehittyy riippumatta siitä kuinka kova se peruskunto on.

Kestävyyspuoli on ihan asia erikseen. Hyvästä peruskestävyydestä on toki hyötyä kaikessa, mutta eri asia on sitten kuinka paljon siihen kannattaa panostaa jalkapallon kaltaisessa nopeus- ja nopeuskestävyyslajissa. Toki junnuna kannattaa ehdottomasti harjoitella monipuolisesti ja myös kestävyyslajeja, mutta siinä vaiheessa kun aletaan tavoitteellisesti harjoittelemaan jalkapalloa, niin peruskestävyyttä ei voi määräänsä enempää treenata.

Mixun superlahjakkaiden suomalaisjunnujen reenipiiriin voisi mennä joku kysymään että moniko läsnäolevista pelaajista on vetänyt elämässään esimerkiksi 90min kestäneen juoksulenkin saati sitten useampia sellasia. Veikkaan että kaksi tai kolme jätkää kolmestakymmenestä nostaisi käpälän jälkimmäisessä kysymyksessä.

Miksi jalkapalloilijan pitäisi välttämättä tehdä 90 minuutin juoksulenkkejä?

[Catenaccio]

Kyykky on peruskuntoliike. Pitkän offseasonin tarjoama etu suomalaisille jalkapalloilijoille fyysisessä harjoittelussa on nimenomaan siinä, että voidaan vetää pitkä peruskuntokausi. Silloin juostaan pitkiä lenkkejä matalalla sykkeellä, tehdään salilla isoilla painoilla lyhyitä sarjoja ja keskitytään yksilöllisiin ongelmakohtiin (esim puutteet liikkuvuudessa). Kun perusta on kunnossa, niin nopeuskestävyyttä ja nopeusvoimaa kehittävät treenit muuttuvat tehokkaammiksi kun laatu on parempaa, määrät ovat suurempia ja intensiteetti kovempaa.

Pitkiä lenkkejä on tarpeetonta juosta. Niillä vaarannetaan juoksussa nopeusominaisuuksia.
Parempi on pallollinen harjoittelu matalammalla teholla tai muu kestävyysharjoittelu kuten hiihto.
Myös alku- ja loppuverryttelyt, treeneihin kävely ja muu hyötyliikunta ovat hyväksi peruskunnon kannalta.

[Sportacus]

Tästä nyht on muutama vuosi aikaa kun oltiin harjoitusleirillä tuolla suunnassa, mutta varmaan todenneet että pääsevät parempiin tuloksiin käyttämällä vain oman kropan vastusta. Ei jaloissa tarvitse olla särkyttävästi jerkkua, kunhan liikkuvat nopeasti ja terävästi. Offseasonista en sitten tiedä.

Tokihan oman kropan vastuksella tehtävät liikkeet ovat monessakin mielessä hyviä. Ongelmaksi noissa vain tulee helposti se, että on vaikeata säädellä kuormitusta niin, että päästään progressiivisuuteen.

Jalat nimenomaan liikkuvat nopeasti ja terävästi silloin kun niissä on jerkkua. Käytännössä jokainen pikajuoksija tekee voimaharjoittelua salilla, koska tällä tavoin pystytään paremmin kehittämään nopeutta ja räjähtävyyttä. Miksi jalkapalloilijat olisivat eri asia? Tietysti jalkapallon puolella voidaan nähdä asia niin, että muut ominaisuudet ovat tärkeämpiä ja siksi voiman ja nopeuden kehittämiseen ei panosteta enempää. Minun näkemykseni mukaan räjähtävä nopeus on olennaisen tärkeää ja itse panostaisin siihen hyvinkin paljon.

[murdock]

Pitkiä lenkkejä on tarpeetonta juosta. Niillä vaarannetaan juoksussa nopeusominaisuuksia.

Millä tavalla pitkät lenkit vaarantavat nopeusominaisuuksia? Miksei matalalla teholla tehty pallollinen harjoittelu vaaranna nopeusominaisuuksia?

Käytännössähän sillä ei ole merkitystä millä liikuntamuodolla aerobista peruskestävyyttä haetaan.

[murdock]

Sama.

Syy siihen miksi Baselissa (tai muissakaan eurojengeissä) ei treenata painojen kanssa pelikauden aikana on mahdollisesti palautumisessa.

