FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
28.11.2024 klo 16:00:31 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 20 [21] 22 ... 30
 
Kirjoittaja Aihe: Fyysinen harjoittelu  (Luettu 200742 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
A.I.Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #500 : 07.04.2015 klo 16:40:24

Ihan oikeasti, eikö 10-vuotiailla superjunnuilla ole tärkeämpää tekemistä kuin juosta testejä osa-alueesta, jota heidän ei kannattaisi tuossa iässä edes kauheasti harjoitella? Esimerkiksi 1. kosketus ja muut taitojutut? Ketteryys, kehonhallinta jne, jos pysytään fyysisen treenin puolella?

Tuo on populismia. Jos lapsella ei ole minkäänlaisia kestävyysominaisuuksia, niin hän ei jaksa harjoitella yhtään mitään, puhumattakaan että jaksaisi pelata. Varsinaista kestävyyttä tietenkin harjoitellaan vasta myöhemmällä iällä.
Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #501 : 07.04.2015 klo 17:37:31

Yleensähän nuo lapset, jotka pelaavat futista, liikkuvat muutenkin paljon?

Merirosvonaurua.

Futis on vanhempien lapselle ostama elämys, josta vastikkeena rahalle lapsesta tehdään valmentajan tempuilla taitava jalkapalloilija ja hyväkuntoinen.
jokkedokke

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Oulu


Vastaus #502 : 07.04.2015 klo 19:39:03

Tarvitaanko tuonikäistä testata, jotta nähtäisiin, että "eihän tuo jaksa", kun sen varmaan näkisi ihan harkoissa ja peleissä? Itse näen testit työkaluna, joilla seurataan pelaajan kehitystä ja muun muassa harjoitusvaikutusta.

No ei näitä testejä olekaan tehty sen takia että lällättelemään päästäisiin, vaan nimenomaan siksi, että heti ulos treenaamaan päästyämme vedetään testit uudestaan, ja sällit näkevät itse että onko edistystä tullut.

Yksi oleellinen osa testeistä näin valkun kannalta kuitenkin on edes jonkinmoinen vertailu yleiseen tasoon.

Halusin vain nostaa asian framille, koska keskustelussa suurimmista suomalaisen junnuvalmennuksen ongelmista on esitetty jos jonkinmoista väitettä. Varmasti huippuakatemiatasolla ongelmana voi olla valmennusosaamisen puute, mutta minä väitän että suurin ongelma on suomalaisten lasten vähäinen liikkuminen, surkea kunto ja vähäinen motivaatio liikkumiseen ylipäätään. Ja tätä kautta valmentajien epäonnistuminen motivoinnissa liikkumiseen. Sinne harmaaseen massaan hukkuu ihan saletisti talenttia.

Noh, nyt toki yleistän älyttömän pienen otannan ja suppean näkemyksen takaa asioita. Mielenkiintoista olisi kuulla muilta paikkakunnilta ei-akatemia/edustusjoukkuetasolta jonkinmoisia kuntotestien tuloksia.
Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #503 : 07.04.2015 klo 22:46:09

Mielenkiintoista olisi kuulla muilta paikkakunnilta ei-akatemia/edustusjoukkuetasolta jonkinmoisia kuntotestien tuloksia.

Vanhempien pelisääntökyselyn mukana oli kysytty kuinka paljon lapsi liikkuu yhteensä viikossa (en tiedä olivatko he kysyneet lapsilta vai arvioineet itse). Suurin osa liikkui alle 20 tuntia viikossa. Silti vanhempia ihmetytti, että ovatko treenit löysiä vai missä on vika, kun ei pärjää fyysisesti. Kyseessä ainakin nimellisesti kilpatasolle ryhmä.

Tuo mun edellinen viesti viittasi siihen, että vanhempien ajatusmaailma on sillä tavalla kieroutunut, että jos lapsi pääsee mukaan kilpa-/ edustusryhmään, tekee se hänestä liikunnallisen tai urheilullisen tai jos ei tee, on vika siinä jalkapallossa. Muistan, että vielä 80-90 -luvun taitteessa oli itsestäänselvyys nykyistä asuinpaikkaani pienemmälläkin kunnalla, että seudun kovimpaan jalkapallojoukkueeseen menevillä oli liikunnalliset pohjat kunnossa (liikunta 10 tai ainakin 9). Näille nykyjunnuille ei voisi monille antaa välttämättä kuin 7 tai 8 sen aikaisilla kriteereillä - lapset voivat olla ylipainoisia, laiskoja tai haluttomia liikkumaan. Yksi vika ajatusmaailmassa on myös siinä, että jotenkin pitää olla se seuran puku päällä, että harrastaa edes liikuntaa.

Jotain positiivista kuitenkin: kehonhallinta ja ketteryysominaisuudet ovat osalla erittäin hyvällä mallilla. Liekö trampoliinien yleistyminen auttanut tässä.
Kossi Agassa

Poissa Poissa


Vastaus #504 : 07.04.2015 klo 23:32:53

Yksi vika ajatusmaailmassa on myös siinä, että jotenkin pitää olla se seuran puku päällä, että harrastaa edes liikuntaa.
Nykyajan lapsille on pihapelit tuntuvat tosiaan olevan tuntematon käsite. Kaiken tekemisen pitää olla ohjattua. Ennen seuroihin menivät parhaat. Nykyään sinne mennään siksi, että iskä ostaa pleikkarin, jos käy pari kertaa viikossa seisoskelemassa treeneissä.
« Viimeksi muokattu: 07.04.2015 klo 23:36:40 kirjoittanut Kossi Agassa »
Snoopy

Poissa Poissa


Vastaus #505 : 08.04.2015 klo 08:48:36

Itse en kyllä nyt allekirjoita ihan kaikkea mitä täällä lukee, en tiedä olenko liian sinisilmäinen vai onko otanta niin paljon eri... Siksi aluksikin haksahdin näihin tuloksiin ja kirjoitin akatemia joukkueen tuloksista, mutta myöskään akatemian takana olevilla pelaajilla ei ole noin surkeita tuloksia..

Kun nyt vertaan entisiä joukkueitani ja varsinkin kolmea entistä kyläjoukkuetta joissa poikia on ollut keskimäärin 45-50kpl:tta peri ikäluokka niin ei siellä edes haastajissa ole lihavia, ylipainoisia, suuriluisia tms.. vaan ihan normaaleja poikia. Tottakai pelaajilla on kokoeroja, se kuuluu tähän ikään, mutta koko ikäluokasta vain muutamalla on selkeästi ongelma ja vain joillain on selkeästi ongelmia kuntonsa kanssa.

Nyt kun vertaan noita pelaajia (SHA:n kuuluvia akatemia pelaajia) jotka ovat SHA:ssa testit suorittaneet, niin heikoimman testitulos taisi olla n. 1700m ja mikäli seuraavan taso oikeasti olisi maksimissaan 800m, niin se tarkoittaisi, että se heikompi kuolisi tuonne kentälle ennen päätösvihellystä..!

Nämä kolme joukkuetta jota vertaan eivät ole SHA:n piirissä, mutta kahdessa niistä tein heille testejä vuosittain ja top5 ylsi hyvin noille SHA:n testin lukemille, loput "kilparyhmästä" jäivät hieman/jonkinverran alle keskimääräisen, mutta tämä kilparyhmä ei ole oikea kilparyhmä, vaan valtaseuroihin verrattuna taso 2-3. Mutta myös näiden "kilparyhmäläisten" takana on noin kolmekymmentäpoikaa ja suurin osa heistä kykenee myös tekemään nuo testit hyvin, vaikka eivät keskiarvoon ylettyisikään.

