FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
16.10.2018 klo 22:02:18 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 25 [26] 27
 
Kirjoittaja Aihe: Fyysinen harjoittelu  (Luettu 134235 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
joks11

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy


Vastaus #625 : 05.12.2017 klo 01:17:12

Toki se on aina tavoitteista kiinni mitä ja miten paljon reenataan. Mutta jos sinne huipulle tähtää niin taitaa suomalaiset olla huonokuntoisia monessa muussakin lajissa kuin jalkapallossa. Tarpeeksi paljon monipuolista liikuntaa pienestä pitäen ja vielä kun tehtäisiin kutakuinkin oikeita asioita kutakuinkin oikeaan aikaan niin päästäisiin jo pari askelta eteenpäin.

Ensimmäinen askel on mielestäni se, että pitäisi testata niiden junioreiden kuntotaso. Joku sanoo nyt, että: "hui kauhistus, ei meidän Eemeliä saa testata." Onhan koulussakin kokeita ja testejä jo melko varhaisessa vaiheessa. Tyttäreni pyrki aikoinaan 4-vuotiaana musiikkiopistoon soittamaan viulua ja sielläkin testattiin rytmitajua ja jotain muutakin. Minä en tiedä musiikista yhtään mitään. No joka tapauksessa jollakin tavalla pitää selvittää millä tasolla ne juniorit on ja saada joku tulos mihin voidaan jatkossa verrata. Kuinka moni seura Suomessa testaa junnuja systemaattisesti pienestä pitäen?

Seuraava askel onkin sitten ihan matematiikkaa. Sarjoja, toistoja, metrejä, määriä, kiloja, sekunteja jne. Nuo kun hoidetaan 6-18 vuoden iässä oikein ja laadukkaasti niin eihän siinä ole mitään estettä miksei juniori olisi hyvässä kunnossa.
Aika harvassa on ne joukkueet, joiden taustoista löytyy osaaminen erottelemaan suoraan normaalista kasvusta tuleva kehittyminen harjoittelusta johtuvasta kehittymisestä.
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #626 : 05.12.2017 klo 20:01:59

En osaa sanoa sen paremmin futisjoukkueiden fysiikkatreenin määristä, mutta tuloksista päätellen puutteita on joko fysiikkatreenin määrissä tai laadussa. Näkemäni perusteella paikallisissa seuroissa ainakin laadussa.

Tätä on hyvin vaikea ymmärtää, ka skun tuo on aika helppo asia hoitaa kuntoon <sic>, JOS PELAAJA(I)LLA on riittävä motivaatio ja halu, koska sehän on vaan työtä ohjeiden mukaan, mutta toki kovaa työtä.
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #627 : 06.12.2017 klo 02:42:41

Tätä on hyvin vaikea ymmärtää, ka skun tuo on aika helppo asia hoitaa kuntoon <sic>, JOS PELAAJA(I)LLA on riittävä motivaatio ja halu, koska sehän on vaan työtä ohjeiden mukaan, mutta toki kovaa työtä.

Kysymys on futisvalmentajien osaamisen puutteista. Ei ylipäätään ymmärretä fysiikan merkitystä, "futis on tekniikkalaji", jne. Eikä ymmärretä mitä kaikkia ominaisuuksia pitäisi reenata. 1900-luvun opeilla vedetään peruskuntolenkkiä ja tehdään vähän vatsarutistuksia ja punnerruksia päälle. "Voimaharjoittelu tekee kankeaksi" ja muita vääriä uskomuksia.
nozick

Paikalla Paikalla


Vastaus #628 : 06.12.2017 klo 10:53:37

Aika harvassa on ne joukkueet, joiden taustoista löytyy osaaminen erottelemaan suoraan normaalista kasvusta tuleva kehittyminen harjoittelusta johtuvasta kehittymisestä.
Veikkaan oikeaksi vastaukseksi nollaa. Tai siis osaamista saattaa jostain löytyäkin, mutta resursseja tai halua ei.
petteri72

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #629 : 06.12.2017 klo 15:56:16

Kysymys on futisvalmentajien osaamisen puutteista. Ei ylipäätään ymmärretä fysiikan merkitystä, "futis on tekniikkalaji", jne. Eikä ymmärretä mitä kaikkia ominaisuuksia pitäisi reenata. 1900-luvun opeilla vedetään peruskuntolenkkiä ja tehdään vähän vatsarutistuksia ja punnerruksia päälle. "Voimaharjoittelu tekee kankeaksi" ja muita vääriä uskomuksia.

