Sportacus
Poissa
|
|
Vastaus #600 : 12.10.2016 klo 22:13:17 |
|
Hyvää settiä, varsin monipuolisesti erilaisia liikkeitä. Pilatesta, yleisurheilusta tuttuja liikkeitä (Mika Lehtimäeltä opittuja?) ja loppuun vielä trendikkäästi movement trainingia. Hyyrynen on selvästi tutustunut laajasti aiheeseen ja omaksunut toimivaksi kokemiaan juttuja omaan treeniinsä. Ja suoritustekniikatkin on varsin hyvännäköisiä. Ehdottomasti kannattaa teettää noita junnuilla alkuveryttelyssä. Ollaan aika pientenkin lentisjunnujen kanssa tehty tuollaisia liikkeitä, ne on varsin hyviä kehonhallinnan, taitavuuden, liikkuvuuden ja lihaskunnon kehittämiseen. Vaatimuksena toki on, että valmentaja osaa tehdä liikkeet riittävän hyvin näyttääkseen mallia ja osatakseen korjata suoritustekniikat. E: Tuossa lisää tuota yu-puolen toiminnallista alkuveryttelyä: https://www.youtube.com/watch?v=waDCEVYVVBw
|
|
« Viimeksi muokattu: 12.10.2016 klo 22:22:05 kirjoittanut Sportacus »
|
|
|
|
|
Troubleplayer
Poissa
Suosikkijoukkue: Huuhkajat
|
|
Vastaus #601 : 14.10.2016 klo 09:09:40 |
|
Kausi on takana ja ajatukset jo seuraavassa. Minkälaista on hyvä fyysinen harjoittelu henkilökohtaisesti? Ajatuksena on siis ensi kaudella olla vähintään joukkueen paras kuntoisin pelaaja ja pelaan alasarjoissa. Taito riittäisi ylemmäksikin, mutta jos kunto on huono ja jalat spagettia enemmästä juoksemisesta kuin kunto kestää ei myöskään pallo pysy jalassa. Ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan lihashuollosta ja kuntoon liittyvistä tekijöistä jotta Toukokuussa olen teräksisessä kunnossa Turha odottaa vastausta. Foorumin maailmanluokan kuntovalmentajien tulisi tietää ensin kaikki mahdollinen ruokavaliostasi ja rasvaprosentista koko elämäsi liikuntahistoriaan...
|
|
|
|
valimu
Poissa
|
|
Vastaus #602 : 14.10.2016 klo 10:40:01 |
|
Kausi on takana ja ajatukset jo seuraavassa. Minkälaista on hyvä fyysinen harjoittelu henkilökohtaisesti? Ajatuksena on siis ensi kaudella olla vähintään joukkueen paras kuntoisin pelaaja ja pelaan alasarjoissa. Taito riittäisi ylemmäksikin, mutta jos kunto on huono ja jalat spagettia enemmästä juoksemisesta kuin kunto kestää ei myöskään pallo pysy jalassa. Ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan lihashuollosta ja kuntoon liittyvistä tekijöistä jotta Toukokuussa olen teräksisessä kunnossa Aloita tekemään vaikka intervalleja. Muistan jossain suositelleen esim. n. 4x4 minuutin sprinttejä, jonka jälkeen 3 minuutin palautus. Syke jossain n. 90-95% maksimisykkeestä huitevilla. Tämä on melko hyvä hapenoton ja kestävyyden parantamiseksi. Tee vaikka 2-3 kertaa viikkoon oheishöntsien lisäksi esim. aamujuoksuina. Omaan makuun myös lyhyemmät intervallit toimivat oikein hyvin ja jopa paremmin, mutta tuo tuli lähinnä ulkomuistista. Toinen mitä tietenkin tulee kehittää on räjähtävyys ja lihaskunto. Loikkatreeniä ja kimmoisuuden parantamista esim ihan jännehypyillä tai vastaavilla kannattaa suosia. Lihaskunnon puolella peruspunttauksen lisäksi kannattaa tehdä myös koordinaatiota parantavia liikkeitä, kuten muutaman viestin takaisessa videossa ja esim pistoolikyykkyjä tms. jos polvet kestävät. Itse ottain myös vähän massaa, kauden ulkopuolella kun sitä saakin olla. Tässä jotain laveita ohjeita laveaan kysymykseen. Saa tulla haukkumaan.
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #603 : 14.10.2016 klo 17:10:55 |
|
Aloita tekemään vaikka intervalleja. Muistan jossain suositelleen esim. n. 4x4 minuutin sprinttejä, jonka jälkeen 3 minuutin palautus. Syke jossain n. 90-95% maksimisykkeestä huitevilla. Tämä on melko hyvä hapenoton ja kestävyyden parantamiseksi. Tee vaikka 2-3 kertaa viikkoon oheishöntsien lisäksi esim. aamujuoksuina. Omaan makuun myös lyhyemmät intervallit toimivat oikein hyvin ja jopa paremmin, mutta tuo tuli lähinnä ulkomuistista.
Siis 4 min pitäisi jaksaa juosta lähes maksimisykkeellä vai? Varmasti on hyvä tapa kehittään kuntoa, mutta vaatii aika kovat pohjat, että pystyy tuollaisia vetämään.
|
|
« Viimeksi muokattu: 14.10.2016 klo 17:13:49 kirjoittanut Velmu »
|
|
|
|
|
Coco
Poissa
|
|
Vastaus #604 : 14.10.2016 klo 21:29:39 |
|
Aloita tekemään vaikka intervalleja. Muistan jossain suositelleen esim. n. 4x4 minuutin sprinttejä, jonka jälkeen 3 minuutin palautus. Syke jossain n. 90-95% maksimisykkeestä huitevilla. Tämä on melko hyvä hapenoton ja kestävyyden parantamiseksi. Tee vaikka 2-3 kertaa viikkoon oheishöntsien lisäksi esim. aamujuoksuina. Omaan makuun myös lyhyemmät intervallit toimivat oikein hyvin ja jopa paremmin, mutta tuo tuli lähinnä ulkomuistista.
Toinen mitä tietenkin tulee kehittää on räjähtävyys ja lihaskunto. Loikkatreeniä ja kimmoisuuden parantamista esim ihan jännehypyillä tai vastaavilla kannattaa suosia. Lihaskunnon puolella peruspunttauksen lisäksi kannattaa tehdä myös koordinaatiota parantavia liikkeitä, kuten muutaman viestin takaisessa videossa ja esim pistoolikyykkyjä tms. jos polvet kestävät. Itse ottain myös vähän massaa, kauden ulkopuolella kun sitä saakin olla.
Tässä jotain laveita ohjeita laveaan kysymykseen. Saa tulla haukkumaan.
Kiitos vastauksesta. Mitä mieltä olette pre-seasonin pituudesta? Kannattaako vetää esim. tätä rytmiä nyt se reilu 6kk seuraavaan sarjapeliin asti? Ja intervallit saa tällä kunnolla tosiaan alkaa hieman kevyemmin kuin tuo 4x4min
|
|
|
|
Sluib
Poissa
|
|
Vastaus #605 : 15.10.2016 klo 13:07:25 |
|
Kausi on takana ja ajatukset jo seuraavassa. Minkälaista on hyvä fyysinen harjoittelu henkilökohtaisesti? Ajatuksena on siis ensi kaudella olla vähintään joukkueen paras kuntoisin pelaaja ja pelaan alasarjoissa. Taito riittäisi ylemmäksikin, mutta jos kunto on huono ja jalat spagettia enemmästä juoksemisesta kuin kunto kestää ei myöskään pallo pysy jalassa. Ottaisin mielelläni vinkkejä vastaan lihashuollosta ja kuntoon liittyvistä tekijöistä jotta Toukokuussa olen teräksisessä kunnossa Jos et ole tottunut spurttaamaan ja haluat parantaa juoksukestävyyttä, väsäsin joskus aika foolproof "ohjelman" tuohon. Pari kaveria halusi juosta cooperissa 3000 m mahdollisesti inttiä varten, muistaakseni tekivät tätä päivittäin pari kk. Tavoite saavutettiin ja pojat olivat tyytyväisiä. 1) Hölköttele joku 3 - 10 min kunnes tuntuu vähän lämpimältä tms. tuttu lämmittely. 2) Valitse lenkkipolulta/juoksuradalta tai mistä nyt vaan joku kivi/tolppa/maamerkki. 3) Spurttaa maamerkin kohdalta niin kovaa kuin pystyt, niin pitkälle kuin pääset 4) Kun tehot rupeaa putoamaan ja tuntuu kuolemalta, katso joku maamerkki mihin pääsit. 5) Toista kohdat 1 - 4 ja yritä joka kerta päästä vähän pitemmälle. 5 - 10 metriä on jo hyvä lisäys. Edistyksen mittaaminen on helppoa ja motivoivaa, miniharjoituksen voi tehdä punttitreenin jälkeen ja harjoitus on varsin nopea. Ylimääräistä pahaa oloa saa aikaiseksi valitsemalla mäen spurttijanalleen. Onnea ja menestystä seuraavalle kaudelle.
|
|
|
|
Art2
Poissa
Suosikkijoukkue: RoPS, Spurs
|
|
Vastaus #606 : 15.10.2016 klo 13:30:00 |
|
Järkevämmältä kuulostaisi 4x4xminuutti, jossa vetojen välillä palautus 1-2min ja sarjojen välillä 6-8. Tai sykkeiden mukaan palautukset
|
|
|
|
tuuma
Poissa
|
|
Vastaus #607 : 15.10.2016 klo 18:33:07 |
|
Aloita tekemään vaikka intervalleja. Muistan jossain suositelleen esim. n. 4x4 minuutin sprinttejä, jonka jälkeen 3 minuutin palautus. Syke jossain n. 90-95% maksimisykkeestä huitevilla. Tämä on melko hyvä hapenoton ja kestävyyden parantamiseksi. Tee vaikka 2-3 kertaa viikkoon oheishöntsien lisäksi esim. aamujuoksuina.
Siis 4 min pitäisi jaksaa juosta lähes maksimisykkeellä vai? Varmasti on hyvä tapa kehittään kuntoa, mutta vaatii aika kovat pohjat, että pystyy tuollaisia vetämään.
Siksi on käsittämätöntä että jotkut tulevat edelleen kysymään neuvoja jostain nettifoorumilta. Toisekseen tuo neuvo; 2-3x viikossa 90-95%:n intervalleja heti treenikauden alussa on valmennuksellisesti niin vihkoon kuin vain voi vetää. Ja kolmanneksi; ei maitohapollisissa juoksuissa voi palautusaika olla pienempi mitä itse suoritusaika.
|
|
|
|
Coco
Poissa
|
|
Vastaus #608 : 16.10.2016 klo 15:20:58 |
|
Mistä niitä neuvoja sitten pitäisi kysyä?Täällä kuitenkin on myös oikeita asiantuntijoita. Ei tavallinen personaltrainer tajua hevonkukkua jalkapalloilijan fyysisen kunnon kehittämisestä
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #609 : 16.10.2016 klo 15:24:22 |
|
Mistä niitä neuvoja sitten pitäisi kysyä?Täällä kuitenkin on myös oikeita asiantuntijoita. Ei tavallinen personaltrainer tajua hevonkukkua jalkapalloilijan fyysisen kunnon kehittämisestä
Aika monia PT:tä löytyy joilla fudistaustaakin on. Varsinkin suuremmissa kaupungeissa, joten kyllä niillä käryä voi olla. Toki kestävyyspuolesta yms ei välttämättä niillä käryäkään ole.
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
|
Vastaus #610 : 16.10.2016 klo 19:31:45 |
|
Aikoinaan olin sitä mieltä, että osasin valmentaa pelaajien juoksua, mutta kun juoksuvalmentaja antoi ohjeet oikeisiin harjoitteisiin tajusin, että on eri asia olla lajivalmentaja kuin yleisvalmentaja, tämä tietenkin toimii myös toisinpäin, eli ei juoksuvalmenta tietenkään ole kovin hyvä jalkapallovalmentaja, näin karkeasti vedettynä. Tietenkin voimme tietää perusteita ja osaamme valmentaa perusteet, mutta kun harjoitusta ja varsinkin suoritusta pilkotaan pienempiin yksityiskohtiin tulee järjestään paljon ongelmia. Nyt uskon tietäväni jo aika paljon paremmin mitä on juoksuvalmennus, mutta edelleen, juoksuvalmentaja on oikea henkilö valmentamaan täysipainoista juoksuharjoittelua.
Sama asia on, kun puhutaan fysiikka valmennuksesta. Oletan, että ne jotka ovat itse harjoittaneet omaa fysiikkaansa valmennuksessa tietävät muutamia perusteita, esimerkiksi voiman ja massan kasvattamiseen tarvitaan suurempi palautusaika toistojen välissä, jotta lihas pystyy puristumaan aina maksimisuoritukseen eikä ns. hajoa toistojen aikana. Usein puhutaan 1,5kertaisesta palautumisajasta sekä pienempi määrä toistoja "maksimi" painoilla. Jos taas kehitetään esimerkiksi kestävyyttä, nopeutta ja "räjähtävää" voimaa, tulee toistoissa käytettävät painot olla huomattavasti kevyempiä, toistojen määrä suurempi ja palautumisaika toistojen mittainen tai jopa lyhyempi, riippuen siitä mitä tarkalleen haetaan. Silti, näillä ohjeilla ei saada oikeita tuloksia aikaiseksi, mikäli ei ole enempää tietoa ja ammattitaitoa opastaa, koska esimerkiksi milloin tehdään mitäkin on ihan hemmetin tärkeää. Se, että täältä löytäisi fysiikan kehittämiseen tarpeeksi päteviä valmentajia ei ole kovin todennäköistä, vaan kaikki tarkemmat ohjeet tulisi aina tulla juuri sen lajin valmentajalta.
En osaa ottaa kantaa kuinka paljon skeidaa täällä saa lukea, mutta useat ohjeet ovat kyllä enemmän vahingollisia kuin edistäviä.
-Snoopy-
|
|
« Viimeksi muokattu: 16.10.2016 klo 20:12:18 kirjoittanut Snoopy »
|
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
|
Vastaus #611 : 16.10.2016 klo 20:37:40 |
|
Forumin ohje on siis, että nosta jalat pöydälle ja lopeta se haihattelu. . Laitoin yksityisviestin. Lue.
|
|
|
|
joosar
Poissa
|
|
Vastaus #612 : 17.10.2016 klo 09:27:20 |
|
Sama asia on, kun puhutaan fysiikka valmennuksesta.
-Snoopy-
Urheilusanomissa oli hyvää juttua änäri kiekkomiesten fysiikka treeneistä.. Ristolainen taitaa kiittää vaikka punttivalkkuaan,,6 milj/kausi Koska Suomen futareista vastaavaa? Ainakin Saksassa ilmeisesti ollaan ihmetelty Suomi-pojan heikkoa fysiikkaa
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
|
Vastaus #613 : 17.10.2016 klo 18:14:52 |
|
Usein joukkueet harjoittelevat talviaikaan jonkin yhden oheislajin kanssa. Itse olen ollut mukana judossa, painissa, juoksussa, juoksusuoralla tekniikkaa, salilla, futsalissa, salibandyssä yms. Kaikille näille joukkueille on ollut yhteistä se, että talvella on ollut mukana yksi oheinen, ei muita. Nyt viime vuosina olen alkanut muuttamaan ajatuksiani siihen suuntaan, että meidän ei tulisi harjoittaa vain yhtä oheista talviaikaan.
Käytännössä oheisten harjoittelu alkaa marraskuussa ja loppuu huhtikuussa, eli toiminnallisia kuukausia on 5-6kk, riippuen miten lomitaan ja ollaan paikalla. Itselleni on tärkeää, että talvella olisi oheisia ja ehdottomasti yhdeksi parhaaksi olen havainnut puhtaan fyysisen harjoittelun, jossa kehitetään pelaajien fysiikkaa, tasapainoa, notkeutta sekä koordinaatiota. Kun puhumme 12vuotiaista (varauksin 10-12v, ei koskaan nuoremmat) ja sitä vanhemmista, tulisi yksi harjoitus viikossa olla puhdasta fysiikkaa, mutta tämä jakso ei saa jatkua läpi talven vaan se tulisi ajoittaa talvi harjoittelun alkukauteen. Tämä fyysinen osuus voisi kestää marras-joulu-tammikuun, jolloin harjoituspäiviä tulisi keskimäärin kaksitoista. Tässä ajassa pelaajien fysiikka kehittyy jo ja saadaan aikaiseksi hyvä pohja seuraavalle harjoitusjaksolle. Täytyy muistaa, että keskimäärin yksi päivä viikossa merkitsee vain ylläpitävää, vaikka tuo yksi harjoituskerta olisikin pyhitetty fysiikalle kokonaan, silti se ei vielä juuri kehitä, joten vähintään kerran viikossa tulee ottaa fysiikkaa vielä esimerkiksi loppulämmittelyissä, ketteryyttä ja koordinaatiota esimerkiksi alkulämmittelyissä. Nämä fysiikkaa tehostavat harjoitukset pallolisen treenin ohella ovat ne missä me voimme olla mukana ja mitä voimme tehdä, mutta esimerkiksi juoksusuoralla tehtävät fyysiset harjoitukset tulisi aina tehdä osaavan lajivalmentajan kanssa. Meillä on ollut mukana esimerkiksi entinen painija ja painonnostaja hikouluttamassa poikia. Tämä kaveri on ollut ehkä paras koskaan mukana ollut ulkopuolinen valmentaja, koska hänen oma tietotaitonsa oikeaoppisista treeneistä on niin suuri, etten itse oppisi koskaan tämän kaiken ohella valmentamaan niitä asioita. Fysiikkaa siis ilman painoja, kestävyyttä vain pelaajien omaa kehoa käyttämällä.
Helmi-maalis-huhtikuun pyhittäisin fysiikan jälkeen nopeudelle ja ketteryydelle. Edelleen voidaan käyttää esimerkiksi juoksusuoraa hyväksi ja tässä meillä on ollut mukana juoksuvalmentajia sekä juoksijoita, jotka ovat itse harjoitelleet juoksua kurinalaisesti. Edelleen, minulla ei ole sellaista tietotaitoa, mutta koska juoksua tarvitsee opetella myös enemmän kuin kerran viikossa, on juoksutreenaus ollut mukana kerran viikossa myös pallollisissa treeneissä alkulämmittelyssä.
En näe järkeä painin, judon tai salibandyn treenamisessa junnuilla, koska nämä voisivat ensinnäkin olla heille muutenkin hyviä extralajeja, mutta kun tulisi pystyä ohjaamaan kaikki huomio todella tärkeisiin asioihin, niin silloin pitää selkeästi spesifioida mitä tehdään ja milloin. Samalla homma pysyy mielenkiintoisena, kun ei tehdä sitä koko talvea, vaan juuri n. 10-12 kertaa per laji. Kuitenkin esimerkiksi fysiikan treenaaminen tarkoittaa sitä, että sille on oltava niitä harjoituskertoja, ei riitä vain se että käydään silloin tällöin kokeilemassa tai että se tulee jonkun muun lajin oheisena. Juokseminen on sama asia. Silloin tällöin tehty juoksu on vain silloin tällöin tehty juoksu, kun tärkeää olisi saada myös juoksussa toistoja alle. Pelaajan täytyy osata lähteä paikaltaan täyteen vauhtiin, liikkeestä nostaa vauhti täyteen vauhtiin ja pelaajan täytyy pystyä pitämään vauhtia tarvittavan aikaa yllä, mutta ennenkaikkea oppia juoksu mitä tarvitaan jalkapallossa. Näitä täytyy myös treenata.
Että taas sellaista...
-Snoopy-
|
|
« Viimeksi muokattu: 17.10.2016 klo 18:23:46 kirjoittanut Snoopy »
|
|
|
|
|
Sportacus
Poissa
|
|
Vastaus #614 : 20.10.2016 klo 23:43:56 |
|
Sama asia on, kun puhutaan fysiikka valmennuksesta. Oletan, että ne jotka ovat itse harjoittaneet omaa fysiikkaansa valmennuksessa tietävät muutamia perusteita, esimerkiksi voiman ja massan kasvattamiseen tarvitaan suurempi palautusaika toistojen välissä, jotta lihas pystyy puristumaan aina maksimisuoritukseen eikä ns. hajoa toistojen aikana. Usein puhutaan 1,5kertaisesta palautumisajasta sekä pienempi määrä toistoja "maksimi" painoilla. Jos taas kehitetään esimerkiksi kestävyyttä, nopeutta ja "räjähtävää" voimaa, tulee toistoissa käytettävät painot olla huomattavasti kevyempiä, toistojen määrä suurempi ja palautumisaika toistojen mittainen tai jopa lyhyempi, riippuen siitä mitä tarkalleen haetaan. Tämä ei ollut ketjun varsinainen aihe, mutta tartutaan nyt silti. Voimaa, räjähtävää voimaa ja nopeutta treenatessa, eli hermostoa treenatessa, pidemmät tauot, koska tarkoituksena on pystyä tekemään liikkeet riittävästi levänneenä terävästi. Lihasmassaa ja lihaskestävyyttä treenatessa taas tehdään lyhyemmillä tauoilla, koska pyritään väsyttämään lihasta ja treenaamaan lihaksen aineenvaihduntaa. Se, että täältä löytäisi fysiikan kehittämiseen tarpeeksi päteviä valmentajia ei ole kovin todennäköistä, vaan kaikki tarkemmat ohjeet tulisi aina tulla juuri sen lajin valmentajalta.
Kyllä täältä löytyy tietoa paljonkin fysiikan eri osa-alueiden kehittämisestä. Jalkapallossa vaaditaan vaan hyvin monipuolista fysiikkatreeniä, joten mitään helppoja lyhyitä ohjeita on mahdotonta antaa. Pitää kehittää voimaa, nopeutta, kestävyyttä, ketteryyttä, liikkuvuutta, vartalonhallintaa, yleistaitavuutta, jne. ja näiden harjoittelu pitää periodisoida ja suhteuttaa urheilijan ikään ja harjoittelutaustaan. Jostain yksittäisestä asiasta voi antaa ohjeita tällaisella foorumilla, mutta kokonaisuuden hallinta vaatii paljon ymmärrystä eri osa-alueista. Puhumattakaan siitä, että asiaan sen enempää perehtymätön osaisi itse noiden ohjeiden avulla treenata monipuolisesti ja oikein.
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.10.2016 klo 23:48:32 kirjoittanut Sportacus »
|
|
|
|
|
Lenko
Poissa
|
|
Vastaus #615 : 21.10.2016 klo 08:58:04 |
|
Oikeastaan Sportacukselta tuli mainittua tuossa se olennainen ja vaikein eli kokonaisuuden hallinta. Hyviä ohjeita voi löytää forumilta jos toiseltakin johonkin osa-alueeseen, mutta kun aletaan puhua eri kehitysvaiheissa olevista urheilijoista, yksilöllisistä eroista ja jalkapallon moninaisista vaatimuksista ollaan jo sellaisessa kokonaisuudessa, jota ei muutamalla forumviestillä pureta. Minun mielestäni asiasta kiinnostuneen kannattaa hankkia asiaa käsittelevää kirjallisuutta. Parisataa sivua asiaatuntevaa tekstiä ja perusteet alkavat hahmottua. Pääosin fyysinen valmennus tuntuu olevan yhä jalkapallossa aliarvostettu osuus, joka hoituu kerran viikossa jumppaamalla ja alkulämmittelyn kuperkeikkaosuudella. Ei pitäisi sanoa ääneen, mutta tässä on yksi osuus, jossa jääkiekossa ollaan potkupalloilijoita edellä. Käykää huviksenne tutustumasssa vaikkapa b-junnuikäisten lätkäjätkien viikko-ohjelmiin. Paljonko on fysiikkaharjoittelua viikossa? Kerran tunti jumppaa?
|
|
|
|
Velmu
Poissa
|
|
Vastaus #616 : 21.10.2016 klo 09:06:45 |
|
Sen verran kyllä pakko hiukan olla eri mieltä, että kyllähän fudiksessa fysiikkatreeniä tehdään jo mielestäni aivan tarpeeksi osassa seuroista. Toki en niin ammattilainen ole, että osaisin sanoa että se aina on pelkästään oikeanlaista tekemistä, mutta kyllähän monissa seuroissa treenataan fysiikkaa se 1-4 kertaa viikossa, riippuen missä kohtaa vuotta mennään. Kyllä tuon on yksinkertaisesti pakko riittää.
En osaa sanoa koko Suomen mittakaavassa, mutta ainakin täällä Varsinais-Suomessa fysiikkaharjoittelu tuntuu olevan ihan hyvällä tasolla fudiksessa. Tietysti tuo on aika seurakohtaista edelleen, eikä Palloliitolta/piiriltä hirveästi mitään linjaa/ohjeistusta asiasta tule, jotain höpöhöpö-vihkosta lukuun ottamatta.
|
|
|
|
Sportacus
Poissa
|
|
Vastaus #617 : 21.10.2016 klo 19:10:42 |
|
Sen verran kyllä pakko hiukan olla eri mieltä, että kyllähän fudiksessa fysiikkatreeniä tehdään jo mielestäni aivan tarpeeksi osassa seuroista. Toki en niin ammattilainen ole, että osaisin sanoa että se aina on pelkästään oikeanlaista tekemistä, mutta kyllähän monissa seuroissa treenataan fysiikkaa se 1-4 kertaa viikossa, riippuen missä kohtaa vuotta mennään. Kyllä tuon on yksinkertaisesti pakko riittää.
En osaa sanoa sen paremmin futisjoukkueiden fysiikkatreenin määristä, mutta tuloksista päätellen puutteita on joko fysiikkatreenin määrissä tai laadussa. Näkemäni perusteella paikallisissa seuroissa ainakin laadussa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 21.10.2016 klo 19:36:22 kirjoittanut Sportacus »
|
|
|
|
|
naumanen
Poissa
|
|
Vastaus #618 : 09.09.2017 klo 22:03:31 |
|
Nostetaan ylös kun liittyy tuohon toiseen ketjuun
|
|
|
|
Sportacus
Poissa
|
|
Vastaus #619 : 04.12.2017 klo 15:14:24 |
|
Pallokerhon podcastissa juttua jalkapallon fysiikkatreenistä: https://www.supla.fi/supla/3137058Alan ammattilaisetkin on sitä mieltä, että suomalaisen futaajan fysiikka ei ole sillä tasolla kuin pitäisi tai voisi olla.
|
|
|
|
Bomber80
Poissa
|
|
Vastaus #620 : 04.12.2017 klo 18:15:52 |
|
Isolla kartalla suomessa taidetaan mennä liian paljon mukavuusalueella, liian usein näkee valmentajan jopa kysyvän valmennettavilta "mitä tehtäis tänään".. se on sama kuin kysyis lapselta syötkö tänään kaura- vai suklaapuuroa.
Uinnin nykytila on hyvä esimerkki kun peruskuntoa kohottavat kovat treenit on vaihdettu "mukavaan kikkailuun" ..sama dilemma osuu varmasti monen futisseuran mindmappiin jos sellainen piirrettäisi toimintaa kuvaamaan.
Niinkuin Jaska ja kumppanit pallokerhon pätkällä kertoilevat, "tarpeeksi rasitusta oikeaan aikaan" ..tällöin kuormitusta voidaan turvallisesti lisätä, kokonaisvaltaisesti tottakai.
|
|
|
|
Takatasku
Poissa
Suosikkijoukkue: LFC
|
|
Vastaus #621 : 04.12.2017 klo 20:45:49 |
|
Toki se on aina tavoitteista kiinni mitä ja miten paljon reenataan. Mutta jos sinne huipulle tähtää niin taitaa suomalaiset olla huonokuntoisia monessa muussakin lajissa kuin jalkapallossa. Tarpeeksi paljon monipuolista liikuntaa pienestä pitäen ja vielä kun tehtäisiin kutakuinkin oikeita asioita kutakuinkin oikeaan aikaan niin päästäisiin jo pari askelta eteenpäin.
Ensimmäinen askel on mielestäni se, että pitäisi testata niiden junioreiden kuntotaso. Joku sanoo nyt, että: "hui kauhistus, ei meidän Eemeliä saa testata." Onhan koulussakin kokeita ja testejä jo melko varhaisessa vaiheessa. Tyttäreni pyrki aikoinaan 4-vuotiaana musiikkiopistoon soittamaan viulua ja sielläkin testattiin rytmitajua ja jotain muutakin. Minä en tiedä musiikista yhtään mitään. No joka tapauksessa jollakin tavalla pitää selvittää millä tasolla ne juniorit on ja saada joku tulos mihin voidaan jatkossa verrata. Kuinka moni seura Suomessa testaa junnuja systemaattisesti pienestä pitäen?
Seuraava askel onkin sitten ihan matematiikkaa. Sarjoja, toistoja, metrejä, määriä, kiloja, sekunteja jne. Nuo kun hoidetaan 6-18 vuoden iässä oikein ja laadukkaasti niin eihän siinä ole mitään estettä miksei juniori olisi hyvässä kunnossa.
|
|
|
|
joks11
Poissa
Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy
|
|
Vastaus #622 : 05.12.2017 klo 00:17:12 |
|
Toki se on aina tavoitteista kiinni mitä ja miten paljon reenataan. Mutta jos sinne huipulle tähtää niin taitaa suomalaiset olla huonokuntoisia monessa muussakin lajissa kuin jalkapallossa. Tarpeeksi paljon monipuolista liikuntaa pienestä pitäen ja vielä kun tehtäisiin kutakuinkin oikeita asioita kutakuinkin oikeaan aikaan niin päästäisiin jo pari askelta eteenpäin.
Ensimmäinen askel on mielestäni se, että pitäisi testata niiden junioreiden kuntotaso. Joku sanoo nyt, että: "hui kauhistus, ei meidän Eemeliä saa testata." Onhan koulussakin kokeita ja testejä jo melko varhaisessa vaiheessa. Tyttäreni pyrki aikoinaan 4-vuotiaana musiikkiopistoon soittamaan viulua ja sielläkin testattiin rytmitajua ja jotain muutakin. Minä en tiedä musiikista yhtään mitään. No joka tapauksessa jollakin tavalla pitää selvittää millä tasolla ne juniorit on ja saada joku tulos mihin voidaan jatkossa verrata. Kuinka moni seura Suomessa testaa junnuja systemaattisesti pienestä pitäen?
Seuraava askel onkin sitten ihan matematiikkaa. Sarjoja, toistoja, metrejä, määriä, kiloja, sekunteja jne. Nuo kun hoidetaan 6-18 vuoden iässä oikein ja laadukkaasti niin eihän siinä ole mitään estettä miksei juniori olisi hyvässä kunnossa.
Aika harvassa on ne joukkueet, joiden taustoista löytyy osaaminen erottelemaan suoraan normaalista kasvusta tuleva kehittyminen harjoittelusta johtuvasta kehittymisestä.
|
|
|
|
Sportacus
Poissa
|
|
Vastaus #623 : 06.12.2017 klo 01:42:41 |
|
Tätä on hyvin vaikea ymmärtää, ka skun tuo on aika helppo asia hoitaa kuntoon <sic>, JOS PELAAJA(I)LLA on riittävä motivaatio ja halu, koska sehän on vaan työtä ohjeiden mukaan, mutta toki kovaa työtä.
Kysymys on futisvalmentajien osaamisen puutteista. Ei ylipäätään ymmärretä fysiikan merkitystä, "futis on tekniikkalaji", jne. Eikä ymmärretä mitä kaikkia ominaisuuksia pitäisi reenata. 1900-luvun opeilla vedetään peruskuntolenkkiä ja tehdään vähän vatsarutistuksia ja punnerruksia päälle. "Voimaharjoittelu tekee kankeaksi" ja muita vääriä uskomuksia.
|
|
|
|
nozick
Poissa
|
|
Vastaus #624 : 06.12.2017 klo 09:53:37 |
|
Aika harvassa on ne joukkueet, joiden taustoista löytyy osaaminen erottelemaan suoraan normaalista kasvusta tuleva kehittyminen harjoittelusta johtuvasta kehittymisestä.
Veikkaan oikeaksi vastaukseksi nollaa. Tai siis osaamista saattaa jostain löytyäkin, mutta resursseja tai halua ei.
|
|
|
|
|
|