FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
18.01.2017 klo 02:25:59 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: UPA846-koodilla $10 alennus iHerbiin!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 23 [24] 25
 
Kirjoittaja Aihe: Fyysinen harjoittelu  (Luettu 86380 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
zlatanin nuttura

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: altavastaaja, Bielsa ja sexyjalkapallo


Vastaus #575 : 12.06.2016 klo 08:39:11

Itse nostin tärkeimmäksi ominaisuudeksi nopeuden ja miten nopeutta kehitetään? Voimaharjoittelulla, erityisesti maksimivoimaharjoittelulla.
Usein tähän vastataan, että voimaharjoittelu jäykistää ja hidastaa, eikä nopeuta ja... Tutkimustieto sanoo kuitenkin aika yksiselitteisesti että maksimivoima = nopeus, tuossa nyt Marinin Heikiltä hyvin yksinkertaisesti esitettynä tämä asia:
https://www.facebook.com/voimaharjoitteluvalmentajaheikkimarin/photos/a.273043092849949.1073741828.255952504559008/624307791056809/?type=3&theater



Tämä on kyllä harmillinen myytti. Nopeus ja räjähtävyyshän muodostuu tasan kahdesta asiasta: 1 - maksimivoimasta, ja 2 - taidosta käyttää tuota voimaa(eli liikeradat ja hermotukset).

Maksimivoima asettaa katon räjähtävyydelle ja ainoa tapa jolla voimaharjoittelu voi laskea räjähtävyyttä on se, että tuon taitopuolen harjoittaminen laiminlyödään voimatreenin kustannuksella.

Kun taas nämä nopeat, mutta ei vahvat tyypit ovat niitä, joilla hermotukset ovat huippuluokkaa, jolloin pienestäkin maksimivoimasta saadaan lypsettyä kaikki irti.

Paras tapa treenata nopeutta on ensin vetää maksimivoimakausi ja sen jälkeen räjähtävyyskausi, jolloin lisääntyneen maksimivoiman potentiaali saadaan ulosmitattua.
Alha

Poissa Poissa


Vastaus #576 : 12.06.2016 klo 10:00:19

Voimaharjoittelu on tärkeä osa peruskuntoa ottaisin rinnallevedon tuohon mukaan, on aivan kuningasliike oikein tehtynä ja olen usean liigapelaajan nähnyt aika isoillakin raudoilla sitä tekevän. Maastaveto on loistava liike jota nykyään tekevät pitkänmatkanjuoksijatkin ja auttaa lihastasapainoon ja lähelle maksimia sarjat niin kehittää.
Nopeuskestävyys on valitettavasti liian usealla pelaajalla edelleen heikolla tasolla sekä junnuissa että aikuisissa ja sen harjoittelu ja vaatimustaso ovat erittäin vaihtelevia eri jengeissä. Näissä fysiikkavalmennusasioissa liiton tulisi olla ohjaava ja hakea osaamista myös muista lajiliitoista futisvalmentajille.

Joo rinnalleveto toimii ehdottomasti, erityisesti raakana osaksi harjoittelua. Listasin vain muutamia liikkeitä lonkalta. Rinnallevedon ongelmana on se, että sen opetteleminen vie aikaa ja jos sitä ei ole opeteltu nuorena kunnolla, niin ei usein ole järkevää lähteä opettamaan liikettä nollista, kun voidaan käyttää jotain yksinkertaisempaakin liikettä.

En itse näe nopeuskestävyyttä ehkä niinkään suurena ongelmana, joskin voi olla että se on ihan todellinen ongelmakin, riippuen pitkälti pelitavasta ja pelipaikasta. Luulisi, että nopeuskestävyysharjoittelun voisi jaksottaa myös osaksi pallollista treeniä, eikä sitä tarvisi välttämättä tehdä erikseen, tai näin ainakin itse toimisin mikäli futisjoukkuetta valmentaisin.

Tämä on kyllä harmillinen myytti. Nopeus ja räjähtävyyshän muodostuu tasan kahdesta asiasta: 1 - maksimivoimasta, ja 2 - taidosta käyttää tuota voimaa(eli liikeradat ja hermotukset).

Maksimivoima asettaa katon räjähtävyydelle ja ainoa tapa jolla voimaharjoittelu voi laskea räjähtävyyttä on se, että tuon taitopuolen harjoittaminen laiminlyödään voimatreenin kustannuksella.

Joo ihan totta. Valitettavasti kyseinen myytti on edelleen valloillaan monien valmentajien keskuudessa tai jos ei ole valloillaan niin sitten ei vain muuten ymmärretä maksimivoiman merkitystä.
« Viimeksi muokattu: 12.06.2016 klo 10:03:24 kirjoittanut Alha »
Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #577 : 13.06.2016 klo 08:36:12

Paras tapa treenata nopeutta on ensin vetää maksimivoimakausi ja sen jälkeen räjähtävyyskausi, jolloin lisääntyneen maksimivoiman potentiaali saadaan ulosmitattua.

Olen kanssasi tosi monesta asiasta samaa mieltä, mutta yllättäen (itsekin yllätyin) tutkimusten mukaan maksimivoimaa ja nopeusvoimaa kannattaa treenata tulosten maksimoimisen takia yhtä aikaa.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #578 : 13.06.2016 klo 15:51:43

Rinnallevetoa..
Eipä näytä esim. Iniesta vetäneen sitä mutta varmaankin on ja kyllähän me Suomalaiset tarvitaan se fysiikka kuntoon
Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #579 : 14.06.2016 klo 09:04:45

Se että Iniesta on tai ei ole tehnyt jotain ei voi olla mikään peruste sille, että onko jotain järkevää tehdä. Iniesta tai Barcelona ei välttämättä tee punttia, mutta se ei tarkoita sitä, että siellä ei olisi mietitty voimaharjoittelua kuntoon.

Suomessa on pitkä valmistava jakso ennen kautta. On suoranaista typeryyttä jättää käyttämättä se hyödyksi jättämällä voimaharjoittelu väliin. Olisi mukavaa, jos joskus olisi tilanne, että suomalaiset lahjakkaat juniorit olisivat terveinä lähes koko junioriaikansa ja ainakin vältyttäsiin näiltä takareisivammoilta ja muilta vammoilta, joista pääsisi aika pitkälti eroon oikeanlaisella voimaharjoittelulla.

Vai kumpi näistä skenaarioista on toivottavampi:

A) pelaaja harjoittelee koko ajan tekniikkaa ja pelaa paljon teini-iässä. Hän on vuoden aikana välissä useita kuukausia sivussa nivelongelmien tai rasitusvammojen takia ja palaa aina uudestaan puolikuntoisena mukaan täyteen toimintaan

B) pelaaja tekee huolellisesti ohjelmoitua fysiikkaharjoittelua (voimaharjoittelu ja liikkuvuusharjoittelu). Hän harjoittelee ohessa tekniikkaa ja pelaa sopivasti koko ajan ottaen huomioon kasvun ja sopivan rasituksen (eli välissä jättää pelejä väliin ai pelaa vain puolet tai jopa vähemmän). Pelaaja on kuitenkin vähän loukkaantuneena jos ollenkaan ja pelaa koko kauden läpi.
zlatanin nuttura

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: altavastaaja, Bielsa ja sexyjalkapallo


Vastaus #580 : 14.06.2016 klo 09:25:59

Käytettyyn aikaan ja vaivaan suhteutettuna laadukas fysiikkaharjoittelu on huikean tehokas tapa parantaa pelaajan ominaisuuksia. Ja jos jotain yksittäisiä esimerkkejä lähtee keksimään, niin sitten voi ottaa toisesta ääripäästä vaikka Cristianon ja miettiä, kuinka paljon mahdollisuuksia huippuluokan fysiikka lisää hänen pelaamiseensa.
Sluib

Poissa Poissa


Vastaus #581 : 14.06.2016 klo 09:34:39

Rinnallevetoa..
Eipä näytä esim. Iniesta vetäneen sitä mutta varmaankin on ja kyllähän me Suomalaiset tarvitaan se fysiikka kuntoon

Hauska totuudenpisara muuten huonossa one-linerissa. Rive on ihan käyttökelpoinen palanen hyvässä fysiikkaohjelmassa, mutta ei mikään kuninkaantekijä. Kendopoikien kanssa riveä tehtiin vain "testipäivinä" ja muutamia toistoja kuukausittain tekniikan ylläpitämiseksi, ei toki maksimeilla. Kuten todettu, kasvava rivelukema on ylemmän voimatason manifestaatio, joka saavutettiin yksinkertaisella voimaharjoittelulla eikä ollut niinkään itseistarkoitus.

Ylipäätään minusta voima/fysiikkaharjoittelun villakoiran ydin urheilulajissa x ei ole saavuttaa kunnioitettavia lukemia tai tyydyttää valmentajan perversiota vahvoista ja lihaksikkaista pelaaijsta vaan saavuttaa kilpailukykyinen(mahdollisesti vastustajaan verrattuna etua lisäävä) fyysinen suoritustaso omalla pelipaikalla. Iniestalla on varmasti tässä vaiheessa(ja paljon aikaisemminkin) hyvin tarkkaan suunniteltu fysiikkaohjelma tukemaan hänelle tyypillistä pelitapaa ja intensiteettiä, en ota siihen kantaa, vaan mikä toimisi hyvin pohjana nuorilla palloilijoilla tukemaan yleistä fyysisyyttä.

Nuoren urheilijan harjoittelun kustomointi muuttuu mahdolliseksi kun perusasiat ovat "kunnossa"(suhteellien käsite) ja mahdolliset heikkoudet/pelitavan tai pelipaikan tarpeet juuri tällä pelaajalla tiedetään. Tässä kohtaa homma muuttuu kuitenkin perus joukkuevalmennuksesta ammattimaiseksi yksilön fysiikkavalmentamiseksi ja pidän tätä kotimaisen jalkapallon resursseilla isommassa mittakaavassa utopiana. Annan kuitenkn mielelläni oman tietotaitoni myös tähän keskusteluun mikäli haluat miettiä jonkin tietyn pelaajaprofiilin fysiikkaharjoittelutarpeita, olettaen että kysessä on urheilija eikä viisihaaraspagetti jolle perusvoimaohjelma on täyttä rautaa(pun intended).
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #582 : 14.06.2016 klo 11:07:00

Hauska totuudenpisara muuten huonossa one-linerissa.
Nuoren urheilijan harjoittelun kustomointi muuttuu mahdolliseksi kun perusasiat ovat "kunnossa"(suhteellien käsite) ja mahdolliset heikkoudet/pelitavan tai pelipaikan tarpeet juuri tällä pelaajalla tiedetään. Tässä kohtaa homma muuttuu kuitenkin perus joukkuevalmennuksesta ammattimaiseksi yksilön fysiikkavalmentamiseksi ja pidän tätä kotimaisen jalkapallon resursseilla isommassa mittakaavassa utopiana. Annan kuitenkn mielelläni oman tietotaitoni myös tähän keskusteluun mikäli haluat miettiä jonkin tietyn pelaajaprofiilin fysiikkaharjoittelutarpeita, olettaen että kysessä on urheilija eikä viisihaaraspagetti jolle perusvoimaohjelma on täyttä rautaa(pun intended).
:)
Eikös kiekkopuolella huomioitu tälläiset yksilökohtaiset asiat jo varhain: Isot ja vähän kankeahkot junnu-pelaajat pitäisi saada pidettyä joukkueessa mahdollisimman pitkään kun tiedettiin että meiltä ei tule niitä isoja ja vahvoja pelaajia muuten. Ilmeisesti nyt saadaan korjata kiekkopuolella satoa tämän johdosta?
Mites potkupallo puolella tälläiset asiat ollaan huomioitu?
Sluib

Poissa Poissa


Vastaus #583 : 14.06.2016 klo 13:19:56

:)
Eikös kiekkopuolella huomioitu tälläiset yksilökohtaiset asiat jo varhain: Isot ja vähän kankeahkot junnu-pelaajat pitäisi saada pidettyä joukkueessa mahdollisimman pitkään kun tiedettiin että meiltä ei tule niitä isoja ja vahvoja pelaajia muuten. Ilmeisesti nyt saadaan korjata kiekkopuolella satoa tämän johdosta?

Jos tarkoitat fysiikkavalmennusta, olet jokseenkin oikeassa, 14-vuotiailla "isoilla ja kankeilla" sekä kaiken muunkin kokoisilla junnuilla oli vaihteleva henkilökohtainen fysiikkaohjelma(tai jokin simppeli kotiläksy jota piti harjoitella) varsinaisten fysiikkatreenien ulkopuolella(omaehtoisena). Fysiikkavalmentaja tarkisti tekniikoita ja piti testipäiviä riippuen tavoitteista. Tavoitteet määräytyivät pitkälti valmentajan ja fysiikkavalmentajan arvioista, mitä kyseinen juniori kulloinkin tarvitsi suorituskykyynsä.

Koska henk.koht datani alkaa vasta tuosta 14-ikävuoden paikkeilta(jääkiekon fysiikkavalmennuksen osalta), en osaa sanoa nuoremmista vastaavaa, pidän sitä kuitenkin todennäköisenä että näin oli, koska toimintatavat tuntuivat olevan itsestäänselvyyksiä kaikille jo tuossa iässä. 
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #584 : 21.06.2016 klo 12:51:38

Huuhkajatv:ssä esiteltiin setti hyviltä vaikuttavia keskivartalotreenejä http://huuhkaja.tv/fs/?huu=6805F80D
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #585 : 22.06.2016 klo 15:35:36

Huuhkajatv:ssä esiteltiin setti hyviltä vaikuttavia keskivartalotreenejä http://huuhkaja.tv/fs/?huu=6805F80D

Nämä on kaikki ihan perus pilatesliikkeitä, Gene on pilatesmiehiä. Ylos
Alha

Poissa Poissa


Vastaus #586 : 29.06.2016 klo 08:17:48

https://lihastohtori.wordpress.com/2016/06/29/lasten-ja-nuorten-voimaharjoittelu/

Lihastohtorin blogissa vieraskynällä KTP:n Janne Veija päässyt ääneen. Sanoisin, että erinomainen paketti junioreille voimaharjoitteluun liittyen. Voimaharjoittelulla kun on ainakin itseäni peloteltu vaikka kuinka junnu iässä, ilman minkäänlaisia perusteita... Herättää varmaan ajatuksia useammallakin futis piireissä.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #587 : 29.06.2016 klo 20:38:48

https://lihastohtori.wordpress.com/2016/06/29/lasten-ja-nuorten-voimaharjoittelu/

Lihastohtorin blogissa vieraskynällä KTP:n Janne Veija päässyt ääneen. Sanoisin, että erinomainen paketti junioreille voimaharjoitteluun liittyen. Voimaharjoittelulla kun on ainakin itseäni peloteltu vaikka kuinka junnu iässä, ilman minkäänlaisia perusteita... Herättää varmaan ajatuksia useammallakin futis piireissä.
Hyvä kirjoitus. Onko yhteenveto aiheesta suurinpiirtein näin että: Fysiikkavalmennus pitää aloittaa aikaisessavaiheessa ja ohjaajana koulutettu valmentaja ko. aiheeseen.
Doblass

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #588 : 29.06.2016 klo 21:04:30

Se että Iniesta on tai ei ole tehnyt jotain ei voi olla mikään peruste sille, että onko jotain järkevää tehdä. Iniesta tai Barcelona ei välttämättä tee punttia, mutta se ei tarkoita sitä, että siellä ei olisi mietitty voimaharjoittelua kuntoon.


Punttiharjoittelu=bodaus?. Punttitreenillä saadaan nopeutta ja räjähtävyyttä peliin. Iniesta yms ovat tehneet punttireeniä todella paljon ja se näkyy pelaamisessa. Suomalaiset valmentajat ovat täysiä uunoja fyysisen harjoittelun suhteen (ml. entinen valmentajani). Aina punttireeneissä vedettiin jotain kevyitä pitkiä sarjoja vaikka täytyisi tehdä suht lyhyitä sarjoja rähähtävällä nopeudella.
Manfred Fandango

Poissa Poissa


Vastaus #589 : 29.06.2016 klo 21:34:43

Joo, eipä punttitreeniä voi ulkomuodosta päätellä kovin luotettavasti. Valtavia määriä rautaa nostavista esimerkiksi kehonrakentajien ja olympianostajien välillä on suhteellisen iso ero ulkomuodossa, koska harjoittelu ja dieetti (sekä käytetyt "vitamiinit") eroavat toisistaan.

Lihastohtorin sivuilla oleva kirjoitus taas tuttua tavaraa: ihan asiaa, mutta punainen lanka hukassa ja kirjoitustyyli hassun hauskoine kuvineen liian löysää omaan makuun. Mielummin tavaan alan kirjallisuutta.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #590 : 09.07.2016 klo 19:56:37

Suomalaisten mielestä ilmeisesti tuo fysiikka on kaikista helpoin kehitettävä kohde jalkapallossa.

Niinkuin tässä Petteri Forsell tai Teemu Pukki eikö...

http://www.arvokisat.com/se-six-pack-ei-ole-siella-turhaan-ranskalaisluotsi-kommentoi-ronaldoa/
shub niggurath

Poissa Poissa


Vastaus #591 : 24.07.2016 klo 00:02:31

Moi,

Aloitellaanpa foorumille kirjoittelu tämmöisellä: Olen nyt useamman vuoden tauon jälkeen alkanut aladivareissa pelaamaan ja huolimatta melko hyvästä peruskunnostani, huomaan että juoksukuntoni jalkapallon tarpeisiin ei ole niin hyvä kuin haluaisin sen olevan. Tässä ei siis puhuta tavoitteellisesta urheilusta vaan ihan siitä, että nauttisin jalkapallosta vielä enemmän jos olisin paremmassa kunnossa. Huonolla kunnolla tarkoitan tässä siis sitä, että olen hitaampi ja hyydyn nopeammin kuin haluaisin. Olisiko täällä heittää vinkkejä mitenkä kannattaisi omaa kuntoaan lähteä kohentamaan tästä vinkkelistä? Muutama päivä viikossa olisi järjestettävissä tätä varten.
Taustatietoina mainittakoon, että ikää on hieman yli 30v, takana on kaikenlaisia palloilulajeja pääasiassa harrastesarjoista (paitsi jalkapalloa tosiaan aladivareista) ja pelipaikka on yleensä ollut laitapakki tai laituri.
papadopoulos

Poissa Poissa


Vastaus #592 : 24.07.2016 klo 17:04:50

Moi,

Aloitellaanpa foorumille kirjoittelu tämmöisellä: Olen nyt useamman vuoden tauon jälkeen alkanut aladivareissa pelaamaan ja huolimatta melko hyvästä peruskunnostani, huomaan että juoksukuntoni jalkapallon tarpeisiin ei ole niin hyvä kuin haluaisin sen olevan. Tässä ei siis puhuta tavoitteellisesta urheilusta vaan ihan siitä, että nauttisin jalkapallosta vielä enemmän jos olisin paremmassa kunnossa. Huonolla kunnolla tarkoitan tässä siis sitä, että olen hitaampi ja hyydyn nopeammin kuin haluaisin. Olisiko täällä heittää vinkkejä mitenkä kannattaisi omaa kuntoaan lähteä kohentamaan tästä vinkkelistä? Muutama päivä viikossa olisi järjestettävissä tätä varten.
Taustatietoina mainittakoon, että ikää on hieman yli 30v, takana on kaikenlaisia palloilulajeja pääasiassa harrastesarjoista (paitsi jalkapalloa tosiaan aladivareista) ja pelipaikka on yleensä ollut laitapakki tai laituri.

Käy vetämässä 3-4 kertaa viikossa juoksurata läpi niin , että hölkkäät kaarteet ja juokset täysillä suorat. Kierroksen jälkeen lepo ja toistat 4 kertaa.

Voin vakuuttaa, että 4 viikossa pääsee alasarjoissa laitapakin tontilta mukaan hyökkäyksiin hienosti.

Ikä ei vielä ole este, mutta palautuminen on haasteellista
shub niggurath

Poissa Poissa


Vastaus #593 : 24.07.2016 klo 22:06:13

Käy vetämässä 3-4 kertaa viikossa juoksurata läpi niin , että hölkkäät kaarteet ja juokset täysillä suorat. Kierroksen jälkeen lepo ja toistat 4 kertaa.

Voin vakuuttaa, että 4 viikossa pääsee alasarjoissa laitapakin tontilta mukaan hyökkäyksiin hienosti.

Ikä ei vielä ole este, mutta palautuminen on haasteellista

Juoksurataa ei ole lähettyvillä, mutta tuossa olisi semmoinen 50m pitkä melko jyrkkä mäki. Olen sitä miettinyt, että siitä voisi olla tähän iloa. Jos vaikka tuota mukaillen vetäisi kaksi tai kolme kertaa ylös -> kävellen alas + tauko ja tuo kolme tai neljä kertaa kolmesti tai neljästi viikossa?
Mannila

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Melody, Ilves, FF2 KI, NePa


Vastaus #594 : 28.07.2016 klo 14:31:16

Juoksurataa ei ole lähettyvillä, mutta tuossa olisi semmoinen 50m pitkä melko jyrkkä mäki. Olen sitä miettinyt, että siitä voisi olla tähän iloa. Jos vaikka tuota mukaillen vetäisi kaksi tai kolme kertaa ylös -> kävellen alas + tauko ja tuo kolme tai neljä kertaa kolmesti tai neljästi viikossa?

Ylämäki on hyvä. Täysillä ylös, kävellen alas ja heti perään täysillä ylös ja kävellen alas. 4-5 kertaa kun tykittää ylös, niin pitäisi piisata. Toki jos jalka vielä liikkuu eikä hirveästi yrjökään lennä, niin sitten vielä kerran. Kolme kertaa viikossa riittänee, jos meinaa vielä pelata ja harrastaa jotain muutakin. Ei se kolmekymppisen kroppa enää niin vain palaudu...
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #595 : 22.08.2016 klo 16:04:43

Törmäsin Palloliiton sivuilla tällaiseen dokumenttiin: https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/raportti_lajiprosessista_liite_1.pdf

Kyseessä on aika kattava kirjallisuuskatsaus ja yhteenveto huippujalkapalloilijaan kohdistuvista vaatimuksista. Fysiikkapuolella huippuliigojen keskimääräinen hapenottokyky näyttää olevan päälle 60 ml/kg/min ja Espanjan liigassa 66, mikä muuten vastaa n. 3500 metrin tulosta Cooperin testissä.

Saman dokumentin mukaan Rosenborgin pelaajien ykkösmaksimi puolikyykyssä (90 asteen polvikulma) on 171kg. Kevennyshyppytulokset pyörivät 45cm kieppeillä useimmissa tutkimuksissa.

Näistä voi lähteä hakemaan omaan tai joukkueensa harjoitteluun tavoitetasoja. Minut yllätti sekä Cooperin että puolikyykyn melko kova taso.

BlueJ

Poissa Poissa


Vastaus #596 : 23.08.2016 klo 08:14:58


Kun topic on Fyysinen harjoittelu, niin yhteenvedosta poimin tämän Harjoittelun tulisikin tähdätä siihen,
että pelaajien korkean intensiteetin liikkeiden määrä nousisi ja he palautuisivat korkean
intensiteetin suorituksista nopeammin ottelun aikana


Ensimmäinen on ilmeistä, mutta miten harjoitetaan tuota nopeampaa palautumista?
Vai juuri niin, että nostetaan noita korkean intensiteetin liikkeiden määrää harjoituksissa ja siitä seuraa parempi palautuminen?


Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #597 : 23.08.2016 klo 09:34:11

Kun topic on Fyysinen harjoittelu, niin yhteenvedosta poimin tämän Harjoittelun tulisikin tähdätä siihen,
että pelaajien korkean intensiteetin liikkeiden määrä nousisi ja he palautuisivat korkean
intensiteetin suorituksista nopeammin ottelun aikana


Ensimmäinen on ilmeistä, mutta miten harjoitetaan tuota nopeampaa palautumista?
Vai juuri niin, että nostetaan noita korkean intensiteetin liikkeiden määrää harjoituksissa ja siitä seuraa parempi palautuminen?

Käytännössähän tällä tarkoitetaan maitohapon sieto- ja poistokykyä. Molempia voi kehittää, kun aerobinen pohja on kunnossa (eli pelaaja on liikunnallinen). Vauhtikestävyysharjoittelu (esim. suhteellisen kovatehoiset tunnin futistreenit) kehittää maitohapon sietokykyä kuten myös maksimikestävyysharjoittelu (esim. intervallit tai fartlek). Hapoille ei saa kuitenkaan itseä vetää. Näitä harjoitteita kannattaisi tehdä kerran tai kahdesti viikossa.
svituro

Poissa Poissa


Vastaus #598 : 30.08.2016 klo 08:15:34

Suomalaisen urheilutieteen paradigma kaipaa muutosta. Meillä mitataan "labrassa" (punttisalilla ja radalla) jotain kyykkyä ja 20m sprinttiä. Ne ovat vain yksi piste siellä voiman ja nopeuden ominaisuuksien rakenteissa. Futiksessa ja muissa pallopeleissä tarvitaan pelinomaista nopeutta.

Sen lisäksi että se sisältää pelikäsitystä, pelinlukua, peliälyä sijoittumisen ja ennakoinnin kautta (joka oikeasti vaikuttaa pelissä siihen, oletko oikeassa paikassa oikeaan aikaan), on lajin liikkuminen aivan erilaista kuin suljetut testit, joissa pääset valmistautumaan sprinttiin optimiasennosta ja tiedät etukäteen tarkan, lineaarisen suunnan mihin liikkua. Pelissä tarvitsee reagoida tilanteisiin ja liikesuunnat vaihtelevat ainakin lähdöissä. Sen lisäksi itse juoksun aikana monesti tarvitsee valmistautua siihen, että tilanne jälleen muuttuu. Niinpä pallopelin nopeus on paljon enempi kuin maksiminopeus irrallisella 20m testillä. Toisella pelaajalla on hyvä liikkuvuus ja kyky jarruttaa (eksentrinen voima), toisella taas pelkkä 20m testi. Ensin mainittu pystyy liikkumaan monipuolisesti pelin eri tilanteissa ja vaihtamaan suuntaa tarpeen mukaan. Jälkimmäinen taas on nopea vain silloin, kun pääsee painamaan vapaata kaistaa pitemmän matkan.

Jalkapallokirjallisuudessa Xavier Tamarit (What is tactical periodization?) ja Javier Mallo (Complex Football, sekä aiempi kirjansa) ovat näistä asioista kirjoittaneet hyvin. Urheilutieteen tulisi olla poikkitieteellistä. Nopeuden kohdalla pitäisi tutkia nopeutta pelissä ja kehittää sitä fyysistä nopeutta pelitilanteiden kautta, jolloin samalla opitaan lukemaan, ennakoimaan ja suorittamaan siis teknis-taktisesti. Ei näitä tarvitsisi pilkkoa. Pienpelit kehittävät ketteryyttä ja säännöillä voi muokata näihin lisää, terävämpiä suunnanmuutoksia jolloin käytetään enemmän voimaa (a=F/m). Tätä samaa yksilölajeissakin Petteri Piiroset ja muut höpisevät. Punttivoima voi auttaa aloittelijalla, jonka oman lajin lajitreeni on heikkolaatuista, mutta parhaiten auttaisi oman lajin laadukas harjoittelu. Kannattaa tsekata tuo Complex Football, valitettavasti sitä ei kai saa enää Amazonista Suomeen ostettua...
Sluib

Poissa Poissa


Vastaus #599 : 12.09.2016 klo 11:00:00

Suomalaisen urheilutieteen paradigma kaipaa muutosta. Meillä mitataan "labrassa" (punttisalilla ja radalla) jotain kyykkyä ja 20m sprinttiä. Ne ovat vain yksi piste siellä voiman ja nopeuden ominaisuuksien rakenteissa. Futiksessa ja muissa pallopeleissä tarvitaan pelinomaista nopeutta.

Sen lisäksi että se sisältää pelikäsitystä, pelinlukua, peliälyä sijoittumisen ja ennakoinnin kautta (joka oikeasti vaikuttaa pelissä siihen, oletko oikeassa paikassa oikeaan aikaan), on lajin liikkuminen aivan erilaista kuin suljetut testit, joissa pääset valmistautumaan sprinttiin optimiasennosta ja tiedät etukäteen tarkan, lineaarisen suunnan mihin liikkua. Pelissä tarvitsee reagoida tilanteisiin ja liikesuunnat vaihtelevat ainakin lähdöissä. Sen lisäksi itse juoksun aikana monesti tarvitsee valmistautua siihen, että tilanne jälleen muuttuu. Niinpä pallopelin nopeus on paljon enempi kuin maksiminopeus irrallisella 20m testillä. Toisella pelaajalla on hyvä liikkuvuus ja kyky jarruttaa (eksentrinen voima), toisella taas pelkkä 20m testi. Ensin mainittu pystyy liikkumaan monipuolisesti pelin eri tilanteissa ja vaihtamaan suuntaa tarpeen mukaan. Jälkimmäinen taas on nopea vain silloin, kun pääsee painamaan vapaata kaistaa pitemmän matkan.

Jalkapallokirjallisuudessa Xavier Tamarit (What is tactical periodization?) ja Javier Mallo (Complex Football, sekä aiempi kirjansa) ovat näistä asioista kirjoittaneet hyvin. Urheilutieteen tulisi olla poikkitieteellistä. Nopeuden kohdalla pitäisi tutkia nopeutta pelissä ja kehittää sitä fyysistä nopeutta pelitilanteiden kautta, jolloin samalla opitaan lukemaan, ennakoimaan ja suorittamaan siis teknis-taktisesti. Ei näitä tarvitsisi pilkkoa. Pienpelit kehittävät ketteryyttä ja säännöillä voi muokata näihin lisää, terävämpiä suunnanmuutoksia jolloin käytetään enemmän voimaa (a=F/m). Tätä samaa yksilölajeissakin Petteri Piiroset ja muut höpisevät. Punttivoima voi auttaa aloittelijalla, jonka oman lajin lajitreeni on heikkolaatuista, mutta parhaiten auttaisi oman lajin laadukas harjoittelu. Kannattaa tsekata tuo Complex Football, valitettavasti sitä ei kai saa enää Amazonista Suomeen ostettua...

Esität, että nuorten pelaajien fysiikkavalmennus perustuu täysin kyykkymaksimiin ja 20 metrin juoksutestiin. Nämä pelaajat jotka kyykkäävät ja juoksevat 20 metriä eivät kykene realisoimaan hankittua voimaansa, vaan häviävät oikeat pelitilanteet kavereille, jotka eivät ole tehneet kyykkyä tai 20 metrin juoksua vaan pelanneet jonkinlaista siksak pienpeliä. Punttivoima auttaa kuitenkin aloittelijoita, joiden valmentajat eivät laita joukkuettaan tekemään oikeanlaisia pienpelejä. Haluasin kuulla näistä erikoisista pienpeleistä lisää, erityisesti jonkinnäköistä dataa tästä kasvaneesta voimantuotosta ja miten se on mitattu/todennettu.

Tämä on mielenkiintoista myös siksi, että yleisesti hyväksytty tosiasia kaikissa voimaa ja nopeutta vaativissa lajeissa on se, että kun taito on samalla tasolla, parempi fysiikka voittaa. Toisinsanoen, miksi pienpelien lisäksi ei voisi tehdä laadukasta voimaharjoittelua?

Toisaalta kyykkymaksimi ja 20 metrin spurtit eivät täytä omia kriteerejäni laadukkaasta voimaharjoittelusta sellaisenaan(omia näkemyksiäni aikaisemmissa kirjoituksissa tässä threadissa), ymmärrän pointtisi sinänsä. 
 
Sivuja: 1 ... 23 [24] 25
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines