FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.08.2019 klo 23:18:40 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 26 [27]
 
Kirjoittaja Aihe: Fyysinen harjoittelu  (Luettu 156915 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #650 : 21.05.2018 klo 23:19:29

Ainakin Pärmäkosken ja Yrjövuoren esitykset oli varsin mielenkiintoista settiä. Huipputasolla pitää kyllä hallita aika valtava määrä harjoitteluun ja ihmisen fysiologiaan liittyviä asioita.

Haittaisiko se mitään vaikka pikkujunnujen valmentaja tietäisi nämä samat asiat? Ja sitten lisäksi vielä sen, että lapsen, murrosikäisen ja aikuisen harjoittelu ovat ihan eri asioita?

Jotenkin tuntuu, että valmentajia jututtaessa yhä useammin vastauksena, vaikkapa voimaharjoittelun sisältöjä kysellessä, on: ”ei meidän vielä tarvi semmoista tehdä, ehtii hyvin myöhemminkin.” Kuka tätä k****a ammentaa valmentajien päähän? Liiton kouluttajatko?

Aikaisemmin oli Hakkaraisen Harrin luennoista juttua. Erään juniorin äiti, joka on fysioterapeutti, oli tullut arvostelemaan joukkueen valmentajia, kun 11-12 vuotiaille junnuilla oli ollut reeneissä voimaharjoittelua. Ei kuulemma saa vielä noin nuorena reenata. Valmentaja oli samalta istumalta soittanut Hakkaraiselle ja pyytänyt sitten tämän äidin puhelimeen kysymään Hakkaraiselta, minkä ikäisenä voimaharjoittelu pitää aloittaa? Hakkaraisen vastaus oli: ”viimeistään 6-vuotiaana.” Siinä oli meinannut äidin leuka tippua lattiaan eikä puhekaan enää toiminut. Mutta näin se on. Toki valveutunut valmentaja tietää, mitä metodeja 6-vuotiaan voimaharjoittelussa käytetään, mutta joillekin se pelkkä sana ”voimaharjoittelu” ajaa aivot hätätilannemoodiin ja ensimmäinen mitä suusta pääsee on ”ei meidän Jouni-Allan ainakaan!”

Ehkä tässä vaiheessa pitää vaan siteerata isoa kirjaa: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.” Luuk 23:34
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #651 : 25.05.2018 klo 18:23:41

Haittaisiko se mitään vaikka pikkujunnujen valmentaja tietäisi nämä samat asiat? Ja sitten lisäksi vielä sen, että lapsen, murrosikäisen ja aikuisen harjoittelu ovat ihan eri asioita?

Jotenkin tuntuu, että valmentajia jututtaessa yhä useammin vastauksena, vaikkapa voimaharjoittelun sisältöjä kysellessä, on: ”ei meidän vielä tarvi semmoista tehdä, ehtii hyvin myöhemminkin.” Kuka tätä k****a ammentaa valmentajien päähän? Liiton kouluttajatko?

Aikaisemmin oli Hakkaraisen Harrin luennoista juttua. Erään juniorin äiti, joka on fysioterapeutti, oli tullut arvostelemaan joukkueen valmentajia, kun 11-12 vuotiaille junnuilla oli ollut reeneissä voimaharjoittelua. Ei kuulemma saa vielä noin nuorena reenata. Valmentaja oli samalta istumalta soittanut Hakkaraiselle ja pyytänyt sitten tämän äidin puhelimeen kysymään Hakkaraiselta, minkä ikäisenä voimaharjoittelu pitää aloittaa? Hakkaraisen vastaus oli: ”viimeistään 6-vuotiaana.” Siinä oli meinannut äidin leuka tippua lattiaan eikä puhekaan enää toiminut. Mutta näin se on. Toki valveutunut valmentaja tietää, mitä metodeja 6-vuotiaan voimaharjoittelussa käytetään, mutta joillekin se pelkkä sana ”voimaharjoittelu” ajaa aivot hätätilannemoodiin ja ensimmäinen mitä suusta pääsee on ”ei meidän Jouni-Allan ainakaan!”

Näin juuri. 10-vuotiaanakin voidaan jo laittaa tankoon lisää rautaa, jos voimaharjoittelu on aloitettu riittävän aikaisin ja perustekniikat opittu tarpeeksi hyvin.

Toki sitten hiukan lajista ja käytettävissä olevasta treeniajasta riippuen sitä aikaa ei välttämättä kannata ihan vielä tuossa iässä käyttää kovin paljoa voimaharjoitteluun.
PumanNapit

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Lahti


Vastaus #652 : 27.02.2019 klo 06:14:40

Jalkaprässistä enemmän hyötyä vai haittaa 16v jalkapalloilijalle? Jos pitäisi tehdä niin minkälaisilla painoilla?
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #653 : 27.02.2019 klo 11:13:20

Jalkaprässistä enemmän hyötyä vai haittaa 16v jalkapalloilijalle? Jos pitäisi tehdä niin minkälaisilla painoilla?

Parempi kuin ei mitään. Toiseen kysymykseen on täysin mahdotonta vastata tuntematta pelaajaa ja hänen harjoitustaustaansa.
Velmu

Paikalla Paikalla


Vastaus #654 : 27.02.2019 klo 12:42:09

Lähtökohtaisestihan nyt kaikesta voimaharjoittelusta on hyötyä sellaiselle pelaajalle, jonka pahin pituuskasvu on päättynyt. Toki se pitää järkevästi jaksottaa ja saada treeniohjelmaan sisällytettyä.

Ja tosiaan ei mihinkään yksityiskohtiin voi ottaa kantaa, kun ei tiedä pelaajasta, treeni- ja vammahistoriasta yms mitään. Osa pelaajista tekee käytännössä omalla painolla tuota ja osa pystyy isoillakin painoilla tekemään. Varianssi on siis valtaisa.
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #655 : 27.02.2019 klo 16:44:25

Todennäköisesti haluat kehittää nopeusvoimaa, jolloin kannattaa tehdä loikkia, hyppyjä jne, ja jalkaprässissä työntövaihe räjähtävästi. Lisää tietoa tavoitteenasetannasta yleisesti täältä https://lihastohtori.wordpress.com/2015/09/22/kehittymisen_vuokaavio/ ja nopeusvoiman kehittämisestä erityisesti https://lihastohtori.wordpress.com/2016/01/26/nopeusvoimaharjoittelu/. Sivustolla on hakuominaisuus eli sillä voi kaivaa sitten vielä lisää infoa.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #656 : 27.02.2019 klo 18:43:13

Lähtökohtaisestihan nyt kaikesta voimaharjoittelusta on hyötyä sellaiselle pelaajalle, jonka pahin pituuskasvu on päättynyt. Toki se pitää järkevästi jaksottaa ja saada treeniohjelmaan sisällytettyä.

Ja tosiaan ei mihinkään yksityiskohtiin voi ottaa kantaa, kun ei tiedä pelaajasta, treeni- ja vammahistoriasta yms mitään. Osa pelaajista tekee käytännössä omalla painolla tuota ja osa pystyy isoillakin painoilla tekemään. Varianssi on siis valtaisa.
Lähtökohtaisesti rikot itsesi jos et ole tehnyt voimaharjoittelua ennen kuin pahin pituuskasvu on päättynyt ja aloitat sen vasta silloin. Minulle ei vieläkään, yli kahdenkymmenen valmennusvuoden jälkeen, aukea tuo, että edelleenkin pidetään pituuskasvun loppumista jonkinlaisena merkkinä aloittaa voimaharjoittelu. Silloin alkaa se herkkyyskausi, jolloin murrosiän seurauksena mm. kasvuhormonin ja testosteronin pitoisuudet ovat korkeimmilllan ja edesauttavat niin lihasmassan kuin voimankin tarttumista. Jos et tuohon ikään mennessä ole tehnyt minkäänlaisia pohjia voimaharjoittelun suhteen niin joudut aloittamaan perustan rakentamisen kun muut jo tekevät taloa niiden perustusten päälle, jotka ovat hankkineet ennen murrosikää ja sen aikana.
Velmu

Paikalla Paikalla


Vastaus #657 : 27.02.2019 klo 18:53:05

Tottakai voimaharjoittelua tehdään, mutta aika minimaalisesti mennään salille lyömään ns. pihviä tankoon.

Kyllä tuo voimaharjoittelu on pitkälti kehonpainolla tai äärimmäisen pienillä tapahtuvaa toimintaa, jossa niitä pohjia tehdään ja tekniikoita opetellaan.

Toki suurin osa fyysisisyä valmentajista voi olla aivan kujalla liittoa myöten ja sinä oikeassa, mutta vähän epäilen kuitenkin.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #658 : 27.02.2019 klo 19:12:09

Tottakai voimaharjoittelua tehdään, mutta aika minimaalisesti mennään salille lyömään ns. pihviä tankoon.

Kyllä tuo voimaharjoittelu on pitkälti kehonpainolla tai äärimmäisen pienillä tapahtuvaa toimintaa, jossa niitä pohjia tehdään ja tekniikoita opetellaan.

Toki suurin osa fyysisisyä valmentajista voi olla aivan kujalla liittoa myöten ja sinä oikeassa, mutta vähän epäilen kuitenkin.

Joo, sillä tavallahan se aloitetaan, oman kehon painolla ja tekniikan harjoittelulla. Mutta eikö harjoittelun pitäisi olla progressiivista ja valmentajan kannustaa urheilijaa ylittämään itsensä ja sitä kautta kehittymään? Jos sinulla on joukkueessa vaikka 11-v. pelaaja, joka on voimaominaisuuksiiltaan erinomainen ja muita ikäisiään edellä (ei kuitenkaan aikaisen murrosiän vuoksi), mitä teet  sen kanssa? Teetätkö hänellä niitä samoja juttuja kuin kaikille muillekin niin kauan, että hän on yhtä "huono" kuin muutkin?
Velmu

Paikalla Paikalla


Vastaus #659 : 27.02.2019 klo 20:02:59

Tottakai on yksilöllistä aina ja se harjoittelu saatta mennä täysin uusiksi jos joku venähtää yhtäkkiä pituutta yms.

En mä 11v kaverin kanssa lähtisi kyllä fysiikkaan keskittymään lainkaan, vaan ihan muita juttuja tekisin.  Mutta en toki fyysinen valmentajakaan ole ja noin nuorien treenaamisesta tarpeeksi tiedä, mutta hyvin läheltä pitkään seurannut 15v--> treenamista erilaisten koutsien johdolla. Eli vähän vanhempien treenamisest aika hyvä kuva.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #660 : 27.02.2019 klo 21:06:46

Tärkeää on reenata oikeita asioita oikeaan aikaan. Tuon kun tehdään hyvin niin pelaajalla on hyvät edellytykset huipulle. Fysiikkaa voi ja pitää (mun mielipide) harjoittaa jo varhaisessa vaiheessa.

http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanominaisuudet/nuorenkasvujakehitys/herkkyyskaudet

Tuolta voi katsoa, miten elimistö kehittyy ja milloin on minkäkin asian herkkyyskausi menossa. Koska hermosto kehittyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa niin sitä pitää myös kuormittaa ennen murrosikää, jotta saadaan vahvistettua olemassa olevia hermoratoja ja jopa luomaan uusia. Esim. nopeus on lihaksen kykyä supistua mahdollisimman nopeasti mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tämän kehittyminen voidaan saada aikaan kahdella tavalla, joko lihaksen voimakkaammalla supistumisella (hermotus) tai kasvattamalla lihaksen poikkipinta-alaa (hypertrofinen voimaharjoittelu) Lapsuudessa pitää siis luoda mahdollisuudet nopeuden kehittämiselle, koska murrosiän alkaessa hermosto on noin 95% kehittynyt, eikä nyt esimerkkinä mainitsemani nopeus enää kovinkaan paljon kehity hermotuksen osalta murrosiässä ja sen jälkeen. Vaan silloin pitää kasvattaa lihasta. Tiettyyn rajaan asti, jos jalkapalloilijasta on kyse.

Itse olin puolenkymmentä vuotta yleisurheiluvalmentajana. Siellä kun tulokset mitataan sekunneissa ja senttimetreissä niin fysiikkaa on pakko kehittää. Valtakunnalliset tilastotkin löytyy jo 9-vuotiailta. Ja kas kummaa se myös toimii, vaikka omat valmennettavatkin olivat lähinnä alle 12 v. Tietysti suoritustekniikkakin junnuilla parani ja kasvu toi mukanaan oman osansa kehitykseen, mutta kehitys oli osalla niin hyvää, ettei se pelkän kasvun mukaan voi tulla. Esimerkkinä vaikkapa 60 m ajan paraneminen vuodessa 0,58 s ei selity pelkällä kasvulla. 0,2 s menee vielä sen piikkiin, että vuodessa on tullut joku sentti ja kilo lisää.

Edit: ja tuo kaveri joka paransi ennätystää tuon 0,58 s näyttää pärjäävän hyvin jalkapallosakin kun noihin piirikartoituksiin on aina kutsuttu tämän talven aikana, vaikkei jalkavamman vuoksi voinut viime kesänä pelatakaan kuin puolenkymmentä peliä. Kun ei voinut juosta niin kävi sitten useammin punttireeneissä kun sen punttikouluun aikanaan ohjasin että oppii varmasti oikean tekniikan nostoihin. Satasen pisti rikki punttikisoissakin, vaikka se on vain tukilaji eikä kilpaile kuin kerran pari vuodessa.
« Viimeksi muokattu: 27.02.2019 klo 21:11:47 kirjoittanut Takatasku »
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #661 : 27.02.2019 klo 21:12:03

Todennäköisesti haluat kehittää nopeusvoimaa, jolloin kannattaa tehdä loikkia, hyppyjä jne, ja jalkaprässissä työntövaihe räjähtävästi.
Minähän en aiheesta juurikaan tiedä, mutta itse olisin antanut aika toisenlaisen ohjeen. Jalkapalloilija tekee osana joukkueen harjoittelua nimenomaan paljon räjähtävän voiman suorituksia. Jos ja kun joukkueharjoittelu ja pelit yhdistettynä vie nuoren urheilijan kehon melko äärirajoille, en usko että kuntosalilla kannattaa harjoitella loikkia ja hyppyjä, jotka ovat erittäin kuluttavia harjoitteita.

Kuntosalilla ohjeistaisin tekemään nimenomaan perusvoimaa, jota rasittaa kehoa vähemmän. Perusvoima jalostuu nopeusvoimaksi siellä kentällä.

Mikäli puhun ihan höpöjä, niin paremmin fyysistä harjoittelua tuntevat varmaan korjaa.
Velmu

Paikalla Paikalla


Vastaus #662 : 27.02.2019 klo 21:18:56

Tärkeää on reenata oikeita asioita oikeaan aikaan. Tuon kun tehdään hyvin niin pelaajalla on hyvät edellytykset huipulle. Fysiikkaa voi ja pitää (mun mielipide) harjoittaa jo varhaisessa vaiheessa.

http://www.terveurheilija.fi/kymppiympyra/urheilijanominaisuudet/nuorenkasvujakehitys/herkkyyskaudet

Tuolta voi katsoa, miten elimistö kehittyy ja milloin on minkäkin asian herkkyyskausi menossa. Koska hermosto kehittyy jo hyvin varhaisessa vaiheessa niin sitä pitää myös kuormittaa ennen murrosikää, jotta saadaan vahvistettua olemassa olevia hermoratoja ja jopa luomaan uusia. Esim. nopeus on lihaksen kykyä supistua mahdollisimman nopeasti mahdollisimman lyhyessä ajassa. Tämän kehittyminen voidaan saada aikaan kahdella tavalla, joko lihaksen voimakkaammalla supistumisella (hermotus) tai kasvattamalla lihaksen poikkipinta-alaa (hypertrofinen voimaharjoittelu) Lapsuudessa pitää siis luoda mahdollisuudet nopeuden kehittämiselle, koska murrosiän alkaessa hermosto on noin 95% kehittynyt, eikä nyt esimerkkinä mainitsemani nopeus enää kovinkaan paljon kehity hermotuksen osalta murrosiässä ja sen jälkeen. Vaan silloin pitää kasvattaa lihasta. Tiettyyn rajaan asti, jos jalkapalloilijasta on kyse.

Itse olin puolenkymmentä vuotta yleisurheiluvalmentajana. Siellä kun tulokset mitataan sekunneissa ja senttimetreissä niin fysiikkaa on pakko kehittää. Valtakunnalliset tilastotkin löytyy jo 9-vuotiailta. Ja kas kummaa se myös toimii, vaikka omat valmennettavatkin olivat lähinnä alle 12 v. Tietysti suoritustekniikkakin junnuilla parani ja kasvu toi mukanaan oman osansa kehitykseen, mutta kehitys oli osalla niin hyvää, ettei se pelkän kasvun mukaan voi tulla. Esimerkkinä vaikkapa 60 m ajan paraneminen vuodessa 0,58 s ei selity pelkällä kasvulla. 0,2 s menee vielä sen piikkiin, että vuodessa on tullut joku sentti ja kilo lisää.

Edit: ja tuo kaveri joka paransi ennätystää tuon 0,58 s näyttää pärjäävän hyvin jalkapallosakin kun noihin piirikartoituksiin on aina kutsuttu tämän talven aikana, vaikkei jalkavamman vuoksi voinut viime kesänä pelatakaan kuin puolenkymmentä peliä. Kun ei voinut juosta niin kävi sitten useammin punttireeneissä kun sen punttikouluun aikanaan ohjasin että oppii varmasti oikean tekniikan nostoihin. Satasen pisti rikki punttikisoissakin, vaikka se on vain tukilaji eikä kilpaile kuin kerran pari vuodessa.
Toisaalta jalkapallo on todella erilainen laji kuin pikajuoksu tai voimanosto. Tietynlainen harjoittelu voi jopa haitata jalkapallossa, koska liikkuvuus ja jalkojen hermotus yms on todella erilaista kuin pikajuoksussa. Samoin juoksutekniikka.

Muuten varmastikin noin se menee. Mutta tosiaan fudiksessa ei ihan samalla tavalla fysiikkaa ole järkevä harjoitella.

Senhän takia fudiksessa tuo punttisaliharjoittelu suht myöhään yleensä aloitetaan, kun kova iskutusmäärä yms rasittavat selkää jo muutenkin todella paljon.
naumanen

Poissa Poissa


Vastaus #663 : 27.02.2019 klo 21:27:53

En minäkään tiedä ;) ja erityisesti emme tiedä kysyjästä, onko lajitreenejä esimerkiksi kahtena vai kuutena päivänä viikossa... Mutta samaa mieltä, että hypyt ovat kuluttavia. Kannattaa miettiä, mitä haluaa ja miksi. Välttämättä siihen ei tarvita salia.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #664 : 27.02.2019 klo 21:42:53

@Velmu

Kerroin tuon lähinnä esimerkkinä siitä, että se fysiikka tarttuu kyllä alle murrosikäiselle kun se harjoitetaan oikein. Ja on näyttänyt auttavan tuolla jalkapallokentälläkin.

@nozick ja @naumanen

Olen samaa mieltä noista hypyistä, tosin emme tiedä mitään kysyjän muusta harjoittelusta. Yu-puolella tehtiin junnujen kanssa käytännössä kauden alkuun pari kuukautta ihan pientä hyppyä. Askeltikkaita ja hyppynaruja käytettiin ahkerasti ja yhden harjoituksen toistomäärä nousi parhaimmillaan yli tuhannen. Varsinaiset loikkaharjoitukset pyrittiin mahdollisuuksien mukaan tekemään pehmeällä alustalla. Talvella käytettiin parin sentin kumimattoa alla ja kesällä nurmikolla tai pururadalla. Pudotushyppyjä yms. kovia suorituksia todella säästeliäästi. 
ginikettu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK (BJK)


Vastaus #665 : 27.02.2019 klo 21:48:34

Muuten varmastikin noin se menee. Mutta tosiaan fudiksessa ei ihan samalla tavalla fysiikkaa ole järkevä harjoitella.
Ihan mielenkiinnosta, että onko tälle jotain lähdettä vai mutu? Toki lajista riippuu mitä kannattaa tehdä, mutta aika rohkea väite silti.
Velmu

Paikalla Paikalla


Vastaus #666 : 27.02.2019 klo 21:53:38

Ihan mielenkiinnosta, että onko tälle jotain lähdettä vai mutu? Toki lajista riippuu mitä kannattaa tehdä, mutta aika rohkea väite silti.
Ai että jokaisessa lajissa kannattaisi samalla tavalla fysiikkaa harjoitella? En nyt kovin rohkeana väitteenä pitäisi.

Jalkapallossa vaaditaan poikkeuksellisen paljon motorista harjoittelua, koska jaloilla pallon käsitteleminen ei ole mitenkään luonnollista ihmiselle. Sen vuoksi siihen panostetaan paljon nuorena. Ja kun herkkyyskausi menee tuon fysiikkapuolen hermotuksen kanssa päällekkäin, niin sen vuoksi sitä fyysistä harjoitusta ei niin aikaisin kovalla tahdilla aloiteta tekemään, koska sen ehtii tehdä myöhemminkin. Tuota motoriikan kehittyminen taas pysähtyy huomattavasti fysiikkaa aikaisemmin. Tämän vuoksi jalkapallo on varhaisen aloittamisen laji, kun taas yleisurheilut ja käsillä käsiteltävät pallopelit ovat myöhäisen.

Ja kun yleisurheilijoiden harjoituksia esimerkiksi seuraa, niin lajiharjoittelu on täysin poikkeava fudiksesta. Yleisurheilussa treenit saattavat helposti kestää 1-3 tuntia, mutta täysivauhtisia suorituksia ei tuohon väliin välttämättä kovinkaan montaa tule. Tuota olen ihmetellyt ja kysellyt heidän koutseiltaan, mutta liittyy jotenkin myös iskutukseen ja rasitukseen nuo. Futarit taas painavat kova tempoisia harjoituksia 60-90 minuuttia useita kertoja viikossa, joten en millään pysty kuvittelemaan, että oheisharjoittelun pitäisi olla samanlaista, kun ne itse päätreenit ovat täysin erilaisia.
« Viimeksi muokattu: 27.02.2019 klo 22:00:04 kirjoittanut Velmu »
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #667 : 27.02.2019 klo 22:41:29

Ai että jokaisessa lajissa kannattaisi samalla tavalla fysiikkaa harjoitella? En nyt kovin rohkeana väitteenä pitäisi.

Jalkapallossa vaaditaan poikkeuksellisen paljon motorista harjoittelua, koska jaloilla pallon käsitteleminen ei ole mitenkään luonnollista ihmiselle. Sen vuoksi siihen panostetaan paljon nuorena. Ja kun herkkyyskausi menee tuon fysiikkapuolen hermotuksen kanssa päällekkäin, niin sen vuoksi sitä fyysistä harjoitusta ei niin aikaisin kovalla tahdilla aloiteta tekemään, koska sen ehtii tehdä myöhemminkin. Tuota motoriikan kehittyminen taas pysähtyy huomattavasti fysiikkaa aikaisemmin. Tämän vuoksi jalkapallo on varhaisen aloittamisen laji, kun taas yleisurheilut ja käsillä käsiteltävät pallopelit ovat myöhäisen.

Ja kun yleisurheilijoiden harjoituksia esimerkiksi seuraa, niin lajiharjoittelu on täysin poikkeava fudiksesta. Yleisurheilussa treenit saattavat helposti kestää 1-3 tuntia, mutta täysivauhtisia suorituksia ei tuohon väliin välttämättä kovinkaan montaa tule. Tuota olen ihmetellyt ja kysellyt heidän koutseiltaan, mutta liittyy jotenkin myös iskutukseen ja rasitukseen nuo. Futarit taas painavat kova tempoisia harjoituksia 60-90 minuuttia useita kertoja viikossa, joten en millään pysty kuvittelemaan, että oheisharjoittelun pitäisi olla samanlaista, kun ne itse päätreenit ovat täysin erilaisia.

Itsekin puhut tuosta hermotuksesta ja juuri siksi lapsen ja nuoren harjoitusohjelmaan pitää kuulua nopeutta ja voimaa, koska ne rasittavat nimenomaan hermotusta. Ei pelkällä pallonkäsittelyllä tule nopeutta. Ja sitä ei todellakaan ehdi myöhemmin, kun hermosto on lähes valmis murrosiän alkaessa. Onko tämä nyt se suurin syy miksi monesti sanotaan, etteivät suomalaiset pelaajat ole maailmalle lähtiessään fyysisesti riittävän hyviä? Lapsena/nuorena ei harjoitella kutakuinkin oikeita asioita kutakuinkin oikeaan aikaan?

Yleisurheilulajeista esimerkiksi seiväshyppy on todetty yhdeksi vaativimmista urheilusuorituksista. Noin sekunnin aikana pitää laittaa seiväs kuoppaan, ponnistaa, ylittää rima ja laskeutua mielellään niin ettei loukkaa itseään. Vaikka yleisurheilussa "pelataan käsillä" on siinä onnistuneen ja perseelleen menneen suorituksen ero joskus hyvinkin pienestä kiinni.

Se miksi yleisurheiluharjoitus varsinkin siitä 18 v ylöspäin kestää pitkään johtuu monesta asiasta. Ensinnäkin pelkkä alkuverryttely voi kestää 45-60 min. Pakko, että kroppa on valmis siihen, että esim. nopeusharjoituksessa vedetään oikeasti sata lasissa. Kun halutaan kehittää puhdasta nopeutta, myös palautusaikojen on oltava pitkiä, jotta keho palautuu ja pystyy tekemään uudestaan saman 100%.

Esimerkki harjoituksen nopeusosasta:

2 x 4 x 20 m lentävä @ 100 % / 5-8 min / 10-15 min.

Siis toistopalautus 5-8 min ja sarjapalautus 10-15 min. Kahdeksan maksimaalisen suorituksen kesto on tuossa tapauksessa on noin 25 s ja palautuksen kesto vähintään 40 min. No ei ihme, että reenit kestää kolme tuntia. Tähän kun lisää muut harjoituksen hermostoa kuormittavat osat (telinelähdöt, kovat hyppelyt) niin hermosto on siinä tilassa, että se tarvitsee jopa 72 h palautuakseen. Näin ollen viikossa ei voi tehdä kuin korkeintaan kaksi nopeusharjoitusta.

Jo noiden omien junnujenkin kanssa, jotka siis olivat valmennusjaksoni aikana 8-13 vuotiaita, emme käyttäneet piikkareita juuri ollenkaan harjoituksissa. Alkukaudesta eli syys-lokakuussa ei välttämättä ollenkaan. Kesälläkin niiden käyttö rajoittui nopeusreeneihin ja hyppyharjoitusten täysivauhtisiin suorituksiin. Ja nimenomaan sen takia, että kyseessä on kova jalkine ja se ei suodata yhtään sitä iskua, joka kentästä jalkaan tulee. Esim. korkeushypyn ponnistuksessa ponnistavaan jalkaan kohdistuva voima on aikuisella noin 700 kg.

Futarin kova tempo reeneissä/peleissä ei kuitenkaan ole 100%, vaikka siltä tuntuisi. Kuormitus siis on enemmänkin hengitys- ja verenkiertoelimistön puolella kuin hermostossa jos ajatellaan pelkkää fysiikkaa taitotekijöitä huomioimatta. Toki siellä 100% tuntumassa käydään, mutta erittäin lyhyitä aikoja.
Velmu

Paikalla Paikalla


Vastaus #668 : 27.02.2019 klo 22:58:07

Itsekin puhut tuosta hermotuksesta ja juuri siksi lapsen ja nuoren harjoitusohjelmaan pitää kuulua nopeutta ja voimaa, koska ne rasittavat nimenomaan hermotusta. Ei pelkällä pallonkäsittelyllä tule nopeutta. Ja sitä ei todellakaan ehdi myöhemmin, kun hermosto on lähes valmis murrosiän alkaessa. Onko tämä nyt se suurin syy miksi monesti sanotaan, etteivät suomalaiset pelaajat ole maailmalle lähtiessään fyysisesti riittävän hyviä? Lapsena/nuorena ei harjoitella kutakuinkin oikeita asioita kutakuinkin oikeaan aikaan?

Futarin kova tempo reeneissä/peleissä ei kuitenkaan ole 100%, vaikka siltä tuntuisi. Kuormitus siis on enemmänkin hengitys- ja verenkiertoelimistön puolella kuin hermostossa jos ajatellaan pelkkää fysiikkaa taitotekijöitä huomioimatta. Toki siellä 100% tuntumassa käydään, mutta erittäin lyhyitä aikoja.
Sanoisin, että keskimäärin Suomessa tuohon fyysiseen harjoitteluun paljon nuorempana ruvetaan, mitä monissa isommissa jalkapallomaissa, mistä vitusti parempia pelaajia tulee. Siellä tehdään pallon kanssa harjoittelua paljon pidempään, mutta ihan suht hyviä futareita esim Espanjasta silti tulee. Eli siis en usko, että tuo se Suomen ongelma. Tai siis se ongelma tulee myöhemmässä iässä ehkä enemmän eli kun Suomessa pelitempo yms ovat paljon heikompia mitä paremmissa maissa, niin sitä kautta se fysiikkaero myös alkaa tulla, kun kaikki tehdään Suomessa vähän hitaammin yms.

Lähinnä nyt tarkoitin sitä, että jalkapallon harjoituksissa kehittyy myös hermotus jonkin verran ja kun ne herkkyyskauden aika samoihin osuvat sen motorisen kehityksen kanssa, niin sitä on suht järkevä koittaa yhdistää harjoittelussa. Ja kyllä oikealla harjoittelulla fudiskentälläkin aika paljon päästää maksimeita repimään jos niin halutaan. Kyllä harjoituksia tehdään 100% tai lähes 100% suoritusteholla, vaikka se pallo nimellisesti mukana olisikin. Harvoin toki ihan fressinä toki, vaan aina pohjalla rasitusta on jo muista harjotteista.

Se on kuitenkin ihan puhdas fakta, että jos ne motoriset taidot eivät kehity tarpeeksi, niin ei peluria tule, vaikka kuinka hyvä hermotus olisi lihaksistossa. Toki myös puutteellinen hermotus voi estää huipulle nousun eli kumpaakin tarvitaan. Siltikin motoriikka edellä menisin.

En toki tässä lähde kiistämään tai enempää tväittelemään noista hermotushommista vastaan, kun oma kompetenssi on aikalailla tässä. Sinulla niistä asioista selkeästi parempaa tietoa tuntuu olevan, joten voit kyllä tyhmää koittaa opettaa. Sen verran kuitenkin, että yleisurheiluvalmentajiahan jonkin verran fudiksen parissa toimii, mutta tosiaan läheskään kaikki eivät ole suostuneet ymmärtämään että harjoitteluissa on eroja, jotta siitä fudikseen maksimaalinen hyöty saadaan. Tämän vuoksi vain osa on jäänyt lajin pariin.

Pitkälti omien empiiristen havaintojen perusteella suomalaisissa seuroissa alle 15 vuotiaiden oheisharjoittelu on kehonpainolla tehtävää treeniä, jossa pääpainona on liikkuvuuden parantaminen ja pohjien luominen voimaharjoittelulle. Hirveästi ei ole vastaan tullut, että missään olisi erikseen harjoiteltu esimerkiksi hermotusmielessä jotain erikseen, vaan kyllä ne siellä treenien lomassa on tehty.
ginikettu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK (BJK)


Vastaus #669 : 27.02.2019 klo 23:00:32

Ai että jokaisessa lajissa kannattaisi samalla tavalla fysiikkaa harjoitella? En nyt kovin rohkeana väitteenä pitäisi.
En tarkoittanut ettäkö välttämättä yksi yhteen samalla tavalla, mutten keksi syitä miksei lihaskuntoa voisi harjoitella myös nuorena - toisinpäin voisi keksiä mutulla kyllä syitä.

google löysi jonkun tällaisen enkä ota kantaa onko väittämät oikein vai väärin: https://www.strengthsensei.com/making-young-football-players-strong/ tai https://www.scienceforsport.com/youth-strength-training/

En tosiaan tunne alaa, mutta en oikein purematta niele tuota fyysisen harjoittelun säästelemistä liikaa.
« Viimeksi muokattu: 27.02.2019 klo 23:04:08 kirjoittanut ginikettu »
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #670 : 28.02.2019 klo 14:08:03

Neuvostoliittolainen jääkiekkovalmentaja Anatoli Tarasov sanoi joskus, että vain hyvästä urheilijasta voi tulla hyvä jääkiekkoilija. Eiköhän tuo päde myös jalkapalloon, ollaksi hyvä jalkapalloilija sinun pitää olla hyvä urheilija. Mitä sitten on olla hyvä urheilija? Fyysisen valmennuksen kannalta olet riittävän nopea, voimakas ja kestävä. Lajin vaatimukset huomioiden. Hallitset työvälineesi, eli oman kehosi mahdollisimman hyvin ja kun sen hallitset, niin sinun on helpompi sitten hallita se pelivälinekin, oli se sitten pallo, kiekko, moukari tai formula-auto. Kehon hallinta puolestaan perustuu hyvin pitkälti aivojen, hermojen ja lihasten toimintaan. Olen yrittänyt miettiä miten sen selittäisi yksinkertaisesti menemättä solutasolle... En ole onnistunut. Mutta kuitenkin mitä paremmin lihas on hermottunut, sitä paremmin sitä pystyy hallitsemaan. Ja hermostoa voidaan kehittää taito, nopeus ja voimaharjoitteilla. Jos noista kolmesta jätetään kaksi pois niin voiko tulos olla paras mahdollinen? Ei Ferrarikaan kulje mihinkään jos siinä on Ferrarin moottori, itäsaksalaista diiseliä ja tarvike ilmanputsari.

Pelitempo. Pitäisikö ensin laittaa tempo harjoituksissa kuntoon? Harjoituksia on kuitenkin paljon enemmän kuin pelejä ja hyvä tempo harjoituksissa näkyy sitten hyvänä tempona peleissä. Miksi valmentajat katsovat läpi sormien puolivaloilla tehtäviä suorituksia? Mulle opetettiin joskus 90-luvun alussa jollain valmentajakurssilla, että "opeta - korjaa - kertaa - vaadi." Jos pelaajan annetaan reeneissä tehdä vajaalla tempolla niin se tekee ne myös peleissä vajaalla. Näin yksinkertaista se on. Se vaan vaatii valmentajalta paljon, että jaksaa vaatia niin kauan, että homma menee oikein ja oikealla tempolla. Oman kokemuksen mukaan siihen menee vuosi - puolitoista, että homma toimii.

Toki reeniin voi helpostikin laittaa hermotusta kehittävää toimintaa. Jos taitopuolelle mennään niin ei tarvitse kuin tehdä harjoitteita, joissa jotuu pelaamaan heikommalla jalalla. Tai jotain, jossa oikeasti joutuu vetämään 4-5 s. täysillä, jolloin voidaan saada jo vaikutusta nopeuteenkin. Yu-junnujen kanssa tehtiin käytännössä kaikki mahdolliset asiat etuperin, takaperin, sivuttain jne. Esim. hyppyreenit tehtiin aika lailla 50/50 molemmilla jaloilla. Korkeushyppykin alkoi parin kerran jälkeen onnistumaan väärältä puolelta. Heittoja molemmilla käsillä vaikka se keihään lentorata ei ekoilla kerralla "väärällä" kädellä heitettynä ollutkaan häävi. Toki jätkät katto mua välillä haavi auki ja mietti onko tuo ukko tosissaan. Kiva nyt seurata mitä niistä tulee, yleisurheilijoita, jalkapalloilijoita, jääkiekkoilijoita vai koripalloilijoita. Yksi harrastaa jopa ampumahiihtoa.

 
Sivuja: 1 ... 26 [27]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines