FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
30.05.2017 klo 06:25:31 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-futisturnaus!, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: [1] 2
 
Kirjoittaja Aihe: Yksijalkaisuus/molempijalkaisuus jalkapalloilussa  (Luettu 9988 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
pablo arpa

Poissa Poissa


: 23.02.2012 klo 23:46:54

Ja ei, otsikosta huolimatta en nyt tarkoita konkreettisesti yksijalkaisia jalkapalloilijoita.

En pikaisella haulla löytänyt aiheesta keskustelua, mutta ajattelin, että tänne sopisi tälläinen.

Esimerkiksi nostan itseni:

Olen täysin yksijalkainen jalkapalloilijana. Omaan hyvän kudin oikealla jalalla, sillä pystyy laukomaan melkein mistä vain asennosta hyvin ja onnistuneesti. Mutta siihen se jää. Vasen jalka on aivan yhtä vahva ja liikkuva kuin toinenkin, mutta yksi neljästäkymmenestä potkusta lähtee edes kelvollisesti. Vika ei siis ole kehossa, vaan enempi mielessä. Olen huomannut vian olevan eniten tasapainossa - oikean jalan ollessa tukijalka en ole vakaa. Siinä vaiheessa kun tulee se potku, jalan saatto ja heijariosuus, menetän täydellisen tasapainon. Potkaiseminen ei tunnu millään tavalla luonnolliselta.

Ja jos nyt ajatellaan laajemmin, niin tuohan on ongelma. Molempijalkainen jalkapalloilija on aina hyödyllisempi kuin yksijalkainen, olettaen, että ovat molemmat siis toisella jalallaan aivan yhtä hyviä. Miten kehittäisitte tuota? Mitä tuolle on tehtävissä ja miten? Ajattelin tämän keskustelun sopivan parhaiten tähän osioon, koska vastauksista on varmasti hyötyä niin valmennuksessa kuin seuratoiminnassakin, johon tarkoitus olisi itsekin aikanaan siirtyä.

Miten juniorijoukkueissa harjoitellaan nykyään huonomalla jalalla? Juniori-iässähän tuo olisi parasta opetella. Molempijalkaisuus oli ainakin omana junnuaikanani(90-luku) harvinaista, harvalla oli yhtä hyvät molemmat jalat. Tuota harjoiteltiin vain vähän, joskus vetoharjoituksissa muutama vastari ja muutama paikaltaan potkaistiin väärällä jalalla. Onko eteenpäin menty?

Itse olen ajatellut ottaa kesän projektiksi vasemman jalan potkun/syötön parantamisen niin hyväksi kuin se vain onnistuu. Nyt kun kentät  ovat lumen alla ja ulkona ollaan pakkasen puolella, niin tarkoitus olisi harjoitella liikerataa, niin kauan kunnes siitä tulisi luonnollisen tuntuinen. Joka päivä.

Jatkakaa, olkaa hyvä. Jos aiheesta on jo keskustelu, siirtäkää ihmeessä tämä sinne. Jos aiheesta ei tarvita keskustelua, poistakaa ja lukottakaa.
eiks oo kauheet

Poissa Poissa


Vastaus #1 : 24.02.2012 klo 00:20:25

Omasta mielestä ollaan menty jonkin verran eteenpäin vasemman jalan suhteen mitä tulee 90 lukuun. Tosin viimeksi kun katsoin 99 synt vasemman jalan laukauksia ja keskityksiä ei ollu kehumista pojissa. Hämmastys oli mulla melkoinen kun kyseessä oli kuitenkin kärki jengi suomessa. Uskoisin että kun sitä heikompaa jalkaa samalla tavalla treenaa kuin vahvempaa päästään jo aika hyvään kehitykseen. Yksinkertaista seinä syöttelyä vasemman kanssa, pikku hiljaa vauhtia lisää kunnes sitä voi jo sanoa laukaukseksi, paljon toistoja. Tasapainoilua voi harjoittaa vaikka seisomalla yhdellä jalalla. Treenaa potkuliike sarjaa myös ilman palloa ja tee tukijalasta riittävän vahva.
Keijo K. Kojootti

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 24.02.2012 klo 00:23:04

Lainaus
Miten juniorijoukkueissa harjoitellaan nykyään huonomalla jalalla? Juniori-iässähän tuo olisi parasta opetella. Molempijalkaisuus oli ainakin omana junnuaikanani(90-luku) harvinaista, harvalla oli yhtä hyvät molemmat jalat. Tuota harjoiteltiin vain vähän, joskus vetoharjoituksissa muutama vastari ja muutama paikaltaan potkaistiin väärällä jalalla. Onko eteenpäin menty?

Itse olen ajatellut ottaa kesän projektiksi vasemman jalan potkun/syötön parantamisen niin hyväksi kuin se vain onnistuu. Nyt kun kentät  ovat lumen alla ja ulkona ollaan pakkasen puolella, niin tarkoitus olisi harjoitella liikerataa, niin kauan kunnes siitä tulisi luonnollisen tuntuinen. Joka päivä.

Ei mielestäni huonommalla jalalla harjoittelua tarvi tehdään mitenkään eri lailla kuin paremmankaan jalan harjoittelua. Tarpeeksi toistoja niin kyllä sekin kehittyy. Itsellä oli parikymppisenä yhden kesän ajan nivelsiteet rikki oikean jalan nilkasta ja tuli potkistelua todella paljon tuolloin vasurilla ja ihmeen hyvin potkutaito tarttui vielä tuon ikäisenä kunhan vain tuli paljon toistoja.

edit.

Lainaus
Tasapainoilua voi harjoittaa vaikka seisomalla yhdellä jalalla.

Niin siis kannattakoohan vaikka puoli tuntia käyttää siihen, että harjoittelee sitä vasuripotkua seinään ja samalla kehittyy myös oikean jalan toimiminen tukena vai siihen, että seisoo puoli tuntia yhdellä jalalla kuin Speden Speleissä konsanaan :)
« Viimeksi muokattu: 24.02.2012 klo 00:26:01 kirjoittanut Keijo K. Kojootti »
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 24.02.2012 klo 00:31:28

Tehokkain tapa kehittää heikompaa jalkaa on venäyttää vahvemman jalan edestä nivelside, jota ei kykene oikein mitenkään teippaamaan. Toinen hyvä keino on murtaa jalkapöytä. Molemmat vammat eivät juuri pelaamista haittaa, mutta potkaiseminen sattuu niin pirusti. Jo muutama kuukausi heikomman jalan käyttöä, kun paremmalla ei pysty, tuo heikomman jalan potkutekniikan lähelle parempaa jalkaa. Lievä etureiden revähtymäkin toimii.

 Vakavasti puhuen, aivan uskomattomia kehitysaskeleita on saanut ihan aikuisilla pelaajilla nähdä ja itsekkin kokea tuollaisen potkua haittaavan pikkuvaivan yhteydessä, joka antaa pelata, muttei kykene paremmalla jalalla ampumaan.
Kyse ei ole kuin harjoittelusta. Lisäksi on esimerkiksi tutkimuksia kun kirjoituskäsi joudutaan kipsaamaan, niin huonomman käden kirjoitustaito löytyy ihan hetkessä, eli parissa viikossa. Kaikki minkä osaa vahvemmalla, on opeteltavissa myös heikommalla jalalla. Kyse on ihan puhtaasti toistomääristä ja aika harva joukkue vaatii pelaajia yhtä paljon suorituksia molemmilla jaloilla esim. maalintekotreeneissä suorittamaan.

Jostain syystä vasureille yksijalkaisuus on sallitumpaa, kuin oikeajalkaisille. Toki vasurit ovat hankalampia puolustaa, kun kaikki tapahtuu väärinpäin, mutta en usko heillekään molempijalkaisuudesta haittaa olevan. Diego lienee paras esimerkki ns. "yksijalkaisesta" pelaajasta, joka lähes kaikki kosketukset otti paremmalla vasurillaan, mutta esimerkiksi tsippisyötöt napsahteli aivan kohdalleen myös oikealla, jos tilanne ei vasenta jalkaa käyttää sallinut.

Kun sen heikomman jalan haluaa työstää kohdalleen, niin alussa joutuu tinkimään voimasta ja etäisyydestä verrattuna vahvempaan jalkaan. Lisäksi jos ei ole tottunut sillä ampumaan, niin se väsyy paljon nopeammin, kun nilkka ja lihakset eivät ole potkuihin tottuneet. 30 laukausta vahvemmalla ei tunnu missään, mutta 5 laukausta heikommalla ja yhtäkkiä tulee tunne, ettei enää edes palloon osu. Lihakset kun väsyy, häviää rentous ja sen myötä liikkeestä koordinaatio ja tasapaino.

 Pikkuhiljaa, mutta määrätietoisesti ja treeneissä rohkeasti heikompaa kokeillen, niin kyllä sen kaudessa ainakin perus laukaukseen ja keskitykseen kelvolliseksi saa treenattua, vaikka se kuuluisa herkkyyskausi oppia olisi jo kaukana takana. Lisäksi se itse asiassa parantaa myös vahvemman jalan potkutekniikkaa, sillä aivot osaavat kopioida oppimista keskilinjan yli raajalta toiselle. Älä kysy miksi, mutta näin kuulema on.
eiks oo kauheet

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 24.02.2012 klo 00:33:49

Monilla junnuilla vaikeuksia seistä minuutti yhdellä jalalla puolesta tunnista puhumattakaan.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 24.02.2012 klo 12:34:13

A)kaikki harjoitteet tehdään molemilla jaloilla(eli syötöt, vedot, keskitykset, jne.) kumpaakin yhtä paljon
B)vaadit/kannustat(tilanteen mukaan) että myös sillä huonommalla yritetään asioita
C)Muistutat tekemään asiat myös itsekseen toisella jalallakin(osa tekee, osa ei, kuten kaikissa asioissa)

Ja lähes yhtä tärkeää kuin se että käytetään molempia jalkoja on opettaa pienestä pitäen myös liikkumaan kumpaankin suuntaan. Yllättävän paljon nimittäin on ns. yksijalkaisten lisäksi pelaajia jotka eivät oikein osaa/uskalla lähteä siihen toiseen suuntaan(tämä toki korostuu juuri niillä joilla se toinen jalka ei ole muuta kuin juoksemista ja tukijalkana olemista varten).

Itse valmennan hyvin nuoria poikia ja kyseessä ei ole varsinaisesti kilpajoukkue, silti ryhmästä löytyy pari poikaa joiden toisen jalan vedot varsinkin lähtevät hyvin puhtaasti ja kovaa suhteessa siihen vahvempaan jalkaan. Ja ei, en ota itselleni tuosta nyt tai myöhemminkään ns. kunniaa, mutta selvästi olen siinä vähän onnistunut että saanut kannustettua näitä itsekseen tekemään sillä toisellakin jalalla jotain jo pienestä pitäen.
referee3000

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tamperelainen jalkapallo & futsal


Vastaus #6 : 25.02.2012 klo 14:35:23

Oma näkemykseni asiaan on se, että vasemmalla jalalla oppii potkaisemaan yllättävän helpolla. Ainakin itse opin aikoinaan 1-2 kuukaudessa saamaan kelvollisen vasemman jalan laukauksen ja sitä ei ole tarvinnut enää kuin ylläpitää sen jälkeen. Junnuilla joita itse valmennan, niin nykyään aina esim. laukaisu- tai maalintekoharjoitteissa painonetaan myös sitä ns. heikomman jalan käyttöä ja osalle pojista on jo kehittynyt laukaus jo sellaiseen pisteeseen, että tarvittaessa pystyy laukomaan myös toisella jalalla.
Semiseppo

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 19.03.2012 klo 00:25:30

Käsitykseni mukaan ainakin huipputasolla vaaditaan erikoiskykyjä. Varsinkin veikkausliigassa näkee näitä molempijalkaisia pelaajia, joilta ei se laukaus lähde kummallakaan jalalla. Mielummin erityisen hyvä toinen jalka, kun kaksi kohtalaista. Esimerkkinä vaikka Arjen Robben.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #8 : 19.03.2012 klo 02:08:18

Käsitykseni mukaan ainakin huipputasolla vaaditaan erikoiskykyjä. Varsinkin veikkausliigassa näkee näitä molempijalkaisia pelaajia, joilta ei se laukaus lähde kummallakaan jalalla. Mielummin erityisen hyvä toinen jalka, kun kaksi kohtalaista. Esimerkkinä vaikka Arjen Robben.

Nämä nyt on näitä. Kuitenkin esim. joku Ronaldo(isompi) oli erinomainen esimerkki siitä miten kummallakin jalalla voi viimeistellä loistavasti. Samoin esim. Sneijder tai Hernanes on erinomaisia esimerkkejä kuinka paljon lisää peliin tuo se molempijalkaisuus. Robbenkin olisi vielä parempi pelaaja jos osaisi edes vähän oikeaa käyttää. Esim. Messi ei oikealla juuri kovinkaan kaukaa vedä, mutta silti on senkin harjoitellut sellaiseksi että läheltä pystyy sillä viimeistelemään. Samoin joku C.Ronaldo omaa yhden tämän hetken vaarallisimmista laukauksista, silti hänkin omaa vähintään hyvän heikomman jalan vedon.

Ei se ole mitenkään niin että huipputasolla pelaajalta sen heikomman jalan treenaaminen estäisi erinomaisen vedon omaamista. Tästä yllämainituista varsinkin Sneijder ja Hernanes todella erinomaisia esimerkkejä. Jos sinun painotuksesi pitäisi paikkansa, niin tuskin Sneijderin oikea jalka sitten olisi esim. sitä Robbenin vasenta parempi, vaan silti on.
forze

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 19.03.2012 klo 14:19:26

Tuossa videossa muuten näkyy hyvin miten vähän Messi oikeaa jalkaansa käyttää. Melkeinpä kaikki kuljetukset ja syötöt vasemmalla.

http://www.youtube.com/watch?v=BS5V5J4_CFs
Semiseppo

Poissa Poissa


Vastaus #10 : 19.03.2012 klo 15:27:12

Nämä nyt on näitä. Kuitenkin esim. joku Ronaldo(isompi) oli erinomainen esimerkki siitä miten kummallakin jalalla voi viimeistellä loistavasti. Samoin esim. Sneijder tai Hernanes on erinomaisia esimerkkejä kuinka paljon lisää peliin tuo se molempijalkaisuus. Robbenkin olisi vielä parempi pelaaja jos osaisi edes vähän oikeaa käyttää. Esim. Messi ei oikealla juuri kovinkaan kaukaa vedä, mutta silti on senkin harjoitellut sellaiseksi että läheltä pystyy sillä viimeistelemään. Samoin joku C.Ronaldo omaa yhden tämän hetken vaarallisimmista laukauksista, silti hänkin omaa vähintään hyvän heikomman jalan vedon.

Ei se ole mitenkään niin että huipputasolla pelaajalta sen heikomman jalan treenaaminen estäisi erinomaisen vedon omaamista. Tästä yllämainituista varsinkin Sneijder ja Hernanes todella erinomaisia esimerkkejä. Jos sinun painotuksesi pitäisi paikkansa, niin tuskin Sneijderin oikea jalka sitten olisi esim. sitä Robbenin vasenta parempi, vaan silti on.
Tietysti mutta en nyt välttämättä painottaisi sitä molempijalkaisuutta, kuin lähinnä hyökkääjillä. Puolustajalla hyötysuhde käytetetty aika harjoitteluun/pelin tehostuminen on niin pientä, että tuon ajan voisi käyttää paremminkin, vaikka puskemisen harjoitteluun.
rukkanen

Poissa Poissa


Vastaus #11 : 20.03.2012 klo 14:53:17

Tietysti mutta en nyt välttämättä painottaisi sitä molempijalkaisuutta, kuin lähinnä hyökkääjillä. Puolustajalla hyötysuhde käytetetty aika harjoitteluun/pelin tehostuminen on niin pientä, että tuon ajan voisi käyttää paremminkin, vaikka puskemisen harjoitteluun.

Jos miettii kerrannaisvaikutusta, niin kyllähän molempijalkaisuudesta on aivan yhtä lailla hyötyä myös puolustajilla. Palloa siirtäessä vahvemmalle jalalle kuluu kuitenkin aina 0,5–1 sekuntia ylimääräistä aikaa. Jos oletetaan, että 6 syötön syöttöketjusta puolet tulee vastaanottajan heikommalle jalalle, niin molempijalkaisuus nopeuttaisi koko syöttöketjua vähintään 1,5 sekuntia (olkoonkin, että harvemmin kuutta perättäistä syöttöä annetaan suoraan syötön vastaanottamisen jälkeen tai yhdellä kosketuksella), mikä on jo aika pitkä aika. Esimerkkini nyt on muutenkin karkea ja teoreettinen, mutta jos molempijalkaisuutta vaalitaan heti pikkujunnuista lähtien, on kyllä vaikea nähdä että se olisi mitenkään erityisesti jostain muusta pois.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 20.03.2012 klo 16:32:55

Tietysti mutta en nyt välttämättä painottaisi sitä molempijalkaisuutta, kuin lähinnä hyökkääjillä. Puolustajalla hyötysuhde käytetetty aika harjoitteluun/pelin tehostuminen on niin pientä, että tuon ajan voisi käyttää paremminkin, vaikka puskemisen harjoitteluun.

Jos jalkapallokentällä jokin pelipaikka maalivahdin lisäksi on, jossa ei saisi tehdä ainakaan totaalisia mokia, se on puolustus. Molempijalkaisuus on ehdoton edellytys pallovarmuuteen. On kyettävä varmoihin katkoihin ja purkuihin kummalla jalalla tahansa, koska hankala on valita kummalta puolelta se hyökkääjä tilanteesta ulos blokataan.

Jokainen hyökkääjä voisi kokeilla kuinka helppoa on purkaa 50-60 metrinen pallo suoraan ilmasta yhdellä kosketuksella (tai vielä pahempi pomppivana) vastustaja kyljessä takuuvarmasti turvalliselle alueelle kerta toisensa jälkeen. Saati, että sen vielä samalla nätisti pudottaisi  omalle pelaajalle, että taas päästäisiin hyökkäämään, niinkuin nykyjään tapana on. Ei se ihan sattumaa ole, että topparit niitä maaleja erikoistilanteissa hyvällä prosentilla takovat.
Arruabarrena

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Villarreal


Vastaus #13 : 21.03.2012 klo 10:22:17

Itse pitäisin jokaisella pelipaikalla vähimmäisvaatimuksena sitä, että heikommalla jalalla tulee ainakin toimeen. Perussyötöt, purkupallot ja parinkymmenen metrin kaaripallot tulisi osua kohteeseensa (purkupallot siis esim. laidalla saada käännettyä kentälle, ei katsomoon.) Totaalinen molempijalkaisuus on mielestäni "lahja", eli uskon, että lähes jokaisella on mielessään se parempi jalka, vaikka ulospäin ei eroa näkyisikään.

Junioreiden harjoittelusta on tuossa yllä tullutkin, mutta juuri tämä kannustaminen ja tietynlainen pakottaminen on mielestäni hyviä keinoja saada junnujen mielissä olevia lukkoja auki. Potku- ja syöttötekniikan oppiminen on taas mielestäni pitkälti kiinni pelaajan omasta harjoittelusta. Toistoja pitää tehdä tuhoton määrä, jotta voisi sanoa oikeasti osaavansa potkaista palloa. Divarijalkapallossa (Ykkösestä alaspäin) hyvin iso osa pelaajista tulee vain toimeen paremmalla jalallaankin. Kaukolaukaukset sekä tarkat ja nopeat pitkät syötöt lähtevät kyllä jotenmiten, mutta harvoin ovat pelaajan parhaita osa-alueita. Toisaalta tässä on toki yksi syy, minkä takia puhutaan divarijalkapallosta.

Omalla ajalla suoritettu toistoihin keskittyvä harjoittelu olisi syytä saada tavaksi jokaiselle juniorille. "Potkimaan" lähteminen on kuitenkin ollut ainakin minulle kesän (ja miksei talvenkin) kohokohtia ja höynien ohessa tulisi jaksaa harjoitella laukomista hieman kauempaa ja pitkiä syöttöjä kaverien kanssa pidempäänkin kuin vain parin suorituksen verran. (Tai yksinäisyyksissään maaliverkkoa vasten :( )

Mielestäni paras vaihtoehto pelaajalla on se, että hänellä on yksi loistava jalka, joka on alati vaarallinen (:D). Toisella jalalla tulee pystyä toimimaan peliä eteenpäin vievästi, pallo saada itselle fiksusti käyttöön tai siirtää pallo onnistuneesti omalle pelaajalle. Myös laukaisutilanteessa ei pitäisi aina välttämättä siirtää sille paremmalle jalalle, vaan heikomman jalan laukauksen tulisi myös olla kelvollinen. Hyökkääjillä toki edellytyksenä se, että molemmilla jaloilla voi laittaa pallon maalin viimeistelytilanteessa.
makmana

Poissa Poissa


Vastaus #14 : 21.03.2012 klo 17:33:54

Ei se vaadi kun kovaa treeniä heikommallakin jalalla, muuten tulee niinkuin Rivaldo, täysin umpivasuri.
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #15 : 22.03.2012 klo 09:04:01

Tuossa videossa muuten näkyy hyvin miten vähän Messi oikeaa jalkaansa käyttää. Melkeinpä kaikki kuljetukset ja syötöt vasemmalla.

http://www.youtube.com/watch?v=BS5V5J4_CFs

Messi on vasenjalkainen, joten totta kai se käyttää peleissä aina kun vaan voi vasenta jalkaa. Silloin harvoin kun oikea jalka on käytössä, niin kyllähän sekin näyttää olevan aika toimiva. Äkkiseltään veikkaisin, että Messi pärjäisi jalkapallossa siedettävästi vaikka pelaisi pelkällä oikealla jalalla.

Kaksijalkaisuuden arvo on nähdäkseni siinä, että se heikompikin jalka on käytettävissä tarpeen vaatiessa. Parempaa jalkaa voi hyvin käyttää peliajasta vaikka prosenttia. Harjoituksissa heikompaakin jalkaa kannattaa kuitenkin käyttää, jotta sekin saa harjoitusta.
Hostile

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: OPS


Vastaus #16 : 12.06.2012 klo 01:18:13

Nämä nyt on näitä. Kuitenkin esim. joku Ronaldo(isompi) oli erinomainen esimerkki siitä miten kummallakin jalalla voi viimeistellä loistavasti. Samoin esim. Sneijder tai Hernanes on erinomaisia esimerkkejä kuinka paljon lisää peliin tuo se molempijalkaisuus. Robbenkin olisi vielä parempi pelaaja jos osaisi edes vähän oikeaa käyttää. Esim. Messi ei oikealla juuri kovinkaan kaukaa vedä, mutta silti on senkin harjoitellut sellaiseksi että läheltä pystyy sillä viimeistelemään. Samoin joku C.Ronaldo omaa yhden tämän hetken vaarallisimmista laukauksista, silti hänkin omaa vähintään hyvän heikomman jalan vedon.

Ei se ole mitenkään niin että huipputasolla pelaajalta sen heikomman jalan treenaaminen estäisi erinomaisen vedon omaamista. Tästä yllämainituista varsinkin Sneijder ja Hernanes todella erinomaisia esimerkkejä. Jos sinun painotuksesi pitäisi paikkansa, niin tuskin Sneijderin oikea jalka sitten olisi esim. sitä Robbenin vasenta parempi, vaan silti on.

Sneijder molempijalkainen? Ainakin Suomea vastaan viimeksi kun pelasivat, Sneijder antoi kaikki pitkät syötöt oikealla jalalla. Sai syötön keskikentälle ja kääntyi. Joka ikinen kerta otti haltuun pallon sillain, että pääsi potkaisemaan oikealla.
  Xavi ottaa haltuun myös vasemmalla jalalla, mutta syötöt oikealla uliksella, kun pystyisi vasenta jalkaa käyttämään. Pallo pysyy omilla, ei erityisen hyvä vasuri.

E:http://www.youtube.com/watch?v=_NhiqPd_4M8&feature=related
« Viimeksi muokattu: 12.06.2012 klo 01:20:19 kirjoittanut Hostile »
Atmosphere

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Man Utd, Notts Co., Hirsilän Pyrkivä, Daltonit,


Vastaus #17 : 12.06.2012 klo 03:25:41

A)kaikki harjoitteet tehdään molemilla jaloilla(eli syötöt, vedot, keskitykset, jne.) kumpaakin yhtä paljon
B)vaadit/kannustat(tilanteen mukaan) että myös sillä huonommalla yritetään asioita
C)Muistutat tekemään asiat myös itsekseen toisella jalallakin(osa tekee, osa ei, kuten kaikissa asioissa)

Ja lähes yhtä tärkeää kuin se että käytetään molempia jalkoja on opettaa pienestä pitäen myös liikkumaan kumpaankin suuntaan. Yllättävän paljon nimittäin on ns. yksijalkaisten lisäksi pelaajia jotka eivät oikein osaa/uskalla lähteä siihen toiseen suuntaan(tämä toki korostuu juuri niillä joilla se toinen jalka ei ole muuta kuin juoksemista ja tukijalkana olemista varten).

Itse valmennan hyvin nuoria poikia ja kyseessä ei ole varsinaisesti kilpajoukkue, silti ryhmästä löytyy pari poikaa joiden toisen jalan vedot varsinkin lähtevät hyvin puhtaasti ja kovaa suhteessa siihen vahvempaan jalkaan. Ja ei, en ota itselleni tuosta nyt tai myöhemminkään ns. kunniaa, mutta selvästi olen siinä vähän onnistunut että saanut kannustettua näitä itsekseen tekemään sillä toisellakin jalalla jotain jo pienestä pitäen.

Pari vuotta sitten pidin pariviikkoa treeneissä teemana huonompaa jalkaa. LÄhes kaikki harjoitteet tehtiin tänä aikana (n. 10 treenikertaa) huonommalla jalalla. Jo tänä aikana kehitys oli huomattava. MM. maalivahdin maalipotkut huonommalla jalalla oli vain muutaman metrin lyhyempiä kuin paremmalla.
Huomioita tästä kokeilusta:
- Vasenjalkalkasten oikea ei kehittynyt läheskään yhtä hyvin kuin oikeajalkaisten
- Pelitilanteessa huonomman jalan käyttö ei merkittävästi lisääntynyt, muutakuin maalintekotilanteissa hieman.
- Treeneissä oli huomattavasti hauskempaa johtuen erinäköisistä kommelluksista (ohipotkut sopivasti lutakon vieressä jne)
- Sisäsyrjän perusuorituksen oppii nopeasti, jopa tuhannella toistolla.
Siinäpä ne merkittävimmät. Joku tutkimushan todistaa molempikätisyyden ja -jalkaisuuden parantavan aivotoimintaa(joku varmaan jo tässä topikissa maininnutkin). Molempien lohkojen aivotoiminta tuskin ainakaan heikentää pelisuoritusta.
joks11

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy


Vastaus #18 : 12.06.2012 klo 09:37:57

Sneijder molempijalkainen? Ainakin Suomea vastaan viimeksi kun pelasivat, Sneijder antoi kaikki pitkät syötöt oikealla jalalla. Sai syötön keskikentälle ja kääntyi. Joka ikinen kerta otti haltuun pallon sillain, että pääsi potkaisemaan oikealla.
  Xavi ottaa haltuun myös vasemmalla jalalla, mutta syötöt oikealla uliksella, kun pystyisi vasenta jalkaa käyttämään. Pallo pysyy omilla, ei erityisen hyvä vasuri.

E:http://www.youtube.com/watch?v=_NhiqPd_4M8&feature=related
En nyt muista enkä jaksa tarkistaa kummalla puolella kenttää Sneijder enemmän aikaansa vietti, mutta jos on ollut vasemmalla niin hänen pelityyliinsä kuuluvat pitkät avaukset lähtevät silloin enemmän oikealla jalalla. Toisella puolella kenttää sitten toisinpäin.

Suomen joulukuusta vastaan pelatessa keskikentällä on kyllä sen verran tilaa että voi ihan rauhassa valita kummalla jalalla nappisyöttönsä antaa...
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #19 : 12.06.2012 klo 11:10:26

Sneijder molempijalkainen? Ainakin Suomea vastaan viimeksi kun pelasivat, Sneijder antoi kaikki pitkät syötöt oikealla jalalla. Sai syötön keskikentälle ja kääntyi. Joka ikinen kerta otti haltuun pallon sillain, että pääsi potkaisemaan oikealla.
  Xavi ottaa haltuun myös vasemmalla jalalla, mutta syötöt oikealla uliksella, kun pystyisi vasenta jalkaa käyttämään. Pallo pysyy omilla, ei erityisen hyvä vasuri.

E:http://www.youtube.com/watch?v=_NhiqPd_4M8&feature=related

Tästä katsomaan Sneijderin syöttöjä, ei ongelmia antaa tuollaisia 30m pystysyöttöjä maassa/ilmassa vasurilla, jos tilanne sitä vaatii: http://www.youtube.com/watch?v=fByO8gU0ovk oikea jalka on toki parempi, mutta vasen on todella hyvä. Tuossa videossa pelkästään varmaan sellainen 30-35% syötöistä vasurilla.

Xavista en tiedä miksi edes puhut? Itse kun en ollenkaan puhunut.

Toinen esimerkkipelaajani oli Hernanes, joka antaa siis kulmat kummallakin jalalla. Ja jos et tiedä kuka Hernanes on niin tässä videota nyt aluksi: http://www.youtube.com/watch?v=MQJrsHPZCAk

leeremick26

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakel Liekki taiteilijana


Vastaus #20 : 12.06.2012 klo 13:23:42

- Vasenjalkalkasten oikea ei kehittynyt läheskään yhtä hyvin kuin oikeajalkaisten

Tämä on muuten mielenkiintoista, koska omien havaintojen mukaan yleensä vasureilla on oikean jalan/käden käyttö piirun parempaa kuin toisin päin. Yleensähän esim. vasurit heittävät palloa pidemmällä väärällä kädellään oikeakätisiin verrattuna.

Vasenkätisillä taitaa esiintyä ainakin helvetisti enemmän molempikätisyyttä esimerkiksi ruokavälineiden käytössä. Itse esimerkiksi kirjoitan vasurilla, mutta heitän asioita oikealla - jalalla taas olen vasuri.
Suoraan kulmasta

Poissa Poissa


Vastaus #21 : 20.12.2016 klo 15:13:33

Itse opin muistaakseni n. 12-vuotiaana potkaisemaan vasemmalla jalalla seuraavalla tavalla: Eli vedät paremmalla jalalla todella hitaasti ja laitat mieleen tukijalan, lantion, käsien ja ylipäätään kaikkien ruumiinosien asennot potkun eri vaiheessa. Seuraavaksi yrität kopioida liikkeen huonommalle jalalle. Ensin tietysti hitaasti ja sitten pikkuhiljaa voimaa ja nopeutta lisäten, kun homma alkaa sujumaan. Jos ei toimi, niin aina voit yrittää katsoa paremman jalan puolelta apua.

Joku junnuvalmentaja voisi kokeilla tätä ja raportoida toimiko ollenkaan? Muistan, että minulla tämä toimi todella hyvin.
Snoopy

Poissa Poissa


Vastaus #22 : 20.12.2016 klo 15:49:49

Itse opin muistaakseni n. 12-vuotiaana potkaisemaan vasemmalla jalalla seuraavalla tavalla: Eli vedät paremmalla jalalla todella hitaasti ja laitat mieleen tukijalan, lantion, käsien ja ylipäätään kaikkien ruumiinosien asennot potkun eri vaiheessa. Seuraavaksi yrität kopioida liikkeen huonommalle jalalle. Ensin tietysti hitaasti ja sitten pikkuhiljaa voimaa ja nopeutta lisäten, kun homma alkaa sujumaan. Jos ei toimi, niin aina voit yrittää katsoa paremman jalan puolelta apua.

Joku junnuvalmentaja voisi kokeilla tätä ja raportoida toimiko ollenkaan? Muistan, että minulla tämä toimi todella hyvin.

Tähänhän on hyvä ottaa muutamia esimerkkejä kilpailevista lajeista, eli melkein mistä tahansa mailapelistä. Golf on ehkä paras esimerkki siinä mielessä, että talvikaudella pelaajat joutuvat (valmentajien mielestä jopa pääsevät) tekemään mielikuva harjoituksia, eli golfissa tehdään paljon käsi-vartalo-kierto harjoituksia, koska oikean motoriikan oppii parhaiten tekemällä paljon toistoja onnistuneesti ja pitkällä aikavälillä. Aikoinaan omaa lyöntiäni simuloitiin paljon ja itselleni yllätys oli suuri, että ilman vastaavia harjoituksia keskimääräinen svingin muutos oli muutamia asteita, kun taas kahden kauden aikana muutos mielikuvaharjoitusten avulla oli jopa kolminkertainen. Kysehän on pitkälti siitä, että harjoituksen tärkein asia on saada motoriikka liikkumaan oikeassa järjestyksessä, jolloin rytmitys alkaa toimimaan. Talvikausi tehdään mielikuvaharjoituksia säntillisesti ja pitkäjänteisesti, eli esimerkiksi 4kk/4kertaa/viikko ja kuukausittain harjoituksen rytmivauhtia nostetaan.

Tämä siis esimerkkinä ja toteutus onkin sitten ihan eri asia, mutta niinhän se on kaikessa. Kuka jaksaa tehdä ja kuka ei.

Toistoilla on merkitystä, mutta ennenkaikkea oikein tehdyillä toistoilla. Aluksi opimme kävelemään ja heikompi jalka on se kompastuskivi jonka puolelle ja takia kaadutaan. Juoksussa on sama asia ja heikomman jalan askel on se mikä voimatesteissä hyppää esille. Kun lapset leikkivät ja tekevät virheitä alkaa pian käveleminen sujumaan eikä kukaan onnu enää ollenkaan, juoksukin alkaa toimimaan kun juostaan vaikka vieläkin mittareissa näkyy juoksuaskeleen laatu ja voima, mutta hyvin päästään jo eteenpäin. Olemme siis kaksijalkaisia, eikö niin?

Miten voi olla sitten vaikea ymmärtää, että jos teet saman verran harjoittelua molemmilla jaloilla ne myös kehittyvät yhtä hyviksi? Molempijalkaisuus on mahdollista oppia, mutta vain oikeiden toistojen ja tarpeellisten toistomäärien avulla.

Ei kyse ole päästä kuin siinä mielessä, että tiedostat olevasi huonompi toisella jalalla. Samalla keksit tietenkin tekosyitä miksi vain toista jalkaa tulisi treenata, koska olen jo antanut vahvemmalle jalalle etumatkaa niin helvetisti, ettet enää viitsi treenata.

Mutta niin kuin sanoin aikaisemmin, on niitä jotka treenaa ja sitten on niitä jotka ei jaksa treenata.

-Snoopy-
Belo Horizonte

Poissa Poissa


Vastaus #23 : 23.12.2016 klo 04:58:47

Toiset  osaavat luonnostaan pelata molempijalkaista jalkapalloa; sitten on niitä, jotka eivät ole koskaan oppineet ja joiden ei ole edes tarvinnut oppia saavuttaakseen (jopa) lajin ns. absoluuttisen huipputason - kuten joku Maradona aikoinaan; ehkä Robben ja Messi ensimmäisinä mieleen tulevina esimerkkeinä nykyhetkestä (jatka luetteloa), vaikka en nyt tiedä Messin oikean jalan nykytasoa. Lol.

Itse olen aina hallinut pelin niksit molemmilla jaloilla yhtä hyvin: laukaukset, syötöt, kuljetukset, harhautukset - just name it.  Enkä "silti" pelaa huipulla; no, vaatimattomasti voi todeta, että voisin tai olisin joskus voinut pelata mutta - kuten tutkimaton sanonta kiteyttää - elämä on. Ehkä tämän huomion opetus on kuitenkin se, ettei kukaan pelkällä ns. "kaksijalkaisuudella" nyt vielä pitkälle potki (vaikka kirjaimellisesti potkisikin; pun intended and not) fudiksessa(kaan). Ja edelleen se, että treenaamisessa kannattaa fokusoida oikeisiin asioihin ja oikeissa suhteissa ja toiminnallisissa ja soveltavissa konteksteissa. Tarvitaan siis laadukasta kaksijalkaisuutta ja ennen kaikkea peliälyä ja pelipaikkakohtaista automaatiotason teknis-taktista erityisosaamista. Mielummin huipputason "vasenjalka"/yksjalkaisuus kuin keskinkertainen kompromissi, jossa molemmat jalat ovat "yhtä hyvät" ja yhtä yhdentekevät jalkapallon pelaamisen kannalta.

Atomaarisia taitoja ei pidä korostaa koskaan harjoittelussa kuten esimerkiksi jotain tekniikkakilpailujen taitokokonaisuuksien irrallista hallintaa pelitilanteen ulkopuolella En sano, ettei molempijalkaisuus ole tavoittelemisen arvoinen omainaisuus pelaajalle, mutta sanon, ettei se ole sitä edellisten taitojen kaltaisena irrallisena "taitokomponenttina" eli väärin korostuneella ja väärin harjoitellulla tavalla tyyliin potkaise molemmilla jaloilla palloa ilmassa kolmekymmentäviisi ja puoli metriä niin olet "molempijalkainen" ja onnea.  Opetelkoot molempijalkaisuuden vaikka pelaamalla "kaduilla" eli vapaa-aikanaan puistoissa ja pelikentillä ja sisäpihoilla. Oppikoon sen vaikka luonnostaan kuten minä.

Hyvä on. Tietenkin molempijalkaisuutta voi ja pitää harjoittaa osana muodollisia harjoituksiakin mutta lajitaidollisesti motivoituneiden ja mielekkäiden osioiden yhteydessä silmällä pitäen edellä luonnehdittuja harjoitusmetodologisia periaatteita. Ja edellen myös sitä periaattetta,että joukkueen oma harjoitteluaika kannattaa käyttää ns. fiksusti, sillä aika on rajallista ja jonkin oppiminen on muusta pois.

Ne vaihtoehtokustannukset - niitä ei pidä missään allokaatiossa unohtaa.

« Viimeksi muokattu: 23.12.2016 klo 05:00:50 kirjoittanut Belo Horizonte »
Kaihlamo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jalkapallo


Vastaus #24 : 23.12.2016 klo 16:43:12

Mielummin yksi erinomainen jalka kuin kaksi keskinkertaista.
 
Sivuja: [1] 2
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines