Fyysinen harjoittelu

[L-Val.]

Ei määrä vaan laatu! Elikä ei se 10km vain kuinka räjähtävä on tekeminen silloin kuin toimitaan! Näin helppoa se on

Hieman ehkä mustavalkoisesti näet fyysisen harjoittelun, tämä ei ole mikään joko/tai asia. Aerobista pohjakuntoa myös tarvitaan jotta jaksaa 1,5h tehdä niitä yhtä laadukkaita räjähtäviä suorituksia pelin alusta loppuun, puhumattakaan että niiden pelien välissä myös palautuisi. Jalkapallo on nopeuskestävyyslaji, eikä mitään jenkkifutista.

[kulkuri]

Hieman ehkä mustavalkoisesti näet fyysisen harjoittelun, tämä ei ole mikään joko/tai asia. Aerobista pohjakuntoa myös tarvitaan jotta jaksaa 1,5h tehdä niitä yhtä laadukkaita räjähtäviä suorituksia pelin alusta loppuun, puhumattakaan että niiden pelien välissä myös palautuisi. Jalkapallo on nopeuskestävyyslaji, eikä mitään jenkkifutista.

Asia lähti siitä, että pitää muka treenata enemmän. Niin on jos kyseessä on noinsanotusti kestävyyslaji. Nykyfutis on kuiteskin teholaji jotenka harjoitusten laatu/tehokkuus on tärkeämpä. Kun treenit/pelit pitää vetää kovemmalla teholla tarvitaan myöskin enemmän lepoa, jotenka ei sais vetää mitän "punttisaliaamuja" koska siitä ei palautuu illan futistreeneihin. Jos taas illan futis/taitotteenit vetetään 50-90% tehoilla on tuloksena hitas peli/taito. Elikä palloa voidaan ehkä pitää, mutta tehot (murtautumiset/maalit) voi unohtaa 😊 mistäkohän semmone peli on tuttu?

[L-Val.]

Asia lähti siitä, että pitää muka treenata enemmän. Niin on jos kyseessä on noinsanotusti kestävyyslai. Nykyfutis on kuiteskin teholai jotenka harjoitusten laatu/tehokkuus on tärkeämpä. Kun treenit/pelit pitää vetää kovemmalla teholla tarvitseeyöskin enemmän lepoa, jotenka ei sais vetää mitän "punttisaliaamuja" koska siitä ei palautuu illan futistreeneihin. Jos taas illan futis/taitotteenit vetetään 50-90% tehoilla on tuloksena hitas peli/taito. Elikä palloa voidaan ehkä pitää, mutta tehot (maalit/murtautumiset) voi unohtaa 😊 mistäköhän semmone peli on tuttu?

Tästä olen samaa mieltä, että avain ei löydy siitä että treenataan vain koko ajan jotain enemmän, ilman että sitä olisi jotenkin mietitty. Oikea tasapaino eri ominaisuuksien harjoittamisen välille sekä palautumista tukeva rytmitys pitää löytyä. Laadukkaasta harjoituksesta on kehityksen kannalta hyötyä vain jos sen pystyy tekemään riittävän palautuneena.

[Tantor]

Nyt alkaa lähestyä se aika taas, kun aletaan luoda "pohjia" tulevaa kautta varten. Tuntuu, että talvitreeniin liittyy palloilupiireissä monia myyttejä ja eri valmentajat liputtavat jopa täysin vastakkaisten treenisysteemien puolesta. Toiset suosivat täysin lajinomaisesti toteutettua treeniä ja toiset ottavat pallot mukaan vasta maaliskuussa. Jotkut korostavat erityisen paljon peruskestävyysharjoittelun merkitystä futarille, mutta jotkut kyseenalaistavat tämän tiukasti. Omien empiiristen havaintojeni myötä olen muodostanut omat käsitykseni:

1. Pitkät aerobiset lenkit kannattaa toteuttaa jotenkin muuten kuin juoksemalla (esim. kuntopyörä, vesijuoksu, kävely, uinti).
- Iskuton aerobinen ei jumiuta samalla tavalla kuin juosten tehty ja toimii raskaan offseasonin aikana myös palauttavana.
2. Salilla kannattaa panostaa perusvoimaan käyttäen perusliikkeitä ja pyrkien progressioon
- Klassinen perusvoima treeni antaa tehokkaimmin tuloksia käytettyyn aikaan nähden.
3. Pallotreeniä ei kannata laiminlyödä kokonaan missään vaiheessa
- Lihakset adaptoituu siihen, mitä niillä tehdään.


Miten kestävyysharjoittelu tulisi oikeasti toteuttaa? Tulisiko tässä vaiheessa vetää pitkää peruskestävyyslenkkiä ja jättää intervallit ja nopeuskestävyystreeni myöhemmälle? Entä jos peruskunto on vuosien aikana tehtyjen "pohjien" jäljiltä jo hyvässä kunnossa, kannattaako panostaa tämäkin aika muihin osa-alueisiin? Millä tavoilla on offseason-treenillä saatu hyviä tuloksia käytännössä, ei pelkästään teoriassa paperilla?

[tuuma]

Miten kestävyysharjoittelu tulisi oikeasti toteuttaa?

Hiihtämällä!! Se on se suomalainen salainen ase

[nozick]

Palaan vielä tähän, koska vähän jäi tuntuma, että artikkelin pointti ei ihan kaikille avautunut. Pointti on nimittäin mielestäni erittäin oleellinen ja konkreettinen. Havainto oli siis, että huipulle nousevat tanskalaiset jalkapalloilijat ovat geneettisiltä ominaisuuksiltaan hitaita. Tässähän ei ole mitään järkeä, koska jalkapallo on nopeuslaji. Selityksenä esitetään, että geneettisiltä ominaisuuksiltaan nopeat pelaajat lopettavat pelaamisen toistuvien loukkaantumisten vuoksi. Syynä on se, että harjoitetellaan liikaa ja kuormitetaan liikaa. Geneettisiltä nopeusominaisuuksiltaan huipputasoa olevien pelaajien kyky tuottaa tehoa on niin kova, että paikat menevät liiasta kuormituksesta rikki.

Oma johtopäätökseni tästä on, että luontaisesti hyvin nopeat pelaajat tulisi vapauttaa kokonaan joukkueen yhteisistä nopeusharjoitteista. Heille peliharjoittelu on aivan riittävä määrä nopeusharjoittelua. Nopeusharjoittelu pitäisi suunnata ainoastaan hitaille pelaajille. Tämä voi kyllä olla helpommin sanottu kuin tehty, eikä minusta näytä olevan toimintatapa oikein missään.

Onko muuten kukaan havainnut oikeasti yksilöllistä valmennusta junnujoukkueissa? Minusta näyttää vahvasti siltä, että harjoitusohjelma ja harjoitteet ovat käytännössä koko joukkueen yhteisiä jopa ihan "huippujoukkueissa", joissa yksilöllistä valmennusta voisi kohtuudella odottaakin.

[L-Val.]

Oma johtopäätökseni tästä on, että luontaisesti hyvin nopeat pelaajat tulisi vapauttaa kokonaan joukkueen yhteisistä nopeusharjoitteista. Heille peliharjoittelu on aivan riittävä määrä nopeusharjoittelua. Nopeusharjoittelu pitäisi suunnata ainoastaan hitaille pelaajille. Tämä voi kyllä olla helpommin sanottu kuin tehty, eikä minusta näytä olevan toimintatapa oikein missään.

Ajatus jalo, todellisuus karu. Tämä toimisi jos juniorijoukkueiden peliharjoittelun tempo olisi oikeasti tätä tukeva, mutta näinhän ei valtaosin ole. Tuo pelitempohan on yksi kulmakivistä missä suomalainen pelaaja on kansainvälistä veljeä/sisarta perässä. Lajiharjoittelun laatu tulisi ensin nostaa halutulle tasolle, sitten pohtia näiden muiden osatekijöiden lisäyksiä. Myös laadukas lajiharjoittelu kehittää lajin vaatimia fyysisiä ominaisuuksia.

Onko muuten kukaan havainnut oikeasti yksilöllistä valmennusta junnujoukkueissa? Minusta näyttää vahvasti siltä, että harjoitusohjelma ja harjoitteet ovat käytännössä koko joukkueen yhteisiä jopa ihan "huippujoukkueissa", joissa yksilöllistä valmennusta voisi kohtuudella odottaakin.

Joukkuetoiminnan sisällä todellakin ei paljoa todellista yksilöimistä paljoa näe, mutta paljon on kyllä pelaajia juniorista aikuiseen jotka käyttävät omia valmentajia omaan yksilöharjoitteluun. Puolustukseksi on todettava että aika harvalla yksilölajien valmentajallakaan on noin montaa urheilijaa valmennuksessa mitä joukkuevalmentajalla on, joten on valtava työsarka jatkuvasti työstää +/-20 pelaajalle täysin erillisiä ohjelmia, jonka lisäksi pitäisi kehittää vielä joukkuepelaamista.

[Sportacus]

Ajaxissa on alettu treenaamaan fysiikkaa hieman tavanomaisesta poikkeavasti, eli tosissaan:
http://yle.fi/urheilu/kova_lausunto_toisen_lajin_maailmanmestarilta_-_jalkapalloilijat_harjoittelevat_vahemman_kuin_muut_urheilijat/8474090

Kova lausunto toisen lajin maailmanmestarilta - "Jalkapalloilijat harjoittelevat vähemmän kuin muut urheilijat"
Judon ex-maailmanmestari ja Ajaxin valmennustiimiin kuuluva Guillaume Elmont perää tasokasta oheisharjoittelua jalkapallonuorille.

Kolminkertainen judon olympiakävijä, vuoden 2005 maailmanmestari ja 11-kertainen Hollannin mestari Guillaume Elmont, 34, joutui jättämään kilpajudon lokakuussa, kun hänen hauiksensa jänne repesi pahasti.

Elmont ei tippunut judouran jälkeen tyhjän päälle, sillä hän oli opiskellut matkan varralla yliopistossa psykologiaa ja toiminut jo aiemmin Ajaxin fysiikkavalmentajana ja nuorisoakatemian personal trainerina.

Ajaxin yksi kirkkaimmista ellei jopa kirkkain jalkapallolupaus on keskikentällä viihtyvä, 17-vuotias Abdelhak 'Appie' Nouri, jonka fysiikasta Elmont on esimerkiksi pitänyt huolta viimeiset kaksi vuotta.

170-senttinen Nouri sai rinnallevedossa ylös pari vuotta sitten 30 kiloa, mutta nostaa tätä nykyä ylös tuplasti oman painonsa - 110 kiloa.

Tulos ei kerro tietysti mitään Nourin jalkapallotaidoista, mutta vahvistaa hänen fysiikkansa ja nopeuden tasonnoususta. Samalla kynnys aikuisten tasolle on madaltunut ja loukkaantumisriski alentunut.

- Yleisesti ottaen on tunnettua, että jalkapalloilijat harjoittelevat määrällisesti vähemmän kuin muiden lajien huiput. Treenien laatuun pitää satsata ja ainakin meillä Ajaxissa nuoret harjoittelevat tuntimäärällisesti muita jalkapalloilijoita enemmän, sanoo Elmont.

- Nuoret ovat innoissaan, kun huomaavat itsekin selkeitä edistysaskeleitä. Tässä suhteessa Ajaxissa on tapahtunut kulttuurimuutos aiempaan, vertaa entinen judohuippu.

Guillaume Elmontin kolme vuotta nuorempi pikkuveli Dex kilpailee 73 kilon sarjassa ja on kolminkertainen MM- sekä EM-mitalisti.

[Manfred Fandango]

Olisipa kiva tietää, että kuinka moni kotimaisten seurojen junnuputkista valmistuva on edes ikinä kokeillut rinnallevetoa. Veikkaan, että ei ole järin suuri prosentti.

[OneFour]

Ajaxissa on alettu treenaamaan fysiikkaa hieman tavanomaisesta poikkeavasti, eli tosissaan:
http://yle.fi/urheilu/kova_lausunto_toisen_lajin_maailmanmestarilta_-_jalkapalloilijat_harjoittelevat_vahemman_kuin_muut_urheilijat/8474090

Treenien laatuun pitää satsata ja ainakin meillä Ajaxissa nuoret harjoittelevat tuntimäärällisesti muita jalkapalloilijoita enemmän, sanoo Elmont.

Onkohan judomies tullut pari kertaa liikaa päälleen tatamiin? Jos laatuun pitää satsata, kannattaako silloin määriä lisätä? Ite taas on kattonut, että judossa nilkan ojennus on aika heikolla kantimillaan ja judomiesten kannattaiski ottaa treeneihin syöttödrilli joka päättyy laukaukseen ja samalla judomiehet oppisivat, että miten nilkan pystyy oikeaoppisesti ojentamaan. Karatemiesten kannattais myös ottaa futispotkutreenit ohjelmistoon ja näin saisivat mavashi gerin ja ura mavashi gerin räväkämmiksi. Painissa taas käytetään liikaa käsiä ja sen vuoksi painituomareiden lisäksi painikisoissa pitäisi lisäksi olla kuopiolainen futistuomari joka välillä huutaisi "kädet alas".

[L-Val.]

Olisipa kiva tietää, että kuinka moni kotimaisten seurojen junnuputkista valmistuva on edes ikinä kokeillut rinnallevetoa. Veikkaan, että ei ole järin suuri prosentti.

Varmaan yhtä paljon kuin messit, ronaldot, xavit, pirlot sun muut. Että se siitä RV:n ylivertaisuudesta yhtään mihinkään.

[mehico5]

Varmaan yhtä paljon kuin messit, ronaldot, xavit, pirlot sun muut. Että se siitä RV:n ylivertaisuudesta yhtään mihinkään.

Mikset ota vertailuksi vaikka näitä valioliigan ns. nimettömiä pelaajia? Joilla näkee että 'jerkkua' on kropassa? Jospa Suomalaiset pääsis  edes sille tasolle.. Ainahan meitä on moitittu että se fysiikka se fysiikka..

[caucho]

Mikset ota vertailuksi vaikka näitä valioliigan ns. nimettömiä pelaajia? Joilla näkee että 'jerkkua' on kropassa? Jospa Suomalaiset pääsis  edes sille tasolle.. Ainahan meitä on moitittu että se fysiikka se fysiikka..

Älähän nyt. Kyllä forumistit tietävät nämä hommat Ajaxin fysiikkkavalmentajia paremmin.

[L-Val.]

Mikset ota vertailuksi vaikka näitä valioliigan ns. nimettömiä pelaajia? Joilla näkee että 'jerkkua' on kropassa? Jospa Suomalaiset pääsis  edes sille tasolle.. Ainahan meitä on moitittu että se fysiikka se fysiikka..

Niin mutta nyt oli kyse siitä RV:stä ei fysiikasta yleensä. Aivan kuin se olisi joku paras mittari fysiikasta. Kyllä nuo minun mainitsemat pelaajat myös fysiikkaansa kehittää, mutta että tarkoituksena saada RV:nä mahdollisimman paljon maasta? Enpä usko. Fyysisiä pelaajia voi tehdä vaikka ei RV:tä koskaan tekisikään. Ei se Usain Boltinkaan RV-tekniikka mitään puhdasta ole.

[Speed King]

Ei rv-tekniikan niin puhdas tarvitse olla ollakseen tehokas yleisliike jokaiselle palloilijalle. Raakana jos vetää oman painonsa, niin tietynlaista räjähtävää voimaa löytyy ihan hyvin.

Se on jännää, miten moni vetoaa aina Messiin ja muihin perustellessaan sitä, ettei futari tarvitse erinomaista lihaskuntoa. Eurooppalaiset ammattilaissarjat on täynnä suomalaisten näkökulmasta nimettömiä rivipelaajia, jotka eivät todellakaan tienaisi elantoaan futiksessa ilman erinomaista fysiikkaa. Miksi antaa tasoitusta asiassa, joka on kaikkein nopeiten ja varmiten treenattavissa?

Malli ja esikuva kannattaa ottaa pelaajasta, jonka taso on edes jollain kuviteltavissa saavutettavaksi.

[L-Val.]

Ei rv-tekniikan niin puhdas tarvitse olla ollakseen tehokas yleisliike jokaiselle palloilijalle. Raakana jos vetää oman painonsa, niin tietynlaista räjähtävää voimaa löytyy ihan hyvin.

Se on jännää, miten moni vetoaa aina Messiin ja muihin perustellessaan sitä, ettei futari tarvitse erinomaista lihaskuntoa. Eurooppalaiset ammattilaissarjat on täynnä suomalaisten näkökulmasta nimettömiä rivipelaajia, jotka eivät todellakaan tienaisi elantoaan futiksessa ilman erinomaista fysiikkaa. Miksi antaa tasoitusta asiassa, joka on kaikkein nopeiten ja varmiten treenattavissa?

Malli ja esikuva kannattaa ottaa pelaajasta, jonka taso on edes jollain kuviteltavissa saavutettavaksi.

Futaaja tarvitsee hyvää voimantuottoa, piste. Tästä ei varmaan ole kenenkään kanssa erimielisyyttä. Ja voimantuottoa voi kehittää hyvinkin erilaisilla metodeilla. Nyt jumitetaan inttämään jostain RV:stä joka on vain yksi liikekeino sitä toteuttaa. RV ei ole = fysiikka ja lihaskunto. Se on vain yksi osa fysiikkavalmennuksen kokonaisuutta. Tempaus olisi RV:tä parempi, mutta teknisesti enemmän harjoittelua vaativa. Lisäksi kelkkavedot ovat lajinomaisempia kuin olympianostot.

[Manfred Fandango]

Futaaja tarvitsee hyvää voimantuottoa, piste. Tästä ei varmaan ole kenenkään kanssa erimielisyyttä. Ja voimantuottoa voi kehittää hyvinkin erilaisilla metodeilla. Nyt jumitetaan inttämään jostain RV:stä joka on vain yksi liikekeino sitä toteuttaa. RV ei ole = fysiikka ja lihaskunto. Se on vain yksi osa fysiikkavalmennuksen kokonaisuutta. Tempaus olisi RV:tä parempi, mutta teknisesti enemmän harjoittelua vaativa. Lisäksi kelkkavedot ovat lajinomaisempia kuin olympianostot.

Meinasin jo hieman älähtää noista kommenteistasi, mutta hyvä että selvensit. Nostin vain rinnallevedon esiin tuosta artikkelista yhtenä esimerkkinä nopeusvoimaharjoittelusta ja olen kyllä samaa mieltä kanssasi.

Omien kokemuksieni mukaan keskimääräisen suomalaisen juniori- ja alasarjajoukkueen fyysinen harjoittelu toimii seuraavasti:
- joskus alkulämmittelynä saatetaan juosta tikkaita läpi
- tehdään treeneissä joskus 3 x 20 punnerrusta, vatsalihasliikettä ja selkälihasliikettä
- juostaan talvella lenkki kerran viikossa ja osallistujamäärä on noin puolet muihin treeneihin verrattuna

[L-Val.]

Omien kokemuksieni mukaan keskimääräisen suomalaisen juniori- ja alasarjajoukkueen fyysinen harjoittelu toimii seuraavasti:
- joskus alkulämmittelynä saatetaan juosta tikkaita läpi
- tehdään treeneissä joskus 3 x 20 punnerrusta, vatsalihasliikettä ja selkälihasliikettä
- juostaan talvella lenkki kerran viikossa ja osallistujamäärä on noin puolet muihin treeneihin verrattuna

Miten voidaan olettaa että amatööripohjalta voidaan tehdä ammattilaistason toimintaa? Siksi se näyttää sitten tuolta. Joku Ajax ym. liikkuu aivan eri tasolla näissä asioissa, mitä niiden valmennustoiminnan resurssointiin tulee.

Suomessa muutenkin odotetaan että oto-pohjalta pitäisi kv-tason urheilijoita tulla. Yleisurheilu tästä hyvä esimerkki. Perheelliset ihmiset työpäivän perään tulevat talkoopohjalta kentälle ja halleihin tekemään parhaansa ja perässä haukut niskaan kun ei kansainvälisesti pysytä kelkassa. Rahaa pöytään ja ammattilaiset remmiin!

[Speed King]

Niin mutta nyt oli kyse siitä RV:stä ei fysiikasta yleensä.

Nyt jumitetaan inttämään jostain RV:stä joka on vain yksi liikekeino sitä toteuttaa. RV ei ole = fysiikka ja lihaskunto.

Päätä nyt mistä jumitat inttämään, koska muuten menee vaikeaksi.

Jos futarin pitäisi valita joku yksi liike punttisalilla, se olisi rinnalleveto. Erittäin monipuolinen ja lajinomaista voimantuottoa palveleva liike. Tempaus on teknisesti useimmille niin hankala, ettei sen opetteluun kannata uhrata aikaa.

Kelkkavedot eivät ole optimaalisia treenimuotoja, koska eivät palvele voimatasojen nostamista. Punttisalillahan tarkoituksena on tehdä voimaa, joka sitten jalostetaan lajinomaisilla spurteilla, loikilla ja hypyillä tehokkaseen muotoonsa. 

[nozick]

Googleen kun laittaa hauksi "jalkapalloilijan voimaharjoittelu", niin löytää tällaisen.

https://www.theseus.fi/handle/10024/66142

Oma superjunnu osuu tuohon 12-15v. ikähaarukkaan, minkä vuoksi kysyn foorumguruilta, että onko tässä opinnäytetyössä esitetyt ohjeet hyviä ja toimivia?

[tuuma]

Google ja Futisforum, nuo asiantuntijuuden ehtymättömät tietolähteet ""

[Speed King]

Vaikuttaa kattavalta paketilta ja hyviltä ohjeilta 12-15-vuotiaalle futarille.
Tuohan ei sinällään ollut mikään treeniohjelma, mutta hyvät kuvalliset esimerkit monista hyvistä liikkeistä. Noiden liikkeiden hallinta antaa tukevan pohjan todelliselle voimaharjoitelulle siitä 14-15-vuotiaasta ylöspäin.
Ainoa mitä en ymmärrä on pallon käyttö voima- tai edes liikkuvuusharjoittelussa. Ei lisää niiden lajinomaisuutta mitenkään.

[Sope]

Voimaharjoittelu on siitä jännä juttu, että siitä on vaikea antaa kuin suuntaa antavia ohjeita iän mukaan, koska harjoitustausta ja murroikä vaikuttavat todella paljon. Itse olen nähnyt tällaisen Harri Hakkaraisen ja kumppanien laatiman ohjeistuksen, joka pätee ainakin minun järkeilyn mukaan aika hyvin.

Ennen murroikää: kehonpainoharjoitteet, liikkuvuusharjoittelu, keskittyminen keskivartalon hallintaan ja voimaan
Murrosiän esivaiheessa (murrosiän alussa): kehonpainoharjoittelu vastuksella (vastuskuminauhat, pienet käsipainot, nilkkapainot yms.), keskittyminen keskivartalon hallintaan ja voimaan, liikkuvuusharjoittelu
Murrosiän kasvuspurttivaiheessa: valmistavan voimaharjoittelun aloittaminen, käytännössä siis perusvoimaharjoittelu punteilla
Murrosiän loppuvaiheessa (kasvun hidastuessa): aikuismainen voimaharjoittelu eli jalkapalloilijalla perusvoima-maksimivoima-nopeusvoima -kierto

Siinäkin mielessä nuo sopivat hyvin, että kasvuspurttivaiheen kestäessä vuosia, tulee siinä tehtyä se vähintään parin vuoden perusvoimaharjoittelupohja, jonka tuo aikuismainen voimharjoittelukierto vaatii.

Tämä ei nyt tarkoita sitä, että jos lapsi on 15 ja huomataan, että nyt on kasvuspurttivaihe, että hypättäisiin suoraan perusvoimaharjoitteluun tekemättä kehonpainoharjoittelua vastuksilla ensin pohjiksi. Jos nuo on tehty, tuon voi aloittaa.

edit. Tässä tuo linkki http://www.terveurheilija.fi/materiaalit/iltaseminaarienmateriaalit/getfile.php?file=66

[Leka Harkko]

Superjunnu (C14) otti itseensä kun harjoitusleirillä hänen kerrottiin olevan fyysisesti heikko. Nopeus ja juoksukestävyys on ok, mutta kaksinkamppailufysiikka ei riitä. Nyt hän on kovaa vauhtia menossa salille hakemaan jerkkua, vaikka yritän selittää, ettei siitä tässä kohtaa ole apua kun kasvupiikki ei ole osunut kohdalle.

Fyssari painotti, että yleisliikkeellä, punneruksilla, leuanvedoilla ja kuminauhalla tekee tuossa iässä jo riittävästi. Millainen ohjelma tuolle kannattaisi heittää, että saisi sitä kaksinkamppailuvoimaa?

[Kwallon Kafa]

Vie junnu paikalliseen painiseuraan. Siellä laitetaan kaksinkamppailuvoima kuntoon sekä fyysiseti että henkisesti, omaa kehonpainoa käyttäen.
Omasta mielestä paini ja futis on kaksi lajia, jotka tukevat toisiaan ihanteelisesti. Painissa kehittyy futiskentällä tarvittava kaksinkamppailuvoima, eikä painia harrastava pelaaja pelkää mennä vastustajan iholle. Futis taas antaa painin kisatilanteeseen aerobista kestävyyttä, josta hyötyä mitä pidemmälle matsi etenee.

Lähde näihin omat kokemukset...