[numero viisi]

Mixun superlahjakkaiden suomalaisjunnujen reenipiiriin voisi mennä joku kysymään että moniko läsnäolevista pelaajista on vetänyt elämässään esimerkiksi 90min kestäneen juoksulenkin saati sitten useampia sellasia. Veikkaan että kaksi tai kolme jätkää kolmestakymmenestä nostaisi käpälän jälkimmäisessä kysymyksessä.

Hyypiä sanoi ettei koskaan ollut juossut yli 14kilometriä yhteenmenoon kun haastateltiin maratoniin liittyen. Oliko Hyypiä fysiikaltaan ja peruskunnoltaan maailman eliittiä? Aivan varmasti oli.

[A.I.Virtanen]

Keräänpä tästä ketjusta yhteen viestiin kiteytettynä ohjeet fyysiseen harjoitteluun:
- syväkyykkyä pitää tehdä
- syväkyykkyä ei saa tehdä (polvet hajoavat)
- pitkiä lenkkejä pitää juosta
- pitkiä lenkkejä ei saa juosta (nopeusominaisuudet katoavat, Sami Hyypiä ei ole juossut pitkiä lenkkejä)
- voimaharjoittelu tehdään lisäpainojen kanssa
- voimaharjoittelu tehdään ilman lisäpainoja
- peruskunto pitää olla rautaa ennen kuin aletaan tehdä loikkia, koska muuten loikat eivät kehitä
- peruskuntoa ei tarvitse kehittää ennen loikkaharjoituksiin siirtymistä
- juoksunopeus ei parane treenaamalla

[Sportacus]

Millä tavalla pitkät lenkit vaarantavat nopeusominaisuuksia? Miksei matalalla teholla tehty pallollinen harjoittelu vaaranna nopeusominaisuuksia?

Käytännössähän sillä ei ole merkitystä millä liikuntamuodolla aerobista peruskestävyyttä haetaan.

Pitkät tasavauhtiset juoksulenkit syövät väkisinkin nopeusominaisuuksia. Suppeat liikeradat ja tasainen kuormittava junnaus on myrkkyä nopeudelle. Pallollinen harjoittelu on luonteeltaan intervallityyppistä, liikeradat ovat laajemmat ja monipuolisemmat, jne.

Voisi olla järkevämpää tehdä tuota peruskestävyyttä oikeasti matalatehoisella liikunnalla. Esimerkiksi 1-2 tunnin reipas kävelylenkki kerran viikossa voisi olla varsin hyväkin juttu.

[Sportacus]

Syy siihen miksi Baselissa (tai muissakaan eurojengeissä) ei treenata painojen kanssa pelikauden aikana on mahdollisesti palautumisessa.

Tokihan 1-2 ylläpitävää voimatreeniä viikossa ei kovinkaan suuresti haittaa palautumista. Jos harjoituskaudella on elimistö totutettu voimaharjoitteluun, niin kevyempi ylläpitävä treeni kilpailukauden aikana ei todellakaan vedä paikkoja jumiin, melkeinpä päinvastoin.

[Catenaccio]

Millä tavalla pitkät lenkit vaarantavat nopeusominaisuuksia? Miksei matalalla teholla tehty pallollinen harjoittelu vaaranna nopeusominaisuuksia?

Käytännössähän sillä ei ole merkitystä millä liikuntamuodolla aerobista peruskestävyyttä haetaan.

Kysymys on lihaksista:
1. Lihashermotus kehittyy siihen suuntaan mihin harjoitellaan, tasaisella kestävyysharjoittelulla totutetaan juoksemaan tasaisesti, nopeusharjoittelulla saavuttamaan maksiminopeus.
2. Pienempänä tekijänä on lihassolujen adaptaatio siten että nopeiden/hitaiden lihassolujen konsentraatio muuttuu vähän.
3. Vaarana on lihasten ylirasitus. Kehitys vaatii myös lepoa. Tässä mielessä muut kestävyyslajit voivat olla parempia.

Pallollisen harjoituksen etuna on vaihtelevampi tempo ja eri lihasryhmien käyttö käännöksissä ja vaihtelevammissa harjoitteluasennoissa.
 
Sportacuksen näkemykset fyysisestä harjoittelusta ovat hyviä; kannattaa lukea uudestaan.

[murdock]

Voisi olla järkevämpää tehdä tuota peruskestävyyttä oikeasti matalatehoisella liikunnalla. Esimerkiksi 1-2 tunnin reipas kävelylenkki kerran viikossa voisi olla varsin hyväkin juttu.

Onko kevytvauhtisessa juoksussa/hölkässä jotain eroa reippaaseen kävelyyn? Jos oletetaan, että syke pidetään alhaisena molemmissa tapauksissa.

Entä olisiko aerobisen peruskunnon parantamiseen sitten parempi matalalla sykkeellä vedetty pitkäkestoinen intervallilenkki, jossa siirryttäisiin kävelystä reippaseen kävelyyn ja kevyeen hölkkään?

[murdock]

Tokihan 1-2 ylläpitävää voimatreeniä viikossa ei kovinkaan suuresti haittaa palautumista. Jos harjoituskaudella on elimistö totutettu voimaharjoitteluun, niin kevyempi ylläpitävä treeni kilpailukauden aikana ei todellakaan vedä paikkoja jumiin, melkeinpä päinvastoin.

Eroaako sitten kevyempi ylläpitävä painoharjoittelu niin hirveästi vaihtoehdoista? Mun mielestä painoharjoittelun suurimmat hyödyt on peruskunnon rakentamisessa, koska progressiivisuus on helpoin toteuttaa. Ilman painoja tehtävien harjoitteiden etuhan on siinä, että tilan- ja harjoitusvälineiden tarve on merkittävästi pienempi.

[Siperia]

Kyllähän jalkapallossa pitää pystyä olemaan lähes aina jatkuvassa liikkeessä. Siihen lisäksi tempo vaihtelee plus tulee monimuotoisia liikkeitä jatkuvalla syötöllä. Mitä olen ymmärtänyt kuntoharjoittelusta, sekä seurannut junnujen reenaamista ja fyysistä kuntoa useammassa lajissa, niin kyllä se peruskunto on usealla erittäin heikkoa tasoa. Toisaalta lähes koko fyysisten ominaisuuksien kirjo on heikolla tasolla. Mutta jos palataan takaisin parikymmentä vuotta takaisin historiaan, niin nuoriso liikkui monipuolisesti useita eri lajeja ja PALJON enemmän kuin nykyään. Mentiin myös rosvoa ja poliisia, piilosta, kiipeiltiin puissa yms "lapsellista". 

[murdock]

Kysymys on lihaksista:
1. Lihashermotus kehittyy siihen suuntaan mihin harjoitellaan, tasaisella kestävyysharjoittelulla totutetaan juoksemaan tasaisesti, nopeusharjoittelulla saavuttamaan maksiminopeus.
2. Pienempänä tekijänä on lihassolujen adaptaatio siten että nopeiden/hitaiden lihassolujen konsentraatio muuttuu vähän.
3. Vaarana on lihasten ylirasitus. Kehitys vaatii myös lepoa. Tässä mielessä muut kestävyyslajit voivat olla parempia.

Eikö 1. (ja 2.) kohta kumoudu sillä, että peruskunnon rakentamisella luodaan pohjia nopeuskestävyyden ja nopeusvoiman harjoittelulle? En tiedä päteekö lihashermotukseen, mutta yleensä lihakset ja elimistö reagoivat (kehittyvät) kaikista voimakkaammin kun siirrytään pois mukavuusalueelta. Teoriassa siis kun on ensin totutettu elimistö ja lihakset kestävyyttä vaativiin suorituksiin, aiheutetaan iso shokki kun siirrytään nopeutta ja nopeusvoimaa vaativiin suorituksiin ja pakotetaan lihakset kehittymään. Sama toimisi myös kun siirrytään pelikauden jälkeen peruskuntoharjoitteluun.

[mehico5]

Pitää varmaan muistaa että jalkapallo on kuntolaji!! Kyllä pitää päästä esim. cooperin testissä pitkälti yli 3000m.....(ei niitä varmaan tarvi juosta mitattua kuntoominaisuuksia mutta kertoo varmaan että pohjakunto pitää olla kova jos meinaa pärjätä futiksessa!)
Ei  Usain Boltikkaan kauan jaksais pelata vaikka olis kuinka nopea hyvänsä........

[Sportacus]

Onko kevytvauhtisessa juoksussa/hölkässä jotain eroa reippaaseen kävelyyn? Jos oletetaan, että syke pidetään alhaisena molemmissa tapauksissa.

On siinä eroa. Kävellessä pystytään oikeasti pitämään sykkeet matalalla tasolla. Ja kävellessä liikeradat on huomattavasti laajemmat kuin hölkätessä. Lihakset eivät saa samalla tavalla iskuja kuin hölkätessä, joten palautuminen on nopeampaa. Kävely on muutenkin se ihmisen "luontaisin" liikkumistapa ja on siinäkin mielessä hyvää kehonhuoltoa.

Eroaako sitten kevyempi ylläpitävä painoharjoittelu niin hirveästi vaihtoehdoista? Mun mielestä painoharjoittelun suurimmat hyödyt on peruskunnon rakentamisessa, koska progressiivisuus on helpoin toteuttaa. Ilman painoja tehtävien harjoitteiden etuhan on siinä, että tilan- ja harjoitusvälineiden tarve on merkittävästi pienempi.

Tottahan tuokin. Mutta kyllä niitä voimatasoja pystytään paremmin ylläpitämään sillä painoharjoittelulla. Ja lisäksi sitten seuraavan harjoittelukauden alussa ollaan jo valmiiksi adaptoituneita siihen voimaharjoitteluun, eikä tarvita pitkää totuttelujaksoa.

Eikö 1. (ja 2.) kohta kumoudu sillä, että peruskunnon rakentamisella luodaan pohjia nopeuskestävyyden ja nopeusvoiman harjoittelulle? En tiedä päteekö lihashermotukseen, mutta yleensä lihakset ja elimistö reagoivat (kehittyvät) kaikista voimakkaammin kun siirrytään pois mukavuusalueelta. Teoriassa siis kun on ensin totutettu elimistö ja lihakset kestävyyttä vaativiin suorituksiin, aiheutetaan iso shokki kun siirrytään nopeutta ja nopeusvoimaa vaativiin suorituksiin ja pakotetaan lihakset kehittymään. Sama toimisi myös kun siirrytään pelikauden jälkeen peruskuntoharjoitteluun.

Ei toimi käytännössä noin. Nopeus ja kestävyys ovat osittain toisensa poissulkevia ominaisuuksia. Pohjat nopeusvoiman ja nopeuskestävyyden harjoittelulle luodaan lähinnä perusvoimalla, ei kestävyydellä.


Hiukan tuntuu, että jalkapallon puolella koitetaan keksiä pyörää uudestaan. Kannattaisi ennemmin ottaa oppia perinteisten nopeus- ja voimalajien harjoittelusta, samat lainalaisuudet päätevät jalkapallossakin. Toki jalkapallo vaatii monipuolisesti erilaisia ominaisuuksia, mutta pääosin kysymys on kuitenkin ihan samasta fysiikan kehittämisestä.

[Sportacus]

Pitää varmaan muistaa että jalkapallo on kuntolaji!! Kyllä pitää päästä esim. cooperin testissä pitkälti yli 3000m.....(ei niitä varmaan tarvi juosta mitattua kuntoominaisuuksia mutta kertoo varmaan että pohjakunto pitää olla kova jos meinaa pärjätä futiksessa!)
Ei  Usain Boltikkaan kauan jaksais pelata vaikka olis kuinka nopea hyvänsä........

Jalkapallo ei ole kestävyyslaji, vaan nopeuskestävyyslaji. Kannattaa hiukan seurailla miten erityyppiset pelaajat siellä kentällä liikkuvat. Ainakin minusta näyttäisi siltä, että pääsääntöisesti ne pelin alussa nopeimmilta vaikuttavat pelaajat ovat nopeimpia myös pelin loppupuolella. Ja se ei varmankaan johdu siitä, että niillä nopeimmilla pelaajilla olisi parempi peruskestävyys.

[Marian Gaborik Foundation]

Jalkapallo ei ole kestävyyslaji, vaan nopeuskestävyyslaji. Kannattaa hiukan seurailla miten erityyppiset pelaajat siellä kentällä liikkuvat. Ainakin minusta näyttäisi siltä, että pääsääntöisesti ne pelin alussa nopeimmilta vaikuttavat pelaajat ovat nopeimpia myös pelin loppupuolella. Ja se ei varmankaan johdu siitä, että niillä nopeimmilla pelaajilla olisi parempi peruskestävyys.

Kyllähän se niin on, että nämä nopeat, ja miksei muutkin, pelaajat jotka näyttävät olevan pelissä kaikkein aktiivisimpia alusta loppuminuuteille asti, liikkuvat järkevästi ja osaavat ottaa oman aikansa palautumisen kanssa kesken peliäkin ilman että haihtuvat pelitapahtumista pahemmin sivummalle.

Jos kuulosti oudolta, niin kannattaa seurata mm. Cronaldon pelaamista, niin näkee sitä akkujen latailua. Sitten kun hyökkäys lähtee, puolustajilla tulee olemaan kusi puntissa. Hyvin täytyy kaverin tietää rajansa kun en ole koskaan nähnyt kärsivän jalkakrampeista otteluiden lopussa.


Turha kuitenkaan luulla että futiksessa pääsee sen helpommalla jos ei ole mitään intoa urheilla muuten. Joka päivä täytyy pitää edes jonkinlaista peruskuntoa yllä. Ei tarvitse mikään maratoonari kuitenkaan olla, se menee jo toiseen ääripäähän.

Juoksunopeudesta vielä sen verran, että se ei siitä sen kummemmin välttämättä parane treenaamalla. Siihen vaikuttavat kuitenkin niin monet asiat, päällimmäisenä geenit.

[A.I.Virtanen]

Juoksunopeudesta vielä sen verran, että se ei siitä sen kummemmin välttämättä parane treenaamalla.

Lisään tämän faktan listalleni.

[Marian Gaborik Foundation]

Lisään tämän faktan listalleni.

Odotinkin vähän tuota, ois pitänyt tummentaa välttämättä sana, ettei joku pety Tottakai treenaus auttaa asiaan, mutta siihen vaikuttaa moni muukin asia. Huonosti ilmaisin tuon Meen miettimään asiaa juoksulenkille ->

[A.I.Virtanen]

Tottakai treenaus auttaa asiaan, mutta siihen vaikuttaa moni muukin asia.

Kuten kaikkiin muihinkin fyysisiin ominaisuuksiin.

[Marian Gaborik Foundation]

Kuten kaikkiin muihinkin fyysisiin ominaisuuksiin.

Kyllä.

Juoksunopeudesta vielä, että taisin ajatuksissani miettiä jo valmista huippufutaria joka voisi yrittää parantaa nopeutta, mutta seinä tulee vastaan vs aloitteleva huonokuntoinen joka tietysti kehittyy ajan kuluessa.

[mehico5]

Jos kuulosti oudolta, niin kannattaa seurata mm. Cronaldon pelaamista, niin näkee sitä akkujen latailua. Sitten kun hyökkäys lähtee, puolustajilla tulee olemaan kusi puntissa. Hyvin täytyy kaverin tietää rajansa kun en ole koskaan nähnyt kärsivän jalkakrampeista otteluiden lopussa.

[Savon keisari]

Jalkapallo ei ole kestävyyslaji, vaan nopeuskestävyyslaji. Kannattaa hiukan seurailla miten erityyppiset pelaajat siellä kentällä liikkuvat. Ainakin minusta näyttäisi siltä, että pääsääntöisesti ne pelin alussa nopeimmilta vaikuttavat pelaajat ovat nopeimpia myös pelin loppupuolella. Ja se ei varmankaan johdu siitä, että niillä nopeimmilla pelaajilla olisi parempi peruskestävyys.

Tällainen pilkunnussinta on täysin joutavaa saivartelua siinä vaiheessa, jos normaali peruskunto on niin surkealla tasolla kuin se suomalaisilla huippujunioreilla on testeissä ollut. Noin surkean perustan päälle ei pysty rakentamaan niitä fyysisiä ominaisuuksia, joista huipputason jalkapalloilijat nykypäivänä on tehty.

[erno]

Kyykky on peruskuntoliike.

Tässä tapauksessa kun puhutaa peruskuntoharjoittelusta niin puhutaan ensisijaisesti aerobisen kynnyksen ja verenkierron parantaamiseen tähtäävässä treenissä. Käytännössä siis "ylipitkät" lenkit satunnaisesti (joku mainitsi 1,5h viikossa) tai sitten ohjelmanomaisesti tehtynä vaikka 6-8vk ajanjakso vuodesta jolloin viidesti viikossa pitäisi laahustaa joku 40-60min/laaki. Optimaalinen sykealue on vähän ihmiskohtaista, mutta yleisesti joku 120-130 väliin menevä maksimisyke olisi aika hyvä.

Jalkapallo ei ole kestävyyslaji, vaan nopeuskestävyyslaji. Kannattaa hiukan seurailla miten erityyppiset pelaajat siellä kentällä liikkuvat. Ainakin minusta näyttäisi siltä, että pääsääntöisesti ne pelin alussa nopeimmilta vaikuttavat pelaajat ovat nopeimpia myös pelin loppupuolella. Ja se ei varmankaan johdu siitä, että niillä nopeimmilla pelaajilla olisi parempi peruskestävyys.

Nopeuskestävyys ei oikein kehity jos peruskunto ja peruskestävyys on paskaa.