Jep. Treeneissä ehkä hölkätään ja tehdään pari vatsalihasta, kun pitäisi sen lisäksi treenata puolivoltteja, korkeita jalkoja, käsilläkävelyä, yhden käden punnerruksia, notkeutta tai spagaatia (joka ääriliikkeenä kaikilla ei toki onnistu) ja esimerkiksi voimajoogaa jne. Toki harjoitteita voidaan aina soveltaa jalkapalloon, mutta monipuolisuus on välttämätöntä, jotta motoriikka sekä keskivartalon tukilihakset ja kannatus sekä notkeus, joka on tasapainon edellytys kehittyy riittävälle tasolle.

Kyse on siitä, että huippujalkapallossa hyvä fyysinen kunto on osin samaa kuin esimerkiksi tässä kilpa-aerobicissa, hyvin erilaisessa lajissa, äärimmäistä liikkuvuutta, räjähtävää voimaa ja tasapainoa. Toisaalta jalkapallossa toki myös hyvää juoksukestävyyttä, juoksunopeutta ja lajikohtaisia fyysisiä piirteitä kuten jatkuvaa valmiutta nopeisiin suunnanmuutoksiin, joka vielä vaatii omanlaista tasapainoa ja reaktiivista liikevalmiutta.

https://www.youtube.com/watch?v=POkPBfujHJM

Jos tämä vertailu kilpa-aerobicin liikkeisiin vaikuttaa hullulta: Tässä vähän jalkapallon ehkä kovakuntoisimman supertähden Cristino Ronaldon omaa treeniä. Osin samaa liikemateriaalia, monessa eri muodossa. Tämän lisäksi CR:ltä löytyy toki myös eri videoilta puolivoltteja, korkeita jalkoja jne.
 
https://www.youtube.com/watch?v=tBAMD6BuCCA

https://www.youtube.com/watch?v=x1ylqMav550 - Esimerkki hyvästä notkeudesta. Huom. Tällä liikkuvuudella pääsee ainakin hyvin lähelle spagaatia.

Tässä sitten vielä vähän lisää monipuolista harjoitusmateriaalia:

https://www.youtube.com/watch?v=Uht3OwaxMQA

Kun riittävä taito ja fyysinen valmius kohtaavat tulee sitten joskus tälläisiäkin maaleja, malliin Wayne Rooney tai Zlatan Ibrahimovic:

https://youtu.be/QOPwGBEGoQg?t=475

Riittävään voimaan, liikkuvuuteen ja tasapainoon on varmasti tehty monenlaista liikettä, myös omalla ajalla. Cristiano Ronaldo tai Zlatan eivät koskaan olisi päässeet maailmantähdiksi ilman hyvin monipuolista fyysistä treeniä, joka on alkanut jo pienenä poikana ja jatkuu koko uran läpi, toki muuttuen matkalla.

Toki yksi suomalaisen jalkapalloharjoittelun ongelma on ihan liian pienet treeni- pikemminkin kokonaisliikuntamäärät. Huipulle päästäkseen pitää liikkua tai harjoitella vähintään 2-3 tuntia joka päivä pikkupojasta alkaen uran loppuun saakka. Pelkät joukkuetreenit eivät todellakaan riitä. Treeni tai liikkuminen ei toki tarkoita, että koko ajan pitää mennä veren maku suussa, rauhalliset treenit ja monipuolinen liikkuminen kehittävät myös ja niille on tilaa kun kokonaisuudessaan liikutaan riittävän paljon.


« Viimeksi muokattu: 06.12.2017 klo 17:01:48 kirjoittanut petteri72 »
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #630 : 06.12.2017 klo 19:29:11

Aika harvassa on ne joukkueet, joiden taustoista löytyy osaaminen erottelemaan suoraan normaalista kasvusta tuleva kehittyminen harjoittelusta johtuvasta kehittymisestä.

Niin varmasti onkin, mutta en ole itse keksinyt muutakaan tapaa kehittymisen seuraamiseen kuin testaaminen. Toki niiden numeroiden taakse pitää nähdä. Jos jollakullla on joku muu tapa siihen niin kertokoon minullekin.

Veikkaan oikeaksi vastaukseksi nollaa. Tai siis osaamista saattaa jostain löytyäkin, mutta resursseja tai halua ei.

Kyllä sitä osaamista on jos sitä halutaan käyttää. Mutta ne jotka sen osaavat, eivät todennäköisesti anna tietojansa ja taitojansa joukkueen käyttöön talkooperiaatteella.

Olen viimeiset neljä vuotta vetänyt pientä yleisurheiluporukkaa ja tehnyt nimenomaan fysiikkaharjoitusohjelmia muutamille muille eri lajien edustajille. Jostain kumman syystä tuossa ryhmässä olevista kahdesta jalkapalloilijasta on tullut joukkueen parhaita pelaajia. No, ehkä se helpottaa kun on nopeampi, vahvempi ja kestävämpi kuin vastustaja. Toinen näistä on myöskin jääkiekossa noussut joukkueensa kärkipelaajiin muutamassa vuodessa. Eivät nämä kummatkaan ole teknisesti joukkueidensa parhaita, mutta hyvä fysiikka auttaa. Ja ei, ei olla tehty mitään rakettitieteeseen verrattavaa reeneissä. Ihan perusjuttuja. Juostaan, hypitään, pompitaan, loikitaan, heitellään erilaisia esineitä, tehdään kuperkeikkaa, kärrynpyörää sun muuta.

Yksittäisistä pelaajista yksi kiekkoilija pääsi U16 maajoukkueeseen ja on nyt U18 mj-ringissä. Eikä sekään mitään ihmeellisyyksiä tehnyt. Reenasi perusasioita kuntoon.
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #631 : 08.12.2017 klo 08:49:08

Lukiessani Aamusetin juttua Mikko Hyyrysestä tuli mieleen tämä video viime vuodelta:

http://tpstv.fi/mikko-hyyrynen-tietaa-mika-on-lihashuollon-merkitys/

Video saattanut ehkä pyöriä täälläkin joskus, mutta kerrassaan mainio pätkä mitä voi mielestäni hyvin soveltaa jo nuorienkin junnujen kehonhallinnan ja lihaskunnon valmentamisessa.
Tekeeköhän Tepsin junnut näitä? Vai miksiköhän Hyyrysestä tehty tälläinen video
Varalämmittäjä

Paikalla Paikalla


Vastaus #632 : 09.12.2017 klo 11:17:18

Veikkaan oikeaksi vastaukseksi nollaa. Tai siis osaamista saattaa jostain löytyäkin, mutta resursseja tai halua ei.
No tämä on enemmänkin kiinni siitä minkälaista porukkaa joukkueen mukana kulkee.
Meillä on joukkueessa fysiikkapuolen vastaavana yli 20 vuotta lasten kasvua ja kehitystä seurannut yleisurheiluvalmentaja joka osaa aika hyvin kertoa mitä pitäisi kehittää ja mikä on kasvusta johtuvaa kömpelyyttä ym. jotta ei mennä tuomitsemaan kehityksen eri vaiheita huonosta harjoittelusta johtuvaksi. Muutoksia ja positiivisia sellaisia on tapahtunut koko ajan kun fysiikkatreeniä on sisällytetty enemmän treeneihin. Osa kun ei omalla ajalla paljoa fyysistä tee. Kun fysiikka on parempi niin väsy tulee myöhemmin ja keskittyminen pysyy kauemmin terävänä.
ginikettu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK (BJK)


Vastaus #633 : 09.12.2017 klo 11:27:31

Tätä on hyvin vaikea ymmärtää, ka skun tuo on aika helppo asia hoitaa kuntoon <sic>, JOS PELAAJA(I)LLA on riittävä motivaatio ja halu, koska sehän on vaan työtä ohjeiden mukaan, mutta toki kovaa työtä.
Futiksessa pärjää Suomessa huipullakin vähän heikompana jne. Kendossa ei niin pärjää, joten siellä junnutkin treenaa fysiikkaa ihan eri tavoin eli ei se osaaminen ole Suomessa ihan kateissa. Jollain pitäisi ymmärtää että jalkapallossakaan siitä fysiikasta ei ole haittaa vaan se on jossain määrin välttämättömyys jos tahtoo huipulle.
petteri72

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #634 : 09.12.2017 klo 19:28:22

Jollain pitäisi ymmärtää että jalkapallossakaan siitä fysiikasta ei ole haittaa vaan se on jossain määrin välttämättömyys jos tahtoo huipulle.

Tässä tulee esiin se, että Suomessa on vain yksi laji, jossa suuri määrä nuoria voi realistisesti tavoitella ammattilaisuutta.

Suomalaisia kohtuullisesti eli yli 50k vuodessa tienaavia jääkiekkoammattilaisia on ehkä 400-500. Osa Suomessa, osa ulkomailla.  Tämä luku taitaa olla enemmän kaikkien muiden lajien siedettävästi tienaavien ammattiurheilijoiden määrä yhteensä.

Ammattilaiseksi haluavia on paljon ja kilpailu kovaa. Toisaalta jos on nuorissa Suomen huipulla on myös maailman huipulla. Suomen ja samalla maailman huipulle on taas jääkiekossa hyvin vaikea päästä ilman huippu-urheilijan asennetta ja harjoittelua, jokainen lajin sisällä tietää sen. Äärimmäisen korkeat tavoitteet on valmennusjärjestelmään sisäänrakennettu.

Toisaalta suomalainen juniorijalkapallo elää erilaisessa maailmassa. Ammattilaisuus ei ole samanlainen luonteva tavoite kuin jääkiekossa ja sen seurauksena kilpailu taivaspaikoista ja myös harjoittelu on harvoja poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta usein pitkään aika harrastajamaista. Samalla tosissaan harjoittelu aloitetaan usein vuosia myöhemmin kuin jääkiekossa eli liian myöhään, jotta voitaisiin päästä maailman huipulle.
SoS

Poissa Poissa


Vastaus #635 : 10.12.2017 klo 00:54:46

Tässä tulee esiin se, että Suomessa on vain yksi laji, jossa suuri määrä nuoria voi realistisesti tavoitella ammattilaisuutta.

Suomalaisia kohtuullisesti eli yli 50k vuodessa tienaavia jääkiekkoammattilaisia on ehkä 400-500. Osa Suomessa, osa ulkomailla.  Tämä luku taitaa olla enemmän kaikkien muiden lajien siedettävästi tienaavien ammattiurheilijoiden määrä yhteensä.

Ammattilaiseksi haluavia on paljon ja kilpailu kovaa. Toisaalta jos on nuorissa Suomen huipulla on myös maailman huipulla. Suomen ja samalla maailman huipulle on taas jääkiekossa hyvin vaikea päästä ilman huippu-urheilijan asennetta ja harjoittelua, jokainen lajin sisällä tietää sen. Äärimmäisen korkeat tavoitteet on valmennusjärjestelmään sisäänrakennettu.

Toisaalta suomalainen juniorijalkapallo elää erilaisessa maailmassa. Ammattilaisuus ei ole samanlainen luonteva tavoite kuin jääkiekossa ja sen seurauksena kilpailu taivaspaikoista ja myös harjoittelu on harvoja poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta usein pitkään aika harrastajamaista. Samalla tosissaan harjoittelu aloitetaan usein vuosia myöhemmin kuin jääkiekossa eli liian myöhään, jotta voitaisiin päästä maailman huipulle.

Kun joku haluaa jonnekin ja tarvitsee apua, yhteyttä vaan tänne. osaamista on riittävästi itsellä ja sidosryhmällä.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #636 : 10.12.2017 klo 02:10:37

Isolla kartalla suomessa taidetaan mennä liian paljon mukavuusalueella, liian usein näkee valmentajan jopa kysyvän valmennettavilta "mitä tehtäis tänään".. se on sama kuin kysyis lapselta syötkö tänään kaura- vai suklaapuuroa.

Uinnin nykytila on hyvä esimerkki kun peruskuntoa kohottavat kovat treenit on vaihdettu "mukavaan kikkailuun" ..sama dilemma osuu varmasti monen futisseuran mindmappiin jos sellainen piirrettäisi toimintaa kuvaamaan.

Niinkuin Jaska ja kumppanit pallokerhon pätkällä kertoilevat, "tarpeeksi rasitusta oikeaan aikaan" ..tällöin kuormitusta voidaan turvallisesti lisätä, kokonaisvaltaisesti tottakai.

Hyvin oikea havainto jonka olen itsekin huomannut. Yleinen nuorten fyysinen aktiivisuus on ollut laskusuunnassa varsinkin nyt 2010-luvulla, vaikkakin sitä ennen 2000-luvulla siitä oli jo merkkejä. Tämä näkyy ei pelkästään jalkapallossa vaan myös monessa muussakin urheilulajissa. Kun keskustelee eri lajien valmentajien kanssa, nousee esille näitä samoja ongelmakohtia. Puhutaan siis enemmänkin yhteiskunnallisesta elintapoihin liittyvästä yleisen fyysisen passiivisuuden ongelmasta, joka ensimmäisenä alkaa näkyä kilpaurheilussa joka vaatii sen suhteen enemmän, sen jälkeen se alkaa näkyä kansanterveydessä kun nämä passiiviset nuoret siirtyvät aikuisiän työelämään.
petteri72

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #637 : 10.12.2017 klo 12:49:32

Joo. Yleinen fyysinen passiivisuus on iso tekijä.

Jotta olisi mahdollisuuksia huippu-urheilijaksi pitää liikkua aika aktiivisesti ja monipuolisesti vähintään 2-3 tuntia päivässä joka päivä. Lapsena, nuorena ja aikuisena. Pelkät joukkuetreenit muutaman kerran viikossa eivät todellakaan riitä, vaan liikkumisen pitää olla elämäntapa.
gv39

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tuomarit sekä kyläjoukkueet


Vastaus #638 : 11.01.2018 klo 20:17:57

https://yle.fi/urheilu/3-10018264

Nyt loppuu kinastelu onko hiihto hyvää harjoittelua jalkapallisteille Ylos
terwari

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tervarit, Liverpool, QPR, Suomen Maajoukkue


Vastaus #639 : 16.02.2018 klo 12:37:28

https://yle.fi/urheilu/3-10018264

Nyt loppuu kinastelu onko hiihto hyvää harjoittelua jalkapallisteille Ylos

Tämä tiedettiin suomalaisissa asiantuntijapiireissä jo vuosikymmeniä sitten. Linkissä blogipostaus Suomen maajoukkueen talviharjoittelusta 1960-luvulla.

http://urheilumuseo.blogspot.fi/2018/01/jalkapallon-talviharjoittelun.html
hoc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dogmaattinen Struktuuri


Vastaus #640 : 16.02.2018 klo 19:02:18

Nyt loppuu kinastelu onko hiihto hyvää harjoittelua jalkapallisteille Ylos

Näin on. Hiihtotreenit väliin jättänyt joukkue voitti 3 - 0 ja oli niin yksilötasolla kuin joukkueena selvästi vastustajaansa parempi. :D
Velmu

Poissa Poissa


Vastaus #641 : 17.02.2018 klo 23:09:04

Toisin päin myös fudiksen ja hiihdon "tukeminen". Elikkäs olympialaisissa sprintissä hyvin esiintynyt nuori Lauri Vuorinenhan ei omien sanojensa mukaan ole muuta ns. vauhtijuoksutreeniä tehnyt kuin mitä pelatessaan jalkapalloa. Pelasi fudista B-junnuksi saakka SalPassa, kunnes lähti hiihtolukioon.

Toki tuossa varmaan värikynääkin on mukana, mutta kuitenkin pitää fudista todella hyvänä tukilajina sprinttihiihdolle.
petteri72

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #642 : 17.02.2018 klo 23:58:39

Hiihto ei mitenkään ideaalista harjoittelua jalkapalloon, mutta ei ole juoksukaan.

Jotenkin pitää kuitenkin armoton kestävyys hankkia.
Huolestunut lajiniilo

Poissa Poissa


Vastaus #643 : 26.03.2018 klo 02:14:07

Liikuntatieteellinen seura järjesti viime viikon lopulla tuollaisen:
http://www.lts.fi/ajassa/ajankohtaista/kuntotestausp%C3%A4ivill%C3%A4-syvennyt%C3%A4%C3%A4n-joukkuepalloilulajien-testaukseen-ja-fysiikkav
Käviköhän kukaan kuulemassa ja olisiko referoida Thue Kvorningin tai Magni Mohrin esityksiä?
Kiinnostaa junnuvalmennuksen fysiikkapuoli niin paljon, että myös kaikki muut asiaan liittyvät linkit saa kertoa:)

Löysin Youtubesta SPL Pohjois-Suomen striimin, jossa urheilulääkäri ja fysiikkavalmentaja Harri Hakkarainen (ajasta 3:15:20 eteenpäin) kertoo junnujen fysiikkavalmennuksesta:
https://www.youtube.com/watch?v=Uh_K8xzV2lg
Pari asiaa, joita Hakkarainen painotti olivat 1) rasva-aineenvaihdunnan toimivuus (=aerobinen peruskunto) kaiken perusta, 2) 70% harjoittelusta 70% teholla jänteiden kiinnityskohtien vahvistamiseksi sekä 3) voimaharjoittelun suoritus pystyasennossa makuuasennon sijaan.
OT: Lopussa Malisen mielenkiintoisen esityksen ääni katkeaa ja jää kritiikki Palloliiton suuntaan osin kuulematta...
KVilho

Poissa Poissa


Vastaus #644 : 26.03.2018 klo 10:17:42

...

Löysin Youtubesta SPL Pohjois-Suomen striimin, jossa urheilulääkäri ja fysiikkavalmentaja Harri Hakkarainen (ajasta 3:15:20 eteenpäin) kertoo junnujen fysiikkavalmennuksesta:
https://www.youtube.com/watch?v=Uh_K8xzV2lg
Pari asiaa, joita Hakkarainen painotti olivat 1) rasva-aineenvaihdunnan toimivuus (=aerobinen peruskunto) kaiken perusta, 2) 70% harjoittelusta 70% teholla jänteiden kiinnityskohtien vahvistamiseksi sekä 3) voimaharjoittelun suoritus pystyasennossa makuuasennon sijaan.
OT: Lopussa Malisen mielenkiintoisen esityksen ääni katkeaa ja jää kritiikki Palloliiton suuntaan osin kuulematta...

Tämän Hakkaraisen jutut jäivät mieleen. Kuulosti järkimieheltä.
Huolestunut lajiniilo

Poissa Poissa


Vastaus #645 : 27.03.2018 klo 13:14:08

Tämän Hakkaraisen jutut jäivät mieleen. Kuulosti järkimieheltä.
Lisää Hakkaraista:
https://www.youtube.com/watch?v=CCJ02OAzsm0 ja https://www.youtube.com/watch?v=uLy24D1jw8M
Newtonin peruslait sovellettavissa; jarruttavan lihaksen treenaamisen tärkeys, vastavoiman antavan lihaksen harjoitus. Myös reflektoristen sekä kahden nivelen yli toimivien lihasten monipuolinen harjoitus tärkeää.
Vielä tuollainen monipuolisesta voimaharjoittelusta:
https://www.youtube.com/watch?v=leOHB7kSU8w

Ovatko nämä ihan päivänselviä asioita ja turhia linkkejä tällä foorumilla? Toivottavasti pääsääntöisesti ovat:)
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #646 : 27.03.2018 klo 19:35:02

Ovatko nämä ihan päivänselviä asioita ja turhia linkkejä tällä foorumilla? Toivottavasti pääsääntöisesti ovat:)

Tuskin ovat ja osalla pyyhkii varmasti täysin puhtaasti yli hilseen, mutta kukaan ei kehtaa tunnustaa sitä. Ja sitten ollaan tietävinään mitä tehdään ja pahimmassa tapauksessa rikotaan juniorit vääränlaisella harjoittelulla.

Tämän Hakkaraisen jutut jäivät mieleen. Kuulosti järkimieheltä.

Joo onhan se.
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #647 : 05.04.2018 klo 11:07:16

Ihan mielenkiintoinen norjalainen tutkimus urheilijoiden voimaharjoittelusta eri menetelmillä, "Training Strategies to Improve Muscle Power: Is Olympic-style Weightlifting Relevant?":
https://journals.lww.com/acsm-msse/Fulltext/2017/04000/Training_Strategies_to_Improve_Muscle_Power___Is.15.aspx

Lopputulemana oli, että kyykyt ja askelkyykyt toimi olympianostoja paremmin urheilijan suorituskyvyn parantamisessa. Mielenkiintoisena vaihtoehtona myös harjoitusmetodi, jossa säädettiin vastusta liikeradan eri kohdissa.

Tuossa oli myös yhteenvetoa aikaisemmista tutkimuksista ja tulokset aika ristiriitaisia olympianostojen suhteen. Monethan ajattelevat, että pompun ja juoksunopeuden parantamisessa on voimaharjoittelussa olennaista samankaltainen nivelkulma ja suoritusnopeus. Mutta aika paljon löytyy dataa siitä, että esim. kyykky täydellä liikeradalla toimii paremmin kuin tempaus tai rinnalleveto. Olennaisinta salilla on lihaksen perusvoiman kasvattaminen. Maksimivoima, räjähtävä voima, nivelkulmat, tangon liikenopeus, jne. ei ole niin olennaisia, koska hermostopohjaisilla ominaisuuksilla on niin heikko siirtovaikutus salilta urheilusuoritukseen.

« Viimeksi muokattu: 05.04.2018 klo 11:13:56 kirjoittanut Sportacus »
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #648 : 05.04.2018 klo 23:28:36

Tuossa oli myös yhteenvetoa aikaisemmista tutkimuksista ja tulokset aika ristiriitaisia olympianostojen suhteen. Monethan ajattelevat, että pompun ja juoksunopeuden parantamisessa on voimaharjoittelussa olennaista samankaltainen nivelkulma ja suoritusnopeus. Mutta aika paljon löytyy dataa siitä, että esim. kyykky täydellä liikeradalla toimii paremmin kuin tempaus tai rinnalleveto. Olennaisinta salilla on lihaksen perusvoiman kasvattaminen. Maksimivoima, räjähtävä voima, nivelkulmat, tangon liikenopeus, jne. ei ole niin olennaisia, koska hermostopohjaisilla ominaisuuksilla on niin heikko siirtovaikutus salilta urheilusuoritukseen.

Niin, tämähän kyllä tiedetään, esimerkiksi korkeushypyssä yhtenä testimittarina on syväkyykyn voima-arvot, ei mitkään vajaat kyykyt, ja varsinaisen lajisuorituksen ponnistuskulmat rimallenousussa on aika vajaat.
Sportacus

Paikalla Paikalla


Vastaus #649 : 18.04.2018 klo 23:47:28

Liikuntatieteellinen seura järjesti viime viikon lopulla tuollaisen:
http://www.lts.fi/ajassa/ajankohtaista/kuntotestausp%C3%A4ivill%C3%A4-syvennyt%C3%A4%C3%A4n-joukkuepalloilulajien-testaukseen-ja-fysiikkav
Käviköhän kukaan kuulemassa ja olisiko referoida Thue Kvorningin tai Magni Mohrin esityksiä?
Kiinnostaa junnuvalmennuksen fysiikkapuoli niin paljon, että myös kaikki muut asiaan liittyvät linkit saa kertoa:)

Kuntotestauspäivien esitysten powerpointit löytyy tuolta materiaalisalkusta:
http://www.lts.fi/koulutus/kuntotestauspäivät/kuntotestauspäivät-2018#tabset-tab-3

Toki kaikki esitykset ei pelkistä powerpointeista oikein kunnolla aukene. Noista kaikista on kai olemassa myös videotallenteet, joihin on editoitu mukaan powerpointit, mutta nuo eivät ole julkisessa jaossa, ainoastaan osallistujille.

Ainakin Pärmäkosken ja Yrjövuoren esitykset oli varsin mielenkiintoista settiä. Huipputasolla pitää kyllä hallita aika valtava määrä harjoitteluun ja ihmisen fysiologiaan liittyviä asioita.

 
Sivuja: 1 ... 25 [26] 27
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines