Palloliitto ja euroopan top 10 2020

[Stürmer]

Uskoisin, että jos kaikki Palloliiton strategiat ja toimenpiteet toteutuisivat täydessä mittakaavassa ja myös siellä "Peräkylän Ponnistuksessakin", olisimme jo paljon nykyistä paremmassa tilanteessa.

SPL:n strategioista ja visioista en niin tiedä, mutta kyllähän suuri osa maajoukkuetason pelaajista on lähtöisin juurikin näistä "Peräkylän Ponnistuksista".  Aika näyttää onko näin myös tulevaisuudessa.

[Kaihlamo]

SPL:n strategioista ja visioista en niin tiedä, mutta kyllähän suuri osa maajoukkuetason pelaajista on lähtöisin juurikin näistä "Peräkylän Ponnistuksista".  Aika näyttää onko näin myös tulevaisuudessa.

Edelleen jotain mutua parempaa tietoa tästä kaivattaisiin.

[winnie]

Torstain UL:ssä Petri Jakonen: Tässä on ollut hiljaisen puurtamisen vaihe. Ensi viikolla siirrymme jo enemmän käytäntöön, kun voimme julkistaa uuden valmennuksen linjamme käytännön sisällöt.

Jos ja kun julkaistaan netissä, linkatkaa tänne. kiitos.

[TE]

Torstain UL:ssä Petri Jakonen: Tässä on ollut hiljaisen puurtamisen vaihe. Ensi viikolla siirrymme jo enemmän käytäntöön, kun voimme julkistaa uuden valmennuksen linjamme käytännön sisällöt.

Jos ja kun julkaistaan netissä, linkatkaa tänne. kiitos.

Kaikki julkaistaan vain ja ainoastaan netissä.

http://www.huuhkaja.tv/?id=32921704

Linkit tulevat jakoon ilmeisesti tiistaina...

[TE]

Täältä löytyy.

Tiedote: http://www.palloliitto.fi/viestinta/?num=205424

SPL Valmennuslinja: http://spl.samihyypiaakatemia.fi/

[murdock]

SPL Valmennuslinja: http://spl.samihyypiaakatemia.fi/

Huonossa kunnossa ollut stadikan nurmi.

[joosar]

SPL Valmennuslinja: http://spl.samihyypiaakatemia.fi/

Kuinkahan tuohon esim.lasten fyysiseen kehityspuoleen on kysytty esim.Kemppisen Pertiltä neuvoja? Kun katsoo vaikka tuota seitsämänvuotiaiden
linjaa niin esim. koordinaatio osuutta ei tarvis kehittää ollenkaan mutta mitä on lukenut Kemppistä niin kyllä kait hän käskee tekeen heti pikkulapsesta saakka erilaisia koordinaatio-juttuja?!

[Rino]

Tässä kun aloin vilkaista SPL:n valmennuslinjaa, niin silmiin osui pelitavan perusmääritelmässä seuraava mielestäni selkeä ristiriita

PELITAPA

    Perustuu 1-4-4-2 / 1-4-4-1-1 järjestelmään
    Maalivahti ja neljän linja on vakio
    Vahva keskikentän keskusta/ tavoitteena alueen hallinta  
    Yksilövahvuudet ja erityisominaisuudet huomioidaan erityisesti hyökkäyspelirakenteessa (erityisesti U18 ->)
    Aktiivinen pelitapa ja voittaminen linjan mukaisella tavalla

Kuinka valitaan pelitavaksi 1-4-4-2, jos ensimmäinen pelillinen tavoite on vahva keskikentän keskusta? 4-4-2 on kyllä varmasti paras peruslähtökohta opetella jalkapalloa, mutta sitten minun mielestäni aloitetaan heti lämpimikseen puhuminen. Pidemmälle en vielä ehtinyt lukemaan.

Pari sivua eteenpäin puhutaan seuraavaa

PELIN RYTMITTÄMINEN
Valitse oikein, ole nopea.
Pyri pelaamaan eteenpäin.
Uskalla ottaa riski.

Jos tuon pelin rytmittämisen on tarkoitus olla otsikko, niin on täysin tarkoituksenvastaista kirjoittaa "pyri pelaamaan eteenpäin ja uskalla ottaa riski". Suomalaiset juniorit eivät muuta teekään kuin pelaavat eteenpäin, eikä se ole pelin rytmittämistä.

[Jakedinho]

Toinen asia mikä osui silmään on se, että jos meillä on vahva keskikenttä niin miksi me ohjaamme vastustajan pallon kanssa laidoille? Eikö silloin kannattaisi vastustaja ohjata keskelle, jos meillä tosiaan on vahva keskikenttä?

[Rino]

kyllähän se näin ehdottomasti on. tietenkin perus 4-4-2:ssa  kannattaa yleensä ohjata laidalle kun keskellä on vain kaksi pelaajaa. mutta nämä jutut ovat roolituksesta riippuvaisia eikä voimakasta yksilöominaisuuksiin perustuvaa roolitusta voi yleistää koko junnukenttään, eikä se ole varmaan pöllöliiton tarkoituskaan.

[Hippoheikki]

Tässä kun aloin vilkaista SPL:n valmennuslinjaa, niin silmiin osui pelitavan perusmääritelmässä seuraava mielestäni selkeä ristiriita
Kuinka valitaan pelitavaksi 1-4-4-2, jos ensimmäinen pelillinen tavoite on vahva keskikentän keskusta? 4-4-2 on kyllä varmasti paras peruslähtökohta opetella jalkapalloa, mutta sitten minun mielestäni aloitetaan heti lämpimikseen puhuminen. Pidemmälle en vielä ehtinyt lukemaan.

Sama. Voihan tietysti olla, että tuolla tarkoitetaan timanttia, jolloin keskusta on vahva, mutta luulisi että tuo olisi erikseen sitten mainittu. Paatelaisen maajoukkue pelaa joulukuusta, suuri osa juniorijoukkueista 4-2-3-1 , 4-1-4-1, 4-3-3 tai 4-4-2 timanttia. Muotohan nyt ei ole kuin numeroita paperilla, mutta jollain lailla olin kuvitellut, että tässä olisi pyritty senkin kautta tuomaan esiin sitä minkälaisia pelaajatyyppejä halutaan kehittää. Valmennuskursseilla on paljon puhuttu nousevista laitapakeista, ankkuripelaajista ym. tällä hetkellä kv.trendin mukaisista pelaajatyypeistä, joita haluttaisiin kehitettävän, mutta puhtaan 4-4-2:n esittäminen ei äkkiseltään välttämättä tuo sitä pyrkimystä parhaalla mahdollisella tavalla esiin. Jolleivat pyrkimykset ole sitten muuttuneet..

[rukkanen]

Selasin itse kursorisesti läpi tuon, ja tähän 4–4–2-keskusteluun toteaisin, että jossain vaiheessa siellä käydään hieman tarkemmin läpi pelaajien roolituksia, ja ilmenee että kyllä sinne on keskikentän keskustana roolitettu ankkuri, kahden suunnan pelaaja/pelintekijä ja kymppipaikka (toinen hyökkääjistä). Ehkä enemmänkin siis harhaanjohtavasti ilmoitettu muodostelma, koska ei tuo ainakaan perinteiseltä 4–4–2:lta roolitusten perusteella vaikuta.

[Tukeem Abdullah Jafer]

Kuinka valitaan pelitavaksi 1-4-4-2, jos ensimmäinen pelillinen tavoite on vahva keskikentän keskusta?

Kyllähän 4-4-2 mahdollistaa erittäin vahvan keskustan. Pallollisena esimerkiksi toinen kärki saattaa tulla vastaan keskikentälle pelinrakentelun tueksi ja/tai myös linkit voivat liikkua ”sisään”. Pallottomana taas keskikenttälinja voi pelata kapeana, jolloin kaikki keskikenttäpelaajat saattavat olla kentän kahdella keskisektorilla, kun ajatellaan kenttä jaettuna neljään kaistaan. Lisäksi toinen hyökkääjistä saattaa pudota keskikentän eteen tueksi. Kyse on tilannekohtaisesta pelaamisesta ei pelijärjestelmästä.

Toinen asia mikä osui silmään on se, että jos meillä on vahva keskikenttä niin miksi me ohjaamme vastustajan pallon kanssa laidoille? Eikö silloin kannattaisi vastustaja ohjata keskelle, jos meillä tosiaan on vahva keskikenttä?

Eiköhän tausta-ajatuksena ole se, minkälaisia topparityyppejä Suomessa kasvaa. Emme välttämättä pärjää oman boksin edessä 1v1-tilanteissa nopeita ja taitavia pelaajia vastaan, mutta pystymme vähintäänkin hyvin voittamaan boksiin suunnatut pääpallot. Uskoisin siis, että tarkoituksena vahvalla keskustalla on ohjata vastustaja hyökkäämään ennemmin laitoja pitkin keskitystilanteisiin kuin antaa mahdollisuus tulla keskeltä läpi. Vahvalla miehityksellä keskikentän keskusta saadaan vastustajan silmissä näyttämään alueelta, jonne ei kannata pyrkiä. Todellisuudessa in/out syötöt maajoukkueidemme keskikentän ytimeen ja sieltä pois saattavat muodostua vastustajien aseeksi, jos niillä pystytään aiheuttamaan linkkien ylikaventaminen ja sitä kautta loppuun juoksutus.

Valmennuskursseilla on paljon puhuttu nousevista laitapakeista, ankkuripelaajista ym. tällä hetkellä kv.trendin mukaisista pelaajatyypeistä, joita haluttaisiin kehitettävän, mutta puhtaan 4-4-2:n esittäminen ei äkkiseltään välttämättä tuo sitä pyrkimystä parhaalla mahdollisella tavalla esiin. Jolleivat pyrkimykset ole sitten muuttuneet..

Missään en ole nähnyt puhuttavan ”puhtaasta” 4-4-2-pelijärjestelmästä. Mitä se ikinä tarkoittaakaan, eiköhän pelaajien roolitus ja tilanteiden ratkaisumallit riko joka tapauksessa aina tuon muodon. 4-4-2 ei myöskään millään tavalla sulje pois ankkuripelaajien tai nousevien laitapakkien kehittämistä.

[Rino]

kun tuota pidemmälle luki niin kyllä siellä ihan perus fantasiaroolitukset on luonnehdittu kaikille pelipaikoille. keskikentällä on yksi ankkuri ja yksi boxtobox- mies. laitakeskikentät pelaavat leveällä. en näe mitään perustetta sille että keskikenttä olisi nimenomaan vahva, verrattuna kolmeen aitoon keskikentällä keskustan pelaajaan. kavennuksen puolustaessa kuuluvat toki asiaan pelatessa millä tahansa systeemillä, vahva keskikenttä on nopeasti tiivis ja saa alueelle ylivoimaisen heti kun suunta vaihtuu. koko joukkueen tyypit ja roolitukset valitaan keskikenttä edellä.

mun mielestäni muuten suomalaisten torpparien tyyppi riippuu siitä millaisista pelaajista tehdään toppareita ja mikä rooli heillä on pelatessa. jos palloliitto haluaisi, se voisi linjata tähänkin radikaaleja muutoksia.

[Josef K.]

Siis onhan tuo keskikentän keskustan roolituksineen ja laitureineen se perusbrittiläinen 4-4-2, jota Englannissa käytettiin jo kolme-neljäkymmentä vuotta sitten. Toki siellä on piilokärki, joten sellainen moderni, mannermainen cantonalais-bergkamplainen vivahde 1990-luvulta sinne on saatu mukaan.

[Hippoheikki]

Kyllähän 4-4-2 mahdollistaa erittäin vahvan keskustan. Pallollisena esimerkiksi toinen kärki saattaa tulla vastaan keskikentälle pelinrakentelun tueksi ja/tai myös linkit voivat liikkua ”sisään”. Pallottomana taas keskikenttälinja voi pelata kapeana, jolloin kaikki keskikenttäpelaajat saattavat olla kentän kahdella keskisektorilla, kun ajatellaan kenttä jaettuna neljään kaistaan. Lisäksi toinen hyökkääjistä saattaa pudota keskikentän eteen tueksi. Kyse on tilannekohtaisesta pelaamisesta ei pelijärjestelmästä.


Missään en ole nähnyt puhuttavan ”puhtaasta” 4-4-2-pelijärjestelmästä. Mitä se ikinä tarkoittaakaan, eiköhän pelaajien roolitus ja tilanteiden ratkaisumallit riko joka tapauksessa aina tuon muodon. 4-4-2 ei myöskään millään tavalla sulje pois ankkuripelaajien tai nousevien laitapakkien kehittämistä.

Ei tietenkään sulje pois. Tavallaan vain hiukan ihmetyttää miksi haluavat esittää tuon 4-4-2:ena, josta varmaan suurimmalle osalle tulee mieleen sen "perinteinen" brittiversio leveällä pelaavilla laitalinkeillä ja kahdella keskustan pelaajalla. Jos roolituksissa on kerrottu (en ole vielä ehtinyt lukemaan) ankkuripelaajasta, kymppipelaajasta, kahdesta box-to-box pelaajasta, ja vahvasti nousevista laitapuolustajista, niin ehkä parempi ilmaus olisi 4-1-2-1-2 tai 4-4-2 timantti, joka avaisi jo sellaisenaan vähän enemmän tavoiteltua pelitapaa kuin pelkkä numerosarja 4-4-2.

[Tukeem Abdullah Jafer]

en näe mitään perustetta sille että keskikenttä olisi nimenomaan vahva, verrattuna kolmeen aitoon keskikentällä keskustan pelaajaan. kavennuksen puolustaessa kuuluvat toki asiaan pelatessa millä tahansa systeemillä, vahva keskikenttä on nopeasti tiivis ja saa alueelle ylivoimaisen heti kun suunta vaihtuu. koko joukkueen tyypit ja roolitukset valitaan keskikenttä edellä.

Keskikenttä ei ole ”nimenomaan” vahva. Sen sijaan se on mahdollista rakentaa vahvaksi, vaikka käytössä olisi numerosarjoista juuri 4-4-2 tai vaihtoehtoinen variaatio, 4-4-1-1. Seuraavat kuvat havainnollistanevat, mitä tarkoitan.



Ensimmäisessä kuvassa (näkymättömällä) vastustajalla on pallo keskikaistalla. Keskikentän ytimeen on kaventanut linkit ja toinen hyökkääjä on pudottanut keskikentän tueksi kymppipaikalle. Punaisella rajatulla alueella on näin viisi puolustavan joukkueen pelaajaa.



Toisessa kuvassa vastustajalla on pallo laidassa. Nyt keskialueella on neljä puolustavan joukkueen pelaajaa, joiden lisäksi oikea laituri prässää peittäen keskustan puolelta. Esimerkiksi 4-3-3 pelijärjestelmää käyttävistä joukkueista suurin osa jättää vastaavanlaisessa tilanteessa painottoman laitahyökkääjän leveämmälle kuin kuvassa on numero 11.



Kolmannessa kuvassa on vielä yksi variaatio laitatilanteessa puolustamiseen. Vastustajalla on pallo laidalla. Painollisen puolen pakki nousee keskikentän tasolle, jolloin puolustuslinja pelaa hetkellisesti ikään kuin kolmen miehen linjana. Tämä sisältää tietysti omat riskinsä, mutta mahdollistaa linkin pelaamisen keskemmällä, jolloin keskialueella on viisi pelaajaa.

mun mielestäni muuten suomalaisten torpparien tyyppi riippuu siitä millaisista pelaajista tehdään toppareita ja mikä rooli heillä on pelatessa. jos palloliitto haluaisi, se voisi linjata tähänkin radikaaleja muutoksia.

Suomalainen topparityyppi on raamitettu Palloliiton linjauksen pelaajaprofiileissa.

Tavallaan vain hiukan ihmetyttää miksi haluavat esittää tuon 4-4-2:ena, josta varmaan suurimmalle osalle tulee mieleen sen "perinteinen" brittiversio leveällä pelaavilla laitalinkeillä ja kahdella keskustan pelaajalla. Jos roolituksissa on kerrottu (en ole vielä ehtinyt lukemaan) ankkuripelaajasta, kymppipelaajasta, kahdesta box-to-box pelaajasta, ja vahvasti nousevista laitapuolustajista, niin ehkä parempi ilmaus olisi 4-1-2-1-2 tai 4-4-2 timantti, joka avaisi jo sellaisenaan vähän enemmän tavoiteltua pelitapaa kuin pelkkä numerosarja 4-4-2.

Jos suurimmalle osalle tulee 4-4-2:sta mieleen perinteinen brittiversio, näen ainoastaan positiivisessa valossa sen, että ihmisten mieliä avarretaan. 4-4-2 voi olla paljon muutakin, sillä edelleen on kyse melko arvottomista numeroista.

4-4-2 tai 4-4-1-1 ovat aivan riittävän tarkkoja ilmaisuja, sillä kyseessä ei ole 4-1-2-1-2 eikä timantti. Roolituksissa ei myöskään ole kahta box-to-box-pelaajaa. 4-1-3-2 tai 4-1-3-1-1 voisivat tietysti olla tarkempia määritelmiä erottamaan kahden keskikentän keskustan pelaajan rooleja, mutta pyrkimys kuitenkin lienee se, että molemmat keskikenttäpelaajat sijoittuvat puolustettaessa vierekkäin ja tilanteen mukaan porrastaen, muttei lähtökohtaisesti peräkkäin. Pelijärjestelmän ei siis olekaan tarkoitus avata kokonaisvaltaisesti pelitapaa.

[Josef K.]

Noista kahdesta jälkimmäisestä kuvasta tuli mieleen, että esimerkiksi nyt tässä joulukuusimuodostelmassamme keskikentän pelaajien sijoittuminen puolustilanteessa voisi olla lähes identtinen. Ja sama pätee oikeastaan ensimmäiseen kuvaankin, siis että keskustassa on viisi pelaajaa tiiviinä, vähän eri "asennossa" vain.

Numerosarjat ovat tosiaan numerosarjoja. Eikö sen mieluummin pitäisikin mennä niin päin, että valmentaja pelaajatyyppien ja heidän ominaisuuksiensa pohjalta rakentaa tavan pelata ja sen, miten pelaajat suunnilleen sijoittuvat eri tilanteissa, ja tätä voidaan sitten kuvata jollain numerosarjalla? Eikä välttämättä niin, että "pelataanpas pojat 4-4-1-1"?

[2012]

Sijoittuminen suhteessa toisiin pelaajiin:


Oli tilanne mikä tahansa, niin koko ajan pitäisi pyrkiä siihen, että pelaajat ovat sijoittunut kentällä siten, että heidän etäisyytensä ovat toisiinsa nähden vakiot.

[Tukeem Abdullah Jafer]

Eikö sen mieluummin pitäisikin mennä niin päin, että valmentaja pelaajatyyppien ja heidän ominaisuuksiensa pohjalta rakentaa tavan pelata ja sen, miten pelaajat suunnilleen sijoittuvat eri tilanteissa, ja tätä voidaan sitten kuvata jollain numerosarjalla? Eikä välttämättä niin, että "pelataanpas pojat 4-4-1-1"?

Valmentajan tulisi luoda pelaajien ominaisuuksien pohjalta pelitapa niissä joukkueissa, joiden tähtäin on ensisijaisesti kilpailullisten tavoitteiden saavuttamisessa. Juniorijoukkueissa (junnumaajoukkueet mukaan lukien) etusijalle kuitenkin kiilaa pelaajien kehittäminen. Tällöin on pyrittävä luomaan pelitapa, joka kehittää pelaajia maksimaalisesti tulevaisuuden haasteita varten.

Pelitapaa ei voida kuvata numerosarjalla. Pelijärjestelmä kertoo ainoastaan lähtökohtaisesta sijoittumisesta kentällä. Kun ottelu vihelletään käyntiin, kaikki menee uusiksi. Nimenomaan sen vuoksi valmentajan ei koskaan tulisi sanoa ohjeena esimerkiksi tuota: ”Pelataanpas pojat 4-4-1-1”.

Oli tilanne mikä tahansa, niin koko ajan pitäisi pyrkiä siihen, että pelaajat ovat sijoittunut kentällä siten, että heidän etäisyytensä ovat toisiinsa nähden vakiot.

Siis mitä oikein haet? Puolustustilanteessa? Hyökkäystilanteessa? Erikoistilanteissa? Pukukopissa?

[2012]

Pelitapaa ei voida kuvata numerosarjalla. Pelijärjestelmä kertoo ainoastaan lähtökohtaisesta sijoittumisesta kentällä. Kun ottelu vihelletään käyntiin, kaikki menee uusiksi.

Tämä!

[Hippoheikki]

4-4-2 tai 4-4-1-1 ovat aivan riittävän tarkkoja ilmaisuja, sillä kyseessä ei ole 4-1-2-1-2 eikä timantti. Roolituksissa ei myöskään ole kahta box-to-box-pelaajaa. 4-1-3-2 tai 4-1-3-1-1 voisivat tietysti olla tarkempia määritelmiä erottamaan kahden keskikentän keskustan pelaajan rooleja, mutta pyrkimys kuitenkin lienee se, että molemmat keskikenttäpelaajat sijoittuvat puolustettaessa vierekkäin ja tilanteen mukaan porrastaen, muttei lähtökohtaisesti peräkkäin. Pelijärjestelmän ei siis olekaan tarkoitus avata kokonaisvaltaisesti pelitapaa.

Jees. Kävin nyt itsekin lukemassa tarkemmin tuota aineistoa ja sieltähän tuo tuli ilmi.
Pari kysymystä miten itse näkisit seuraavat jutut: 10:n rooli puolustuspelissä? Kuinka alhaalle halutaan hänen putoavan keskikentän apuna puolustuspelissä, ja siihen liittyen juoksumatkat ajatellen hyökkäyspeliä, jos ajatellaan vaikka 9:n alimman kenttäpelaajan osalta puolustusmuotoja 4-4-1 tai 4-1-3-1 (kuvat 1 ja 2). Kymppi on yhdessä kärjen kanssa ohjaamassa, putoaa kk:n linjaan tai sen tuntumaan mentäessä keskikolmannekselle.. Selko. Miten tekisit siitä alaspäin? Ajattelen asiaa lähinnä 90min kontra pelaajan juoksumatkat kontra terävyys hyökkäyspelissä -kantilta..?

Tämä ihan henkilökohtaisesta mielenkiinnosta liittyen itse omassa joukkueessani suosimaani pelijärjestelmään, jossa hyökkäysmuoto 4-1-2-1-2 ja puolustusmuoto normaalitilanteessa  4-1-3-2, jossa kärkien tehtäväksi jää ainoastaan ohjaaminen/kierrätyksen estäminen ja pallollisten alakerran pelaajien nousujen poisottaminen... Kärkien juoksumatkat pysyvät kyllä helposti hanskassa, mutta kympin rooli - varsinkin peleissä joissa mennään päästä päähän ja puolustetaan toistuvasti/pidempiä aikoja omalla alueella on mietityttänyt. Antaako vähän liekaa, ja jos antaa, niin miten paljon.. Tämänhetkiset valmennettavat C-junnuja, joskin hyvähappisia sellaisia, mutta fyysisesti tietysti reaalinen vaatimustaso oltava silti hiukan eri vrt. huippukuntoinen aikuinen.

[Hippoheikki]

Sijoittuminen suhteessa toisiin pelaajiin:


Oli tilanne mikä tahansa, niin koko ajan pitäisi pyrkiä siihen, että pelaajat ovat sijoittunut kentällä siten, että heidän etäisyytensä ovat toisiinsa nähden vakiot.

Robottimaailmassa joo. Juoksumatkat, mihin ohjataan jne.?

[2012]

Robottimaailmassa joo. Juoksumatkat, mihin ohjataan jne.?

Kun pelaajat sijoittuu koko pelin ajan toisiinsa nähden näin, niin se tarkoittaa vähemmän juoksua. Pallo tekee työn. Pallon nopeus määrittää pelin nopeuden.
Se myös tarkoittaa myös mm. sitä, että kenttä on täytetty siten, että vastustajan on paljon vaikeampi löytää tilaa ja pallo on aina lähellä omaa pelaajaa.

Juoksumatkat, mihin ohjataan jne.?

Älä nyt ala heti sekoittamaan kahta asiaa keskenään. Minä puhuin sijoittumisesta kentällä.

[Hippoheikki]

Kun pelaajat sijoittuu koko pelin ajan toisiinsa nähden näin, niin se tarkoittaa vähemmän juoksua. Pallo tekee työn. Pallon nopeus määrittää pelin nopeuden.
Se myös tarkoittaa myös mm. sitä, että kenttä on täytetty siten, että vastustajan on paljon vaikeampi löytää tilaa ja pallo on aina lähellä omaa pelaajaa.
Älä nyt ala heti sekoittamaan kahta asiaa keskenään. Minä puhuin sijoittumisesta kentällä.

Kyllä. Mutta kun kenttä on sen 100m pitkä ja joukkueelle on edullista olla hyökkäyspelissä ja puolustuspelissä sijoittuneena eri etäisyyksin, niin joudutaan ratkomaan siihen liittyviä ongelmia?