Siksi tämä kuulostaa niin oudolta, että kun katsoo pelaajien muitalajeja, niin siellä on monimuotoisuutta todella paljon, kaikissa tasoissa. Suurin osa harrastaa jääkiekkoa, mutta harrastetasolla on myös mm. tennistä, hiihtoa, voimistelua, juoksua... yms. joten onko niin, että pääkaupunkiseudulla harrastetaan monipuolisemmin vai mikä? Syyt miksi nämä pelaajat eivät ole top ryhmässä on useimmiten muualla kuin kuntonsa takia, he jäävät lajiteknisessä jälkeen tai heitä ei jalkapallo nappaa niin paljon, että siihen keskityttäisiin täysillä tai he voivat olla fyysisesti sekä nopeudeltaan erinomaisia, mutta joukkuepelaajiksi heistä ei vain ole...

Suurimmat eroavaisuudet kaikilla näillä ryhmillä SHA testeihin verrattuna tuli esimerkiksi pomputtelusta, noinkin yksinkertaisesta asiasta.

-Snoopy-
Unohtumaton

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakkaudesta futikseen


Vastaus #506 : 17.04.2015 klo 22:52:30

kkäs jalkapalloilija olen ja tarkotus olisi saada nopeutta lisää nopeusvoima harjottelulla ja kysyisin teiltä, jotka tiedätte paremmin, että onko tässä minun ohjelmassa mitään järkeä.
Nopea kyykky smithissä 3x10
Rinnalleveto 3x6
Leuanvetovatsa 3x5
Push press 3x10
Hypyt käsipainojen kanssa 3x10
Ristilinkkari max rytmi 3x20
Takareidet selälleen maaten ja jalat penkillä 3x10
Varpaille nousu (eli pohkeet) nopeasti smithissä 3x10
Tämän ohjelman teen kerran viikossa ja tämän lisäksi 1-2 krt/vko erilaisia askelluksia, spurtteja, siksakki juoksuu jne.
Jos saitte tästä sekavasta kirjotuksesta mitään selvää niin voisiko joku ystävällisesti vastata, että saako tämmöisellä harjoittelulla lisää nopeutta? Kiitos!
Lcke

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomen jalkapallomaajoukkueet


Vastaus #507 : 22.04.2015 klo 19:02:49

kkäs jalkapalloilija olen ja tarkotus olisi saada nopeutta lisää nopeusvoima harjottelulla ja kysyisin teiltä, jotka tiedätte paremmin, että onko tässä minun ohjelmassa mitään järkeä.
Nopea kyykky smithissä 3x10
Rinnalleveto 3x6
Leuanvetovatsa 3x5
Push press 3x10
Hypyt käsipainojen kanssa 3x10
Ristilinkkari max rytmi 3x20
Takareidet selälleen maaten ja jalat penkillä 3x10
Varpaille nousu (eli pohkeet) nopeasti smithissä 3x10
Tämän ohjelman teen kerran viikossa ja tämän lisäksi 1-2 krt/vko erilaisia askelluksia, spurtteja, siksakki juoksuu jne.
Jos saitte tästä sekavasta kirjotuksesta mitään selvää niin voisiko joku ystävällisesti vastata, että saako tämmöisellä harjoittelulla lisää nopeutta? Kiitos!

Pari ajatusta tuosta ohjelmasta:
- Miksi teet kyykyt smithissä? Opettele vapaa kyykky, niin saat samalla treeniä tukilihaksille.
- 10 toiston sarjat ovat ehkä liikaa? Voimaa kannattaa tehdä perusvoimakaudella esim. 5x5, saat samalla nosteltua isompia romuja.
- Rinnallevetoja tekisin 5x3 sarjoja, tärkeintä tuossa on räjähtävyys. En usko, että liike säilyy sarjan loppuun asti räjähtävänä, jos teet kuuden toiston sarjoja (ainakaan kunnollisilla painoilla).
- Erilliset takareisiliikkeet kuulostaa melko turhilta, bodareille ihan hyviä varmasti, kun vedetään lihakset failureen. Mutta nopeuden kehittämisessä aika turhaa. Samoin pohkeiden hinkkaaminen smithissä on enemmän bodaritouhua.
- Maastaveto olisi tärkeä liike, niin tulisi koko "takaketjulle" treeniä (eli alaselkä, pakarat, takareidet ja pohkeet). Kun tekee tuon maastavedon palautuksen vielä hitaasti, niin tulee treenattua jarruttavaa voimaa, joka on tärkeää suunnanmuutoksissa. Mavessa toistomäärät 5x 3-5.

Kaikenkaikkiaan toi ohjelma kuulostaa enemmän kehonrakennusohjelmalta, kuin nopeutta kehittävältä treeniltä.

Älä myöskään unohda juoksutreenejä. Niiden siksakkijuoksujen ohella kannattaa tehdä oikeita sprinttejä. Juoksunopeutta täytyy treenata myös juoksemalla nopeasti.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #508 : 22.04.2015 klo 19:44:49

Jep, salilla kannattaa keskittyä perusvoiman hankkimiseen vapailla painoilla, eli kyykkyä, maastavetoa ja rinnallevetoa esim. 5x5 tai 5x3 toiston sarjoilla. Nuo on se varsinainen pihvi ja noiden päälle sitten tarpeen mukaan keskivartalolle treeniä, jalkalihaksille täydentäviä liikkeitä ja ylävartalollekin sopivasti. Ja kaksi kertaa viikossa olisi syytä tehdä voimatreeniä, jos haluaa saada jotain tuloksiakin. Tässä esimerkiksi jotain ihan perusmeininkiä:

1. päivä:
Kyykky 5x5
Bulgarian split squat 3x8
Glute ham raise 3x
Vatsat
Penkki 3x8
Kulmasoutu 3x10

2. päivä
Rinnalleveto 5x3
Maastaveto 5x3
Vatsat
Leuanveto 3xmax
Dippi 3x8


Ja ne spurtit ja vastaavat kannattaa tehdä tuoreilla jaloilla voimatreeniä edeltävänä päivänä.
« Viimeksi muokattu: 22.04.2015 klo 23:42:02 kirjoittanut Sportacus »
Lihamuuri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: ...uudet suosikkijoukkueet...


Vastaus #509 : 22.04.2015 klo 22:36:32

Lisätään vielä oma mielipiteeni koska koko kroppa tekee duunia nopeissa sprinteissä varsinkin lähdössä, myös tasapaino, kädet ja keskivartalon lihakset tulee olla kunnossa ja nopeita. 

Suosittelen tutustumaan functional training-kirjallisuuteen tai hanki joku opettamaan tuohon Sportacuksen viestissä olevien harjoitteiden ohelle sopivia liikkeitä. Itse olen saanut aika hyviä tuloksia sekä kahvakuulalla että functional trainingillä (onko hyvää suomennosta?) kun käytän sitä tukemaan muuta harjoittelua.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #510 : 25.04.2015 klo 13:53:47

functional trainingillä (onko hyvää suomennosta?)

Kehonpainoharjoittelua?
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #511 : 25.04.2015 klo 15:37:12

Functional training = toiminnallinen harjoittelu
L-Val.

Poissa Poissa


Vastaus #512 : 25.04.2015 klo 18:39:45

Functional training = toiminnallinen harjoittelu

Mikä harjoittelu on "toiminnallista" harjoittelua ja mikä sitten "ei-toiminnallista"?
Tantor

Poissa Poissa


Vastaus #513 : 20.06.2015 klo 18:03:11

Miten nopeuskestävyysharjoittelu kannattaisi toteuttaa, kun oletetetaan, että kesällä on kuukausi aikaa panostaa todella hyvin fysiikkaharjoitteluun ja pallotreenejä ei joukkueen puolesta juurikaan ol?. Onko kannattavampaa vetää 30-100m juoksuja vai pidempikestoisia juoksuja (esim. tässä topicissa aikaisemmin mainittu norjassa toteutettu tutkimus 4x4min 90-95% maksimisykkeestä). Onko molemmille harjoitteille tarpeensa ja kumpi on tarkoituksenmukaisempaa hyvää ottelukestävyyttä haettaessa?
Messi

Poissa Poissa


Vastaus #514 : 20.06.2015 klo 20:40:48

Ihan vain Jokkedoken beeb-testeihin liittyen: beeb-testejä on monia. Tässä ennen muinoin valmentamieni poikien parhaat testitulokset yo-yo IRL1:

15v. 1320m
16v. 1400m
17v. 1440m
18v. 1720m

Tämähän on testi, joka sopii nuorille jalkapalloilijoille. Tästä vaativampi testi on yo-yo IRL2, joka sopii kovakuntoisille aikuisille futareille. Niin ja noiden testien tarkoitus on: mitata maksimisyke, mitata kehittymistä ja selvittää maksimaalinen hapenottokyky. Ei muuta.

Omasta mielestäni ei ole hukkaan heitettyä aikaa testata ja tätä kautta seurata pelaajien kehittymistä. Itse asiassa sen pitäisi olla rutiini, joka pitäisi olla jokaisella joukkueella käytössä. Jos ei testaa (monipuolisesti) niin koko homma on hakuammuntaa. Ja sillä ei Suomifutis suosta nouse.

Meillä oli oma testipatteri, joka sisälsi:
1. Nopeus 10m
2. Nopeus 30m
3. Nopeus 60m
4. Maksimaalinen juoksunopeus.
5. Nopeuskestävyys (5X60m)
6. Ketteryys (rata)
7. Räjähtävä voima (tasajalkahyppy)
8. Kimmoisuus (3-loikka)
9. Kestävyys (yo-yo IRL1)
10. Liikkuvuus (sisälsi kolme eri testiä, jotka pisteytettiin)
11. Voima (neljä eri testiä, jotka pisteytettiin)

Pojista oli kiva kun testattiin pl. Kestävyystesti 😀
vandermäyde

Poissa Poissa


Vastaus #515 : 28.07.2015 klo 13:33:52

http://totalvalmennus.fi/ajatuksia-oheisharjoittelusta-esimerkkina-jalkapallo/

Tuolta voi ja kannattaa lukea ohjeisharjoittelun tärkeydestä jalkapalloilijoille. Itselleni herätti suuresti kysymyksiä, miksi näin on aina tehty? Ja yhtä paljon heräsi kysymyksiä, miksi näin ei ole tehty? Artikkelissa ei suoraan anneta treeniohjelmia, mutta hyviä esimerkkejä treeneistä käytäntöön saa varmasti napattua.

Artikkelin jälkeen aloin pohtimaan, miten yksipuolista useimmiten jalkapalloilijoiden fyysinen harjoittelu on. Usein myös tehdään fyysisiä harjoituksia summamutikassa "kymmenen toistoa, kolme sarjaa" ilman, että niiden merkitystä ja kuormittavuutta on mietitty. Oikean oheisharjoittelun avulla saa peliin paremman suorituskyvyn ja vammojen riskit laskevat.

Suosittelen lämpimästi lukemaan artikkelin ajatuksen kanssa.


Ps. En ole itse artikkelin kirjoittaja.

Manfred Fandango

Poissa Poissa


Vastaus #516 : 28.07.2015 klo 13:52:48

http://totalvalmennus.fi/ajatuksia-oheisharjoittelusta-esimerkkina-jalkapallo/

Tuolta voi ja kannattaa lukea ohjeisharjoittelun tärkeydestä jalkapalloilijoille. Itselleni herätti suuresti kysymyksiä, miksi näin on aina tehty? Ja yhtä paljon heräsi kysymyksiä, miksi näin ei ole tehty? Artikkelissa ei suoraan anneta treeniohjelmia, mutta hyviä esimerkkejä treeneistä käytäntöön saa varmasti napattua.

Artikkelin jälkeen aloin pohtimaan, miten yksipuolista useimmiten jalkapalloilijoiden fyysinen harjoittelu on. Usein myös tehdään fyysisiä harjoituksia summamutikassa "kymmenen toistoa, kolme sarjaa" ilman, että niiden merkitystä ja kuormittavuutta on mietitty. Oikean oheisharjoittelun avulla saa peliin paremman suorituskyvyn ja vammojen riskit laskevat.

Suosittelen lämpimästi lukemaan artikkelin ajatuksen kanssa.


Ps. En ole itse artikkelin kirjoittaja.
Erinomainen artikkeli. Kirjoittajalla on ehkä kuitenkin hieman liian ruusuinen kuva nykyisin Suomessa jalkapalloilijoiden tekemästä oheisharjoittelusta. Olisi jo kova sana, jos suurin osa kehitysikäisistä futaajista saataisin tekemään edes tuota 5x5-tyylin perusvoimaharjoittelua moninivelliikkein. Monella junnuvalmentajalla asenne voimaharjoittelua kohtaan on suorastaan vihamielinen. En myöskään ole täysin vakuuttunut boxikyykkyjen kaikkivoipaisuudesta.
Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #517 : 28.07.2015 klo 18:39:58

Komppaan Manfredia kaikessa.
Skulle

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Commanders


Vastaus #518 : 29.07.2015 klo 22:06:51

Erinomainen artikkeli. Kirjoittajalla on ehkä kuitenkin hieman liian ruusuinen kuva nykyisin Suomessa jalkapalloilijoiden tekemästä oheisharjoittelusta. Olisi jo kova sana, jos suurin osa kehitysikäisistä futaajista saataisin tekemään edes tuota 5x5-tyylin perusvoimaharjoittelua moninivelliikkein. Monella junnuvalmentajalla asenne voimaharjoittelua kohtaan on suorastaan vihamielinen.

Oma kokemukseni on toisen lajin puolelta, mutta ihan yleisesti ottaen suomalaisilla nuorilla urheilijoilla on todella puutteellinen käsitys ns. omalla ajalla tehtävästä harjoittelusta. Kun treenejä alkaa olemaan murrosiän aikana ja jälkeen keskimäärin kerran päivässä, voidaan helposti tuudittautua ajatukseen "treenaan tarpeeksi."

Ette treenaa.

Valmentajana koen erittäin suurta tyydytystä, kun pelaaja tulee kysymään itselleen ylimääräistä fysiikkatreeniohjelmaa tai neuvoja kuinka saisi jonkin osa-alueen paremmaksi. Pelaaja ajattelee silloin omilla aivoillaan ja on tarpeeksi motivoitunut ja kypsä kehittymään.
« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 22:10:39 kirjoittanut Skulle »
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #519 : 31.07.2015 klo 09:54:20

Puhetta, vaikka ihan fiksun kuuloista, näiltä päälle parikymppisiltä juuri yritystoimintaansa aloittaneilta PT:ltä tai vastaavilta kyllä nykyään tuntuu löytyvän sosiaaliseen mediaan. Mutta odotan sitä päivää että kiinnostuttaisiin niiden tekemisistä jotka niitä huippuyksilöitä on ihan oikeasti myös vuosien työn tuloksena kehittänyt. Kun mietin eri lajien huippukoutseja Suomesta niin aniharva kirjoittelee mitään somessa. Vaikka tuon bloggarin kirjoitus kyllä hyvin asiaa onkin, kuinka monen yksilön kohdalla hän on nuo toteuttanut niin että lopputuloksena on kehittynyt huippuyksilö? Tyypilliseen suomalaiseen tapaan valmennusta lähestytään teorian ja kropan kautta, valmentaminen on psykofyysinen kokonaisuus. Helposti henkisesti alistuneessa suomifutiksessa sorrutaan siihen että yleistetään miten kaikki on pelkkää paskaa mitä nykyään tehdään. Usko omaan tekemiseen loistaa poissaolollaan ja ei osata nähdä mitään onnistuneita asioita. Forsselkin on tylytetty miten väärässä hän on, mutta onko joku sitten kehittänyt yhtä menestyneen pelaajan toisella tavalla? Jos näille meidän kotimaisille huippu-urheilijoille vain naureskellaan, niin ei ole ihme ettei junnukoutsit tiedä miten niitä uusia huippuja tehdään. Ollaan niin kaikkitietävää besserwisseriä jossain maalaispaikkakunnan 10v nappuloiden kanssa, koska internetissä luki näin. Kannattaisiko kuunnella niitä jotka sen tempun on tehnyt? Nyt on Sievinen myös ottanut tähän kantaa ja tukee ajatusta aikaisesta lajivalinnasta, mutta korostaa sitä että sehän ei estä muuta harrastamista omalla ajalla. Onko Sievinenkin sitten väärässä?
« Viimeksi muokattu: 31.07.2015 klo 10:07:55 kirjoittanut tuuma »
kulkuri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkpalli kärpset


Vastaus #520 : 31.07.2015 klo 12:02:43

Oma kokemukseni on toisen lajin puolelta, mutta ihan yleisesti ottaen suomalaisilla nuorilla urheilijoilla on todella puutteellinen käsitys ns. omalla ajalla tehtävästä harjoittelusta. Kun treenejä alkaa olemaan murrosiän aikana ja jälkeen keskimäärin kerran päivässä, voidaan helposti tuudittautua ajatukseen "treenaan tarpeeksi."

Ette treenaa.

Valmentajana koen erittäin suurta tyydytystä, kun pelaaja tulee kysymään itselleen ylimääräistä fysiikkatreeniohjelmaa tai neuvoja kuinka saisi jonkin osa-alueen paremmaksi. Pelaaja ajattelee silloin omilla aivoillaan ja on tarpeeksi motivoitunut ja kypsä kehittymään.


L-Val.

Poissa Poissa


Vastaus #521 : 31.07.2015 klo 12:22:23

Eli tuossa pohdinnassa idea on pelipaikkakohtaisuus. Ei mikään uusi asia enää nykyään. Mutta tuo vertailu ontuu jo siltä osin, että jenkkifutiksessa jonkun paikan pelaajat eivät juokse pelissä käytännössä lainkaan (esim. tackle/guard vs. wide receiver/running back). Kun taas futiksessa kaikki joutuvat yhtälailla kentällä juoksemaan lähes samoja määriä. Siksi futiksessa kaikkia pelaajia pitää juoksuharjoittaa.
kulkuri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkpalli kärpset


Vastaus #522 : 31.07.2015 klo 15:03:41

Eli tuossa pohdinnassa idea on pelipaikkakohtaisuus. Ei mikään uusi asia enää nykyään. Mutta tuo vertailu ontuu jo siltä osin, että jenkkifutiksessa jonkun paikan pelaajat eivät juokse pelissä käytännössä lainkaan (esim. tackle/guard vs. wide receiver/running back). Kun taas futiksessa kaikki joutuvat yhtälailla kentällä juoksemaan lähes samoja määriä. Siksi futiksessa kaikkia pelaajia pitää juoksuharjoittaa.

Nyt meni pointti ohi :(
Tanskassa löydettiin, että futaajilla on enemmän "hitaita" lihassoluja kuin normi väestöllä. Syynä juuri - kaikkille samat harjoittelut! Ja mitä enemmän sen parempi!
Toiset mene rikki ja lopettaa, toisista tulee hitaita.

Lainaus
Pre-season incompetence: Fatiguing non-football conditioning in morning followed by football training in afternoon with already tired player.

Football is a 'speed of actions' sport. In other words, an intensity sport. It's about the quality of training rather than the quantity.

Players should start every training session totally fresh. In other words, with maximum speed of actions. So, no fatigue from previous session.

Unfortunately, football is hijacked by clueless fitness clowns & scientific cowboys fatiguing players in morning before football in afternoon.

Football coaches should understand periodisation/conditioning rather than non-football fitness coaches trying/failing to understand football.

Fitness is an integral part of football. So, fitness is not something you need to play football but something you develop by playing football.

By gradually increasing demands within football exercises (less space & time) players will be overloaded and eventually the body will adapt.

Overload in football exercises delivered by football coaches will result in increased football fitness & eventually better football (player).

Overload in non-football exercises delivered by non-football coaches will result in increased non-football fitness & better non-football (??).

The problem of uneducated football coaches should be solved by coach education about periodisation rather than by non-football fitness coaches.

Football coaches who don't understand fitness assisted by fitness coaches who don't understand football is like filling one gap with another gap.
« Viimeksi muokattu: 31.07.2015 klo 17:45:06 kirjoittanut kulkuri »
L-Val.

Poissa Poissa


Vastaus #523 : 01.08.2015 klo 03:46:38

Nyt meni pointti ohi :(
Tanskassa löydettiin, että futaajilla on enemmän "hitaita" lihassoluja kuin normi väestöllä. Syynä juuri - kaikkille samat harjoittelut! Ja mitä enemmän sen parempi!
Toiset mene rikki ja lopettaa, toisista tulee hitaita.

Tarkoitin tuota että jenkkifutiksessa on suuremmat erot pelipaikkojen kohdalla mitä tulee juoksemiseen. Joten futaajien juoksuharjoittelussa tuleekin olla vähemmän eroja pelipaikkojen kohdalla mitä jenkkifutiksessa. Mutta ei tietenkään niin että kaikki tekee ihan _joka asian_ samalla tavalla. Lisäksi jalkapallo ei ole vain nopeuslaji kuten jenkkifutis koska 1,5h aikana pitäisi liikkua yli 10km. Siksi palautumiseen tarvitaan lähtökohtaisesti parempaa aerobista pohjakuntoa, hapenottokyky ei vain lyhyitä spurtteja tekemällä kehity. Ei tämä ole mikään joko/tai nopeus tai kestävyys. Ja tuota solujakaumaa ei ihan pelkästään harjoittelulla kerrota vaikka harjoittelulla siihen pystyy tietyissä raameissa vaikuttamaan, muitakin syitä löytyy miksi juuri tuollaiset ravihevosmallit ovat valikoituneet jäljelle. Ja lopuksi, se että onko solujakauma, rasvaprosentti, syntymäaika, kengänumero tai silmien väri urheilijalla jotain suhteessa normaaliväestöön ei tarkoita yhtään mitään kun kyseessä on jonkun tietyn urheilumuodon erityinen lajisuorittaminen. Tuo vertailu olisi pitänyt tehdä muiden huippumaiden pelaajiin verrattuna ja miten solujakauma vertautuu niiden kanssa.
« Viimeksi muokattu: 01.08.2015 klo 03:55:55 kirjoittanut L-Val. »
kulkuri

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkpalli kärpset


Vastaus #524 : 01.08.2015 klo 10:06:38

Some just never learn
Tarkoitin tuota että jenkkifutiksessa on suuremmat erot pelipaikkojen kohdalla mitä tulee juoksemiseen. Joten futaajien juoksuharjoittelussa tuleekin olla vähemmän eroja pelipaikkojen kohdalla mitä jenkkifutiksessa. Mutta ei tietenkään niin että kaikki tekee ihan _joka asian_ samalla tavalla. Lisäksi jalkapallo ei ole vain nopeuslaji kuten jenkkifutis koska 1,5h aikana pitäisi liikkua yli 10km. Siksi palautumiseen tarvitaan lähtökohtaisesti parempaa aerobista pohjakuntoa, hapenottokyky ei vain lyhyitä spurtteja tekemällä kehity. Ei tämä ole mikään joko/tai nopeus tai kestävyys. Ja tuota solujakaumaa ei ihan pelkästään harjoittelulla kerrota vaikka harjoittelulla siihen pystyy tietyissä raameissa vaikuttamaan, muitakin syitä löytyy miksi juuri tuollaiset ravihevosmallit ovat valikoituneet jäljelle. Ja lopuksi, se että onko solujakauma, rasvaprosentti, syntymäaika, kengänumero tai silmien väri urheilijalla jotain suhteessa normaaliväestöön ei tarkoita yhtään mitään kun kyseessä on jonkun tietyn urheilumuodon erityinen lajisuorittaminen. Tuo vertailu olisi pitänyt tehdä muiden huippumaiden pelaajiin verrattuna ja miten solujakauma vertautuu niiden kanssa.
Ei määrä vaan laatu! Elikä ei se 10km vain kuinka räjähtävä on tekeminen silloin kuin toimitaan! Näin helppoa se on

 
Sivuja: 1 ... 20 [21] 22 ... 30
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa