Minkä ikäisenä voi aloittaa?

[Taribo23]

Vanhempi poikani on -08 ikäluokkaa ja kiinnoistaisi tietää, että onko hänen ikäisille mitään futiskerhoja? Asumme leppävaarassa, joten tietenkin tästä läheltä yritän katsoa. Hongalla näytti olevan vain 06-07 ikäluokasta ylöspäin mutta luulisi, että pienemmillekin olisi jotain leikkimielisiä kerhoja. Nopealla googletuksella ei näyttänyt löytyvän..

Onko kenelläkään muuten kokemusta oman jälkikasvun kanssa, että liian aikaisin aloitettu palloilu on lopettanut kiinnostuksen heti alkuunsa?

[PepsiMax]

Moro,

Myös oma junnu on 08 ja aloitimme Vantaalla 07 ryhmässä vuoden alusta. Pikkukaveri on ollut todella innoissaan vaikka onkin pienempi muita. Pelatessa sen huomaa ettei pysy kyydissä ,mutta se on vain pieni osa leikkiä. Kaikissa muissa touhuissa menee hyvin porukan mukana.

Se on hieman yksilöllistä miten sopeutuu ja myös ohjaajista. En osaa valitettavasti sanoa Espoon tilanteesta.

[Jau]

Onko kenelläkään muuten kokemusta oman jälkikasvun kanssa, että liian aikaisin aloitettu palloilu on lopettanut kiinnostuksen heti alkuunsa?

Superjunnuja nyt en omista, mutta iha mutulla voisin heittää, ettei liian varhainen aloitus kiinnostusta latista. Leikkiähän tuo lähes täysin on. Ainoa asia mikä itselle tuli mieleen, jos joutuu vuotta-kahta vanhempien lasten kanssa pelaamaan, niin ns. fyysiseen alakynteen jääminen voi innostusta latistaa.

[leijona]

Oma kuopus oli 3v kun aloitettiin viettämään aikaa kentällä. Viiden vanhana sitten pääsi joukkueeseen pelaamaan (ja mä valmentamaan). 

Omalla ajalla harjoittelun voi aloittaa heti kun innostusta löytyy, mut kypsyys ryhmässä toimimiseen on kyllä todella yksilöllistä.

[MJ]

KäPa järjestää nappulaliigaa, sinne vain mukaan!

http://www.nappulaliiga.net/nappulaliiga.html

[Bunuel]

Oma kuopus oli 3v kun aloitettiin viettämään aikaa kentällä. Viiden vanhana sitten pääsi joukkueeseen pelaamaan (ja mä valmentamaan). 

Omalla ajalla harjoittelun voi aloittaa heti kun innostusta löytyy, mut kypsyys ryhmässä toimimiseen on kyllä todella yksilöllistä.

Tässä oli aika hyvin tiivistetty se minkä olen itsekin huomannut. Oma superjunnu on ollut kiinnostunut pallon potkimisesta aina mutta ryhmässä toimiminen ja leikkimielistenkin harjoitteiden seuraaminen on suurimmalle osalle 3-4 vuotiaista vielä aika vierasta.

Parastahan tuon ikäiselle on vapaa höntsäily perheen ja kavereiden kesken ilman mitään pujotteluharjoituksia. Mahdollisimman usein kun superjunnu haluaa ulos iskän (tai äiskän) kanssa potkimaan pitää sanoa "tottakai mennään" eikä "myöhemmin, nyt ei ehdi".

[PepsiMax]

Kyllä ryhmässä toimimisen oppii ja onkin ollut mielenkiintoista miten se tarttui ihan toisella kerralla että mennään porukan mukana ja tehdään/seurataan mitä ohjaaja sanoo eikä pyöritä siellä omin päin. Tälläinen myös kasvattaa mielestäni ihan eri tavalla kun ihan pelkkä koti/piha höntsäily ja sitäkin pitää tottaki tehdä jos vaan kiinnostus on kova.

Perkele vaan oma 3,5 vuotias on alkanut liikaa kiinnostua kendoilusta No vitsinä nämä, hyvä vaan että kaikki kiinnostaa. Eikä kannata hanata vastaan tehdään sitä mikä kiinnostaa.

[Bunuel]

Kyllä ryhmässä toimimisen oppii ja onkin ollut mielenkiintoista miten se tarttui ihan toisella kerralla että mennään porukan mukana ja tehdään/seurataan mitä ohjaaja sanoo eikä pyöritä siellä omin päin. Tälläinen myös kasvattaa mielestäni ihan eri tavalla kun ihan pelkkä koti/piha höntsäily ja sitäkin pitää tottaki tehdä jos vaan kiinnostus on kova.

Varmasti juuri näin, eroa ryhmässä toimimisen omaksumisessa tulee erityisesti siitä onko ollut päiväkodissa ja tottunut siihen että joku muukun kuin omat vanhemmat antaa toimintaohjeita.

Yksi ongelma on siinä että usein näissä nuorimmissa junnuryhmissä alle 5-vuotiaat pelaavat yhdessä ja 5-vuotias on jo aivan erilainen ominaisuuksiltaan kuin kolmevuotias ja näillä pienimmällä voi olla aika suuria vaikeuksia päästä mukaan.

[Kuqqen]

Minkä ikäisenä alkaa tytöille ohjattua toimintaa Helsingissä? Tyttö täyttää kesällä 3v ja nyt orastavia merkkejä pallonpotkinnan houkuttelevuudesta?

Vai pelaako pienimmät sekajengeillä?

[harmooni]

Vanhempi poikani on -08 ikäluokkaa ja kiinnoistaisi tietää, että onko hänen ikäisille mitään futiskerhoja? Asumme leppävaarassa, joten tietenkin tästä läheltä yritän katsoa. Hongalla näytti olevan vain 06-07 ikäluokasta ylöspäin mutta luulisi, että pienemmillekin olisi jotain leikkimielisiä kerhoja. Nopealla googletuksella ei näyttänyt löytyvän..

Onko kenelläkään muuten kokemusta oman jälkikasvun kanssa, että liian aikaisin aloitettu palloilu on lopettanut kiinnostuksen heti alkuunsa?

Kokeilujaksot ovat seuroissa yleensä ilmaisia eli kannattaa kokeilla ikäluokkatoimintaa. LePan P08:

http://www.leppavaaranpallo.com/ikaluokat/pojat/pojat-08/

[fingerström]

Kun puhutaan ohjatusta joukkuetoiminnasta, niin kandee miettiä, miksi esimerkiksi esikouluikä eli ensimmäinen vaihe, jolloin aletaan toimia ryhmässä myös jollain tavoin siitä itse vastuussa on kuusi vuotta. Sattumaa? Vai pedagogien kertakaikkista hölmöyttä?

Lapset ovat alle 1-vuotiaasta päiväkodeissa. Jos heidät tuupataan vielä 3-vuotiaana kurinalaiseen (turha selittää "kerhoista", sillä kuri sielläkin on oltava) joukkuetoimintaan, niin millaisia ihmisiä kasvatetaan?

Kun lapsi siirtyy C14 -iässä isolle kentälle ja on aika ensimmäistä kertaa alkaa vakavasti miettiä kilpailua ja sen mukaisesti treenimäärien huomattavaa kasvattamista, ovat nämä 3-vuotiaana aloittaneet jo 11 vuotta joukkueissa pelanneita veteraaneja.

Voisko vanhemmat kuitenkin sen verran ottaa itse vastuuta, että eivät tuuppaa lasta urheiluseuran vastuulle vielä melkein vaippaiässä vaan lähtevät itse kentälle? Siinä on joukkuetta tarpeeksi, sillä ei tuon ikäisillä ole vielä sen enempiä sosiaalisen kanssakäymisen edellytyksiä. Ja broileritehtaita me emme tietenkään halua rakentaa vai kuinka?

PS EDIT:

Vai pelaako pienimmät sekajengeillä?

Mun mielestäni sekajengit olisivat aivan ehdottomia melkein teini-ikään asti ja senkin jälkeen paljon treenaavien tyttöjen pitäisi voida pelata poikien joukkueissa. Valitettavasti vain vanhemmat vierastavat näitä ja näin joudutaan perustamaan tyttöjoukkueita, jotka usein ovat hyvin harrasteluonteisia, missä sinänsä ei ole mitään pahaa. Mä vain vierastan aivan turhaa ennenaikaista sukupuolista erottelua. Tytöt pärjäävät erittäin hyvin poikavaltaisissa nappulajoukkueissa ja roolit ovat usein pelintekijän rooleja eli siis tytöt ovat kypsiä ja ymmärtävät peliä aiemmin kuin pojat. Mutta, totta on, että siinä 12-13 vuotiaana alkaa fysiikka määrätä. Poikien vauhti alkaa olla kovempaa ja siksikin olisi erittäin tärkeää, että paljon treenaavat tytöt saisivat olla tuossa vauhdissa mukana mahd. pitkään.

[koera]

PS EDIT:
Mun mielestäni sekajengit olisivat aivan ehdottomia melkein teini-ikään asti

Ihan mukavaa pohdintaa humanististen arvojen tuomisesta (kilpa?) urheiluun, mutta mitä luulet että pelaajakehitykselle kävisi sekajengimaailmassa? 

[nozick]

Ihan mukavaa pohdintaa humanististen arvojen tuomisesta (kilpa?) urheiluun, mutta mitä luulet että pelaajakehitykselle kävisi sekajengimaailmassa? 

En ymmärrä miksi kävisi mitään. Tasoryhmäajattelu hoitaa asian ihan sukupuolesta riippumatta. D12 ikäluokkaan asti parhaat tytöt ovat yhtä hyviä kuin parhaat pojat. Lukumääräisesti näitä huipputyttöjä on vaan niin vähän, että niistä saisi ehkä koko maasta yhden kentällisen kasaan.

[fingerström]

Ihan mukavaa pohdintaa humanististen arvojen tuomisesta (kilpa?) urheiluun, mutta mitä luulet että pelaajakehitykselle kävisi sekajengimaailmassa?  

Pojat oppisivat pelaamaan jalkapalloa ja tytöt taas saisivat vielä siinä vaiheessa, kun sukupuolien väistämättä erilainen fysiikka astuu kuvaan, kovavauhtisia pelejä. Jossain vaiheessa on tosiasia, että naiset eivät enää pysy kyydissä, mutta eniten treenaavat D-C-junnut näyttävät pystyvän vielä pelaamaan kimpassa siten, että esimerkiksi tyttötopparit ja keskikentän pohjat eli älypelaajat pärjäävät mainiosti. Sitä nuoremmilla en näe siihen mitään estettä millään pelipaikalla. Nappulaosastossa, missä nyt ylipäätänsä sukupuolien tiedostaminen on olematonta, kaikkein vähiten.

Muistanpa keväältä 2010, kun -02-syntyneiden sekajengi viisi poikaa-neljä tyttöä pelasi turnauksessa. Pystymahainen, adidasvalmennustopparotsiin pukeutunut valmentaja taktiikkataulu kädessään huusi omalle poikajengilleen "jyrätkää ne, eihän ne oo kuin tyttöjä" ja kentän laidalla seuraavan vastustajan koutsi osoitti pikkupoikaparalle yhtä tyttöä sanoen "potki nilkoille, ei tytöt sitä kestä". Kun näille tuli takkiin pohjalta 0-8, niin itkuhan siinä pojille tuli.

Suurin ongelma on, että vanhemmat / futisvalmentajat / ympäristö on päättänyt, että tytöt eivät pärjää. Näistäkin neljästä tytöstä vain yksi jatkaa, koska muiden vanhempien mielestä "futis on tytöille liian rankka laji", mitä nämä tytöt itse eivät olleet huomanneet ollenkaan. Tyttöjä on vähän ja siksi tasoerot korostuvat, mutta mä luulisin, että just futis voisi olla laji, jossa sukupuolittumista ei tarvitsisi niin noteerata.

Luulishan, että reippaat ja itsestään tietoiset mimmit olisivat myös nuorten miesten mieleen, vaiko sittenkään ei?

[John Rambo]

En ymmärrä miksi kävisi mitään. Tasoryhmäajattelu hoitaa asian ihan sukupuolesta riippumatta. D12 ikäluokkaan asti parhaat tytöt ovat yhtä hyviä kuin parhaat pojat. Lukumääräisesti näitä huipputyttöjä on vaan niin vähän, että niistä saisi ehkä koko maasta yhden kentällisen kasaan.

Unohdit vain sen jutun, että fingerströmin mukaan tasoryhmät ovat saatanasta, kuten toki kilpatoimintakin.

[päätykatsomo]

Meillä 3v tyttö on nyt syksystä asti ollut jumppakerhossa ja nyt on kaksi kertaa käyty leikkipallokoulussa. Kerran viikossa molemmat harrastukset.

Itse lähdin vetäjäksi tuohon palloleikkikouluun. -10, -11 ja -12 vuonna syntyneille tuo. Tai on siellä yksi -13 syntynyt mukana.

Kyllähän tuolla ikäerot joissakin leikeissä ja loppupelissä huomaa, mutta kaikilla on näyttänyt olevan hauskaa ja se on pääasia.

Jalkapalloseuran järjestämä tämä on, mutta tarkoituksena on saada lapset liikkumaan ja leikkien avulla tutustumaan palloon. Paljon käsilläkin vielä.

Suosittelen kyllä kokeilemaan oman junnun kanssa. Monessa kerhossa voi kerran kaksi käydä ilmaiseksi kokeilemassa.

Edit.
Jos jollain on jotain hyviä vinkkejä alle 5v harjoituksiin/leikkeihin niin mielelläni ottaisin ideoita vastaan.

[Snoopy]

Pojat oppisivat pelaamaan jalkapalloa ja tytöt taas saisivat vielä siinä vaiheessa, kun sukupuolien väistämättä erilainen fysiikka astuu kuvaan, kovavauhtisia pelejä. Jossain vaiheessa on tosiasia, että naiset eivät enää pysy kyydissä, mutta eniten treenaavat D-C-junnut näyttävät pystyvän vielä pelaamaan kimpassa siten, että esimerkiksi tyttötopparit ja keskikentän pohjat eli älypelaajat pärjäävät mainiosti. Sitä nuoremmilla en näe siihen mitään estettä millään pelipaikalla. Nappulaosastossa, missä nyt ylipäätänsä sukupuolien tiedostaminen on olematonta, kaikkein vähiten.

Muistanpa keväältä 2010, kun -02-syntyneiden sekajengi viisi poikaa-neljä tyttöä pelasi turnauksessa. Pystymahainen, adidasvalmennustopparotsiin pukeutunut valmentaja taktiikkataulu kädessään huusi omalle poikajengilleen "jyrätkää ne, eihän ne oo kuin tyttöjä" ja kentän laidalla seuraavan vastustajan koutsi osoitti pikkupoikaparalle yhtä tyttöä sanoen "potki nilkoille, ei tytöt sitä kestä". Kun näille tuli takkiin pohjalta 0-8, niin itkuhan siinä pojille tuli.

Suurin ongelma on, että vanhemmat / futisvalmentajat / ympäristö on päättänyt, että tytöt eivät pärjää. Näistäkin neljästä tytöstä vain yksi jatkaa, koska muiden vanhempien mielestä "futis on tytöille liian rankka laji", mitä nämä tytöt itse eivät olleet huomanneet ollenkaan. Tyttöjä on vähän ja siksi tasoerot korostuvat, mutta mä luulisin, että just futis voisi olla laji, jossa sukupuolittumista ei tarvitsisi niin noteerata.

Luulishan, että reippaat ja itsestään tietoiset mimmit olisivat myös nuorten miesten mieleen, vaiko sittenkään ei?

Siis missäpäin oikein vaikutat??? En todellakaan jaksa uskoa, että meillä on mitään vastaavaan Suomessa??

Itselläni on ollut tyttöjä mukana aina ja niin tuntuu olevan monessa muussakin joukkueessa eikä kyllä missään ole kuulunut mitään vastaavaa tai käytös olisi ollut huonoa milloinkaan. Päinvastoin, myös vanhemmat ovat ottaneet tytöt hyvin huomioon joukkueessa, aivan niin kuin pojatkin ja ihan yhtä kovaa ne tyttöjäkin kohtelee kuin muita poikia. Ymmärrän kyllä, että tyttöjen fysiikka ei riitä isolla kentällä ja pelikovuus nousee useimmalle liian kovaksi, mutta ei kaikille. Pienellä kentällä riittää tekemisen laatu hyvin ja mikäli tyttö kuuluu omanjoukkueen parhaimmistoon pärjää hän yleisesti hyvin myös poikajoukkueessa.

Mutta eivät tytön tuonne tahdo liian pitkäksi aikaa jäädä, (nyt on jälleen ihan omakohtaista kokemusta, kuinka kiitetään ja palataan tyttöryhmään pelkästään) vaan tytöille jalkapallo on paljon muutakin kuin jalkapalloa ja hyvä niin! Kun tyttö kehittyy ja kasvaa, alkaa hieman erilainen fyysinen rakenne kehittymään, jolloin aikalailla selkeitä eroja poikiin syntyy, mutta ennen sitä ei kyllä ole huolta. Ihan omakohtaisesti voin sanoa, että tytöissä jotka pelaavat poikien kanssa on vähemmän itkupillejä kuin pojissa, joten ei heistä tarvitse huolehtia.

Taidat olla kaveri jolla on aikalailla ennakkoluuloja, mutta vähän kokemusta. Vastaavanlaista näkyy juuri kentänlaidalla...

-Snoopy-

[fingerström]

Siis missäpäin oikein vaikutat??? En todellakaan jaksa uskoa, että meillä on mitään vastaavaan Suomessa??

Tuo turnauskokemus on ihan Helsingistä ja se on ääliömäisyydessään jäänyt mieleen surkuhupaisana juttuna. En tarkoittanut vanhempia kentän laidalla, vaan valitettavasti noitten tyttöjen omia isiä. Suurelta osin tilanne on tässä suhteessa hyvä, mutta kyllä tyttöjen mukanapitämisessä täytyy nähdä vähän ekstravaivaa. Mutta ei myöskään toi asennevamma valmentajien keskuudessa ole vieläkään valitettavasti ihan poispyyhkäistyä.

Muuten kirjoitit mun ajatukseni toisin sanoin. Fysiikka erottaa jossain vaiheessa ja sen mukainen vauhti ynnä tyttöjen tapa olla on tietysti erilainen. Mutta aika pitkään musta sekajoukkueet olisivat hyvä asia ja vielä senkin vaiheen jälkeen näille paljon treenaaville pitäisi antaa mahdollisuus olla mukana ainakin sääntöjen salliman ajan.

Muistutan, että tämähän lähti liikkeelle siitä, että täällä kyseltiin 3-v tyttöjoukkueista ja kommentoin sitä. Siinä on puolensa ja puolensa, joita kannattaa musta miettiä.

[Lampinho]

Edit. Jos jollain on jotain hyviä vinkkejä alle 5v harjoituksiin/leikkeihin niin mielelläni ottaisin ideoita vastaan.

Itsellä alkaa viides kesä nyt 01 ja 02 syntyneiden tyttöjen kanssa, joten aika nuoren sakin kanssa olen ollut alussa tekemisissä. Aika paljon menee tuon ikäisten kanssa leikkimisen kautta, mutta itse olen aina pyrkinyt pitämään pallon mukana useimmissa leikkireeneissä. Riippuen tyttöjen määrästä, mutta hippa sillälailla, että rajataan alue ja yksi aloittaa ilman palloa (=on hippa). Muut juoksee alueen sisällä pallon kanssa ja "tippuu" aina pelistä, kun hippa saa kiinni. Lapsien mielestä jännitys kenet hippa saa, mutta samalla kehittyy taitotaso.

Mitä itse otsikon vastaukseen tuleen, niin sunnuntaina törmäsin 2 viikkoa jalkapalloa pelanneeseen tyttöön, joka on auttamatta liian myöhässä. Aika radikaali tilanne, kun puhutaan 13-vuotiaasta tytöstä.

[apupoika]

Moro
Tässä mielestäni todella fiksu näkemys koko touhusta. Hienosti on toimittu tämän jutun julkaisun jälkeen tässä seurassa.
http://www.kaarina-lehti.fi/2015/12/arkistojen-aarteita-hyva-valmentaja-auttaa-pelaajaa-oppimaan/